Suojärven Pitäjäseuran kokoama näytelmäkorpus julkaistu

Elvytyshankkeen blogin Opastajan čupussa on julkaistu joukko Suojärven Pitäjäseuran korpukseksi kokoamia karjalankielisiä näytelmätekstejä. Kaikissa näytelmäteksteissä käytetään Suojärvellä puhuttua karjalaa. Näytelmätekstit ovat harrastajakirjoittajien laatimia, joten ne havainnollistavat juuri puhuttua kieltä. Hanke dokumentoi siis myös sitä, miten Raja-Karjalan murteita on kirjoitettu teksteiksi.

Näytelmätekstit on ladattu elvytyshankkeen blogiin pdf-muodossa, mikä tekee niiden lataamisesta ja tulostamisesta esimerkiksi opetuskäyttöön helppoa.

Pidempi kuvaus projektin taustoista ja työryhmästä sekä näytelmätekstit löytyvät näytelmätekstikorpuksen omalta sivulta.

Linkki Suojärven Pitäjäseuran kokoaman näytelmätekstikorpuksen sivulle.

Karjalan kielen esite julki

Karjalan Sivistysseura ja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke ovat yhdessä tuottaneet karjalan kieltä käsittelevän esitteen. Esitteessä on 20 A4-kokoista sivua, ja sitä ovat olleet tekemässä Tuomo Kondie, Eeva-Kaisa Linna ja Anneli Sarhimaa. Esitteen on kuvittanut Reeta Suvanto.

Esite tarjoaa perustietoa karjalan kielen historiasta, nykytilanteesta ja elvytyksestä Suomessa. Myös karjalan kielihistoriaa, murrejakoa, aakkosia, ääntämistä, kielioppia ja sanastoa sekä karjalaista nimistöä käsitellään monipuolisesti.

Esite soveltuu erinomaisesti opetuskäyttöön tai esimerkiksi karjalan kielen kursseilla, kouluissa tai kulttuuritapahtumissa jaettavaksi. Esite on luettavissa pdf-muodossa Karjalan Sivistysseuran verkkosivuilla, minkä lisäksi sitä voi tilata veloituksetta Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta. Myös Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyshankkeella on reilusti esitteitä, joita voidaan postittaa elvytyshankkeen laskuun esimerkiksi kurssien tai tapahtumien järjestäjille. Yksittäisiä esitteitä elvytyshankkeella ei ole resursseja postittaa.

Linkki pdf-muotoiseen esitteeseen Karjalan Sivistysseuran verkkosivuilla.

Linkki esitteeseen Karjalan Sivistysseuran verkkokaupassa.

Elvytyshankkeelta esitteitä voi kysellä sähköpostitse osoitteesta karjalanelvytys@uef.fi.

 

Karjalan kielen esitteen kansi, kuva: Karjalan Sivistysseura, kuvitus: Reeta Suvanto

Zoom-luento: Vähemmistökielet, karjala ja kieliteknologia

Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke järjestää keskiviikkona 8.2. kello 17–18 avoimen kieliteknologiaa käsittelevän Zoom-luennon.

Luennon tulee pitämään Flammie Pirinen Tromssan yliopistosta. Tapahtumassa kieliteknologiaa käsitellään juuri vähemmistökielten ja karjalan kielen näkökulmasta. Käsiteltäviä aiheita ovat kieliteknologiaresurssit, näppäimistöasettelut, mobiilinäppäimistöt, korpukset ja mahdolliset konekääntimet ja kieliopintarkistimet. Jos aikaa jää, tapahtumassa esitellään myös divvun.org-verkkosivua, jolle on koottu vähemmistökielille suunniteltuja kielityökaluja ja -resursseja.

Luento pidetään suomeksi ja se sopii sekä kieliteknologiasta kiinnostuneille että niille, joille aihe on vieras. Luennon loppuun on varattu aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Tilaisuus tallennetaan, joten sen voi katsoa myös myöhemmin.

Luennolle tulee ilmoittautua viimeistään 7.2. Ilmoittautuneille lähetetään Zoom-kutsu sähköpostitse 8.2. aamupäivän aikana.

