Karjalan kielen nedäli 22.–28.11.2021

27. pimiekuuta Šuomešša pruasnuijah karjalan kielen päivyä. Šen kunnivokši piemmä karjalan kielen netälin 22.–28.11. (netäli 47), kumpasen jokahisešta päiväštä tulou karjalan kielen päivä! Šillä netälillä joka päivä julkaisemma mitänih karjalakši Karjalan Šivissyššeuran Uutisčuppuh šekä Karjalan kieli eläy -šivulla Facebookissa ta vk:ssa. Yhy šieki karjalan kielen netälih! Teemakši on valittu ”Vuuvvenajat”, kumpaseh kuulutah tietyn vuuvvenajan ruavot, himoruavot, pruasniekat, pakinat, mielehiset šyömiset ta niijen reseptit ta / tahi omat mielet vuuvvenajoista. Valiče minih vuuvvenaika ta kirjuta karjalakši välläššä muuvvošša pieni kertomuš, lyhykkäini juttu, starina, runo, ainehkirjutuš, vuoropakina tahi ruokaresepti, 10–12 virkehtä ylen hyvin piisuau. Liitä keralla kuvaki! Voit ni luatie laulun tahi lyhyččäisen videon. Vuotamma kirjutukšie kuvineh ta videoita šähköpoštih karjalanelvytys@uef.fi 10.11.2021 šuaten. Meijän joukkoh kuulutah Päivännoušu-Šuomen yliopiston karjalan elvytyšprojektin ta Karjalan Šivissyššeuran ruatajat šekä Šuomešša eläjät karjalaiset ta karjalan kielen šuvaččijat.

………………………………………………………………………………………………………………………………….

27.11. Suomessa pruaznuijah karjalan kielen päiviä. Sen kunnivoksi piemmä karjalan kielen nedälin 22.–28.11. (nedäli 47), kumbazen jogahizesta päivästä tulou karjalan kielen päivä! Sillä nedälillä joga päiviä julguamma midägi karjalaksi Karjalan Sivissysseuran Uudisčuppuh segö Karjalan kieli eläy -sivulla Facebookassa da vk:ssa. Yhy siegi karjalan kielen nedälih! Tiemaksi on vallittu ”Vuuvenaijat”, kumbazeh kuulutah mingi vuuvenaijan ruavot, himoruavot, pruazniekat, paginat, mieldä myöten olijat syömizet da niijen reseptat da/libo omat mielet vuuvenaijoista. Valliče yksi vuuvenaiga da kirjuta karjalaksi vällässä muuvossa pieni kerdomus, lyhyt starina, suarna, runo, ainehkirjutus, vuoropagina libo syömizen resepta, 10–12 virkehtä on jo ylen hyvä. Liitä kirjutukseh kuvagi! Tahtonet, iellä mainittuloin sijah voit luadie laulun libo lyhyččäzen videon. Vuotamma kirjutuksie da videoloi sähköpoštah karjalanelvytys@uef.fi 10.11.2021 suaten. Miän joukkoh kuulutah Päivännouzu-Suomen yliopisson karjalan elvytysprojektan da Karjalan Sivissysseuran ruadajat segö Suomessa eläjät karjalazet da karjalan kielen suvaiččijat.

………………………………………………………………………………………………………………………………………

27. kylmykuudu Suomes pruaznuijah karjalan kielen päiviä. Sen kunnivokse piemmö karjalan kielen nedälin 22.–28.11. (nedäli 47), konzu joga päiviä roih karjalan kielen päivy! Sil nedälil joga päiviä julguammo midägi karjalakse Karjalan Sivistysseuran Uudisčuppuh sego Karjalan kieli eläy -sivule Facebookas da vk:s. Yhty sinägi karjalan kielen nedälih! Tiemakse on vallittu ”Vuvvenaijat”, kuduah kuulutah mingi vuvvenaijan ruavot, himoruavot, pruazniekat, paginat, mieldy myöte olijat syömizet da niilöin reseptat da/libo omat mielet vuvvenaigoih näh. Valliče mitahto yksi vuvvenaigu da kirjuta karjalakse välläs muvvos pieni kerdomus, lyhyt starin, suarnu, runo, ainehkirjutus, vuoropagin libo syömizen reseptu, 10 –12 virkehty jo ylen hyvä roih. Liitä kerras kuvagi! Voit sežo luadie pajon libo lyhyččäzen videon. Vuotammo kirjutuksii da videoloi sähköpoštah karjalanelvytys@uef.fi 10.11.2021 sah. Meijän joukkoh kuulutah Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan elvytysprojektan da Karjalan Sivistysseuran ruadajat sego Suomes eläjät karjalazet da karjalan kielen suvaiččijat.

Kuva: Ilja Padčin

Piiritanssia tanssivia ihmisiä kansanpuvuissa

 

Karjalan kielen opaštajat ta kielikerhojen pitäjät keräyvyttih elokuun jälkimmäisenä pyhänäpiänä

 

Pyhänäpiänä 29. elokuuta piettih karjalan kielen opaštajien ta kielikerhojen pitäjien toini kerähmö. Enšimmäisen kerran elvytyšprojekti keräsi karjalan opaštajie oraškuun lopulla kevyällä (tietuo kerähmöštä löytyy alempana: toukokuu 24, 2021). Šilloin piätettih jatkua kieliruatajien vaštautumisie.

Toiseh kerähmöh oli planiiruitu kolme pakinua, kumpaset piettih projektin ruatajat. Natalja Giloeva ta Katerina Paalamo šaneltih, kuin mänöy livvin- ta šuvikarjalan opaššanta Päivännoušu-Suomen yliopistošša. Olga Karlova kerto šiitä, mimmosie vienankarjalan kurššija on šuatavilla Šuomešša. Lisäkši oli pakinua opaššušmetodiloista ta -materijaliloista, mitä kerähmön ošanottajat piettih hyövyllisenä tietona.

Tulijiksi kerroiksi on kačottu tärkiekši jakua keškenäh kokemukšie karjalan kielen opaššannašta. Jokahini karjalan kurššin opaštaja tahi kerhon pitäjä varuštau mitänih harjotušta, juohatušta tahi šanakisua, mitä iče opaštajana ollešša käyttäy ta kaččou hyväkši jakua toisilla.

Kerähmön jälkie on kerätty tietuo karjalan kurššiloista, mit matatah tänä opaššušvuotena eri rahvahanopistoloissa ta muissa opaššušlaitokšissa šekä eri karjalaisyhissykšien yhteyveššä. Niijen kera voipi tuttavuštuo elvytyšprojektin blogissa (elokuu 31, 2021).

