Kiännösseminuaran čuppu

Terveh teile! Kiännösseminuaran čupus julguammo opastujien kiännöksii, kudamii hyö luajitah kodiruavokse da seminuaran ruadopajois.

5.1.2024

Pruazniekan jälles

Karjalan kiännösseminuaran jälgimäine vastavundu piettih karjalan kielen päivänny. Neče on karjalankielizile da karjalan kielen suvaiččijoile suuri pruazniekku. Pruazniekan jälgeh elvytysprojektan blogas jullattih kaksi kiännösseminuaran opastujien luajittuu rastavankalenduarua.

Voibi sanuo, gu kiännösseminuaran loppu oli ylen pruazniekalline. Erimyölleh karjalan kielen nedälii rakkahal pruaznuijah joga vuottu, ga sen jälgeh opastujat da opastajat tavan mugah ollah ylen väzynyöt. Tädä väzymysty duumaijen kiännösseminuaran opastujat kirjutettih jälgimäzinny pieninny ruadoloinnu sen-tämän lyhyön tekstan očikol ”Pruazniekan jälles”. Hos pruaznuičendu ongi tärgei, maksau duumaija sežo, kui voit pidiä karjalan kieldy keräl omassah elokses pruazniekan jälgeh da argielokses.

Kirjutettih suomekse da kiännettih suvikarjalakse Sanna Mylläri da Eeva Manni:

Meilä on Tamberella paginapertti, kumbazessa voimma paissa karjalaksi. Keräyvymmä joga kuun enzimäzenä toissargena. Meilä pidäy pidiä se aktiivizena.

Kirjutamma someh karjalankielizie starinoi. Kiännämmä Karjalazet nuoret Suomessa -yhissyksen tekstoi karjalaksi. Käytämmä iče karjalua omassa jogapäiväzessä eloksessa da tuomma sidä nägyvih eri tavoilla.

Oman kielenmalton säilyttämine on tärgie dielo.

Kirjutettih suomekse da kiännettih vienankarjalakse Elena Rapa (Jelena) da Aleksandra Soloveva (Santra):

J: Mitä tahtosit ruatua tämän pruasniekkanetälin jälkeh?

S: No en tiijä… toinah pitäy huokavuo vähäzen, ku on moine pohmel’l’u, hoš en ole juonun nimitä.

J: Noo, ihan šama asie. Pitäy kačo levähtyä vähäsen ta refleksiiruija netälin tulokšie. Ka no. Äijä on jo uuttaki idejua, kun šain inspiratsijua karjalaisien nuorien pruasniekašša.

S: Ka mityttä idejua šiula on?

J: Noo, še on vielä peittotielo, kun šitä pitäy vielä tuumaija enämpi.

S: No en tutieraiče enämpi.

J: Ka mie kerron šiula, konša ideja on šelkie miun piäššä!

S: No hyvä, kun miula ei nyt ole nimitä idejua, min eteh ruatasin mitäki. Kanin levähännän jälkeh toinah pimpahtau minih ideja.

J: Ka no.

19.12.2023

Novellu suvikarjalakse

Täs vie yksi kiännösseminuaras kiännetty novellu. Novellan on kirjutannuh suomekse Minerva Piha da kiändänyh suvikarjalakse Eeva Manni.

Linku Liipukkazet-novellah.

12.12.2023

Komiksat karjalakse

Karjalan kiännösseminuaras on kiännetty vie komiksua! Komiksan kiändämine eruou äijäl erähis toizis kiändämizen muodolois. Puaksuh komiksas on vähem tekstua, migu toizis kaunehkirjallizis tekstuluadulois, ga starin yksikai on syvä da toiči vagavugi. Kiännös pidäy synnyttiä ezimerkikse paginbul’kazih, etgo ni sellittäjiä kiännösty sendäh voi puaksuh käyttiä.

Karjalažuttu koskijan Koti-ikävä-komiksan on luadinuh da suomekse kirjutannuh komiksanluadii Uolevi Äikäs. Kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty komiksan vienan-, suvi- da livvinkarjalakse. Komiksu jullatah elvytysprojektan blogas luadijan luval.

Linku komiksah vienankarjalakse.

Linku komiksah suvikarjalakse.

Linku komiksah livvinkarjalakse.

28.11.2023

Karjalazet tekstat angliekse

Heidi Gilhooly on kiändänyh sen-tämän vienankarjalakse kirjutetun karjalan kielen nedälin tekstan angliekse. Tekstoin vuoh netgi ristikanzat, ket ei malteta suomekse, karjalakse libo ven’akse, voijah opastuo karjalazeh kul’tuurah.

Linku kiännöksih.

15.11.2023

Nikolai Laine: Tavalline puunkuadai

Käännös livvinkarjalaksi: Sanna Mylläri, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Natalia Giloeva, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Mibo miehii on häi? Tavalline
puunkuadai, eläi selgozien.

Häi huondeksil hiihtelöy hil’l’azeh
meččypalstale hongikkoh užviehizeh.
Hyviä huondestu minule toivottau
sit lumizen kummun tua suksittau.

Minä lehtes vie en ni kerduagi
ole lugenuh hänes ni sanuagi.
Minbo tähte? Tiijä en. Toinah sendäh
ku ei ole häi suurii ruadanuh…

Ylen harvat vai voijah tiediä sen,
midä ruadanuh on mies tavalline.

Äbäzöinnöy häi kuitahto perehty
se kois heijän vaigu on tietty.

Kui voi jagua leibäzen jälgimäzen
kele ystävän – velli vai tiedäy sen.

Milleh kovas toras häi kerrangi
yhten saldatan elaijan pellasti –
sit ruavos nivouse ei tietä muut
kui minä dai jylhön hongikon puut…

Ku vai sanazet pättävät löydäzin,
pajon miehes tuas minä luadizin
da sen panizin kaigumah ymbäri muan
sanoil ylistäjen hänen suuruon.

Ku harvat, vai harvat tietäh sen,
midä ruadanuh on mies tavalline.

14.11.2023

Eričysvärit

Karjalan kiännösseminuaras 6.11. oli kučutunnu pagizijannu Sade Kondelin, kudai saneli suvikarjalakse omassah kiännösruadolois.

Luvendon ližäkse Sade oli yhtes kursan opastajienke azunuh opastujile ruadopajan eričysvärilöih näh. Kaikinhäi myö tiijämmö karjalakse vihandat, ruskiet da sinizet, ga kuibo parem karjalakse ”koralli”, ”turkoosi” da ”ultramariini” libo toizet mugasanotut eričysvärit?

Kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty sen-tämän eričysvärin nimen Sadien luajitun kuvan mugah. Ližäkse opastujat ollah kirjutettu vuoropaginat, kudamis nämmien värilöin nimii käytetäh.

Sanna Myllärin da Aira Sumiloffan eričysvärit:

turkoosi: sinivihandu, bir’uzu
oliivinvihreä: olivanvihandu
terrakotta: terrakottu, poltettu savi
ruiskaunokin sininen: ruiskukan sinine
kirsikanpunainen: višnanruskei

– Sinun silmät ollah višn’anruskiet, oletgo egläi viinua juonnoh vai kuibo?

– Ga, samua voizin sinus kyzyö, sinun nenä on poltetun saven karvaine, oletgo iče midägi nerninyh?

– A minul allergii ylen paha on. Voigo olla allergine olivanvihandale sovale, minul gu nengoine on piäl? Sendäh nenä ruskottau.

– Enbo ole nygöi nimidä ottanuh, mustah kylyh kävyin, jälles mustua kylyy minun silmät ainos ollah višn’anruskiet.

Maura Häkin eričysvärit:

turkoosi: turkouzu
laivastonsininen: flotansinine
petroli: petrolinkarvaine

– Mittuine muju pädöy tämän minun jupkanke?
– Minun mieles turkouzu libo flotansinine.
– A eigo petrolinkarvaine ei päi sinun mieles?
– Eibo päi. Ga tiettäväine ku sinun mieles se sobinou, pädöyhäi se sit!

Elena Ravan da Aleksandra Solovevan eričysvärit:

meripihka: janttari, janttarinvärini, janttarinkarvani
kirsikanpunainen: kiršikanruškie, višn’anruškie
limenvihreä: limenvihrie, čitruksenvihrie
intialainen kulta: intijalaini kulta

– Santra, mimmosen pluat’an šie tahtosit oštua?
– No en mie tiijä, mitä šie tuumaičet täštä janttarinväriseštä pluat’ašta?
– Noo, onnakko čitruksenvihrie olis parempi?
– No kun miula on kiršikanruškiet tuflit / stupnit ta en mie tiijä mi väri šopiu niijen kera.
– Miun mieleštä šiun tuflit ei olla kiršikanruškiet vain intijalaisen kullan väriset.
– No šiitä še čitruksenvihrie pluat’t’a paššuau hyvin!

Eeva Mannin da Hannu Lappalazen eričysvärit:

bordeaux: boredeaux’n karvane
kastanja: kastanjankarvane

– Min värizet vuattiet siula on?
– Mie suvaičen mustua da yksi paikka miula on Boredeaux’n karvane.
– Miula on kastanjan karvazet stanit.
– Miula on sego samanvärizet stanit.

13.11.2023

Nikolai Laine: Lieksajärvi

Käännös eteläkarjalaksi: Eeva Manni, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Katerina Paalamo, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Lieksajärvi tuas miun iessä bauhuat.
Tuassen matkain siun luo.
Ilmain silma löyvä en rauhua,
armahazeni alalline!

Olet kallis kuin lapsena kätyt,
siuh miellyin jo ammuin.
Olgah aigane huondes libo ilda,
siun peskurandazilla kaibuan vielä.

Siun luo matkuan loittuo.
Kuin ammuingi kuundelemah
tulen nenga tuttavua kieldä,
siidä soinnut tuas pajoh suan.

Tulen rohkiesti, en peitočči hipsi.
Miula ärdynet möyryömäh,
nouzen siun piällä kajuan tabah,
silma lauluan käyn kiittelemäh.

Pärskehien kera čokkuat suuda,
pölyt miun nävöldä pyyhällät iäreh…
Ilmain silma äijä on muuda,
a miun pajoloi – niidä ei olis.

8.11.2023

Tämän vuvven kiännösseminuaran piätiemannu on kaunehkirjalline kiännös da opastujat ollah kiännetty suomespäi karjalakse sežo novellua. Novellat on kirjutannuh Minerva Piha. Passibo hänelleh kiännösluvan andamizes!

Nygöi julguammo novelloin kiännökset vienan- da livvinkarjalakse. Myöhembä on tulemas sežo suvikarjalaine kiännosnovellu.

Linku Tahton-novellah (kiändänyh Maura Häkki).

Linku Lounualline-novellah (kiändänyh Sanna Mylläri).

Linku Hrustalinkylmy-novellah (kiändänyh Hannu Lappalainen).

Linku Laukas-novellah (kiändänyh Aira Sumiloff).

Linku Voittaja-novellah (kiändänyh Aleksandra Soloveva).

Linku Ilo jiäy -novellah (kiändänyh Elena Rapa).

Linku Liipukkazet-novellah (kiändänyh Eeva Manni).

6.11.2023

Karjalan kiännösseminuaran opastujat ollah kiännetty suomespäi karjalakse yhten čoman runon, kuduan olemmo suannuh Jyrki Haapalaspäi. Runo tulou uudeh karjalazeh kinoh pitkembänny versienny, ga täs sen yhten vuittizen kiännösvariantat livvinkarjalakse, vienankarjalakse da… keskikarjalakse:

Aira Sumiloff livvinkarjalakse:

Konzugo viet mustat siirrytäh,
pyördehet pahazet pagoh lähtietäh?
Konzu lekutah uallot,
loitombakse vuahtopiähizet.

Heidi Gilhooly da Aleksandra Soloveva vienankarjalakse:

Konša vejet tummat šiirrytäh,
vihurit vaivaset virratah?
Konša liikutah uallot,
loitotah valkiepäiset?

Maura Häkki da Elena Rapa keskikarjalakse:

Konša viet muzavat lekutah?
pyördehet pahazet pajetah?
Konzu lekkujat allot,
loitotah vuahtipiät?

Lähtötekstan palaine:

Milloin vedet tummat siirtyvät,
pyörteet pahaiset pakenevat?
Milloin liikkuvat aallot,
loittonevat kuohupäiset?

Luve ližiä karjalazih kinoloih näh täs: linku.

3.11.2023

Elena Rapa on kiändänyh Arvi Pertun Skumbria-kniigan vuitin vienankarjalakse.

Linku Elena Ravan kirjutukseh.

2.11.2023

Interjektat

Kiännösseminuaras on 16.10. kiännetty komiksua. Komiksoin kiännökset julguammo myöhembä täl sivul, ga jo täs vaihies voimmo ozutella sidä-tädä interjektua da iäniefektua, kudamat on ečitty, kerätty da/libo luajittu kiännösseminuaras alguharjaituksennu.

Meil on joga kerdua tavannu enne varzinazen luvendon libo ruandan alguu ”lämmitellä” mittumaltahto pienel da vesseläl harjaituksel. Komiksoin kiändämisty koskijal luvendokerral otimmo kiännettävikse pienet sanazet, kudamii voit puaksuh nähtä komiksas (da toizisgi paginkielizis kirjutuksis).

Nenga vesselähgi kehitämmö karjalan kieldy yhtes!