Ilmoittautua voit tästä linkistä.

Materiaalit murteittain -sivu julkaistu

Elvytyshankkeen blogissa on julkaistu Materiaalit murteittain -sivu, jolle on linkitetty aiemmin blogissa julkaistuja materiaaleja siten, että ne on jaoteltu murteen mukaan. Sivun tarkoituksena on toimia esimerkiksi kielenopiskelun tukena ja helpottaa murteiden tunnistamista ja käyttöä.

Sivulle ei ole listattu kaikkia elvytyshankkeen materiaaleja. Sellaiset materiaalit, joissa käytetään kaikkia murteita sekaisin tai jotka ovat huomattavan pieniä, ei ole listattu.

Linkki materiaalit murteittain -sivulle.

Uutiskirje, tammikuu 2023

Joulukuussa emme poikkeuksellisesti julkaisseet uutiskirjettä vaan keskityimme joulunviettoon ja tulevan vuoden valmisteluihin. Lieneekin siis paikoillaan aloittaa vuosi 2023 kertaamalla vuoden 2022 lopun tapahtumia ja kääntämällä katse kohti tulevaa.


Karjalan kielen elvytys vuosina 2023–2024

Iloksemme olemme saaneet jo aiemmin ilmoittaa, että hyvin alkanut työ karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen eteen jatkuu Itä-Suomen yliopistossa myös vuosina 2023–2024.

Elvytyshankkeen blogissa on julkaistu kaksivuotiskatsaus, jossa käsitellään vuosien 2021–2022 toimintaa ja katsotaan tulevaan. Kuluneiden kahden vuoden aikana on saatu kullanarvoista kokemusta siitä, millaista karjalankielistä toimintaa valtionavustusten ja yliopistolain puitteissa on mahdollista tukea, ja toiveissamme onkin, että yhteistyö kieliyhteisön jäsenten kanssa jatkuu myös tulevina vuosina.

Rahoitusta on myönnetty 300 000 euroa kahdeksi vuodeksi. Summa on hieman suurempi kuin aiempina vuosina, mutta sen mukana tulee myös uusia vastuita.

Tiedotamme elvytyshankkeen tulevasta toiminnasta sähköpostilistan ja blogin kautta alkuvuodesta.

Linkki elvytyshankkeen kaksivuotiskatsaukseen.

 

Eteläkarjalan oppimateriaalien julkaisutilaisuus 12.1.2023

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella vietetään 12.1.2023 Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -videoiden ja muiden eteläkarjalan oppimateriaalien julkistamistilaisuutta. Tilaisuus pidetään Agora-rakennuksen pääkäytävällä sijaitsevassa AG101-salissa kello 14–16. Lisäksi tapahtumaa voi seurata zoomitse.

Tapahtumassa materiaalien tekijät esittelevät omaa työskentelyään, minkä lisäksi Miša eli Loimolan Voiman Mika Saatsi esittää omaa musiikkiaan.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Linkki lisätietoihin tapahtumasta.

Linkki ilmoittautumislomakkeelle.

 

Meidy on olemas -kirja ja uusi Karjalažus tänäpäi -sivu

Elvytyshankkeen blogiin on avattu uusi Karjalažus tänäpäi -sivu. Sivulle on kerätty elvytyshankkeen blogista materiaalia, joka kuvastaa modernia karjalaisuutta ja sitä, kuinka karjalaisidentiteetit elävät juuri tässä ajassa.
Karjalažus tänäpäi -sivulla on julkaistu ensimmäistä kertaa Anne Kalliolan yhteistyössä muun muassa elvytyshankkeen kanssa toteuttama Meidy on olemas -kuvakirja. Kuvakirjassa esitellään tekstin ja kuvan keinoin karjalaisia nuoria ja heidän ajatuksiaan. Kirja on kaksikielinen – kaikki tekstit voi lukea joko suomeksi tai livvinkarjalaksi.

Linkki Karjalažus tänäpäi -sivulle.

Linkki Meidy on olemas -kirjan sivulle.