Kerähmöššä paistih ni tulijašta pruasniekašta – Karjalan kielen päiväštä ta šiih liittyjäštä netälistä – konša netälin aikua eri linnoissa ta kylissä on meininki pityä eri tapahtumie, kumpasien tavottehena on šuaha karjalan kieli näkövämmäkši yhtehiskunnan eri aloilla. Jokahini voipi mitänih pientä ruatua šen hyväkši. Voipi järještyä vaštautumisie päiväkotiloissa ta koululoissa, niijen ei pie olla välttämättä šuurie. Vanhemmat tahi ämmöt ta ukot voijah šopie omie lapšien ta punukkojen opaštajien kera pienien pakinakertojen piennäštä, missä vaikka luvettais mitänih karjalakši tahi kuunneltais karjalankielistä musiikkie tai laulettais karaokepajuo. Karjalan kurššilla voipi kuččuo ketänih karjalakši pakasijua tahi laulajua, ketä opaštujat voitais pakautella. Omalla ruatopaikalla voipi riputella šanalippusie: tualetti, käsimuila, stola, jiäškuappi, vuatevuarna, jalaččipolčča, tietokoneh tni. Annahan ruatotovarissat ihmetelläh ta ihual’l’ah, šiitä jo voit ni piäššä ičen iäneh ta toimittua heilä, mitä tämä kaikki nyt merkiččöy. Keinuo ta tapua on äijän. Kerähmön ošanottajat toivottih, jotta tuommosih tempavukših tahi rynnissykših olis hyvä luatie minih lyhyččäini video, min avulla voipi mukavah tapah tuttavuššuttua kuulijakuntua karjalaisien nykypäiväh.

Karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kursat Suomen eri čuril

Karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah voit opastuo eri kohtis da ližäkse vie internetači. Olemmo kerännyh yhteh tieduo sih näh, kus tänä da tulien vuon moizii kursoi pietäh. Kursoin piendykohtih kuulutah rahvahanopistot, kielikerhot da kielikerähmöt. Tiijot ollah suomekse, da niidy rubiemmo tävvendämäh. Voit sinägi ilmoittua karjalan kielen elvytysprojektan koordinuattorale Natalia Giloevale natalia.giloeva@uef.fi karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kursah näh, ollou sinul midä uuttu tieduo. Eči täs ičelles pättävy kursu:

 

Joensuun seudun kansalaisopisto

Karjalan kieli (livvinkarjala) ja kulttuuri

Opettaja: Moshnikov Ilja

Paikkatilanne: Osallistujamaksimi 16, kurssilla on tilaa.

Opetuspaikka: Opistotalo, lk 306, Papinkatu 3, 80110 Joensuu

Päivä ja kello: Ma: 16.45 – 18.15

Syyslukukausi: 6.9.2021 – 29.11.2021 (24 oppituntia)

Kurssimaksu: 60,00 €

Ilmoittautuminen alkaa: 12.8.2021 9.30

https://www.opistopalvelut.fi/joensuu/course.php?l=fi&t=13761&fbclid=IwAR2XRQA7rayv0FsMki9FmyZkR3I_nUciJ_q1RS4-6xh-PbAg_syNaTZWNzE

 

……………………………………………………………………………………………………………………….

 

Kainuun opisto

Karjalan kielen (vienankarjalan) kurssi pe 3.- su 5.12.2021

Kurssin opettajana toimii Vuokkiniemestä kotoisin oleva, Joensuussa väitöskirjaa tekevä, Olga Karlova.

Intensiivikurssilla opiskellaan vienankarjalan perussanastoa ja keskitytään käytännön kielitaidon hankkimiseen.

Kurssiaikataulu: perjantai 3.12. klo 17.00-20.00, lauantai 4.12. klo 9.00-16.00 ja sunnuntaina 5.12. klo 9.00-14.00 ( välissä lounas- ja kahvitauot).
Kurssin hinta on 95 euroa. Hintaan sisältyy kahvi ja lounas kurssipäivinä.
Ilmoittautuminen Kainuun Opisto p. 044 2990 826 ja sinikka.korhonen@kainuunnopisto.fi .
Mahdollisuus majoittumiseen hintaan 30 euroa/ yö. Hintaan sisältyy majoitus täysihoidolla.

https://www.kainuunopisto.fi/project/karjalan-kielen-kurssi-pe-3-su-5-12-2021/?fbclid=IwAR1a2Jk7v_rd6cNGlsxkljlOZtcY_ugAKRWPTis-84ttUmpbYLarMqZMJEE

 

……………………………………………………………………………………………………………………….

 

Kaskikuusen kansalaisopisto

 

Karjalan kieli (livvinkarjala) ja kulttuuri

1298201 K Kurssimaksu: 28.00 €

Paikka: Lukio lk 02 (yhteiskunnalliset aineet)
Opettaja: Hannu Turunen
Kevätlukukausi: 11.1.2022 – 29.3.2022 (Tunteja: 18.70)
Päivä ja kello:  Ti: 18.00 – 19.15
Ilmoittautuminen alkaa: 23.8.2021 10:00
Ilmoittaudu viimeistään: 2.12.2021

Karjalan kieli ja kulttuuri

1298201 S Kurssimaksu: 26.00 €

Paikka: Lukio lk 02 (yhteiskunnalliset aineet)
Opettaja: Hannu Turunen
Syyslukukausi: 21.9.2021 – 30.11.2021 (Tunteja: 17.00)
Päivä ja kello:  Ti: 18.00 – 19.15
Ilmoittautuminen alkaa: 23.8.2021 10:00
Ilmoittaudu viimeistään: 9.9.2021

https://www.opistopalvelut.fi/kaskikuusi/courses.php?l=fi&fbclid=IwAR0lFr3KYPOCSCrJnDo5h15yPXIEc01WKvfjPxur5JT9IchojdirNH8sAVs#pos-2-12-21

 

……………………………………………………………………………………………………………………….

 

Snellman-kesäyliopiston koulutus

 

Pagizemmo karjalakse – Karjalan kielen (livvinkarjalan) jatko

83,00€

Missä: Verkossa

Opintopisteet: 2 op

Viimeinen ilmoittautumispäivä: 07.09.2021

Alkaa – Loppuu: 17.09.2021 – 03.12.2021

https://snellmanedu.fi/tuote/pagizemmo-karjalakse-karjalan-kielen-jatko/?fbclid=IwAR0_djN37Gh0xY0fSIsx6bHVZ2RWwcdvqFrdYTCEbLn7maAkGPzXiASdV8M

…………………………………………………………………………………………………………………..