Sanna Mylläri da Hannu Lappalainen:

• kääk – abuu
• oho – vot, kačo
• muks – mäčkis, mäčk

Elena Rapa, Santra Soloveva da Maura Häkki:

• kääk – kiäk, uh
• poks – pračk
• bäng – pačk
• oho – uhu, a voi
• hups – uhu
• räisk – räiz
• muks – mučk

Aira Sumiloff da Eeva Manni:

Karjalan omat da moneh kohtah pädijät interjektat:

• a voi voi
• a
• ah
• ai

A voi voi vois kiändiä suomekse ”oho”.

Interjektua voit sežo luadie verbilöin pohjal: ezimerkikse präčkähtiä  präčk (merkičykses ”poks”).

1.11.2023

Arvi Perttu: Skumbria

Karjalaine da Petroskoil roinnuh kirjuttai Arvi Perttu on andanuh kiännösseminuaran opastujile kiännettäväkse iččeh kniigua. Hos kniigat ollahgi liijakse pitkät seminuaran aigua allus loppussah kiännettävikse, ga opastujat kiännettih yhten vuitin Pertun Skumbria-romuanaspäi (2011).

Kiännetty vuitti hyvin ozuttau ezimerkikse paginkielisty karjalua da mattisanastuo.

Ezmäi julguammo livvinkarjalazet kiännökset. Samazen vuitin nellän eri kiännöksen vuoh voit verrata eriluadustu kiännöspiätösty da nähtä eri variantua. Myöhembä sama vuitti on tulemas sežo vienan- da suvikarjalakse.

Linku Maura Häkin kiännökseh.

Linku Hannu Lappalazen kiännökseh.

Linku Sanna Myllärin kiännökseh.

Linku Aira Sumiloffan kiännökseh.

Linku suomenkielizeh lähtötekstah.

26.10.2023

Nikolai Laine: Lieksajärvi

Käännös livvinkarjalaksi: Sanna Mylläri, Itä-Suomen yliopiston karjalan käännösseminaarin II opiskelija
Kielentarkistus: Natalia Giloeva, karjalan opettaja, kielentarkistaja ja kääntäjä

Lieksajärvi, myös ies minun bauhuu.
Tuaste sinulluo ajelen.
Ilmai sinuu ga lövvä en rauhua,
sinuu igäzeh suvaičen.

Olet armas kui lapsete kätkyt
sinuh miellyin jo nuoruos.
Olgah ainaine huondes, ehty
peskurannoile kaibavus.

Sinulluo minä matkuan hätken,
kui ammuigi kuundelemah
sinun kieldy, min hyvin jo tunnen,
pajoh soinduloi tiijustamah.

Tulen julgieh, peitos en hiidri.
Nosset minule möyryämäh,
lähten lehdämäh kajain siivil,
kunnivuo kävyn pajattamah.

Nygöi bräyzehenke annat suudu
se pölyt minun rožilpäi vei…
Ilmai sinuu on äijygi muudu,
yksikai minun pajoloi ei!

17.10.2023

Kerran enne runoloin kiändämisty karjalan kiännösseminuaran opastujat harjaiteltih rifmoin azundua. Kaikkie vesseliä on roinnuh eri murdehil da toiči mugasanotul keskikielelgi. Luvelda, muhahtai da luaji omua rifmua!

Elena Rapa da Maura Häkki luajittih rifmua yhtes da täs nägyy eri murdehien piirdehii:

vihandat puut
vihmaset kuut

mečäs ruskei reboi
muštas aitas rahatoin diedoi

šittumuzikka toruau
šittupertti vatkuau

hyppäy heponi
kui kulkkun’apukka keroni

Sanna Mylläri kirjutti nenga:

Huondeksel ylen väzytti
muanitti minuu kravatti

Huondes oli valgei
siä ylen selgei

7.12.2022

Sanna Mylläri on kiändänyh karjalakse Rastavanrauhan julgisanomizen.

Huomei, andanou Jumal, on meijän Hospodin
da Piästäjän armos bohattu
roindupruazniekku;
dai tälleh julgi sanotah ylehine
rastavanrauhu kehoittamal kaikkii tädä
pruazniekkua vältämättömäl kunnivoičendal
pidämäh dai muitegi hil’l’ah da rauhažah
luaduh iččie vedämäh,
gu se, kudai tämän rauhan murendau
da rastavanpruazniekkua milgi zakonattomal
libo huijuttomal ičenviendäl häiriččöy, on
pahendajien šeikoin valduijes viäryniekku
sih nakazuanieh, kudaman zakon dai
azetekset misgi pahanruandas dai
rikotekses eriže miärätäh.

Lopuškal toivotetah linnan kaikile eläjile
riemužua Rastavan pruazniekkua.

23.11.2022

Karjalan kiännösseminuaran opastujat ollah luajittu ruadopajas jouhikkosanastuo. Julguammo kai heijän sanavariantat, kudamis enimät ollah livvinkarjalakse da suvikarjalazien sanavastinehien kohtal on merkattu: sk. Erähät nämmis variantois päitäh kaikkih karjalan murdehih.

viritystappi – azetandunuaglu, nuaglu, viritystappi

kieli – kieli, struunu

talla – heboi, gon’a

ääniaukko – iäniloukko

pikaviritin – ruttoazettai (vrt. azetandunuaglu), ruttoviritin, pikaviriteh, ruttoviriteh

jousi – vibu, roka, jouzi, smičku, varba (sk)

käsiaukko – käzinevvo, käziloukko

kaikukoppa – kaigukoppu, kaiguvakku

äänipinna/pönkkä – tugi

kahva – kiägy

perä – perä

11.11.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Linku Wiki-tekstah.

Mandžoit

Mandžoit ollah monivuodizii, usazii kazvattajii ruohovardizii kazviloi. Mandžoin kukkupohju turbuou ruskiekse da meheväkse ebäfruktakse, kudamua kučutah paginkieles muarjakse. Sadumandžoi on kaupallizeh luaduh merkiččii kazvatettavu muarju. Suomes kazvau luonnonvarazennu ezimerkikse meččymandžoi. Se suvaiččou kul’tuuruymbäristölöi. Luonnonniittylöin vähettyy meččymandžoin miäry on pienennyh, ga se on löydänyh uuzii kazvandukohtii dorogan reunoil.

Mansikat

Mansikat ovat monivuotisia, rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Mansikan kukkapohjus turpoaa punaiseksi ja meheväksi epähedelmäksi, jota kutsutaan puhekielessä marjaksi. Puutarhamansikka on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena mm. ahomansikka. Se viihtyy kulttuuriympäristössä. Luonnonlaidunten vähennyttyä ahomansikan määrä on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.

10.11.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sade Kondelin

Mujutandah pädijät sienet da grivat

Äijät sienet da grivat ollah ylen magiet syömizet, ga sen lizäksi ne päitäh putillah langoin da kangahien mujutandah. Niidä käytetäh enimyölläh samah tabah kuin mujutandakazviloigi.

Suomessa kazvajista mujusienistä toinah parahiten tundietah verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus) pedäjänsuomusorakas (Sarcodon squamosus) da barhattajalga (Tapinella atrotomentosa). Verihelttaseitikki andau ruskieda da keldaista, pedäjänsuomusorakas sinistä da barhattajalga vihandua (dai toičči siniruskieda) mujuo.

Läs kaikki ičengrivat (= syödäväksi pädijät grivat) päitäh i mujutandah da annetah eriluaduzie keldazie. Poikkevus tästä on Leccinum-sugu (mih kuulutah ezim. ruskie- libo oravangrivat), kumbazen grivoista ei suaha nimimmoista kunnollista mujuo.

Kuvan langat ollah miun tänä sygyzynä pedäjänsuomusorakkahalla mujutetut.

Värjäämiseen sopivat sienet

Monet sienet ovat syötynä oikein maukkaita, mutta sen lisäksi ne sopivat mainiosti lankojen ja kankaiden värjäykseen. Niitä käytetään pääasiassa samaan tapaan kuin värjäyskasvejakin.

Suomessa kasvavista värjäyssienistä parhaiten tunnettuja lienevät verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus), männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) ja samettijalka (Tapinella atrotomentosa). Verihelttaseitikistä saadaan punaista ja keltaista, männynsuomuorakkaasta sinistä ja samettijalasta vihreää (sekä toisinaan violettia) väriä.

Lähes kaikki syötävät tatit sopivat myös värjäykseen, ja niistä saadaan erilaisia keltaisen sävyjä. Leccinum-suvun (johon mm. punikkitatit kuuluvat) tatit ovat kuitenkin poikkeus, sillä ne eivät anna oikein mitään kunnollista väriä.

Kuvassa on tänä syksynä männynsuomuorakkaalla värjäämiäni lankoja.

1.11.2022

Karjalan kiännösseminuaran ruadopajas egläi: Lapset paistah karjalakse.

Luajittih: Aira Sumiloff da Hannu Lappalainen

Lapsi: Mama, suango tänäpäi n’amuu, gu on suovattu?

Minä: A voi voi lapsikuldu, unhoitin ostua, gu kävyin laukkah. Konzu veikki tulou kodih, sanon, štobi menis ostamah.

Lapsi: Sano veikil, gu n’aun’oilgi pidäy n’amuu ostua.

Minä: N’aun’oile annammo lämmiä mannii, eihäi n’aun’oit n’amuu syvvä.

Lapsi: Konzubo veikki tulou?

Minä: Terväh tulou, onnuako čuasun peräs.

Lapsi: Mama, minus se on pitky aigu.

Minä: Ga elosta kuklal sil aigua.

Lapsi: Ga pidäy vikse elostua. Muite en voi enämbiä vuottua.

Minä: A voi sinuu piendy lindustu.

Suomekse:

Lapsi: Äiti, saanko tänään karkkia, kun on lauantai?

Minä: Voi hyvänen aika, lapsi kulta, unohdin ostaa, kun kävin kaupassa. Kun veli tulee kotiin, sanon, että mene eostamaan.

Lapsi: Sano veljelle, että kisullekin pitää ostaa karkkia.

Minä: Kisulle annamme lämmintä maitoa, eihän kissat syö karkkia.

Lapsi: Koska veli tulee?

Minä: Nopeasti tulee, ehkä tunnin jälkeen.

Lapsi: Minusta se on pitkä aika.

Minä: No leiki nukella sen aikaa.

Lapsi: No pitää kai leikkiä, kun en jaksa odottaa.

Minä: Voi sinua pientä lintusta.

Luajittih suvikarjalakse: Sade Kondelin da Sanna Mylläri

Č: Läkkä, veikki, pihalla kižuamah?

V: Muga, pihalla on meijän hau-hau!

Č: Otammago mingi bobazen keralla?

Suomekse:

S: Lähdetäänkös, veikka, ulos leikkimään?

V: Joo, siellä on meidän hauva!

S: Otetaanko joku lelu mukaan?

31.10.2022

Karjalan kiännösseminuaran opastujien kodiruadoloi: Luaji kirjutus misgi kazvis. Sienet-grivat sežo päitäh.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Sienil da grivoilgi on suvut da jogahizel sieni- da gribalajil on tiijolline nimi sego jogahizen kielen oma nimi. Sieni- da gribalajiloi tundietah Suomes nygöi enämbi 7000. Suomes sienile da grivoile annetah nimilöi enimyölleh sen mugah, mil nenne ozutetahes libo mih koskietahes, mittuine duuhu niilöil on, mis net kasvetah libo sen mugah, min puun juurisienilöi libo -griboi net ollah imi. Suomes on sienien da grivoin nimistöruadokundu, mi andau uuzile lajiloile nimilöi. Nurminäiviččy on eräs nurmil kazvajis sienis. Sen nimi on näiviččy sendäh, gu se näivistyy terväh kuival siäl. Nurminäiviččy kuuluu näivičät -sienisuguh.

Nurminäiviččy (Marasmius oreades)

Nurminäiviččy on valpahan nahkan värine lyhyöl nurmel kazvai sieni. Sen šuapku on 1-5 cm. levei, nuoren näivičän šuapku on enzimäzikse miäččymäine, škuapkan reunas on priädniekkän jyttyzii ruppiloi, šuapkan keskel on buguričču, heltat ollah harvat da loukkotyvizet. Jalgu on 4-8 cm. pitky, kova da puumaine. Nurminäivičän magu on keskinkerdane/hyvä ja duuhu muistottau neilikkua. Vai škuapkoi syvväh.

Nurminahikas voibi kazvua tiedoiniekan kruugas da sendäh sen nimi on angliekse fairy ring – elgukruugu, sentäh gu se on pikkarane da čoma sieni da kazvau kruugis. Sualiskauzi on kezäkuu – ligakuu.

Suomekse:

Sienilläkin on suvut ja jokaisella sienilajilla on tieteellinen nimi sekä kunkin kielen oma nimi. Sienilajeja tunnetaan Suomessa nykyään yli 7000 lajia. Suomessa sienien nimet annetaan enimmäkseen sen mukaan, miltä ne näyttävät, mille ne maistuvat, millainen tuoksu niillä on, missä ne kasvavat tai sen mukaan minkä puun juurisieniä ne ovat jne. Suomessa on sienien nimistötoimikunta, joka antaa uusille lajeille nimet. Nurminahikas on eräs nurmella kasvavista sienistä. Sen nimi on nahikas siksi, että se nahistuu helposti kuivalla säällä. Nurminahikas kuuluu nahikkaat -sienisukuun.