 

Natalia Giloevan livvinkarjalainen joulukalenteri

Elvytyshankkeen blogissa on joulukuussa julkaistu Natalia Giloevan toteuttamaa livvinkarjalaista joulukalenteria. Kalenterissa on yhteensä 25 luukkua, joissa tarkastellaan muun muassa karjalaista joulusanastoa ja esitellään joulun aikaan liittyviä sananpolvia.

Tammikuun alussa vuoden 2021 ja 2022 joulukalenterit joulukalenteri siirrettiin yhden otsikon alle, ja ne löytyvät jatkossa blogin Joulukalenterit-sivulta.

Linkki joulukalentereihin.

 

Uusia linkkiluetteloita blogissa

Kerroimme edellisessä uutiskirjeessä koostavamme elvytyshankkeen blogiin uusia linkkilistauksia karjalaisia ja karjalankielisiä käsittelevistä radio-ohjelmista, podcasteista ja videoista. Linkkilistaukset on nyt julkaistu.

Kaikkia linkkilistauksia päivitetään, ja otamme edelleen vastaan suosituksia niihin sopivista materiaaleista. Jos sinulla on tiedossasi jokin karjalaisuutta koskeva kirjoitus tai audiovisuaalinen materiaali, lähetä sen tiedot ja linkki materiaaliin osoitteeseen karjalanelvytys@uef.fi.

Linkki radio-ohjelmien ja podcastien luetteloon.

Linkki videoiden luetteloon.

 

Vuoden karjalankielinen sana 2022 on valittu

Pidimme joulukuun aikana leikkimielisen äänestyksen vuoden parhaasta karjalan kielen sanasta. Paras sana valittiin Webropol-kyselyn avulla, ja kyselyyn kerättiin ehdokkaita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja yliopistolla pidetyillä karjalan kielen kursseilla.

Vuoden parhaaksi sanaksi valittiin liuta sammakkoa tarkoittavia sanoja, mutta myös muut ehdokkaat saivat paljon ääniä. Kiitämme kaikkia äänestysaktiivisuudesta!

Linkki kirjoitukseen vuoden karjalainen sana 2022 -äänestyksen tuloksista.

Suvikarjalan opassusmaterijualoin julguandapruazniekka 12.1.2023

Katerina Paalamo da Levoin Miša (Mika Saatsi) ollah luajittu 10-ozazen Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -opassusvideosarjan. Videoloissa hyö opassetah suvikarjalan perustehie, ezimerkiksi tervehyksie, värilöi, perehsanastuo segö syömizih da linnah liittyjiä sanastuo. Videosarjan ollah tilattu Karjalan Liitto da Päivännouzu-Suomen yliopisson karjalan kielen elvytysprojekta.

Yhtehisruavossa karjalan elvytysprojektan kera on valmistun muudagi suvikarjalan materijualua. Levoin Miša da karjalan elvytysprojekta ollah tuotettu yhessä Gostis-nimizen podcastan. Podcastassa Miša käy gostih karjalazien luo da pagizou hiän kera karjalazuoh liittyjistä tiemoista. Lizäksi Suistaman Perinnehsebran kieliruadojoukko on litteroinun suistamalazen Ilja Kotikallion (karjalaksi allun perin Il’l’a Sinda) SKS:n iäniteharhiivassa säilytettävie karjalankielizie pagizutteluloi da luadin niistä Suistamon paginua -videosarjan.

Näijen suvikarjalan materijualoin julguandapruazniekka pietäh 12. pakkaiskuuda.

Kuva: Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -videot

 

 

 

 


Julguandapruazniekka Jovensuussa 12. pakkaiskuuda 

Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -opassusvideoloin, Gostis-podcastan da Suistamon paginua -videoloin julguandapruazniekka pietäh nellänäpiänä 12. pakkaiskuuda 14.00–16.00 aigah Päivännouzu-Suomen yliopisson Jovensuun kampuksella Agora-rakennuksen zualassa AG101. Kučumma julguandapruazniekkah kaikkie suvikarjalan materijualoista kiinnostunuzie.

Programmassa on paginua Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -opassusvideoloista, Loimolan Voimastagi tundietun Levoin Mišan muuzikkua, Gostis-podcastan da Suistamon paginua -videoloin ezittelendä dai koufit-čuajut.