Tuusulan opisto

Karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssi etäyhteydellä

Kurssilla keskitytään karjalan kielen (varsinaiskarjala/eteläkarjala) ja kulttuurin alkeisiin.

Opettaja: Rehtori, karjalankielisen musiikin tekijä Mika Saatsi

Paikkatilanne: Osallistujamaksimi 15, kurssi on täynnä, voit ilmoittautua varalle.

Opetuspaikka: Opisto, Koskenmäenpolku 4, 04300 Tuusula

Päivä ja kello: To: 18.00 – 19.30

Syyslukukausi: 7.10.2021 – 2.12.2021

Kurssimaksu: 21,00 €

Ilmoittautuminen alkaa: 17.8.2021 13.00

https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6621&fbclid=IwAR0LV2BdOfmrUib_3p-GuYHKxz6IXtGpL6iLP_yDWSnCIEiqXWNynIa3IhI

 

……………………………………………………………………………………………………………………….

 

Kajaanin kaupunki, Kaukametsän opisto

 

Kielikerä – karjalan kielen verkkokurssi (livvinkarjala)

Paikka: Etäopetuksena verkossa
Opettaja: Elena Junttila
Syyslukukausi: 18.9.2021 – 3.10.2021 (Tunteja: 12.00)
Kevätlukukausi: 5.3.2022 – 20.3.2022 (Tunteja: 12.00)
Päivä ja kello:  La: 09.30 – 12.00  Su: 09.30 – 12.00
Ilmoittautuminen alkaa: 14.6.2021 09:00
Ilmoittaudu viimeistään: 9.9.2021

https://www.opistopalvelut.fi/kaukametsa/courses.php?l=fi&fbclid=IwAR3tBRM7ikSV_x1c_sla3bQ8Qer_Tspqw3XUEnXIXWqokrmmUzPP7cZ9whM#pos-4-7-52

……………………………………………………………………………………………………………………….

Kalliola opisto

 

Karjalan kieli / Kielet

Aamukarjalaa verkossa, alkeiden jatko (vienankarjala)

Paikka: Verkkokurssi
Kurssimaksu: 84,00€
Opettaja: Ekaterina Kuzmina

Kurssin kuvaus

SYYSLUKUKAUSI
15.09.2021 – 09.12.2021
Ke 09:00-10:30

Karjalan kieli / Kielet

Karjalan kieli (vienankarjala), jatkokurssi verkossa

Paikka: Verkkokurssi
Kurssimaksu: 84,00€
Opettaja: Ekaterina Kuzmina

Kurssin kuvaus

SYYSLUKUKAUSI
14.09.2021 – 07.12.2021
Ti 17:00-18:30

Karjalan kieli / Kielet

Karjalan kieli (vienankarjala), alkeet verkossa

Uusi kurssi!

Paikka: Verkkokurssi
Kurssimaksu: 84,00€
Opettaja: Ekaterina Kuzmina

Kurssin kuvaus

SYYSLUKUKAUSI
15.09.2021 – 08.12.2021
Ke 17:00-18:30

 

………………………………………………………………………………………………………..

Jokilatvan opisto

Karjalan kieli  (livvinkarjala)  ja kulttuuri Haapajärvellä

https://www.jokilatvanopisto.fi/opisto-info/

………………………………………………………………………………………………………..

Nurmes, ort. srk sali.

Karjalan kielen kurssi (varsinaiskarjala/eteläkarjala) alkaa 4. lokakuuta klo 14- 16, os. Salmenkatu 5. Kuukauden 1. ja 3. maanantai. Tervetuloa aloittelijat ja pitemmälle edistyneet!

………………………………………………………………………………………………………..

Kuopion kansalaisopisto

  • 102520011S Kurssimaksu: 58.00 €

    Karjalan kulttuuri ja kieli (livvinkarjala) syksy

    LisätietoaIlmoittaudu

    Paikka: Puistokartano, D141 Teoria
    Opettaja: Kari P. Koslonen
    Syyslukukausi: 8.9.2021 – 1.12.2021 (Tunteja: 24.00)
    Päivä ja kello:  Ke: 18.00 – 19.30
    Ilmoittautuminen alkaa: 25.5.2021 10:00
    Paikkoja vielä jäljellä
  • 102520012K Kurssimaksu: 58.00 €

    Karjalan kulttuuri ja kieli (livvinkarjala) kevät

    LisätietoaIlmoittaudu

    Paikka: Puistokartano, D141 Teoria
    Opettaja: Kari P. Koslonen
    Kevätlukukausi: 12.1.2022 – 6.4.2022 (Tunteja: 24.00)
    Päivä ja kello:  Ke: 18.00 – 19.30
    Ilmoittautuminen alkaa: 25.5.2021 10:00
    Paikkoja vielä jäljellä
  • 102520031S Kurssimaksu: 40.50 €

    Karjalan kieli (livvinkarjala) syksy

    LisätietoaIlmoittaudu varalle

    Paikka: Puistokartano, B054 Teoria
    Opettaja: Aleksi Ruuskanen
    Syyslukukausi: 5.10.2021 – 30.11.2021 (Tunteja: 16.00)
    Päivä ja kello:  Ti: 18.00 – 19.30
    Ilmoittautuminen alkaa: 25.5.2021 10:00
    Täynnä, voit ilmoittautua jonoon
  • 102520032K Kurssimaksu: 40.50 €

    Karjalan kieli (livvinkarjala) kevät

    LisätietoaIlmoittaudu

    Paikka: Puistokartano, B054 Teoria
    Opettaja: Aleksi Ruuskanen
    Kevätlukukausi: 1.2.2022 – 29.3.2022 (Tunteja: 16.00)
    Päivä ja kello:  Ti: 18.00 – 19.30
    Ilmoittautuminen alkaa: 25.5.2021 10:00
    Paikkoja vielä jäljellä

https://opistopalvelut.fi/kuopio/courses.php?l=fi#pos-1-5-21

 

………………………………………………………………………………………………………..

 

Suojärven Pitäjäseura, karjalan kielen kurssit

Varsinaiskarjalan kielikerahmo

Aloitus 9.9.21 klo 14-16

Helsingin Suojärvi-seura ry

Kurssi toistaiseksi Teamsissa parillisten viikkojen torstaisin

Kurssin vetäjänä toimii Anna-Liisa Lehtipuu

 

Karjalan kielen kurssi

Aloitus 4.10. klo 14.00

Valtimon Suojärvi-seura ja Nurmeksen ort. srk.