Nurminahikas (Marasmius oreades)

Nurminahikas on vaalean nahan värinen lyhyellä nurmella kasvava sieni. Sen lakki on 1 – 5 cm. leveä, nuoren nakikkaan lakki on ensin pallomainen, lakin reunassa on piparkakkumaisia poimuja, lakin keskellä on kohouma, heltat ovat harvat ja kolotyviset. Jalka on 4 – 8 cm. pitkä, kova ja puumainen. Nurminahikkaan maku on mieto ja tuoksu muistuttaa neilikkaa. Nurminahikas kasvaa yleensä ruohikossa, jossa ruoho on lyhyttä. Nurminahikas voi kasvaa noidankehissä ja siksi sen nimi on englanniksi fairy ring – keijun kehä ja kasvaa kehissä. Satoaika on kesäkuu- lokakuu.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: nimetön opastui

Linku Wiki-tekstah.

Kazvit ollah monisoluzet organizmat, kudamat suajah oman ravingon enne kaikkie yhtevyttämäl. Kuvven organizmumuailman sistiemas net muvvostetah kazvimuailman (Plantae), yhten ydinozallizien organizmoin nelläs piäjoukos elättilöin, sienien-grivoin da alguelättilöinke. Kazviloikse on eri aijoinnu sellitändäs rippujen voidu miäritellä vaihtelii joukko eriluadustu organizmua. Kazviloi tutkii tiijonala on kazvitiedo libo botaniekku.

Kazvit poiketah elättilöis da sienis-grivois moneh tabah. Net ei enimyölleh voija liikkuo paikas toizeh, a pyzytäh kogo elaijan tietyl kazvoalustal. Kazvit ollah tavan mugah omavarazet libo autotrofizet, ku net suajah tarvittavat ainehet yhtevyttämäl. Kazvisolut poiketah elättisolulois muun keskes kiindiel, cel’l’ulouzan muvvostetul soluseinäl da plastidoil, kudamis on väriainehtu. Sienien-grivoin solulois on kitiinan jämpistetty soluseiny, da bakteriloin soluseinäs on murejiinua.

Suomekse:

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä. Kuuden eliökunnan järjestelmässä ne muodostavat kasvikunnan (Plantae), yhden aitotumaisten eliöiden neljästä pääryhmästä eläinten, sienten ja alkueliöiden ohella. Kasveiksi on eri aikoina tulkinnasta riippuen voitu määritellä vaihteleva joukko erilaisia eliöitä. Kasveja tutkiva tieteen ala on kasvitiede eli botaniikka.

Kasvit poikkeavat eläimistä ja sienistä monella tavalla. Ne eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla. Kasvisolut poikkeavat eläinsoluista muun muassa kiinteällä, selluloosasta koostuvalla soluseinällään ja väriaineita sisältävillä plastideillaan. Sienten soluissa on kitiinin jäykistämä soluseinä, ja bakteerien soluseinässä on mureiinia.

Suomenkielizen tekstan karjalakse kiändänyh: Maura Häkki

Pihl’ajat (Sorbus) on kazvisugu, kudamah kuuluu 100-200 lajii. Pihl’ajat ollah pikkarazii puuloi libo tuhjoloi. Lajiloin miäräs on suurdu ebätarkuttu, sendäh ku pihl’ajii on monii lähisugulazii lajiloi, kudamat yhtet biolougat laskietah erillizikse lajiloikse, a toizet ei. Pihl’ajien suguu on sežo nygöi juattu monekse pienembäkse suvukse. Suomes löydyjät 4-6 pihl’ailajii nygöi javotellah nelläh eri suguh. Pihl’ajat kuulutah rouzukazviloin heimoh da ollah ylen lähästy suguu orapihl’ajile da juablokkupuuloile. Toiči sežo aronijoi on kučuttu mustikse pihl’ajikse.

Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajia on monia lähisukuisia kantoja, jotka toiset kasvitieteilijät laskevat erillisiksi lajeiksi, toiset eivät. Pihlajien sukua on myös jaettu nykyään useammaksi pienemmäksi suvuksi. Suomessa esiintyvät 4–6 pihlajalajia luokitellaan nykyisin neljään eri sukuun. Pihlajat kuuluvat ruusukasvien heimoon (Rosaceae) ja ovat varsin läheistä sukua orapihlajille (Crataegus) ja omenapuille (Malus). Joskus myös aronioita (Aronia) on kutsuttu mustiksi pihlajiksi.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh

Linku Wiki-tekstah.

Voronkusieni (Cantharellus tubaeformis) – uuzi sienituttavu Päivännouzu-Suomes

Ilmastonmuutoksen täh uuzile alovehile levinnyh ravingosieni, vorongusieni, on jälgivuozinnu levinnyh sežo Päivännouzu-Suomeh. Nygöi se ongi keldusienien kel yksi Suomen suvaittavembis ravingosienis.

Voronkusieni on kebjei tunnustua, sil on rikas vil’l’usualis da sen vil’l’uaiguväli on verduallizen pitky; ainos elokuun allus enzilumeh suate. Sežo pikkaraine pakkaine ei muuta sen maguu.

Voronkusienet kazvetah nuoris kuuzikois, lehtimečis, kumbuzis havumečis dai segamečis. Puaksuh net kazvetah plotnoloinnu joukkoloinnu da toiči net ollah peitos sammalien al.

Voronkusieni on Suomen syömisvirraston kannatuksen mugah putilline syöndysieni. Tuorehet sienet voibi konserviiruija kylmiämäl libo kuivuamal, dai/konzu net ollah pättävii vuozii. Voronkusienen magu on elegantu da ei vägevy. Kuivatunnu nennien sienien magu tulou ilmi parem. Sienis voibi keittiä creme-luadustu suuppua libo suurustettuu syömisty libo nennii voibi käyttiä eriluaduzih pastoksih ezimerkikse voronkusieni-faršupastokseh. Pastoksen voit luadie tiettäväine ilmai lihua. Minun sizär luadiu voronkusienis varen’n’ua, kudaman peitollizen reseptan pal’l’astan täs:

Tarvičet: 2 kiluo tuorehtu voronkusiendy, 2 desilitrua mustua Balsamico-uksussua, litran vetty, yhten kilon varen’n’uzuaharii, 3 syönduluzikkua survottuu čosnokkua, 2-3 syönduluzikkua mavustehsuolua

Azu nenga: Puhtasta sienet da pilko net. Keitä ruohkuainehet varen’n’akse zuaharipakkavon reseptan mugah. Voronkusienivaren’n’ua voibi ottua kala- libo lihasyömizien kel.

Suomekse:

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) – uusi sienituttavuus Itä-Suomessa

Ilmastonmuutoksen myötä uusille alueille levinnyt ruokasieni, suppilovahvero, on viime vuosina levinnyt voimakkaasti myös Itä-Suomeen. Nykyään se onkin kanttarellin eli keltavahveron ohessa Suomen suosituimpia ruokasieniä.

Suppilovahvero on helppo tunnistaa, se on runsassatoinen ja sen satokausi on suhteellisen pitkä; aina elokuusta lumen tuloon asti. Pieni pakkanenkaan ei suppilovahveron makuun juuri vaikuta. Suppilovahverot kasvavat tuoreessa kuusikoissa, lehdoissa, kumpuilevissa havumetsissä sekä sekametsissä. Ne ovat usein tiiviinä kasvustoina ja joskus piiloutuneina syvälle sammaleisiin.

Suppilovahvero on Suomen ruokaviraston suosituksen mukaisesti erinomainen ruokasieni. Tuoreet sienet voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla, jolloin ne säilyvät käyttökelpoisia vuosikausia. Suppilovahveron maku on hienostuneen mieto. Kuivattuna niiden maku korostuu. Niistä voi valmistaa creme-tyyppistä keittoa tai muhennosta tai niitä voi käyttää erilaisiin paistoksiin esimerkiksi suppilovahvero-jauhelihakiusaukseen. Kiusauksen voi valmistaa myös ilman lihaa. Sisareni valmistaa suppilovahverosta hilloa, jonka salaisen reseptin paljastan tässä:

Tarvitset: 2 kg tuoreita suppilovahveroita, 2 dl tummaa Balsamico-etikkaa, 1 l vettä, 1 kg hillosokeria, 3 rkl valkosipulimurskaa, 2-3 rkl maustesuolaa.

Puhdista sienet ja pilko niitä hieman pienemmiksi. Keitä ainekset hilloksi hillosokeripakkauksen kyljessä olevan ohjeen mukaisesti. Suppilovahverohillo soveltuu kala- tai liharuokien lisäkkeeksi.

27.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Jaana Petsalo

Vagoi

Vagoi (Rubus idaeus) on vagoloin suguh (Rubus) kuului böbökkypölyttehine tuhjoine, kudaman magiet muarjat ollah tavan mugah ruskiet, harvazeh keldazet. Vagoil on äijy nimie: vavarno, vavarjo, vavarju, vavoi, vajoi, malina.

Vagoin muarjat ollah ylen mavukkahat ihan ičessähgi, ga niidy syvväh puaksuh hapainmaijon libo jiämaijon ker dai muarjusaluatois; magieloih jälgisyömizih vagoi andau hyvän aromuatan. Vagoidu konserviiruijah kylmändäl, sen muarjas keitetäh varen’n’ua da mehuu; kuivattulois lehtis voibi keittiä čuajuu.

Vagoil on monivuodizet juuret, ga sen vezat ollah kaksivuodizet. Vagoi tarviččou valguo da ravindehellizen/rehevän muan.

Vagoloin suguh kuuluu sežo sinivagoi (Rubus caesius), kudaman muarju ei ole moine magei migu (ruskei)vagoin.

Vadelma

Vadelma (Rubus idaeus) on vatukoiden sukuun (Rubus) kuuluva hyönteispölytteinen pensas, jonka herkulliset marjat ovat tavallisimmin punaisia, harvoin keltaisia. Vadelmalla on monta nimeä: vaapukka, vaarain, vaarama, vattu, vatukka, hallain.

Vadelman marjat ovat herkullisia sellaisenaankin, mutta niitä syödään usein viilin tai jäätelön kanssa sekä marjasalaateissa; jälkiruokiin vadelma antaa hienon maun. Vadelmaa säilötään pakastamalla, siitä keitetään hilloa ja mehua; kuivatuista lehdistä voi valmistaa teetä.

Vadelmalla on monivuotinen juurakko, mutta sen versot ovat kaksivuotisia. Vadelma vaatii valoa ja ravinteisen maan.

Vatukoiden sukuun kuuluu myös sinivatukka eli sinivadelma (Rubus caesius), jonka marja ei ole yhtä makea kuin (puna)vadelman.

25.10.2022

Mennyt nedälin karjalan kiännösseminuaras piimmö ruadopajan, kudamas opastujat opittih luadie yhteh detektiivah kuulujat sanat karjalakse. Sanat on vallinnuh Maria Kuismin, kudai enne sidä pidi paginan detektiivan kiändämizeh da sih liittyjäh kiännösruadoh näh. Täl kerdua julguammo kai opastujien ehoitukset mugasanotusti valliččemattah parembazii. Enimät sanat ollah livvinkarjalakse da suvikarjalazien sanavastinehien kohtal on merkattu: sk.

amatööri:

• algaja (sk)
• algai
• ei-professionaline
• harjavumatoi
• suvaiččii
• diletantu
• nerotoi
• maltamatoi

iskupaikka:

• seuraneččokohta (sk)
• yhtesolijah eččopaikku
• seuraneččokohtu
• muanituskohtu
• kuvetuskohtu
• ečindypaikku
• eččopaikku

kokkarit:

• illačču
• kokkučut
• bes’odat
• koktučut
• kokteilikučut
• kokteilikku
• ryyppypruazniekku

kämppis:

• fatičču (sk, lk)
• fatibrata
• pertiniekku
• majabratan
• pertidovariššu
• fatieruniekku
• samas fatieras eläi

punkkupullo:

• ruskiebutilkka (sk)
• ruskabutilku
• ruskupullo
• ruskeččubutilku
• ruskaččubutilku
• ruskeiviinubutilku
• viinukruušku
• viinubutilku

oikis:

• juris

kemppari:

• hiimku
• himku
• kaunehuon laukku
• duuhuosasto

mustamaija:

• mustumaiju
• mustuvoron

18.10.2022

Karjalan kiännösseminuaran kodiruadoloi: eči Yle suomenkielizis uudizis viizi mostu sanua, kudamii ei lövvy ni karjalan sanakniigois, ni sanalistois da luaji niilöile karjalankielizet vastinehet. Täs erähät opastujien luajittulois sanois:

rentoutusharjoitus = sundovutusharjoitus

kuukautissuoja/kuukautisside = kuuhissuoja/kuuhissije

ilmastointiteippi = butkiniekanteippa, butkiteippa

tukiasunto = tugifatiera

stand up -komiikka, -koomikko = lavajuumora, -jumorista

energiapula = energienvähys

lämmitysmuoto = lämmitystaba

siirtymätoimi = siirryndytego

verohelpotus = veroloin kebjendämine, verokebjendys

öljynviejämaat = neftii eksportiiruiččijat muat

kehonkieli = rungankieli libo runganviestitys, -viestimine, -viestindy

syväkyykky = syväkykistys

sopimukseton = sobimuksetoi

aktiivihiili = aktiivuhiili

pommiuhka = bombuvaravo

oikeuslaitos = oigevuslaitos

asianosainen = aziiniekku

turvajärjestelyt = suojuorganizuičendat

publiikki (virallinen valmistumisjuhla) = publiekku (virralline valmistumispruazniekku)

perhevapaa = vahnembienloma pienen lapsen hoijon niškoi

naispuhemiehistö = (parluamentan) naispaginanvedäijoukko

avustuspiiri = avunandamizen joukko

työyhteisö = ruadokollektiivu

freesata = kypsendiä razvas madalas lämmös

graavattu = zuaharinke suolattu

17.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

TIIJOITUS OZANOTTAJIH NÄH LIGAKUU 2022

Terveh teile, armahat yhtistyksen ozanottajat!