Tule terveh!

Et piässe paikan piällä, voit kaččuo julguandapruazniekkua Zooman kautti.

Ilmottauduo voit tästä: linkka.

Uusi Karjalažus tänäpäi -sivu ja Meidy on olemas -valokuvakirja julkaistu

Elvytyshankkeen blogiin on avattu uusi Karjalažus tänäpäi -sivu. Sivun nimi viittaa moderniin ja nykyaikaiseen karjalaisuuteen, ja sivulle onkin koottu muualla elvytyshankkeen blogissa julkaistuja aineistoja, jotka kuvastavat modernia, elävää ja kehittyvää karjalaisuutta.

Linkki Karjalažus tänäpäi -sivulle.

Karjalažus tänäpäi -sivulla on tänään julkaistu Anne Kalliolan toteuttama Meidy on olemas -valokuvakirja, joka käsittelee karjalaisia nuoria. Kirja on luettavissa pdf-muodossa.
Tiedostossa on 120 sivua, ja sen tekstit ovat suomeksi ja livvinkarjalaksi. Valokuvakirja on toteutettu samanaikaisesti Karjalaine iäni -videoprojektin kanssa, joten videoilla ja kirjassa esiintyy osittain samoja henkilöitä.

Meidy on olemas -kirjan kansi. Kuva: Anne Kalliola

 

 

 

 

 

 

 

Itä-Suomen elvytysprojektin karjalan kielen elvytyshanke on ollut yksi Meidy on olemas -kirjan yhteistyökumppaneista. Anne Kalliola sanoittaa kirjan syntyprosessia ja muita yhteistyökumppaneitaan seuraavanlaisesti:

“Alunperin hain tähän projektiin apurahoja useasta paikasta. Tarkoituksenani oli valokuvata henkilökuvia karjalaisista nuorista ja saada näin kasvot karjalaisuudelle, joka alkaa viimeinkin näkyä muutenkin kuin sotatraumoina ja menneiden sukupolvien kaihona.

Minua kiinnosti vahva sitoutuminen kulttuurinelvytykseen nuorten parissa. Kun aloin kuvaamaan, huomasin, että nuorilla on myös kiinnostavia tarinoita omasta karjalaisuudestaan, sukunsa taustoista ja tulevaisuudesta ja siitä, millaista on elää karjalaisena. Nauhotin haastattelut kuvausten ohessa ja kirjoitin myöhemmin puhutun tekstin pohjalta tekstit.

Apurahaa sain valokuvaamiseen Jokes – Journalistisen kulttuurin edistämissäätiötä, Patricia Seppälän säätiöltä ja Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:tä.”

Linkki kirjaan (avautuu Google Drivessä, ei vaadi kirjautumista).

Meidy on olemas -kirjan kuvitusta. Kuvat: Anne Kalliola

Vuvven 2022 sanaine karjalakse on vallittu

Aijemba täl kuul avaimmo iänestyksen, kudamas pidi vallita vuvven 2022 paras karjalaine sana. Jälgimäine päivy iänestiä oli piätteniččän, da tulokset ollah nengomat:

Voittajakse ollah piästy löttö, šlöpöi da skokuna, ’sammakko’. Niilöile on annettu 24,4 % iänis.

Toizekse on tulluh mieleššäpiettävä/mielessäpiettävy/mielespiettävy, ’kumppani, puoliso’, kudai on suannuh 21,8 % iändy.

Vie kolmanden sijan on ottanuh kielizakon/kielisakona ’kielilaki’, kudamal on 12,6 % iänis.

Kaikkiedah iändy on annettu 119.

Passibo kaikile iänis!

Kogo sanaluvettelon voit kaččuo täs: linku.

Kuva: Pixabay

Aika kuluu, matka joutuu – karjalan elvytyshankkeen kaksivuotiskatsaus 

Karjalan kielen elvytysprojekti 2021-2022 Kaksivuotiskatsaus

Vuoden 2021 alusta alkaen Itä-Suomen yliopisto on johtanut karjalan kielen elvytyshanketta opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavun turvin. Kaksi vuotta on kulunut nopeasti, ja tässä kirjoituksessa katsomme, mitä näiden vuosien aikana on tapahtunut.