Kokoontumiset joka toinen maanantai

Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali, Salmenkatu 5, Nurmes

Viimeisen kerran ma 13.12.

Kurssin vetäjänä toimii Iiris Korkatsu.

 

Varsinaiskarjalan peruskurssi

26.-28.11.2021

Bomba Nurmes

Opettajana Matti Jeskanen

………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Ilomantsin kansalaisopisto

ETÄ: Karjalan kieltä, alkeita (livvinkarjala)

3151 Kurssimaksu: 26.00 €

LisätietoaIlmoittaudu varalle

Paikka: Etäkurssi
Opettaja: Nina Barmina
Syyslukukausi: 15.9.2021 – 24.11.2021 (Tunteja: 16.60)
Päivä ja kello:  Ke: 17.00 – 18.15
Ilmoittautuminen alkaa: 20.8.2021 00:00
Ilmoittaudu viimeistään: 10.9.2021
………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Karjalan kielen (varsinaiskarjalan/suvikarjalan) opetus 2021-2022

 

Lieksan kansalaisopisto

 

130210 Juuret Karjalassa
Keskuskoulu, Koulukatu 16, luokka 220, A-rakennus
Ma 17.00–18.30
13.9.–13.12.2021, 10.1.–11.4.2022
Tunteja 50, Tunteja 24 sl, 26 kl, kurssimaksu 70,00 € (35,00 €, 35,00 €)
Pentti Tapanen
Onko karjalaisuus verissäsi tai sydäntäsi lähellä? Tule syventämään karjalaisen kulttuurin tuntemusta tarinan
kerronnan, musiikin, ruoka- ja rakennusperinteen avulla. Kurssilla huomioidaan myös opiskelijoiden toivomia
aihepiirejä. Kurssin kielinä suomi ja karjala. Sopii sekä karjalan kieltä aiemmin opiskelleille että uusille
opiskelijoille. Käytettävinä oppimateriaaleina ovat Opassa da opassu 1-3 -vihkosarja sekä Karjalan Grammari,
joita voi tilata opettajalta.

 

Kuva: http://alku.typolar.com/
Tauluh on  kerätty eri murdehis eri yhtevyksis da eri aigua käytetyt kirjutandutavat (pehmendykset da foneettizet tarkendehet) da diakriitoin merkičendytavat. Ezimerkikse Karjalan kielen sanakirjas pehmendysmerki n:n piäl on pandu keskel: https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=n%CC%81apa&l=1

Karjalan kielen kirjaimikko

Olga Karlova: kešäloma alkamašša

Sanastojoukon ruadai Olga Karlova on luadinuh kezäloman pidäjile kirjutuksen kezäh näh, kuduas löydyy vuoropakina, kešäsanastuo, vienankarjala-šuomi-šanavakkani, čomua kuvua da yksi harjoituš. Kirjutus pädöy materjualakse kielenopastukseh. Pie kezälomua karjalakse!

Kešäloma alkamašša

Päivänkakkaroita

Päivänkakkarat kukitah

Vuoropakina

Kakši potruškua näkeyvytäh ta paissah tulijašta kešälomašta:

 – Terveh Man’u! A kun olet päivittyn!

– Terveh Katti! Ka no, elä ni virka! Eklein olin manšikkapellolla ta vet muissin päiväisvoitiellaki voiteliutuo, ka päivä puahto kačo äijälti.

– Äkie še on olla päiväpaissošša. Hikeh rapuau moneh kertah. Hyvä kun lomalla olemma piäššyn, järveššä issumma pätöväiset päivät lapšien kera.

– Mieki olen kylpen järvie joka ruatopäivän jälkeh, hyvyä še uimini luatiu varšinki yötä vaššen.

– Šiulahan loma on enši netälillä alkamašša, kanin mimmoset lomapluanit ollah?

– Enšin meinuan lähtie mökillä netäliksi. Ihan vain olen šielä mitänä oikein ruatamatta. Kuuntelen lintujen čirčietäntyä, kylven kylyššä verekšellä vaššalla ta tottaše ni onkella käyn. Kalua puuttunou, ni šyön šitä täyvellä šuulla. Kuinpa työ levähättä?

– Meilä on laivamatka varattu. Koko perehellä matkuamma Heinävejeltä Šavonlinnah šemmosella šomalla vanhanaikuhisella laivalla. Ihual’emma Saimuan järvimaiselmie, kun šiä vielä šattuis kaunis.

– No kačoš kun hyvä! Mukavua matkua ta loman jatkuo teilä!

– Passipuo passipuo. Šamua ni šiulaš!

Pikkupoika katsoo laivaa

Valkamošša laivua vuottuas’s’a

Šanavakkani: potruška (potruškan, potruškua) – ystävätär; näkeytyö (mie näkeyvyn, hiän näkeytyy, hyö näkeyvytäh) – tavata; paissa (pakajan, pakajau, paissah) – puhua, keskustella; ka no – niinpä, no joo; ta – ja; vet – -han, -hän; päiväisvoije (päiväisvoitien, päiväisvoijetta) – aurinkovoide; voiteliutuo (voiteliuvun, voiteliutuu, voiteliuvutah) – voidella, rasvata; ka – mutta; äijälti – paljon, runsasti; äkie – kuuma, helteinen; päiväpaisto (päiväpaisson, päiväpaistuo) – päivänpaiste; kylpie järvie (kylven, kylpöy, kylvetäh) – käydä järvessä; hyvyä luatiu – hyvää tekee; kanin – no niin; lomapluani – lomasuunnitelma; netäli – viikko; čirčietäntä (čirčietännän, čirčietäntyä) – viserrys, siritys; kyly – sauna; kylpie vaššalla – vihtoa; tottaše – ehkä, varmaan; kalua puuttunou – jos kalaa tulee; ihual’l’a (ihual’en, ihual’ou, ihual’l’ah) – ihailla; no kačoš kun hyvä – oi miten ihanaa; passipuo – kiitoksia.

Harjotuš. Vaštuamalla kyšymykših voit harjotella vienankarjalakši pakajamista ta opaštuo šanoja. Šulkuloista löyvät tarpehet šanat.