Sygyzy on terväh muuttumas algutalvekse. Toivottavalleh oletto konserviiruinnuh äijän muarjua, gribua da siendy talveh niškoi. Täs tiijoitukses on tieduo meijän yhtistyksen jullatus karjalan kielen alguopastundukniigas dai meijän yhtistyksen lehtikummi- projektas.

Syvyskuul piäzi ilmah enzimäine meijän yhtistyksen jullattu karjalan kielen opastundukniigu ”Kirjutan iče”. Julguamizen azui mahtollizekse Karjalan Sivistyseuran 2 200 euron denguabu. Kniigu on tarkoitettu karjalan kielen livvin murdehen alguopastukseh näh, se on ruadokniiguluaduine da sit on äijy vesseliä da älyllisty viizahuttu kehittäjiä ruaduo. Monet kniigan ruadolois päitäh sežo täyzi-igäzile.

Kniigan ollah luajittu Maria Kuismin da Juuli Kähäri da sit on 88 sivuu. Kniigan voit ostua Karjalan Sivistysseuran verkolaukas da sen hindu on 22 euruo.

Meijän yhtistyksen lehtikummi-nimine projektu toi 240 euruo. Täl dengusummal voimmo tilata Oma Mua -lehtie vähävarazih karjalazih perehih Vieljärven alovehel Ven’an Karjalas. Samoiten olemmo omal ozal lujendamas karjalan kielen maltandua. Lehtikummi-projektan vastushengilö on Pirjo Sivonen (pirjo.hellevi(at)elisanet.fi)

Čomii luvendukodvazii! Luve da opastu karjalan kieleh!

Suomekse:

JÄSENTIEDOTE LOKAKUU 2022

Tervehdys arvoisat jäsenemme!

Syksy on jo hyvää vauhtia vaihtumassa alkutalveksi. Toivottavasti olette saaneet säilöttyä paljon marjoja ja sieniä talven varalle. Tässä tiedotteessa on tietoa yhdistyksemme julkaisemasta karjalan kielen alkeisoppikirjasta sekä yhdistyksemme ”lehtikummi” hankkeesta.

Syyskuussa ilmestyi ensimmäinen yhdistyksemme julkaisema karjalan kielen oppikirja ”Kirjutan iče”. Julkaisemisen mahdollisti Karjalan sivistysseuralta saamamme 2.200 euron avustus. Kirja on tarkoitettu livvin murteen alkeisopetukseen, on työkirjatyyppinen ja se sisältää paljon hauskoja ja älyllistä nokkeluutta kehittäviä tehtäviä. Monet kirjan tehtävistä sopivat myös aikuisopiskelijoille.

Kirjan on laatinut työpari Maria Kuismin ja Juuli Kähäri ja siinä on 88 sivua. Kirja on myynnissä Karjalan sivistysseuran verkkokaupassa ja sen hinta on 22 euroa.

Yhdistyksemme lehtikummi -projekti tuotti 240 euroa. Tällä rahasummalla voimme tilata Oma mua -lehteä vähävaraisiin karjalaisperheisiin Vieljärven sedulla Venäjän Karjalassa. Näin olemme omalta osaltamme vahvistamassa karjalan kielen osaamista. Lehtikummiprojektin vastuuhenkilö on Pirjo Sivonen (pirjo.hellevi(at)elisanet.fi).

Opettavaisia lukuhetkiä!

11.10.2022

Kiändänyh karjalakse: nimetöi opastui

Linku Wiki-tekstah.

Suomelas-ugrilazet kielet

Suomelas-ugrilazet kielet ollah perindehellizen nägemyksen mugah uralilazien kielien toine piäšuaru, da niidy paistah suomelas-ugrilazet rahvahat. Uralilazen kielikunnan toine piäšuaru oldas nečen nägemyksen mugah samojedikielet. Yhtes nämmä muvvostetah uralilazen kielikunnan. Erähät kielentutkijat käytetäh terminöi suomelas-ugrilaine da uralilaine toine toizen sinoniimoinnu. Tämä liittyy sih, ku erillizele suomelas-ugrilazele kielentazole ei jälgiaigazes tutkimukses enämbiä ole nähty tävvelleh perusteluloi.

Suomelas-ugrilazien kielen pagizijua on muailmas läs 23 miljonua. Äijät pienet suomelas-ugrilazet kielet ollah varavonalazii da varavos kuolta sugupuuttoh. Suomelas-ugrilazien kielien tutkimustu kučutah finnougristiekakse.

Suomelas-ugrilazis kielis valdivollizet kielet ollah suomen kieli, eestin kieli da vengrien kieli. Toizet suomelas-ugrilazet kielet ollah vähembistökielet, kudamil on erähis Ven’an federacien ozis virrallizen kielen stuatussu ven’an kielen rinnal, ezimerkikse Udmurties da Marin tazavallas.

Sežo suomen, vengrien da eestin kielii paistah kanzallisvaldivoloin ulgopuolel vähembistökielinny.

Stuatussu uralilazien kielien joukos

Vahnu gipoutizu uralilazien kielien juandas kahtekse suomelas-ugrilazih da samojedikielih pohjavuu enne kaikkie sih huomivoh, što samojedikielil on selgieh vähiten yhtehizii sanoi toizien kielišuaroinke. Hos erähii iännehtazon piirdehiigi on ehoitettu vahnan kahteksejavon tuvekse, ehoitustu on sežo kritikuittu da ezitetty toizenjyttyine sellitys, kudamas iännehtazon perustehel samojedi- da ugrilazet kielet parembi pohjavuttas yhtehizeh kandumurdeheh. Iännehtazol ei sit lövvy selgiedy tugie vahnale kahteksejavole, da ero sanastoloin lugumiäris voi selletä nenga, što samojedi on vaihtanuh omua sanastuo enämbäl, migu päivänlaskupuolen kielišuarat.

Sendäh enimät tutkijat nygöi duumaijah, što samojedikielien da suomelas-ugrilazien kielien väline loittožus ei ole moine suuri, kui aijembah on arveltu da kielikunnan jagamine samojedilazeh da suomelas-ugrilazeh piäšuarah on ebäiltävy. Äijät tutkijat pietäh parembannu neitral’noimbua kielikunnan lajitteluu suorah seiččemeh (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, ugri, samojedi) libo yhteksäh piäšuarah (saami, baltiekkumerensuomi, mordva, mari, permi, vengrii, mansi, hanti, samojedi).

Tutkimuksen histouriedu

Suomelas-ugrilazet kielet perävytäh uralilazeh kandukieleh, kudamua paistih tuhanzii vuozii tagaperin.

Nygözes tutkimukses iel kuvattuh tabah jo ebäiltäväkse pannun suomelas-ugrilazen kandukielen tarkembah aijoitukseh da paginaloveheh näh on olluh eriluadustu teoriedu. Enzimäi sit olis perindehellizen, nygöi jo suurel vuitil ebäiltävän uralilazien kielien monipolvizen sugupuumallin mugah eronnuh ugrilazien kielien joukko, kudamas myöhembäh oldas erottu muun keskes vengrien kieli da toizet obinugrilazet kielet. Tämän kandukielen päivänlaskupuoline šuaru olis ielleh jagavunnuh kandupermikse, kudai verduallizeh myöhä jagavui komin da udmurtin kielikse dai suomelas-volgalazekse kandukielekse. Täs oldas erottu marin kieli, mordvan kieli da aigaine kandusuomi libo suomelas-saamilaine kandukieli. Tämä olis jagavunnuh kandulapikse da kandusuomekse, kudai hajoi jälgimäzel vuozituhandel eaa. baltiekkumerensuomelazikse kielikse.

Nygöi myöhembäh äijät moizet täh binuarizeh sugupuumallih kuulujis välikandukielis, kui volgalaine välikandukieli (kudai olis mordvan da marin yhtehine kandukieli) da suomelas-volgalaine välikandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan da marin yhtehine kandukieli), ollah ylehizesti hyllätyt vähimyölleh suomelazien tutkijoin keskes, a erähii toizii välikandukielitazoloi on vastevai sežo puolistettu. Nämmis kiistanalazet ollah suomelas-saamilaine kandukieli dai kandu-ugri da kanduobinugri. Toinah parahači perusteltu välikandukielitazo on suomelas-permiläine kandukieli (kudai olis saamen, baltiekkumerensuomen, mordvan, marin da permin yhtehine kandukieli), ku sille on ezitetty kui sanastollistu, mugai iännehtazon tugie.

Suomelas-ugrilazien kielien tutkimus on hätken olluh sugulaskielien ozutteluu da tovesteluu. Enzimäzet luvettelot suomelas-ugrilazis kielis luadi ruoččilaine Philipp Johann von Strahlenberg vuvvennu 1730 da perusteli kielien sugulažuttu sanaston verdailendal. Myöhembäh vengrieläzet János Sajnovics (1770) da Sámuel Gyarmathi (1799) jatkettih verdailendua sežo kielien muodoaineksih. 1800-luvul omii teorieidu kielien sugulazusvälilöih näh ollah ezitetty Rasmus Rask, Matthias Alexander Castrén, József Budenz da Otto Donner. Nygöi kielitutkimuksis piäpaino on olluh suomelas-ugrilazien kielien iändehistön, sanaston da muodo-opin tutkindal.

Aijembah suomelas-ugrilazien kielien sugupuus nägyi samoiten kartu rahvahien siirdymizes elämäh nygözih eloipaikkoih, no tädä teoriedu ei enämbiä pietä oigiennu. Nygözen nägemyksen mugah on olluh allus kaijahkol alovehel paistu kandukieli, kudai on levinnyh suurembale alovehele toinah enämbi kielenvaihtoloin migu eloipaikan muutandan kauti.

Rakendeh

Suomelas-ugrilazet kielet ollah ominažuksien mugah sintiettizii kielii, niilöis on äijy sijua da verraten vähä adpozittua.

Nygözen nägemyksen mugah yhtehizele kandukielele oldih ominazii nengomat iändehellizet piirdehet:

1. Enzitavus oldih lyhyöt vokalit i, u, ü (=y), e, o, ä, a da pitkät i, u, e, o
2. Jällembäzis tavulois oldih vaiku kolme vokalii: a, ä, e
3. Sanoih pädi vokalisobu
4. Konsonantoih kuului muun keskes äijy sibil’antua, affrikuattua da pehmendettyy iännehty
5. Sanan piäpaino oli enzimäzel tavul.

Kandukielen muodopiirdehii oldih muun keskes nämmä: deklinacies oli kuuzi sijua (nominatiivu, genetiivu, akkuzatiivu, lokatiivu, ablatiivu da latiivu), nominoin da verbilöin taivutukses tiettih yksikön ližäkse monikko da kaksikko, verbilöin taivutukseh kuului eri aiguluokkua (preezensu, mennyhaigua merkiččii preteerittu) da tabaluokkua (indikatiivu, imperatiivu, konjunktiivu). Virkehrakendehele ominastu oli muun keskes nominan olendu predikuatannu (ms. nominualuvirkehis) da miärittehen pozicii piäsanan iel. Paikkusijois tulo- da erosijoi liennöy käytetty puaksumbah, migu indoeurouppalazis kielis.

7.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Kaži-sieniniekku

Minun kaži, armas Nasu, tahtoi ainos kävvä minun ker meččäh muarjua, gribua libo siendy keriämäh. Häi oli kui pikkarazet lapset: hyväl mielel meččäh lähti, ga mečäs jo rubei n’augumah: ”Minä en enämbiä voi olla tiä, vägie ei jiännyh. Konzubo lähtemmö iäres? Jo nälgygi on.” Ičekseh häi ei kodih nikonzu lähtenyh. Yhten kerran, konzu oli ylen räkki päivy, kannoin yskäs händy kodih järilleh.

Täs häi vuottau, što lähtemmö keldusiendy keldazeh poimiččuh keriämäh.

Sienestäjäkissa

Kissani, rakas Nasu, halusi aina lähteä kanssani metsään marjastamaan tai sienestämään. Hän oli kuin pienet lapset, hyvin mielin lähti metsään, mutta metsässä jo rupesi naukumaan: ”Minä en enää jaksa olla, koska lähdetään takaisin kotiin, nälkä on?” Yhden kerran, kun oli tosi kuuma päivä, kannoin hänet kotiin takaisin.

Tässä hän odottaa, että lähdemme keräämään kantarellia keltaiseen koriin.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Maura Häkki

Pagopertis

Pruaznuičimmo dovarišan roindupäiviä pagopertis. Pagopertin tiemannu oli atomelektrostansii. Perti ozuttih moizekse toventundozekse, ga minuugi kai varaitti. Tämä oli minule toine kerdu, konzu kävyin pagopertis! Ga täl kerdua pahakse mielekse emmo piässyh pagopertispäi iäreh. Toinah ihan ellendettävy segi, ku pagopertin tazo oli jygei da meil oli vaigu čuassu aigua pajeta siepäi. Ozakse pagopertin ruadai yhtelläh andoi meile sellittiä pagopertin loppussah, hos čuassu oligi jo mennyh. Roindupäivän pruaznuičendu jatkuu vie nedälinlopul drag-illačus.