Elvytyshankkeen kieliasiantuntijoina ovat työskennelleet Olga Karlova (vienankarjala), Katerina Paalamo (eteläkarjala) ja Natalia Giloeva (livvinkarjala). Natalia Giloeva toimi myös hankkeen koordinaattorina elokuuhun 2022 saakka, ja sen jälkeen koordinaattorina on ollut Milla Tynnyrinen. Hanketta on johtanut Helka Riionheimo osana omaa professorin työtään.

Hankkeen viestinnässä tärkein väline on ollut tämä blogi, joka on sisällöltään koko ajan runsastunut. Tärkeimpiä asioita olemme viestineet myös hankkeen alussa muodostetun sähköpostilistan kautta. Sosiaalisen median kanavamme ovat Facebookissa sivu Karjalan kieli eläy ja nyt myös Instagramissa tili @karjalan_elvytys. Syksystä 2022 alkaen tietoa toiminnasta on koottu säännöllisesti tietoa uutiskirjeisiin.

Linkki Facebookiin.

Linkki Instagramiin.

Hankkeen asiantuntijoiden työkielenä on ollut karjala, ja myös viestinnässä karjala on eniten käytetty kieli. Uutiskirjeet ja osa blogikirjoituksista julkaistaan suomeksi.

Elvytyshankkeen kieliasiantuntijat
Elvytyshankkeen kieliasiantuntijat Natalia Giloeva, Olga Karlova ja Katerina Paalamo. Kuva: Heini Karjalainen

 

Karjalan kirjallisen käytön ja sanastotyön tukeminen

Karjalaksi kirjoitettuja tekstejä ovat tuottaneet sekä hankkeen työntekijät että karjalankielisen yhteisön jäsenet ja karjalan kielen opiskelijat. Lyhyetkin tekstit pyritään julkaisemaan blogin eri sivuilla, jotta ne ovat kaikkien ulottuvilla. Kieliasiantuntijat ovat myös tuottaneet oppimateriaalia, tehneet kielentarkistusta ja käännöstyötä sekä antaneet kielineuvontaa ja -tukea.

Sanastotyötä ovat tehneet kieliasiantuntijat yhteistyössä kieliyhteisön kanssa, ja olemme myös julkaiseet meille lähetettyjä sanastoja. Ajankohtaista karjalankielistä sanastoa esitellään blogissa sivulla Sanaine karjalakse.

Blogissa on julkaistu yli 20 temaattista piensanastoa:

  • Pereh- da ukonvemmelsanasto (suomi-livvinkarjala)
  • Värit (suomi-vienankarjala)
  • Lukusanat 0-10 eri murteilla
  • Tervehdyksiä karjalaksi (vienankarjala-eteläkarjala-livvinkarjala)
  • Vappusanasto (suomi-vienankarjala)
  • Pääsiäissanasto (eteläkarjala-suomi)
  • Pääsiäissanasto (vienankarjala-suomi)
  • Sriäpnät ’leivonnaiset’ (vienankarjala-suomi)
  • Kuut karjalaksi
  • Talvišanaštuo (suomi-vienankarjala)
  • Yliopistoh liittyjä sanasto (suomi-suvikarjala)
  • Puut suvikarjalaksi (suomi-suvikarjala)
  • Marjat ta niih liittyjä šanašto (vienankarjala-suomi)
  • Euroopan kielten päivän pieni suomi-karjala-sanakirja
  • Marjat ja marjakasvit (suomi–vienankarjala–suvikarjala–livvinkarjala–venäjä)
  • Uudissanastoa (suomi-livvinkarjala)
  • Yhtehiskunnallini šanašto (suomi–vienankarjala)
  • Yhtehiskunnalline sanasto (suomi–suvikarjala)
  • Äitienpäiväsanastoa eri murteilla
  • Lapšenkielen šanašto (vienankarjala-suomi)
  • Syömissanasto livvinkarjalakse
  • Kazvisanastuo kuvis livvinkarjalakse
  • Kirikköšanaštuo vienankarjalakši
  • Kirikkösanastuo livvinkarjalakse
  • Autosanastuo livvinkarjalakse
  • Somesanastuo livvinkarjalakse

Linkki sanastoryhmän sanastoihin.