Mitä otat matkah uimarantah? (päiväisvoitien, kylpypaikan, päiväisočkat, rantaliäpänčät, kešäšliäpän, juomisvettä, šanarissikön, mitänih luvettavua, uimapuvun, uimapukšut, uimaočkat)

Mitä ruat rannašša? (kylven järvie, rupien uikšentelomah, čukellan, venyn päiväpaissošša, kisuan lentopalluo, kaččelen uallikkuo ta kuuntelen vejen liplatušta, luven kirjua tahi täytän šanarissikkyö)

Mintäh šiula himottau lähtie mökillä? (šentäh kun šuvaičen olla luonnošša, tykkyän istuo veneheššä ta onkittua, miula on mieleh käyvvä marjah ta šieneh, poimie mussikkua, tahon olla hil’l’asuošša loittuona kaikešta kiireheštä)

Eryähät šanat: kylpypaikka – rantapyyhe, päiväisočkat – aurinkolasit, rantaliäpänčät – rantakengät, kroksit; kešäšliäppä – kesähattu; mitänih – jotain; uimapukšut – uimahousut; uikšennella (mie uikšentelen, hiän uikšentelou, hyö uikšennellah) – uiskennella; čukeltua (čukellan, čukeltau, čukelletah); venyö (venyn, venyy, venytäh) – maata; kisata (kisuan, kisuau, kisatah) – pelata; kačella (kaččelen, kaččelou, kačellah) uallikkuo – katsella aallokkoa; mintäh – miksi, minkä tähden; miula / šiula himottau – haluttaa; šentäh kun – siksi kun; šuvaija (šuvaičen, šuvaiččou, šuvaijah) – tykätä, pitää; tykätä (tykkyän, tykkyäy, tykätäh) – tykätä.

Kaunista kešyä kaikilla!

Hilla

Hillošuot kučutah

Karjalaine sanastojoukko: Kaikki se ruado, mi sanastoloin luajindah liittyy, ei nävy kielenpagizijoilla

Karjalan kielen elvytysprojektu pandih rattahile Päivännouzu-Suomen yliopistos tämän vuvven tuhukuul. Projektan hantuzis ottihes ruadoh karjalaine sanastojoukko, kuduah kuulutah vienankarjalaine Olga Karlova, suvikarjalaine Katerina Paalamo da livvinkarjalaine Natalia Giloeva.  Iivananpäiviä vaste hyö paistah täs jo luajittuh sanastoruadoh näh da kačotah, kui voidas sidä kehittiä ielleh.

Natalia: Karjalan elvytysprojektan sanastojoukko on ruadanuh keviäs algajen ravieh. Erähäs kuus olemmo ehtinyh jullata lapsenkielen da lapsienke paistavan kielen sanastuo, yhtehiskunnallistu sanastuo, uuttu sanastuo Yle uudizih niškoi sego muudugi da konzu midä. Joga nedälii blogan sivuloile on tulluh mitah hyväččäine Sanaine karjalakse, olemmo mustanuh hyvitellä kaikil murdehil pruazniekoinkegi.  Kui teijän mieles meijän sanastoruado on mennyh? Midä kebjiedy da midä vaigiedu sit on olluh?

Olga: Joka ruavon alottamini vuatiu äijälti miettimistä: pitäy hyväsešti planuija, mitä on ruattava etukynteh ta mimmoset ne ollah enšišijaset tarpehet. Lyhyöššä ajašša olemma piäššyn hyväččäiseh vauhtih ta ruatuas’s’a hivoutuu ni yhtehini ruatopluani. Tämähän šanaštoruato ei ole meijän kokopäivätyötä, šentäh lyhyččäiseššä kotvasešša on valittava ta piätettävä min käyttöalan šanua tarvittais juuri nyt. Miušta piätavottehena on šuattua tämä kielitieto, nämä šanat ihmisillä käyttöh. Ta še ei ole tottaše kepie ruattava.

Katerina: Kaikki se ruado, mi sanastoloin luajindah liittyy, ei nävy kielenpagizijoilla. Uuvet sanat tullah sanakniigah, opassusmaterijualoih da kielenpagizijoin käyttöh. Sanassot pidäy luadie tiijollizeh tabah da tarkkazeh. Toičči tarkembah pidäy duumaija da tutkie eri sanavarianttoi. Kaikki se viey oman aijan.

Hyvin kaikkiedah on männyn tämä ruado, hos lyhyössä aijassa olemma luadin kaiken. Myö sanastojoukon jäzenet voimma paissa keskenäh kaikesta ruadoh liittyjästä – tiettäväne aivin karjalaksi. Toizien tugi kevendäy ruaduo. Sanastoloin käyttäjien työnnetyt passibotgi aivin lämmitetäh mieldä. Niistä nägyy, jotta miän ruavolla on suuri merkičys da miän luajitut sanassot ollah ylen tarbehellizet.

Natalia: Olemmo jullannuh sanastuo eri murdehil, ga emmo ainos samastu joga murdehel. Voizimmo täs avata, mindäh olemmo luadinuh nenga.

Katerina: Miän kirjakielien kehitändä on eri vaihieloissa, da meilä on pidän duumaija eri murdehien tarbehie. Toizie kirjakielie on kehitetty pitembäh da livvinkarjalaksi ezimerkiksi on kiännetty uudizie, mi on kehittän sen uutta sanastuo. Suvikarjalan kirjakielen kehitändä on vasta allussa. Tässä vaihiessa on pidän luadie ihan perussanastoloi da duumaija, midä juuri nyt ristikanzat tarvitah. Vasta siidä on parembi ielläh kehittiä sanastoloi da luadie niistä yksityiskohtazemmat.

Olga: Karjalan kielen murtehilla ta niijen kirjakielillä on eri tarpehet. Livvinkarjalakši kiännetäh Yle uutisie ta tämmöni ruato joka netäli tuottau uutta šanua ta näin kieli luonnon tapah kehittyyki. Ka vot vienankarjalaisilla pitäis šuaha šuomi–vienankarjala–šuomi-šanakirja ta šanaštotyötä on ruattava šen eteh. Opaštujat ta opaštajat jouvutah käršimäh kielenopaššukšen vaikevutta ilmain šanakirjua. Peruššanašto olis hyvä šuaha järješšykšeh ta šiih tovemmaštah oltais hyvänä lisäykšenä uuvvet ta ajankohtaset šanat, mit kuvaššettais šitä arkielošta, mitä nyt rahvaš eletäh.

Natalia: Olga, sinä pagizet oman poijanke karjalakse. Meijän sanastojoukos juuri sinä olet luadinuh lapsenkielen da lapsile paistavan kielen sanastoluvettelon da kazvatannuh sen virkehil. Kuibo on vaikutannuh kois paistavu kieli sih julgavoh? Käytätgo samastu sanastuo poijanke paistes?