Pakohuoneessa

Juhlimme ystäväni syntymäpäivää pakohuoneessa. Pakohuoneen teema oli ydinvoimala. Huone vaikutti niin todentuntuiselta, että minua jopa vähän pelotti. Tämä oli minulle toinen kerta kun käyn pakohuoneessa! Mutta tällä kerralla valitettavasti emme päässeet pakohuoneesta pois. Ehkä ihan ymmärrettävää, koska pakohuoneen taso oli vaikea ja meillä oli vain tunti aikaa paeta sieltä. Onneksi pakohuoneen työntekijä antoi meidän ratkaista pakohuoneen loppuun asti, vaikka tunti olikin jo kulunut. Syntymäpäivän juhlinta jatkuu vielä viikonloppuna drag-bileiden parissa.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Sanakniiguhimoruado

Minule on petties roinnuh uuzi himoruado: karjalankielizien sanakniigoin lugemine. Yksi parembazis on Salmin murdehen sanakniigu, kudai on Salmis rodivunnuon Pekka Pohjanvalon kerätty. Alguperäine kniigu jullattih vuvvennu 1947 da tävvendysoza vuvvennu 1950, ga minä sain läs petties nämmien yhtehizen painoksen. A voi voi, en malta ni sanuo, mittuine uarreh se on! Pohjanvalo eulluh kielitiedoilii, eigo ni ammatilline keriäjy da sanakniigas ongi äijy paginkieldy ezimerkivirkehienke. Duumaičen, ku händy vikse ei koskiettu perindehellizet huijustelijat sanakniigoin siännöt, sendäh ku kniigas on sanua da sanondastu ihan kaikkih eloksen dieloloih näh. Olen zavedinnuh lugie kniigua allus algajen da kaikel aigua hihetän … Voibi olla uruan hommii, ga ylen-ylen vessel se yksikai on!

Sanakirjaharrastus

Mulle on vahingossa tullut uusi harrastus: karjalankielisten sanakirjojen lukeminen. Yksi parhaista on Salmin murteen sanakirja, joka on salmilaisperäisen Pekka Pohjanvalon kokoama. Alkuperäinen kirja julkaistiin v. -47 ja täydennysosa v. -50, mutta minä sain puolivahingossa näiden yhteispainoksen. Voi hyvänen aika, millainen aarre se on! Pohjanvalo ei ollut kielitietelijä vaan harrastelija ja kirjassa on paljon puhekieltä esimerkkilauseineen. Ilmeisesti perinteiset sanakirjojen häveliäisyyssäännöt ei häntä koskeneet, koska kirjasta löytyysanoja ja sanontoja ihan kaikilta elämän alueilta. Olen aloittanut kirjan lukemisen alusta alkaen ja hekotan täällä ääneen… Sekopäistä hommaa vissiin, mutta ihan järkyttävän hauskaa se on!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Jaana Petsalo

Minun himoruado

Minun nygöine himoruado on karjalan kielen (loitto-)opastundu. Rubein opastumah livvinkarjalah Snellman-kezäyliopiston Kačahtus karjalan kieleh -kursal viizi vuottu tagaperin. Sen jälles olen olluh keräl sežo karjalan kielen algu- da jatkokursoil. Tovellizembi opastundu algoi mulloi Päivännouzu-Suomen avvonazen yliopiston kursoil; talven aijal keräin 14 karjalan kielen opastusčökehty. Nygöi jatkan opastundua kiännöskursal. Vuozii tagaperin niegloin sukkii, alazii da villupaidoi dai pletiin kruuživuo, ga nygöi tahton syvetä karjalan kieleh. Ga neče ruado ongi ylen-ylen vessel da mieldykiinnittäi himoruado!

Minun harrastukseni

Minun nykyinen harrastukseni on karjalan kielen (etä)opiskelu. Aloitin livvinkarjalan opiskelun Snellman-kesäyliopistossa Johdatus karjalan kieleen -kurssilla viisi vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut mukana myös karjalan kielen alkeis- ja jatkokursseilla. Vakavampi opiskelu alkoi viime vuonna Itä-Suomen avoimen yliopiston kursseilla; talven aikana suoritin karjalan kielen opintoja 14 opintopistettä. Nyt jatkan opiskelua käännöskurssilla. Joskus vuosia sitten harrastin sukkien, lapasten ja villapaitojen neulomista sekä pitsinnypläystä, mutta nyt keskityn karjalan kieleen. Tämäpä onkin harvinaisen hauskaa ja mielenkiintoista hommaa!

5.10.2022

Linku Wiki-tekstah.

Kiändänyh Hannu Lappalainen

Pyöröi

Pyöröi libo kukkoine on kui Suomen muga i Ven’an Karjalas tundiettu pastos. Rakkahal lapsel on äijy nimie: Suvizes Ven’an Karjalas dai aijembah Suomeh kuulunuos Raja-Karjalas sidä kučuttih pyöröikse, Vienan Karjalas pottusangiekse dai Suomen Pohjas-Karjalas kukkozekse. Pyörölöil on olluh Suomen puolel sežo mostu nimie, kui pyröine, tapuntaine libo toslokas.

Aijembah pyöröitaiginan piäruohkuaineh oli ruisjauho da piälyksekse pandih ozrupudruo libo talkunua, kudamien sijah myöhembä pandih riissupudruo libo kartohkupyretty. 1900-luvun allus pyöröitaiginua ruvetеih valmistamah nižujauhos da syväimekse ruvettih panemah mannoikuaššua. Nižupyörölöi allettih ottua koufein ker. Ruispyöröit syödih da syvväh suupan libo vellin ker.

Syömisperindehes on ylen vähä kirjallistu materjualua. Kukkoine piäzi suudokniigah jo vuvvennu 1691, konzu erähäs talois Kidien voulostis oli subbotniekan jälgeh torattu subotniekkusyömizen täh. Ižändät oldih uskaldettu tarita subbotniekkurahvahale liharokkua, ga tarittihgi ainos vellii da kukkozii. Sendäh rodih tora, kudaman aigah taloin poigu kuoli. Dielo puutui suudoh da yhteltiedy subbotniekku da kukkoine pandih kirjoih.

Pyörölöin luajindu:

Taiginas pyöritelläh käzin pitkäččy, kudai paloitellah.

Palois taputellah läs 1- 2 santimetrin sangevuzii plekkuloi, kudamii nostetah.

Sagei täyteh levitetäh reunoissah. Reunoi ei kiännetä täyttehen piäle. Pastetah räkes päčis, voijellah voisulal mollembin puolin da annetah pehmetä kodvaine.

Pyöröi

Pyöröi eli kukkonen on sekä Venäjän että Suomen Karjalassa tunnettu leivos. Rakkaalla lapsella on monta nimeä; Eteläisessä Venäjän Karjalassa sekä aikanaan Suomelle kuuluneessa Raja-Karjassa sitä kutsuttiin pyöröksi, Vienan-Karjalassa pottusankikisi sekä Suomen Pohjois-Karjalassa kukkoseksi. Pyöröllä on ollut Suomen puolella myös muita nimiä kuten pyörönen, tapuntainen tai toslokas.

Alun perin pyöröt valmistettiin ruisjauhoista ja päällyksenä käytettiin ohraryynupuuroa tai talkkunaa, jotka korvattiin myöhemmin riisipuurolla tai perunamuhennoksella. 1900-luvun alussa pyöröjä ruvettiin valmistamaan vehnäjauhoista ja päällyksenä alettiin käyttää mannapuuroa. Vehnäpyöröjä alettiin käyttää erityisesti kahvileipänä. Rukiiset pyöröt soveltuvat hyvin keittojen tai vellien kyytipojaksi.

Ruokaperinteestä on hyvin vähän kirjallista materiaalia. Kukkonen pääsi tuomiokirjaan jo vuonna 1691, jolloin kiteeläisessä talossa oli talkoiden jälkeen tapeltu talkooruuasta syntyneen erimielisyyden vuoksi. Isäntäväki oli tarjonnut talkooväelle lupaamaansa liharokan asemesta vain velliä ja kukkosia. Syntyi tappelu, jonka aikana talon poika sai surmansa. Tapaus joutui käräjille ja samalla talkoot sekä kukkoset tulivat kirjatuksi.

Pyöröjen valmistaminen:

Taikinasta pyöritetään käsin tanko, joka paloitellaan tanko.

Paloista taputellaan noin 1 – 2 cm:n paksuisia kakkaroita, jotka kohotetaan

Sakea täyte levitetään reunoihin saakka. Reunoja ei käännetä täytteen päälle. Paistetaan kuumassa uunissa, voidellaan voisulalla molemmin puolin ja annetaan hautua hetken.

Kiändänyh Jaana Petsalo

Linku Wiki-tekstah.

Huabuvezi

Huabuvezi (suomekse Haapavesi) on linnu Pohjas-Pohjanmuan muakunnan suvialovehel. Huabuvezi sijaiččou Pyhäjoven varrel. Huabuviel on 6 613 eläjiä (31.12.2021). Pinduala on 1086,53 km2, kudamas vezistyö on 35,94 km2 (1.1.2022). Nuaburikunnat ollah Huabujärvi, Kärzymägi, Nivala, Oulainen, Ruahe, Siigulatvu da Ylivieska. Huabuvien kundu perustettih vuvvennu 1866, vuvves 1996 algajen Huabuvezi on olluh linnu. Huabuvetty kučutah Pohjanmuan helmekse.

Huabuvezi on kirkei kul’tuurulinnu. Huabuviel pietäh folkmuuzikkufestivualii Haapavesi Folk Music Festival joga keziä Iivananpäivän jälgeh. Festivualin yhtevykses pietäh folkkursii. Justimus-joukko on roindua myöte Huabuvielpäi.

Huabuvezi on sežo školalinnu. Perusškolah jälgeh Huabuviel voibi opastuo gimnuazies, Opastuskeskučču JEDU:s (Koulutuskeskus JEDU) da Huabuvien Opistos (Haapaveden Opisto).

Huabuvien Kytökyläs on časounu. Huabuvien pravoslaunoit kuulutah Kuopion pravoslaunoih prihodah. Jatkovoinan jälgeh Huabuviele tuli karjalazii evakkoloi, enimyölleh Soanlahtelpäi.

Haapavesi

Haapavesi on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Haapavesi sijaitsee Pyhäjoen varrella. Haapavedellä on 6 613 asukasta (31.12.2021). Pinta-ala on 1086,53 km2, josta vesistöä on 35,94 km2 (1.1.2022). Naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska. Haapaveden kunta perustettiin vuonna 1866, vuodesta 1996 alkaen Haapavesi on ollut kaupunki. Haapavettä kutsutaan Pohjanmaan helmeksi.

Haapavesi on vireä kulttuurikaupunki. Haapavedellä järjestetään Haapavesi Folk Music Festival joka kesä juhannuksen jälkeen. Festivaalin yhteydessä järjestetään folkkursseja. Justimus on lähtöisin Haapavedeltä.

Haapavesi on myös koulukaupunki. Peruskoulun jälkeen Haapavedellä voi opiskella lukiossa, Koulutuskeskus JEDU:ssa ja Haapaveden Opistossa.

Haapaveden Kytökylässä on tsasouna. Haapaveden ortodoksit kuuluvat Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan. Jatkosodan jälkeen Haapavedelle tuli karjalaisevakkoja, erityisesti Soanlahdelta.

Kirjutannuh Aira Sumiloff

Linku Wiki-tekstah.

Ylä-Uuksu

Ylä-Uuksu on endizen Salmin pidäjän endine hieru. Ylä-Uuksul on eletty jo kivikavven aigah. Vuvvennu 2020 argeolougizis kaivavukzis löydyi nenga 6000 ezinehty kivikavven aijalpäi.

Hierus läbi virduau Uuksunjogi. Uuksunjoves oli enne vuottu 1939 kolme elektrostansiedu, kudamat annettih sähkyö Ristiojan raudurudan rikastandulaitokseh da Pitkyrannan kaivoksen alovehel. Sähköprovodu oli enzimäine suomelane pitkäl matkal strojittu suurikiinnitysprovodu.

Ylä-Uuksun hierus oli mondu piendy kyliä: Kivenkulmu, Lupikoi, Neprätti, Ristuoja, Samiselgy, Seminkylä da Tunninen. Hierus oli Ala- da Yläškola, mit oldih yhtehizet Ala-Uuksun ker. Vuonnu 1939 hierus oli läs sada taloidu da eläjiä arvivon mugah nenga 800–1000 hengie. Eläjät oldih enimmyölleh karjalankielizii pravoslaunoloi. Voinan jälgeh eläjät jagavuttih ymbäri nygösty Suomie.

Ylä-Uuksu

Ylä-Uuksu on entisen Salmin pitäjän entinen kylä. Ylä-Uuksulta on asuttu jo kivikauden aikana. Vuonna 2020 arkeologisissa kaivauksissa löytyi noin 6000 esinettä kivikauden ajalta.

Kylän halki virtaa Uuksunjoki. Uuksunjoessa oli ennen vuotta kolme voimalaitosta, mitkä tuottivat sähköä Ristojan rautamalmin rikastuslaitokselle ja Pitkärannan kaivosalueelle. Sähköjohto oli ensimmäinen suomalainen pitkälle matkalle rakennettu suurjännitejohto.