Linkki muiden kieliyhteisön jäsenten sanastoihin.

Linkki Sanaine karjalakse -sivulle.

Pieni suomi–karjala-sanakirja (tekijät Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva) on julkaistu myös painettuna yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa, ja sitä voi tilata maksuttomasti seuran verkkokaupasta.

Linkki Karjalan Sivistysseuran verkkokauppaan.

Euroopan kielien päivän sanakirjan painettu versio, Pieni suomi-karjala-sanakirja. Kuva: Karjalan Sivistysseura

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjalankieliset oppimateriaalit 

Uhanalaisen kielen opetuksessa käytetään hyväksi kaikkea saatavilla olevaa materiaalia, mutta hankkeessa on myös panostettu oppimateriaalien tuottamiseen. Blogissa julkaistut piensanastot esimerkkilauseineen soveltuvat hyvin opetukseen, ja blogissa on erillinen Opastajan čuppu, jossa julkaistaan sekä hankkeen työntekijöiden että muidenkin tekemää opetukseen soveltuvaa aineistoa. Joidenkin oppimateriaalien työstäminen on vielä kesken, ja ne julkistetaan myöhemmin. Sivulle on myös koottu listoja muualla verkossa olevista oppimateriaaleista ja sanakirjoista. Laajimpia tähänastisia aineistoja ovat Olga Karlovan Karjalan Sivistysseuran kanssa toteuttama Milan perehen päivä -materiaalikokonaisuus (alkuteos Maria Kähärin Milan perehen päivy), ja Karjalan kielet ry:n tekemä verkkoversio Grammari 1:sta.

Linkki Opastajan čuppuun.

Linkki Milan perehen päivä -materiaaleihin.

Linkki Grammari 1:n verkkoversioon.

Milan perehen päivä -kirja
Milan perehen päivä -kirja. Kuva: Karjalan Sivistysseura

 

 

 

 

 

 

 

 

Audiovisuaalinen materiaali 

Karjalan kielen opetukseen on kaivattu erityisesti puhuttua aineistoa (ääni- tai videotallenteita). Tähän tarpeeseen on vastattu, ja aineistoa ovat tuottaneet myös yhteistyökumppanimme. Osalla projekteista on ollut myös muita rahoittajia. Olemme koonneet tähän listan kaikesta audiovisuaalisesta aineistosta, jonka tekemiseen elvytyshanke on osallistunut tavalla tai toisella:

Joukko ihmisiä Paginpertissä, kuvattu Karjalan kieli eläy -opetusvideoihin
Paginpertin osallistujia, kuva Karjalan kieli eläy -opetusvideosta. Kuva: Mirja Metsola
Karjalaine iäni -videon karjalaisia nuoria
Kuva Karjalaine iäni -videolta. Kuva: Anne Kalliola

 

Karjalan opettaminen ja sen tukeminen 

Koulutukseen panostaminen on ollut luonnollinen osa yliopiston koordinoimaa elvytystoimintaa. Hankkeen aikana Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen perus- ja aineopinnot ovat tulleet tarjolle avoimen yliopiston kautta, ja olemme saaneet sitä kautta ilahduttavan määrä innostuneita opiskelijoita. Karjalan kurssien aikana opiskelijat tuottavat kurssitehtävinä karjalankielistä materiaalia, jota julkaistaan blogissa. Esimerkiksi syyslukukaudella 2022 karjalan käännösseminaarissa syntyi monenlaisia tekstejä.

Linkki käännösseminaarin sivulle.

Erittäin tärkeää karjalan opetustyötä tekevät ne ihmiset, jotka opettavat karjalaa vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansalaisopistoissa ja yhdistyksissä. Hankkeena aikana on luotu alku opettajien verkostolle, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa etätapaamisiin. Tapaamisissa on keskusteltu esimerkiksi karjalan kielen opettamisesta, sen menetelmistä ja oppimateriaaleista  ja karjalan kielen viikosta.