Olga: Omašta pereheštä šuatu kokemuš tietyšti auttau šekä juohattau, mistä šanoista ta kielitilantehista on šuuri puuteh. Lapšen kašvamisen mukah kašvetah ni kielitarpehet. Jokapäiväseštä kielenkäytöštä olen hokšannun, jotta kaikista tärkientä ta vaikientaki on pisyö vähemmistökieleššä, olla šolahtamatta valtakieleh. Ta ei hätyä, kun et tietäne kuin še tahi tämä šana tulou karjalakši, kuin vain pisynet paistavan kielen rakentehissa, a šanat ne ičeštähki kiännytäh ta šynnytäh ajan mukah. Pitäis vain rohkiešti ruveta pakajamah. Šiih mainittavah lapšenšanaštoh olenki äijän lisännyn virkkehie, kumpasie ihan pakinašta olen poimin. Tätä lapšiperehen šanašton tukkuh keryämistä ta luatimista olis meininki jatkua.

Natalia: Katerina, sinä iče olet ehoitannuh suvikarjalakse jullattavakse yhtehiskunnallistu sanastuo. Mindäh valličit enzimäzikse juuri sen?

Katerina: Ristikanzoilla joga päiviä on tarvis paissa yhtehiskunnallizista dieloloista. Yhtehiskunnallista sanastuo vain ei ollun luajittuna suvikarjalaksi, eigö ni kielenpagizijat tiijetty, mimmozie uuzie libo vanhoigi yhtehiskundah liittyjie sanoi pidäis käyttiä. Sentäh valličin enzimäzeksi juuri yhtehiskunnallizen sanasson.

Olen vasta suanun valmeheksi lapsienkniigan, kumbaista tiettäväne vesselä oli luadie, ga sen jälgeh miula hyvin pädi tarttuo täh ihan toizenmoizeh dieloh.

Natalia: Sanastojoukos vuotetah dai suajah abuu sanoin luajindas, sanan valličendas sego kielentarkistukses. Rahvas tahtotah suaja enämbän tieduo kieles da sen sanastos, da sanastojoukko mostu tieduo andau. Midä uuttu työ iče oletto tiijustannuh sanastoruaduo ruadajes?

Olga: Kielen kera ruatuas’s’a kaiken aikua opaštuu mitänih uutta ta tiijuštelomista kačo riittäy. Šanaštojoukon yhtehisissä kerähmöissä, kumpasie myö piemmä karjalan kielellä, kaikičči ihualen meijän kielen kaunehukšie. Olen tuaš kerranki tokatin, jotta kun ollou šuurta tiijonhimuo, ni poikkoh opaššut malttamah karjalan eri murtehie. Šanaštoruavošša eri murtehien maltto äijälti auttau.

Katerina: Miän sanastojoukossa ollah kaikkien murdehien evustajat. Miän joukon kerahmoloissa da viestilöissä alalleh tulou vastah midägi uutta piendä toizih murdehih liittyjiä tieduo. Toičči sanoi eččiessä löyvätgi ihan muuda mieldäkiinittäjiä tieduo.

Natalia: Iivananpäivän jälles sanastojoukko pidäy omas ruavos väliaijan. Jatkuugo elokuul sanastoruado endizeh luaduh vai tulougo sih midä muutostu?

Katerina: Sygyzyllä julguamma endizeh tabah aijankohtazie sanoi da sanastoloi segö uutta sanastuo. Olemma ruadan kogo keviän da julguamma erähie keviän ruavon tuloksie sygyzyllä. Tiettäväne kaiken aigua kehitämmä tädä miän vasta allussa olijua ruaduo.

Olga: Himottais luatie šemmoistaki šanaštoruatuo, mi olis opaštujalla tai opaštajalla apuh. Olis hyvä luatie kaikenmoista šanaharjotušta, vuoropakinua, lyhyččäistä tekstie, mit paššattais kielenopaššušmaterijaliksi. Tämä ajatuš on jo pitän aikua pyörin mieleššä ta šiitä on ollun pakinua šanaštojoukon jälkimmäiseššä kerähmöššäki.

Kuva: Heini Karjalainen

Natalia Giloeva, Olga Karlova ja Katerina Paalamo

Lauri Luukkonen: kolmetostu haikuu

Lauri Luukkonen on työndänyh jullattavakse kolmetostu omua čomua da syviä haiku-runuo:

 

Yläh kosmosan

loittozih tiähtih kačon.

Rungas roih vilu.

 

****

 

Lattien ual hiiret

bizbetetäh rouno ku

olimpielazis.

 

****

 

Ei minuu ole

unohtettu: laskuloi

poštujuaššiekas.

 

****

 

Yksinäh olles

keitän riissuu yhtele

ristikanzale.

 

****

 

Kuundelin Buddhan

sanoi, ga häi pagizi

vierahal kielel.

 

****

 

Susiedan koiru

juoksou talois ymbäri.

Varoi nagrau puus.

 

****

 

Estounielaine

hirvi tuijottau minuu

televiizoras.

 

****

 

Tuulen iäni yöl

kui kielettömän miehen

pitky hengähtys.

 

****

 

Päiväs päiväh on

kuuzi kuudu tuttavan

brihan kuolendas.

 

****

 

En ni tänäpäi

eloksen tarkoitustu

maltanuh reššie.

 

****

 

Lyhyt kodvaine –

suuri pilvi taivahal

muzavui seičas.

 

****

 

Ken minun ustu

avaittau? – Tuuli vaiku

pihas harhailou.

 

****

 

Olengo fleitu

kudamal tundematoi

puhuu sävelmöi?

 

****

Lauri Luukkonen

Kuva: Pixabay

Päivänkakkara

 

 

 

 

 

 

Kezäkuun Paginperti: keräl died’oi da yskyniekku sego Adaman gruunu, Odavan koronu dai Otavaisen kruunu

Paginperti kerävyi egläi zoomači räkkeh kaččomattah. Erähät oldih juuri tuldu kezoidu kylbemäspäi, erähät oldih omas pihas da siepäi yhtyttih paginah. Keräl oli yksi pereh died’ois yskyniekkah sah! Sanakse neče yskyniekku on olluh paginpertiläzenny Zoomas  ihan allus algajen da voimmo nähtä, kui ravieh häi kazvau. Moine dielo tuou iluo. Died’oi ezmäi sanoi, gu ei häi pagize karjalakse, ga yhtelläh libui paginah da čoma kieli hänel oligi. Ližäkse mies ozutti kaikile vahnoi kuvii, kudamis näimmö hänen suurdu perehty: vellilöi, sizärii, bunukkoi. Tämä viritti tostugi paginpertilästy ozuttamah oman tuatan kuvii da mustelemah, kui hyö enne piettih Iivananpäiviä. Pruazniekku roihgi jo täl nedälil, da sih näh myö sežo vähäzen pagizimmo.