Ylä-Uuksun kylässä oli monta pientä kylää: Kivenkulma, Lupikko, Neprätti, Ristioja, Samiselkä, Seminkylä ja Tunninen. Kylässä oli Ala- ja Yläkoulu, mitkä olivat yhteisiä Ala-Uuksun kanssa. Vuonna 1939 kylässä oli lähes sata taloa ja asukkaita arviolta noin 800 – 1000 henkilöä. Asukkaat olivat enimmäkseen karjalankielisiä ortodokseja.Sodan jälkeen asukkaat jakautuivat ympäri nykyistä Suomea.

Kirjutannuh Maura Häkki

Linku Wiki-tekstah.

Loimolan Voima

Loimolan Voima on karjalankieline folk-joukko, kudai ruadau Suomes. Joukko perustettih vuvvennu 2019 da sih kuulutah karjalazet Suačin vellekset Levoin Miša da Miikkula. Miša säveldäy da Miikkula kirjuttau pajoloin tekstat. Joukon pajot on kirjutettu suvikarjalan murdehel. Velleksien sugu on rodužin Suistamolpäi, ga hyö iče ollah vadrastuttu Lieksas.

Loimolan Voiman ezmäine disku ”Ruttomužikan kyynäl” piästettih ilmah vuvvennu 2020. Samaine disku vallittih Suomes vuvven 2021 rahvahanmuuzikkudiskakse. Toine disku ”Mi on praudua” jullattih vuvvennu 2022. Joukol on olluh konsertoi Suomen eri čuril.

Kirjutannuh Sanna Mylläri

Karaoke karjalakse

Karaoke karjalakse on karjalankieline karaoketuotando. Sit on 23 eri stiil’ah luajittuu pajuo: perindehellisty rahvahanmuuzikkua, kiännettyy iškumeloudiedu, rockmuuzikkua dai nygyaigastu folkii. Karaoke karjalakse on muailman enzimäine karjalankieline karaoketuotando. Sit löydyy pajoloi vienankarjalan, suvikarjalan da livvinkarjalan murdehil. Muuzikkua on otettu keräle kui Suomes mugai Ven’an Karjalaspäi.

Karjalankielisty karaokie voibi pajattua Feelment-karaokealustua käyttäjis restoranois. Ližäkse videot lövvytäh YouTubes da saital pajot.fi/karaoke.

Karaoke karjalakse -tallendehen julgai Karelia Folk -yhtistys vuvvennu 2021. Se oli vuitti karjalan kielen da kul’tuuran stuatussua edehpäi eistäjiä Parempi Pajot -projektua.

Pajot:

• Čibi-čibi linduine SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Čuuruu SATTUMA
• Elämäni kokemuksie KALEVALAN RAHVAHANPAJOJOUKKO
• Evakon pajo (Evakon laulu – akkompanementu KarjalaBrihat)
• Hyllätty ei ole hullattu SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Hyrzylä LOIMOLAN VOIMA
• Kaijasjärves äijä kalua (akkompanementu KarjalaBrihat)
• Karjalan kumbuzil (akkompanementu Hannu ja Iivo Brelo)
• Karjalani rahvas (akkompanementu Hannu Brelo)
• Kylyni KALEVALAN RAHVAHANPAJOJOUKKO
• Kylä vuotti uutta kuuta (akkompanementu Rälläkkä)
• Maman kevätpajoine SATTUMA
• Metrolla buabon luo KRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD
• Minä mustan (akkompanementu KarjalaBrihat)
• Oman muan tuli FOLKSWAGEN
• Petroskoi MYLLÄRIT
• Regipajo SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Ruskie neičyt (akkompanementu KarjalaBrihat)
• Soutelemma joutelemma SATTUMA
• Suvi-Karjal (Pohjois-Karjala – akkompanementu Rälläkkä)
• Tietoi karjalas (Heili Karjalasta – akkompanementu KarjalaBrihat)
• Urai matkuniekka HANNU BRELO
• Valgei vällys SANTTU KARHU & TALVISOVAT

Ruadojoukko:

Luadii Jussi Sinkkonen, azientundii Timoi Munne, projektupiällikkö Jari-Pekka Kinnunen

Tuotandos avvutettih Riverian iäni- da videotuotandon opastujat, Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen opastujat, alovehellizet muzikantat dai karjalan kielen da kul’tuuran suvaiččijat, Karjal-seuroloin aktiivat dai pajoloin alguperähizet ozuttajat mollemmil puolil rajua.

Karaoke karjalakse

Karaoke karjalakse on karjalankielinen karaoketuotanto. Siinä on 23 kappaletta eri tyylilajeilla: perinteistä kansanmusiikkia, käännösiskelmää, rockmusiikkia ja nykyfolkkia. Karaoke karjalakse on maailman ensimmäinen karjalankielinen karaoketuotanto. Siltä löytyy lauluja vienankarjalan, eteläkarjalan ja livvinkarjalan murteilla. Musiikkia on otettu mukaan sekä Suomesta että Venäjän Karjalasta.

Karjalankielistä karaokea voi laulaa Feelment-karaokealustaa käyttävissä ravintoloissa. Lisäksi videot löytyvät YouTubesta ja osoitteesta pajot.fi/karaoke.

Karaoke karjalakse -tallenteen julkaisi Karelia Folk ry vuonna 2021 osana Karjalan kielen ja kulttuurin asemaa edistävää Parempi Pajot -hanketta.

Kappaleet:

• Čibi-čibi linduine SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Čuuruu SATTUMA
• Elämäni kokemuksie KALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
• Evakon pajo (Evakon laulu – säestys KarjalaBrihat)
• Hyllätty ei ole hullattu SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Hyrzylä LOIMOLAN VOIMA
• Kaijasjärves äijä kalua (säestys KarjalaBrihat)
• Karjalan kumbuzil (säestys Hannu ja Iivo Brelo)
• Karjalani rahvas (säestys Hannu Brelo)
• Kylyni KALEVALAN KANSANLAULURYHMÄ
• Kylä vuotti uutta kuuta (säestys Rälläkkä)
• Maman kevätpajoine SATTUMA
• Metrolla buabon luo KRISTIINA OLANTO & LEKKUJAD
• Minä mustan (säestys KarjalaBrihat)
• Oman muan tuli FOLKSWAGEN
• Petroskoi MYLLÄRIT
• Regipajo SANTTU KARHU & TALVISOVAT
• Ruskie neičyt (säestys KarjalaBrihat)
• Soutelemma joutelemma SATTUMA
• Suvi-Karjal (Pohjois-Karjala – säestys Rälläkkä)
• Tietoi karjalas (Heili Karjalasta – säestys KarjalaBrihat)
• Urai matkuniekka HANNU BRELO
• Valgei vällys SANTTU KARHU & TALVISOVAT

Työryhmä:

tuottaja Jussi Sinkkonen
asiantuntija Timoi Munne
projektipäällikkö Jari-Pekka Kinnunen

Tuotannossa avustivat Riverian ääni- ja videotuotannon oppilaat, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijat, paikalliset muusikot sekä karjalan kielen ja kulttuurin harrastajat, Karjala-seurojen aktiivit ja kappaleiden alkuperäisesittäjät molemminpuolin rajaa.

4.10.2022

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

Olga Gokkoeva soitti Hannu Lappalaizele: Terveh Hannu! Karjalan kielen kois opastetah kielipezän lapsil karjalan kieldy da opastumismaterjualas on suuri vajavus. Voisgo Karjalan kielen koin abuniekat tulla abuh?

Hannu: Meijän yhtistyksen siändölöin mugah yksi sen tärgiembis dielolois on luadie karjalankielisty opastusmaterjualua. A kenbo vois luadie nengostu?

Olga: Minä tiijän, gu nygöi Jovensuus eläi naine on planiiruinnuh luadie mostu materjualua.

Hannu: Voitgo tiijustella hänel, ongo hänel mielenkiinduo moizeh ruadoh. Kuibo finansiiruičemmo projektan?

Olga: Voizimmo pakita abudengua Karjalan sivistyseuralpäi.

Hannu: Ylen hyvä ideju, Olga. Konzubo rubiemmo hommah?

Suomekse:

Olga Gokkoeva soitti Hannu Lappalaiselle: Terve Hannu, Karjalan kielen kodissa opetetaan kielipesän lapsille karjalan kieltä ja oppimateriaaleista on suuri pute. Voisiko Karjalan kielen abuniekat auttaa.

Hannu: Yhdistyksemme sääntöjen mukaan sen yksi tärkeä tehtävä on laatia karjalankielistä oppimateriaalia. Mutta kukapa voisi tehdä moista materiaalia.

Olga: Tiedän, että nykyisin Joensuussa asuva haishenkilö on suunnitellut tekevänsä sellaista materiaalia.

Hannu: Voisitko kysyä häneltä. olisiko hänellä mielenkiintoa moiseen työhön. Mutta, miten rahoitamme projektin.

Olga: Voisimme anoa apurahaa Karjalan sivistysseuralta.

Hannu: Erittäin hyvä idea Olga. Milloin panemme hihat heilumaan?

Suomeksi kirjuttan da karjalaksi kiändän: Sade Kondelin

– Terveh! Onba vesselä nähä, kuin ei siuda viikollah ole nägyn!

– A terveh terveh! Vot siidähän on viksi jo eräsgi vuozi, ku jälgimäi vastavuimma!

– Muga on, en ni muissa konza se oli. Midäbä olet täl aigua hommaillun?

– No en nimidä kummembia. Väitöskirjua kirjutan vielägi. Ga käziruadoloi olen ruvennun luadimah aivin vain enämbi. A kuinba siula, vielägö työ elättä siellä Raunistulassa?

– Eeeeeei, myö muutimma Paattisilla jo vuotta kaksi tagaperin, ossimma sieldä moizen čoman pienen talon. Olemma kohendan sidä hil’l’akkah, dai nyt tänä vuodena rubein ihan tovessah innossumah saduhommista.

– Oho, moločča! Mie olen ičegi toičči valvattan kodie, mis olis oma piha, ga toiččinaksi yhelläh olemma vielä kerrostaloeläjät. No miun muamo da sizär eletäh nygöin ihan lähäl da heilä on oma pieni tagapiha, sinne olen suannun käyvä hos langoin mujutandah.

– Kuulostau muga ihan näpperäldä kompromissalda. A nyt miula pidäy jatkua matkua, vain työnnä vellin viestie hos instas, ylen mugava olis liziägi paissa. Voizitta tulla gostih konzatah, lämmittäzimmä kylyn da istuzimma ildua pihas, ku ilmatgi ollah vielä lämmät.

– Vot se olis muga ylen vesselä! Miebä työnnän viestie, libo työnnä sie kuin ezmäi muistanet! Kačomma!

Suomekse:

– Moi! Kiva nähä pitkästä aikaa!

– Ai hei! Joo, siitä on vissiin jo useempi vuosi ku nähtiin viimeksi!

– Niinpä, en ees muista koska se oli. Mitäs sä oot tällä välin puuhaillu?

– No en kyllä mitään ihmeellistä. Väitöskirjaa teen edelleen. Mutta käsitöitä oon ruvennu tekemään aina vaan enemmän. Mitenkäs sulla, vieläkö te asutte siellä Raunistulassa?

– Eeeeeei, me muutettiin Paattisille jo pari vuotta sitten, ostettiin sieltä semmonen kiva pieni talo. Ollaan rempattu sitä pikkuhiljaa, ja nyt tänä vuonna rupesin ihan tosissani intoilemaan puutarhahommista.

– Oho, siistiä! Itekin oon haaveillu omasta pihasta aina välillä, mutta toistaiseksi ainakin ollaan vielä kerrostaloasujia. No äiti ja sisko asuu sentään nykyään ihan lähellä ja niillä on pieni oma takapiha, niin siellä oon voinu käydä vaikka lankoja värjäilemässä.

– Kuulostaa ihan näppärältä kompromissilta kyllä. Mun pitää nyt jatkaa matkaa, mutta hei laita vaikka instassa viestiä, ois kiva jatkaa juttua vielä tästä. Voisitte tulla käymään joku kerta, lämmitettäis sauna ja istuttais pihalla iltaa, kun näitä lämpimiä säitäkin tuntuis vielä riittävän.

– Joo, se ois kyllä tosi kivaa! Mäpä laitan viestiä, tai laita sä jos muistat ensiks! Katellaan!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Sanna Mylläri

– Opimmogo jälgimäi tänäpäi kaččuo mingi kinon? Sit on olluh paginua jo kaksi nedälii.

– Ongo meil vägie? Pahoi olen muannuh yöl.

– Vessel olis kaččuo midägi, hos lyhyččäzembigi kino.

– No voimmo sit kaččuo, ga pidäy allata aijoin aijal, ku ei menis liijakse myöhäh.

– Muga. Minä ga kävyn ottamah meile kinosyömizii, valliče sil aigua migi kino, kudamua vie et ole nähnyh.

– Hyvä, kačommo midägi, mi ei ole liijakse jygei. Tuo čipsua da irdon’amuu dai midätahto juomistugi!

Suomekse:

– Koitetaanko tänään vihdoin ja viimein katsoo joku elokuva? Siitä on ollu puhetta jo kaks viikkoa.

– Jaksetaanko me? En nukkunu kovin hyvin viime yönä.