Linkki opettajien tapaamista käsittelevään blogikirjoitukseen (teemana karjalan kielen viikko).

Linkki toiseen opettajien tapaamista käsittelevään blogikirjoitukseen (teemoina kokemukset opettamisesta ja materiaalit).

Vuonna 2022 elvytyshanke teki yhteistyötä Karjalan Liiton ja Opintokeskus Siviksen kanssa Unelmien koulutus -projektissa, joka järjesti matalan kynnyksen verkkokursseja karjalan kielestä.

Linkki kurssien tietoihin Karjalan Liiton sivuilla.

 

Muu karjalankielinen toiminta 

Hankkeen kieliasiantuntijat ovat vetäneet karjalankielistä Paginpertiä kerran kuussa joko kokonaan etänä tai hybridimuodossa. Keväällä 2022 pidettiin myös keskustelukerhoja Zoomin välityksellä. Olemme myös tukeneet eräitä yliopiston ulkopuolella järjestettyjä karjalan kielen kerhoja, opintopiirejä tai kielileirejä, jotka osallistuivat kevään 2021 projektihakuun.

Linkki Paginpertin sivulle.

Linkki livvinkarjalaisen Paginkluuban sivulle.

Linkki vienankarjalaisen Pakinaklupin sivulle.

Paginpertin kävijöitä
Kuva elokuun 2022 paginpertistä

 

 

 

 

 

 

 

Yhteistyö 

Hankkeemme on toiminut alusta saakka yhdessä kieliyhteisön kanssa. Aloitimme toiminnan järjestämällä vuoden 2021 avoimen kyselyn siitä, mitä karjalan kieli kaipaa elpyäkseen. Kyselyn jälkeen pidettiin maaliskuussa yhteinen Zoom-kokous, jossa keskusteltiin elvytystyön suuntaviivoista. Joulukuussa 2021 yhteisen Zoom-kokouksen aiheena oli tutustuminen saamen kielten elvytykseen.

Linkki kyselyä koskevaan blogipostaukseen.

Linkki kyselyn tuloksia koskevaan blogikirjoitukseen.

Linkki elvytyshankkeen Zoom-kokousta koskevaan blogikirjoitukseen.

Linkki saamen kielten elvytystä koskevaan blogikirjoitukseen.

Alkuvuonna 2021 elvytyshanke myös haki ehdotuksia yhteisiksi projekteiksi, ja sen jälkeen tehty paljon yhteistyötä kieliyhteisön kanssa. Kiitämme lämpimästi lukuisia yksityishenkilöitä ja seuraavia yhdistyksiä:

  • Karelia Folk
  • Karjalan Kielet
  • Karjalan Liitto
  • Karjalan Sivistysseura
  • Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša
  • Pohjois-Viena-seura
  • Suistamon Perinneseura
  • Suojärven Pitäjäseura

Monia yhteistyön tuloksia on jo kuvattu edellä, mutta muutamien projektien työ on vielä vähän kesken, ja työn tuloksia on tulossa julki joulukuun loppupuolella tai tulevana vuonna. (Päivitämme tätä koostetta näiltä osin.)

 

Karjalan kielen näkyvyys 

Olemme omalta osaltamme pyrkineet pitämään karjalan kieltä näkyvillä julkisuudessa muun muassa jakamalla runsaasti sisältöä sosiaalisessa mediassa, antamalla asiantuntijahaastatteluita ja pitämällä pyydettyjä puheenvuoroja eri tilaisuuksissa.

Suurimpia tempauksia ovat olleet karjalan kielen viikot vuosina 2021 ja 2022, jolloin kieliyhteisöltä on saatu yhteensä yli 120 karjalankielistä kirjoitusta julkaistaviksi. Yhtenä esimerkkinä voidaan myös nostaa esiin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen opiskelijaravintola Carelia, joka on halunnut julkaista koko viikon ruokalistansa karjalaksi. Suosittuja ovat myös olleet sosiaalisen median sanaäänestykset, joista parhaillaan on menossa äänestys vuoden 2022 sanasta.

Linkki vuoden 2022 sanan äänestykseen.