Paginpertis on moine perindö: allus jogahine sanelou omii dieloloi da uudizii, min jälles pagizemmo midägi tiemua. Täl kerdua tiemannu oli uuzi hätken vuotettu čoma sarjukuvasanakniigu Adaman gruunu / Odavan koronu / Otavaisen kruunu. Kniigan luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen. Suvikarjalaspäi vienankarjalakse sen on kiändänyh Olga Karlova da livvinkarjalakse Ilja Mošnikov. Katerina Paalamo saneli meile, kui kniigan luajindu oli mennyh da vastai paginpertiläzien kyzymyksih. Suuret passibot kuulutah kaikile kniigan luadijoile! Nečis kniigas lövvät äijän mostu sanastuo, kudamua voit käyttiä paginas joga päiviä. Lövvät sit čomien kuvien rinnal ezimerkikse syömizien, värilöin, elättilöin, ajonevvoloin nimitykset  suvi-, livvin- da vienankarjalakse. Sarjukuvasanakniigu pädöy da roih mieleh kui lapsile, mugai aiguhizile.

Tulii Paginperti roih 29. elokuudu 16 aigah, sissäh piemmö väliaijan.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua lämmiä keziä kaikile!

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta ovat kahvilassa

Lea Tajakka: ”Kallehin himoruado keviäl on runonpuolizien muailmoin duumaičenda”

Hyvä mieles roih, konzu suammo jullattavakse  meile työttylöi kirjutuksii, sanastoluvetteloloi da runoloi: nenga ellendämmö, gu karjalazet paistah da kirjutetah omal kielel. Täl kerdua julguammo Lea Tajakan runon. Algusanoih Lea on kirjutannuh muga:

”Miul melgi kallehin himoruado liijatengi keviäl on runonpuolizien muailmoin duumaičenda. Toine hyvä aiga indovuo runolois on sygyzyn lopul. Dai muitengi miul puuttuu kirjuttua runoloi da kerdojua tekstua jogapäiväzien ruadieloin keskes. Nygöi uravuin opittelemah vällämittaista runuo karjalaksi. Miul ominda perindyö on Suistaman, Korbisellän da Suojärven alovehel paistu varzinkarjalan suvimurreh.”

Sanoin räččinäzet, niin puhtahat,

mih liga sidovuu,

kirjahimien alusvillazet, kumbazet tehäh välis

pyhä ilma niin vagahaksi

Kai duumien välizet iännähykset

tahi sanoin pyrgijes huulil

miun puhahuttamizien andaloheyhenet,

niidä ilmah viskuan revennehes piänaluzes.

Konza piäčköit tullah taivahasta puhki

da viijäh tuulen kannetut duumat heän pezih,

jiäy jällel vain iänetöi yöksyksih.

Hyö šulkkusiibizet pezäseinien iäris

yön pimie kyhkytelläh valgieksi.

Lea Tajakan kasvot

Karjalan tazavallan päivy Zoomas: pruazniekan programmas šipainiekkua, runuo, muuzikkua da kilbua

 

Karjalan tazavallan päiviä pietäh 8. kezäkuudu da pruaznuija sidä piäzet sinägi. Saimmo tämän ilmoituksen karjalakse, suomekse da ven’akse Miikul Pahomovalpäi. Suuret passibot hänelleh nečidä tieduo! Ilmoituksen jälles lövvät Irina Gribulinan čoman pajotekstan ”Suvaičen sinuu, Karjala!”, kuduan Miikul on kiändänyh livvinkarjalakse.

Armahat karjalazet da Karjalan ystävät!

Kučummo teidy kaikkii Karjalan tazavallan päivän yhtehizeh pruaznuičendah, kudai pietäh Zoomas kezäkuun 8. päivänny 18. čuasul Suomen aigua. Pruazniekan programmas on šipainiekoin masterkluassu, karjalazii runoloi, muuzikkua, Tiijätgo Karjalua -kilbu da äijy muudugi mielenkiinittäjiä!

Karjalazes gorničas teidy vuotetah rahmannoit emändät – karjalazen kul’tuuran specialistu, Kul’tuurusildu-siebran piälikkö Anni Mantere da tundiettu Karjalan kanzallizen teatran artistu Viola Pekkanen, kudai ozutteli ezmäzis karjalankielizis spektaklilois. Täl vuvvel Viola sai kiitosmedalin karjalazes kul’tuururuavos.

Liittykkiä pruazniekkah tädä zoomusivetty myö: https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Hyviä Karjalan tazavallan päiviä!

Tulgua terveh!

Parahin pruazniekkutervehyzin,

Kul’tuurusildu (Kulsi ry)

Karjalan opastundukruugu (Helsingin yliopisto)

Lüüdilaine Siebr (Lyydiläinen Seura ry)

P.S. Liittehenny on yhtehizen pajon tekstu ”SUVAIČEN SINUU, KARJALA”.

Zoomusidien tiedoloi:

Topic: Karjalan tasavallan päivän juhla

Time: Jun 8, 2021 06:00 PM Helsinki

Join Zoom Meeting

https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Meeting ID: 618 3292 5066

Passcode: 314793

 

Hyvät karjalaiset ja Karjalan ystävät!

Kutsumme teitä Karjalan tasavallan päivänä 8. kesäkuuta klo 18 yhteiseen zoom-juhlaan. Juhlaohjelmassa on karjalanpiirakoiden työpaja, karjalaista runoutta, musiikkiesityksiä, Karjala-tietovisa ja muuta kivaa!

Karjalaisessa vieraskamarissa teitä odottavat vieraanvaraiset emännät – karjalaisen kulttuurin asiantuntija, Kulttuurisilta-yhdistyksen puheenjohtaja Anna Mantere ja tunnettu Karjalan kansallisen teatterin näyttelijä Viola Pekkanen, joka osallistui ensimmäisiin karjalankielisiin näytelmiin Petroskoissa. Hänet on palkittu hiljattain kiitosmitalilla suuresta panoksestaan karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen ja säilyttämiseen.

Liittykää juhlaan tätä linkkiä seuraten: https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Hyvää Karjalan tasavallan päivää!

Tervetuloa!

Juhlaterveisin,

Kulttuurisilta (Kulsi ry)

Karjalan opintopiiri (Helsingin yliopisto)

Lyydiläinen Seura ry (Lüüdilaine Siebr)

P.S. Liitteeksi on yhteislaulun teksti ”SUVAIČEN SINUU, KARJALA” karjalaksi ja venäjäksi.