– Olis kiva katsoa jotain, vaikka lyhyempikin elokuva.

– No katotaan vaan, mutta alotetaan riittävän aikaisin, ettei mene liian myöhään.

– Joo. Määpä käyn hakemassa meille leffaevästä, valitse silla aikaa joku elokuva, mitä et oo nähnyt.

– Hyvä, katotaan jotain, joka ei oo liian raskasta. Tuo sipsejä ja irtokarkkeja ja jotain juomista!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Maura Häkki

P: Mittuine menoine sie toizel čural?

S: Rädžimmö vaigu školadieloloih da perehperih näh.

S: Ga ravei meno!

S: A kuibo teil?

T: Ihan hyvä! Räkki roih nečen pajon täh terväh.

T: Mittumuabo pajuo olet menemäs pajattamah yksinäh?

T: Meil on puoli čuassuu Cicciolinah. Himoittas, gu tiä olis sil aigua vie rahvastu.

S: Ga toinah ongi vie da vähimyölleh dai varmahgi myö olemmo.

Suomekse:

P: Mikä meno siellä toisella puolella?

S: Räntätään vaan koulujutuista ja perhetaustoista.

S: Mutta ihan jees meno.

S: Entäs teillä?

T: Ihan jees! kuumottaa toi laulu kohta.

T: Mitä oot menos laulaa yksin

T: Meil on puoli tuntia Ciccioliinaan nii toivottavasti täällä on siinä vaiheessa vielä väkee

S: Eiköhän tai ainaki me varmaan ollaan

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Jaana Petsalo

– Terveh, kuibo dielot? Oletgo olluh tervehen?

– Ga olen olluh, ga sähkön hindu minuu panou stressah.

– Mindäh se panou stressah?

– Meijän sähkösobimus lopeh ligakuun jälgimäzenny piän, da uvven sobimuksen hindu on vähimyölleh 30 sentua/kWh. Biržusähkösobimuksii vai taritah.

– A voi voi, tahtottavasti ei tule vilu talvi.

– Ga muga. Hyväkse mielekse meijän halgosarai on täyzi halguo kylyh, kaminah dai päččizeh niškoi.

– Ga se on ylen hyvä dielo. Näimmökseh!

– Huomenessah!

Suomekse:

– Hei, mitäpä kuuluu? Oletko ollut terveenä?

– Olen ollut terveenä, mutta sähkön hinta stressaa.

– Mikä siinä stressaa?

– Sähkösopimuksemme päättyy lokakuun viimeinen päivä, ja uuden sopimuksen hinta on vähintään 30 senttiä/kWh. Pörssisähkösopimuksia vain tarjotaan.

– Oho, toivottavasti ei tule kylmää talvea.

– Niinpä. Onneksi meillä on liiteri täynnä sauna- ja takkapuita.

– No se on hyvä juttu. Nähdään!

– Huomiseen!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Aira Sumiloff

Akku: Läkkä meččäh siendy da gribua eččimäh.

Ukko hengähtih: Ga ei sie nimidä ole!

Akku: Emmo voi sidä tiediä, kuni emmo mene kaččomah.

Ukko, kudual ei ole himuo meččäh: Ga ei sie ole nimidä muudu, yhty hirvikärbästy vai.

Akku: Ga läkkä nygöi teriämäh.

Ukko da akku käydih meččäh da nygöi astutah mečäsäspäi.

Akku: Arbain, što gribua on nossuh. Kandau selgy viäräs suurdu poimiččuu valgiedu gribua.

Ukko: Nygöi roih sinul kylläl ruaduo, enne gu kai olet sellitännyh.

Akka vilguau ukkuo pahal silmäl eigo ni sano nimidä!

Suomekse:

Vaimo: Lähdetäänpä metsään sieniä etsimään!

Mies huokaisee: No ei siellä mitään ole.

Vaimo: Ei sitä voi tietää, ennen kuin käy katsomassa.

Mies, ei edelleen tahdo lähteä: No ei siellä muuta ole kuin hirvikärpäsiä.

Vaimo: No mennään nyt nopeasti.

Vaimo: Arvasin, että tatit ovat nousseet. Kantaa selkä väärällään isoa korillista herkkutatteja.

Mies: No on näissä sinulla työtä, ennen kuin kaikki olet siivonnut.

Vaimo: Mulkaisee miestä, eikä sano mitään.

28.9.2022

Suomekse on kirjutannuh da karjalakse kiändänyh Hannu Lappalainen

Lappalaisen laulavat kaksoset: 140-vuotissyntymäpäiväjuhla 1.10. (22.9.) 2022 Sikrenvaarassa

Menu

• marjaista vihreää salaattia, vinaigrettekastiketta, metsäsienisalaattia, kylmäsavulohisalaattia, majoneesikastiketta
• paahtopaistia, piparjuurikermaa
• piirakoita ja munavoita
• porsaanpaistia / sienikaalikääryleitä
• punaviinimarja-punasipulihilloketta
• keitettyjä perunoita, haudutettua naurista
• täytekakkua, kaneliässiä
• kahvia, haudutettua teetä avec
• vins

Lappalaizen pajattajat kaksozet: 140-vuoziroindupäivypruazniekku 1.10. (22.9.) 2022 Sikrenvuaras

Men’u

• muarjaistu, vihandua saluattua, vinaigrette, sienisaluattua, saluattua kylmysavustetus lohes, majoneezusoussuu
• rostbiffua, pieksettyy pippurijuurisliuhkua
• šipainiekkua, jäiččyvoidu
• počinpoijanžarkoidu, gribasoussuu
• kapustukiärehty gribatäyttehel
• ruskeičihoi-ruskeilaukkukompottua
• keitettyy kartohkua, havvottuu nagristu
• täytehtortua, pečenniä
• koufeidu, havvottuu čuajuu avec
• vins

Leiby-suolu syöjile! Hyviä syöndyhimuo!

26.9.2022

Suomekse ollah kirjutettu da karjalakse kiännetty: Maura Häkki, Sanna Mylläri da Niina-Hannele Nuutinen

Kazvossualisaijan syömislistu kodih libo mihgi syömiskohtah

• Sygyzylline vihandusaluattu
• Žuorittuu kartohkua da sygyzyn kazvokset sousunke
• Meččymuarjukiiseli da sliuhkuvuahti
• Vuassu, hapainmaido da muarjuvezi
• Rugehine leiby da kagruleiby
• Šipainiekkua

Satokauden ruokalista kotiin tai johonkin ruokalaan

• Syksyinen vihersalaatti
• Paistettua perunaa ja syksyn kasvikset kastikkeessa
• Metsämarjakiisseli ja kermavaahto
• Kotikalja, piimä ja marjamehu
• Ruis- ja kauraleipää
• Karjalanpiirakoita

Suomekse ollah kirjutettu da karjalakse kiännetty: Aira Sumiloff da Sade Kondelin

Livvinkarjalakse:

• Špinuatturokku keitetyn jäičän ker
• Savvustettuu kalua, survottuu kartohkua, keldusienipainin da vihandusaluattu.
• Kapustukiärehet, buoluvaren’n’u
• Pastettuu počinlihua, keitettyy kartohkua, päččijuurekset
• Kagrukiiseli
• Juablokkupastos, vaniil’upainin.

Suvikarjalaksi:

• Špinuattarokka keitetyn jäičän kera
• Savussettuo kalua, survottuo kartohkua, keldasienipainin da vihandasaluatta.
• Kapustakiärehet, buolavaren’n’a
• Paissettuo počinlihua, keitetyt kartohkat, päččijuurekset
• Kagrakiisseli
• Juablokkapaissos, vaniil’apainin.

27.9.2022

Karjalakse ja suomekse kirjutannuh Sade Kondelin

A ku urossus olizin

a ku opastuzin kirjuttamah ilosta
muga kuin ebätoivostagi kirjutan!
jotta löydäzin sanat riemuh nähkuvailemah askelien kebehyttä
en taho peittie tädä onnen humalua
tahtozin virkkua: avua oman rungan ikkunat!
tulou syväimeh vein haju
dai mouttoratien kohineh, da meren
niillä on meissä atkalan kalutuissa tilua
täydyö kaunehuosta
vot mie en ni päi prorokaksi
ga löyvin taki valgienkatkaimen
konza olin enzimäin tottun hämäräh

Olisinpa lohtu

voi kun oppisin kirjoittamaan ilosta
niinkuin epätoivostakin kirjoitan!
että löytäisin sanat riemulle
kuvaamaan askelten keveyttä
en tahdo kätkeä tätä onnen huumaa
tahtoisin sanoa: avaa ruumiisi ikkunat!
tulee sisään veden tuoksu
ja moottoritien kohina, ja meren
niille on meissä surun kalvamissa tilaa
täyttyä kauneudesta
minusta ei ole profeetaksi
mutta löysin sentään valokatkaisijan
kun olin ensiksi tottunut hämärään

26.9.2022

Karjalakse kiändänyh Jonni Roslöf

Pruaznuiče Euroupan kielien päiviä meijänke!

Euroupan nevvosto rohkuau kaikkien 46 ozanottaivaldivon 700 miljonua eläjiä opastumah ližiä kielii joga ijäs, školas da sen ulgopuolel. Euroupan nevvosto kannattau kogo Euroupan monikieližytty da on tävves varmuos sit, što kielelline moninažus on kul’tuuroin välizen yhtehizen ellendyksen da meijän muanozan rikkahan kul’tuuruperindön piävaikuttai.

Euroupan nevvoston aloittehes Euroupan kielien päiviä on pruaznuittu vuvves 2001 algajen joga vuottu 26. syvyskuudu – yhtes Euroupan komissienke.

Alguperäine tekstu tulou tapahtuman omal verkosivulpäi:

Juhli kanssamme Euroopan kielten päivää!

Euroopan neuvosto kannustaa kaikkien 46 jäsenvaltionsa 700 miljoonaa asukasta opiskelemaan lisää kieliä kaikenikäisinä, koulussa ja sen ulkopuolella. Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että kielellinen monimuotoisuus on kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen työkalu ja maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä.

Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan kielten päivää on juhlittu 2001 alkaen joka vuosi 26. päivänä syyskuuta – yhdessä Euroopan komission kanssa.

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Aira Sumiloff

Jogahizenoigevus

Jogahizenoigevus tarkoittau ezimerkikse sidä, gu jogahine ristikanzu, ken eläy libo oleskelou Suomes, suau liikkuo luonnos da kerätä muarjua, siendy libo kazviloi. Niilöin keriämizeh ei tarviče muanomistajan lubua, eigo niilöis sua ottua maksuo. Kodipellot da pihat ei kuuluta jogahizenoigevuksien joukkoh, eigo ni kai oigevukset päitä luonnonsuojelemizen alovehil.

Suomelazet kerätät enimyölleh must’oidu, vagoidu, buolua, šl’uboidu da guarbaluo, kui ičelleh mugai myödäväkse.

Nygöi kaikin muutgi, ei vaigu karjalazet, kerätäh siendy da gribua. Enimite kerätäh keldysiendy, maiderostu da valgiedu gribua. Jovensuun lähäl eläjät ristikanzat myvväh äijän gribua Dalla Valle -yrityksele, kudai viey niilöi Italieh suate.

Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus tarkoittaa mm. sitä, että jokainen ihminen, joka asuu tai oleskelee Suomessa, saa liikkua luonnossa ja kerätä marjoja, sieniä ja kasveja riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Niiden keräämiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä niistä tarvitse maksaa. Kotipihat ja pellot eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin, eivätkä kaikki oikeudet päde luonnonsuojelualueilla.

Suomalaiset keräävät enimmäkseen mustikoita, vadelmia, puolukoita, lakkoja ja karpaloita sekä itselle, että myyntiin.

Nykyään muutkin kuin karjalaiset keräävät sieniä. Eniten kerätään kantarelleja, haaparouskuja ja herkkutatteja. Joensuun lähellä asuvat ihmiset myyvät paljon herkkutatteja Dalla Valle -yritykselle, joka vie niitä Italiaan saakka.

Karjalakse kiändänyh: Sanna Mylläri

Varavonalazen kielen pagizendah näh: toleransii

Vaigu kieli, kudamua voit paista vajanazeh tabah, voibi elbyö.

Kielen eloivoimažuoh näh ollah pahakse

– vardoiččijat nägökannat: kaikin net nygöi tungietahes meijän kieldy pagizemah!

– mennyzih aigoih tartumine: enne paistih putilleh, nygöi on kieli mennyh pahakse!

– puhtahuon da pyhyön idealu: ruohtitahgi paista pahah luaduh meijän kielel!

– murrehtorat: meile pädöy vaigu meijän oma!

– kirjukieleh vieruiččijat: kieldy ei voi käyttiä, kuni ei ole luajittu piätösty kirjukieleh näh!

– tungevujat kielipoliciet: ei sidä muga sanota!

Annika Pasanen, luvendo Päivännouzu-Suomen yliopistos 9.12.2021.

Suomekse:

Vain kieli, jota on hyväksyttyä puhua puutteellisesti, voi elpyä.

Kielen elinvoimaisuudelle ovat myrkkyä

– portinvartija-asenteet: kaikki ne nykyään tuppautuukin meidän kieltä puhumaan!

– menneeseen tarraaminen: ennen puhuttiin kunnolla, nyt on kieli pilalla!

– puhtauden ja pyhyyden ihanne: kehtaavatkin puhua rumia meidän kielellä!

– murreriidat: meille kyllä kelpaa vain meidän oma!

– kirjakieliuskovaiset: ei kieltä voi käyttää, ennen kuin kirjakielikysymys on ratkaistu!

– tunkeilevat kielipoliisit: ei sitä noin sanota!

Suomekse kirjutannuh da karjalakse kiändänyh: Hannu Lappalainen

Kaikin keräle pruaznuimah Euroupan kielien päiviä!

Europan nevvoston alguhpanos Euroupan kielien päiviä pruaznuijuh algajen vuvves 2001 joga-ainavo vuozi 26. syvyskuudu yhtes Euroupan komissien kel. Euroupan nevvosto andau tugie Euroupan monikieližyöl da on suannuh varmuon, što monikieližs on meijän muanozan rikkahan kul’tuuruperindön avaindielo. Euroupas paistah enäm 200 kieldy da jogahine niilöis on arvokas.

Tänä vuon Euroupan kielien päiviä pietäh jo 19. kerdu. Kielih opastumizel annetah tugie školas da školan ulgopuolel, olgah tavottehennu sit opastumizes libo ammatis eistymine edehpäi libo tahto tuttavuo eriluaduzih mualoih da kul’tuuroih pindua syvembäl. Kielih opastutah sežo ilonpivon täh.

Suomes pruaznuijah 27. kylmykuudu karjalan kieldy. Karjalan kielen päiväkse vallittih juuri 27. kylmykuudu, sendäh ku samazennu piän karjalan kieli ližättih Euroupan alovehellizien libo vähembistökielien perusdokumentah. Sen täh karjala on yksi Euroupan Unionan vähembistökielis. Stuatussu merkiččöy ezimerkikse sidä, što Suomele pidäy raportuija karjalan kielen tilandehes Euroupan nevvostole. Suomen zakonoinluadimizes karjalan kielel ei yhtelläh ole virrallistu stuatussua.

Vesseliä Euroupan kielien päiviä kaikile!

Suomekse:

Kaikki mukaan viettämään Euroopan kielten päivää!

Euroopan neuvoston aloitteesta Euroopan kielten päivää on juhlittu 2001 alkaen joka vuosi 26. päivänä syyskuuta yhdessä Euroopan komission kanssa. Euroopan neuvosto tukee koko Euroopan monikielisyyttä ja on vakuuttunut, että monikielisyys on maanosamme rikkaan kulttuuriperinnön avaintekijä. Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä ja jokainen niistä on arvokas.

Tänä vuonna Euroopan kielten päivää vietetään jo 19. kertaa. Elinikäistä kielten oppimista tuetaan koulussa ja koulun ulkopuolella, oli tavoitteena sitten opinnoissa tai ammatissa edistyminen tai halu tutustua eri maihin ja kulttuureihin pintaa syvemmältä. Kieliä maistellaan myös huvin vuoksi.

Suomessa juhlitaan 27. marraskuuta karjalan kielen päivää. Päiväksi valikoitui juuri marraskuun 27. sen vuoksi, että vuonna 2009 kyseisenä päivänä karjalan kieli lisättiin Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjaan. Karjala on siten yksi EU:n vähemmistökielistä. Asema merkitsee muun muassa sitä, että Suomella on velvollisuus raportoida karjalan kielen tilanteesta Euroopan neuvostolle. Sen sijaan Suomen lainsäädännössä karjalan kielellä ei ole virallista vähemmistökielen asemaa.

Iloista Euroopan kielten päivää kaikille!

Karjalakse kiändänyh Maura Häkki

Karjala kieli

Karjala on suomen lähimäine sugukieli, kudamua ei pie sevoittua suomen kielen ”karjalasmurdehih” (enne kaikkie liidehmurdehih). Karjalan kieles on sežo käytetty paiči muudu nimityksii päivännouzukarjalasmurdehet da karjala-aunus. Karjalan kielen murdehet juatah varzinaskarjalah da livvinkarjalah. Varzinaskarjalas on kaksi alovehmurrehtu: vienankarjala da suvikarjala.

Karjala on varavonalaine kieli, kudamal ei ole yhtenästy kirjukieldy. Karjalua on elvytetty jälgivuozikymmeninny kui Suomes, mugai Ven’al, da sen eri murdehien pohjal on luajittu monii kirjukielii.

Karjalan kieldy paistah Suomes da Ven’al, ga mollembis mualois se on varavonalaine. Suurin oza karjalan pagizijois eläy Ven’al, Karjalan Tazavallas da Tverin alovehel. Suomes on läs 11 000 hengie, kudamat maltetah karjalua hyvin da läs 5000 hengie paistah sidä joga päiviä. Kieliyhtehistöh kuuluu läs 30 000 hengie.

Suomenkieline tekstu Kotuksen verkosaital: linku.

25.9.2022

Karjalakse kiändänyh Jaana Petsalo

Kučču kielitembavukseh / kieliruadoh

Viizi kieliruaduo/kielitembavustu Euroupan kielien päivän (26.9.2022) kunnivokse:

• Työnnä karjalankieline viesti perehehkuulujale libo rodn’ale.
• Vastua suomenkielizeh sähköpoštah karjalakse.
• Tervehti huondeksel enzimästy vastahtulijua kois, ruavos libo opastundupaikas karjalakse.
• Kirjuta ostosluvettelo karjalakse.
• Julgua somes päivitys, kudamas sanelet, mit sinun kieliruavot oldih.

Inspiracien lähtehenny suomenkieline Peitollizen agentan ohjavokniigaine kieliruadoloih näh -materjualu

Kielihaaste

Viisi kielihaastetta Euroopan kielten päivän (26.9.2022) kunniaksi:

• Lähetä karjalankielinen viesti perheenjäsenellesi tai sukulaisellesi.
• Vastaa suomenkieliseen sähköpostiin karjalaksi.
• Tervehdi aamulla ensimmäistä vastaantulijaa kotona, töissä tai opiskelupaikassa karjalaksi
• Kirjoita ostoslista karjalaksi.
• Julkaise somessa päivitys, jossa kerrot, mitä kielihaasteita suoritit.

Inspiraation lähteenä Salaisen agentin käsikirja kielihaasteita varten -materiaali

13.9.

Kirjutannuh Maura Häkki

Luajiimmo egläi zinelöi KNŠ:n paikallistapahtumas! Passibot @rainerysale vesseläs zineruadopajas. Täs on kuvua minun luajitus zines. Nengostu samanjyttysty šittupaginua sain kuulta jo minun enzimäzil yliopistonedälilöil. Mindäh en sua paista da opastuo karjalah rauhas? Mi oigevus rahvahal on paheksie minun kieldy? Engo ole ainavo, kudai on suannuh da iellehgi suau nengostu paheksindua tirpua. Ihan muga, kui jo karjalan kielen opastundu ei olis tarbehekse jygei Suomes, sit vie meidy sih näh muokatah da ruohtitah kaiken ližäkse vuadie vie kiitolližuttu meilpäi. Mengiä munal!

Suomekse:

Teimme eilen zinejä KNŠ:n paikallistapahtumassa! Kiitos Raine Rysälle kivasta zinetyöpajasta. Tässä kuvia minun tekemästä zinestä. Tällaista samanlaista paskapuhetta sain kuulla jo ensimmäisillä yliopistoviikoillani. Miksi en saa puhua ja opiskella karjalaa rauhassa? Mikä oikeus ihmisillä on paheksua kieltäni? Enkä ole ainoa, joka on saanut ja edelleen saa tällaista paheksintaa kestää. Ihan niin kuin jo karjalan kielen opiskelu ei olisi tarpeeksi hankalaa Suomessa niin sitten vielä meitä sen takia syrjitään ja uskaltavat kaiken lisäksi vaatia vielä kiitollisuutta meiltä. Painukaa vittuun!

10.9.2022

Kirjutannuh suomekse da karjalakse kiändänyh Sanna Mylläri

Kissat kylässä

Tiistaina ajeltiin kissojen kanssa kyläilemään Pohjois-Karjalaan. Minuu vähän jännitti, nämä kissat kun ei ole matkustaneet koskaan näin pitkää matkaa (lähes 300 km). Ensimmäisen tunnin Iita maukui tapansa mukaan, mutta sitten ilmeisesti tajusi, ettei se auta, ja hiljeni. Loppumatka menikin hyvin. Kissat torkkuivat ja kyselivät satunnaisesti, joko ollaan perillä.

Perille päästyä Iita-raukka piileskeli melkein vuorokauden. Aini on ollut alusta asti rohkea ja se tutki heti koko talon. Nyt on Iitakin lähtenyt liikkeelle. Keittiön kaapiston alusta on nuohottu, vaatteet kiskottu kaapista ja matot juostu ruttuun. Kaikki hyvin kissoilla!

Kažit ad’vois

Tossargen myö kažiloinke ajoimmo ad’voih Pohjas-Karjalah. Minuu vähäzel varaitti, ku nämmä kažit nikonzu ei olla ajettu mostu pitkiä matkua (läs 300 km). Enzimäizen čuasun Iita n’augui tavanmugazeh luaduh, ga sen jälgeh vikse dogadi, ku se ei avvuta, dai vaikastui. Matkan loppuvuitti menigi hyvin. Kažit nukuttih da kyzeltih toiččinah, olemmogo jo peril.

Perile piästyy Iita-rašku peittelih läs suutkat. Aini on olluh allus algajen rohkei da se kerras tutki kogo taloin. Nygöi on Iitagi lähtenyh lekkehil. Keitändypertin škuapoin alustu on käydy läbi, sovat vietty skuapaspäi iäreh da matot juostu imminkummin. Kai on hyvin kažiloil!

9.9.2022

Kirjutannuh suomekse da karjalakse kiändänyh Aira Sumiloff

Eilen ajattelin, että kirjoitan jotakin minulle tärkeistä asioista, tietenkin sienistä, tateista tai marjoista. No, hyvin suuri uutinen tuleekin Englannista. Englannin kuningatar Elisabet II on kuollut Balmoralin linnassa. Hän oli jo 96-vuotias ja oli kuningattarena yli 70 vuotta. Sanotaan, että lähes 90 % koko maailman nykyisistä ihmisistä on syntynyt Elisabet II:n hallitsija-aikana. Monet ihmiset ympäri maailmaa surevat häntä.

Nyt tulee Englannissa uusi aika, millainen, sitä emme tietenkään vielä tiedä. Heillä on jo uusi hallitsija, kuningas Charles III.

Ikuinen muisto kuningatar Elisabet II:lle.

Karjalakse:

Egläi duumaičin, što kirjutan midätahto minule tärgielöis dielolois, tiettäväine sienis, grivois libo muarjois. Ga ylen suuri uudine tulougi Angliespäi. Anglien kuningatar Elizabet II on kuolluh Balmoralin dvorčas. Häi oli 96-vuodine da oli kuningattarennu enäm 70 vuottu. Sanotah, gu läs 90 % kogo muailman nygöizis ristikanzois on rodivunnuh Elizabet II:n haldivoaijal. Äijät ristikanzat ymbäri muailmua händy gor’uijah.

Nygöi tulou Anglies uuzi aigu, mittuine, sidä emmö tiettäväine vie tiijä. Heil on jo uuzi haldivoiččii, kuningas Charles III.

Igäine musto Elizabet II:le.

8.9.2022

Kirjutannuh suomekse da kiändänyh karjalakse Jaana Petsalo

Tyrni-tartukki

Tämän kauniin ja terveellisen marjan poimiminen on aina yhtä vaarallista. Makukaan ei minua oikeastaan miellytä, mutta poimittava on, kun ei meidän pihassa muitakaan marjoja ole. Saa tulla poimimaan loput. Tervetuloa!

Nečen čoman da tervehellizen muarjan keriändy on ainos varattavu ruado. Magugi ei ole minule tozi azies mieldy myöte, ga kerätä vai pidäy, gu ei meijän pihas muudu muarjua ole. Voitto tulla keriämäh dostalit muarjat. Tulgua terveh!

7.9.2022

Kirjutannuh suomekse da kiändänyh karjalakse Hannu Lappalainen

JÄSENTIEDOTE ELOKUU 2022 / OZANOTTAITIIJOITUS ELOKUU 2022

Tervehdys arvoisat jäsenemme – Terveh teile, yhtistyksen ozanottajat

Syksy lähestyy ja toivon, että kaikille meistä jäi lämpimiä ja hyviä muistoja kesästä. Tässä tiedotteessa on tietoa Ilomantsin kansalaisopiston karjalan kielen kursseista, osaamismerkeistä sekä Saara Immosen kirjoitus Karjalan Kielen Kodin 10-vuotisjuhlasta, joka pidettiin samanaikaisesti sekä Venäjän Karjalan Vieljärvellä että Tapio Mäkitalon maatilalla Suomessa Viljolahdessa zoom-yhteyden kautta.

Sygyzy lähenöy da toivon, što jogahizel meis jäi lämmii da hyvii mustoloi kezäs. Täs tiijoitukses on tieduo Ilomančin rahvahanopiston karjalan kielen kursilois, maltomerkilöis da Saara Immosen kirjutus Karjalan Kielen Koin 10-vuozipruazniekas, kudai piettih yhteh aigah kui Ven’an Karjalas Vieljärves, mugai Suomes Tapio Mäkitalon fermas Viljolahtes Zoom-yhtevyksen kauti.

Sygyzytervehyzin Hannu Lappalainen, paginanvedäi