Karjalan kieli ja karjalaiset ovat viime vuosina saaneet lisääntyvää näkyvyyttä Suomen mediassa. Olemme koonneet blogiin listauksia artikkeleista, videoista, podcasteista ja radio-ohjelmista, joissa on käsitelty karjalan kieltä, karjalaista kulttuuria tai karjalaisia.

Linkki medialistauksiin.

Tammikuussa 2022 Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus myönsivät elvytyshankkeelle Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon.

Karjalaiset ja karjalan kieli mediassa - Päivittyvä linkkiluettelo
Elvytyshankkeen Instagramiin postattu kuva Karjalaiset ja karjalan kieli mediassa -linkkilistauksista. Kuva: Milla Tynnyrinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poikkeusolot 

Elvytyshanke on toiminut monin tavoin poikkeuksellisessa tilanteessa. Hankkeen alkuvaiheessa koronarajoitukset olivat laajalti voimassa, ja sen myötä toiminta on pitkälti tapahtunut verkossa ja etäyhteyksien avulla. Karjalankieliselle yhteisölle etätoiminta on sopinut hyvin, sillä yhteisö elää hajallaan eri puolilla Suomea.

Vuoden 2022 alusta Venäjän hyökkäys Ukrainaan seurauksineen on jossain määrin vaikuttanut elvytystoimintaan ja työskentelyymme. Seuraamme Venäjä-yhteistyötä koskevia Suomen valtion (opetus- ja kulttuuriministeriön) ja Itä-Suomen yliopiston linjauksia ja noudatamme näitä. Käytännön elvytystyöhön tällä on kuitenkin ollut vain vähän vaikutusta, sillä työmme oli jo ennestäänkin keskittynyt Suomen alueelle.

 

Katse kohti tulevaa 

Kun julkaisemme tämän blogikirjoituksen, olemme jo saaneet tiedon siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa karjalan kielen elvytystä ja kehittämistä Itä-Suomen yliopiston kautta myös vuosina 2023–2024. Olemme saaneet kahden vuoden aikana runsaasti kokemusta siitä, miten elvytystoimintaa voidaan käytännössä järjestää yliopiston ja kieliyhteisön yhteistyönä, ja katsomme tulevia vuosia luottavaisin mielin.

Toivomme, että hyväksi osoittautunut yhteistyö jatkuu ja että ensi vuonna saamme myös uusia yhteistyökumppaneita. Nyt on hyvä panna ideat hautumaan joulun ajaksi ja jalostaa niitä projektiehdotuksiksi. Palaamme tulevaan toimintaan blogin ja sähköpostilistan kautta ensi vuoden puolella.

Kiitämme kaikkia karjalaisia ja karjalan kielen ystäviä, joiden kanssa olemme tavanneet joko paikan päällä tai virtuaalisesti, ja toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tervehyttä, ošua, lykkyö ta hyvyä mieltä! 

Tervehyttä, ozua, lykkyö da hyviä mieldä! 

Tervehytty, ozua, lykkyy da hyviä mieldy! 

Vuvven 2022 sanaine karjalakse: iänestä paras!

Karjalan kielen sanasto on ylen bohattu da čoma, ga mibo sana pädis sinun mieles Vuvven sanazekse karjalakse? Täs on 14 sanua, kuduat on vallittu jo teijän aijembazis ehoituksis. Valliče paras sanaine iänestämäl!


avvuttamine – auttaminen

čoma – kaunis

illaččuniekku – bilettäjä, bilehirmu

kaži – kissa

kielizakon, kielisakona – kielilaki

lykky – onni, tuuri, menestys

löttö, šlöpöi, skokuna – sammakko

mobikka – kännykkä

moločču, moločča – hyvä, kunnon ihminen; loistava, mahtava

pagizenda, pagizendu – puhuminen, kont. keskustelu

rauhu, rauha – rauha

toivo – toivo

ukonvemmel – sateenkaari

mieleššäpiettävä, mielessäpiettävä, mielespiettävy – kumppani, puoliso


Iänestämäh piäzet täs: linku iänestämizeh.

Iänestiä voit 16.12. sah.