Zoom-tapahtuman tietoja:

Topic: Karjalan tasavallan päivän juhla

Time: Jun 8, 2021 06:00 PM Helsinki

Join Zoom Meeting

https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Meeting ID: 618 3292 5066

Passcode: 314793

 

Дорогие земляки и друзья Карелии!

Приглашаем Вас на совместное празднование Дня Карелии, которое состоится в зуме 8 июня 2021 года в 18 часов (по финскому времени). В программе праздника мастер-класс по калиткам, карельская поэзия, музыкальные выступления, викторина по Карелии и много интересного!

В карельской горнице Вас встретят гостеприимные хозяйки праздника – специалист по карельской культуре, руководитель общественной организации «Культурный мост» Анна Мантере и известная актриса Национального театра Карелии Виола Пекканен, игравшая в первых спектаклях на карельском языке. В этом году Виоле Пекканен была вручена благодарственная медаль за популяризацию и сохранение культуры Карелии.

Присоединяйтесь к празднованию по ссылке: https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Hyviä Karjalan tazavallan päiviä! – С Днем Карелии!

Tulgua terveh! – Добро пожаловать!

С праздничным приветом,

Культурный мост (Kulsi ry)

Кружок карельского языка (Helsingin yliopisto)

Людиковское общество (Lyydiläinen Seura ry)

P.S. В качестве приложения посылаем текст общей песни «Люблю тебя, Карелия» на карельском и русском языке, которую мы вместе исполним на празднике.

Ссылка за участие в зум-мероприятии:

Topic: Karjalan tasavallan päivän juhla

Time: Jun 8, 2021 06:00 PM Helsinki

Join Zoom Meeting

https://helsinki.zoom.us/j/61832925066?pwd=eHZjY3lJT3hiQVlNU0ZNUkJoanlxUT09

Meeting ID: 618 3292 5066

Passcode: 314793

 

SUVAIČEN SINUU, KARJALA

 

Randu lagei, sinivalgei

talvipakkaizel.

Randu helei neiččyön iänel

kevätvihmaizel.

Kučui minun ijäkseni

järven, hongien rinnalegi

omal čomal pajoizel.

 

[Kerdavosanat:]

Hoi Karjala, voi Karjala!

kui sinun silmii uskon ma,

kui sinun sanoi uskon ma

da suvaičen, oi oma mua!

 

Valgiel yöhyöl ylen hil’l’u

minun sydämel.

Terväh lähtöy kulduvil’l’u

syvyspeldoizel.

Minä pezen oman tuskan

iänisvedyöl, sinuh uskon:

Ole ainos minun kel!

 

Tiähti syttyy buito tuohus

sinun taivahah.

Armas randu, älä kaduo

iäres igänäh!

Helistäh Valamoin kellot,

sinun rahvastu da eluo

Jumal ainos vardeikkah!

 

Irina Gribulina (sanat da muuzikku), livvinkarjalakse on kiändänyh Miikul Pahomov (2021)

Kaksikielen tiekyltti, jossa lukee Karjalan tasavalta venäjäksi ja karjalaksi

 

 

 

Opastajien kerähmö da Paginperti: ravei nedälinloppu elvytysprojektan hantuzis

Karjalan elvytysprojektan hantuzis mennyt nedälinlopul kerävyimmö kahteh pidoh. Suovattan 22. oraskuudu piimmö enzimäzen karjalan opastajien, kielikerholoin pidäjien da toizien kieliruadajien kerähmön da pyhänpiän Sroičanpäivänny vastavuimmo Paginpertis. Mollembat vastavundat mendih Zoomas, da niilöih piäzigi rahvastu Suomen eri čurilpäi. Paginpertih kävyi sežo Ven’an karjalastu Karjalan Tazavallaspäi sego Tverin oblastispäi.

Opastajien da kielikerholoin pidäjien kerähmös pagizimmo sit, kui tärgei on verkostoijakseh sego suaja da andua nevvuo toine toizele karjalan opastusdielolois. Jogahine saneli omii kogemuksii kielen opastandas, da niilöin luvus oli rahvahanopistoloin karjalan kursoin sego lapsien kieli- da ozutelmukerholoin piendy. Nägövih nostih moizet dielot, kui opastusmaterjualoin vähys libo olemattomus ezimerkikse suurembih lapsih niškoi da vie segi, gu puaksuzeh iče opastajat tarvittas ližiä kielen opastustu. Neče oligi yksi sen kerähmön tarkoituksis: tiijustua, kui elvytysprojektu vois tugie karjalan opastajii da kielikerholoin pidäjii da ezimerkikse mittustu opastustu projektan hantuzis vois organizuija. Mostu ruandua projektas rubiemmo jatkamah da kehittämääh iellehgi.

Pyhänpiän 23. oraskuudu Paginpertis pagin meni ravieh. Perindön mugah jogahine saneli omii dieloloi, kuulumizii da midä vai iče tahtoi sanuo karjalakse. Täl kerdua Paginperis oli kaksi gost’upagizijua. Ezmäi Antonovan Natoi saneli Vieljärven kielipezän ruandas, sen ilolois, tuloksis dai probliemazis. Paras kohtu Natoin paginas oli se, konzu häi ozutti videon, kuduas kielipezän lapset paistih karjalakse. Kielipezän ruandu on hinnatoi: juuri sie lapsi kuulou kieldy da pagizou sih kogo päivän! Opastundu kieleh menöy kielipezäs kebjieh luaduh lapsien mieles, kerran se roih kižates da elostajes sego midägi mielužua ruaduo ruadajes. Natoin mugah Vieljärven kielipezä vuottas, konzu Suomesgi avavus karjalan kielipezä, da sit vaste vois suaja tugie da nevvuo toine toizes sego oppie ruadua midägi yhtehisty.

Toine pagizii oli Aleksi Ruuskanen, kudai saneli omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaičijat. Aleksi ozutti omassah kiännösezimerkit, kudamis nägyi, kui jygei toiči dai puaksuhgi löydiä pättävät vastinehet ezimerkikse sanondoile da sananpolvile. Sanakse, häi mainičči eriže Antovan Natoin vahnembispäi kerättyy sanonduluvetteluo, kuduas on olluh kiändäjäle suurdu abuu. Täsgi nägyi kerras, kui tärgei on karjalazil verkostoijakseh da avvuttua toine tostu.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke opastajien kerähmös dai Paginpertis. Mollembas vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Tulieh opastajien kerähmöh näh suat tieduo myöhembä. Tulii Paginperti roih 20. kezäkuudu. Vuotammo sih muidugi! Tule pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua: meil jogahine pagizou omah čomah paginluaduh.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa