Karjalan kieli eläy -opetusvideot tulossa julki

Viime vuosina yhä useammat karjalaiset ovat innostuneet opiskelemaan sukunsa kieltä, ja karjalan kielen kurssit eri puolilla Suomea täyttyvät nopeasti. Opetusmateriaalia tarvitaan lisää, ja siihen tarkoitukseen on tehty Karjalan kieli eläy –videokokonaisuus. Videoiden tekoon ovat osallistuneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke ja Amnunna Films Oy.

Timoi Munne ja Natalia Giloeva istuvat pöydän ääressä
Hassuja käännöskukkasia suomen ja karjalan kielen välillä, samat sanat tarkoittavatkin eri asioita ja syntyy väärinymmärryksiä, joille voi nauraa makeasti. Timoi ja Natoi selailevat kirjaa ”Opi, opastu, ga älä öntästy” (kust. Karjalan kielen seura), johon on koottu parhaat hairahdukset. Kuva: Mirja Metsola.

Opetusvideot on ohjannut kokenut dokumentaristi ja toimittaja Mirja Metsola, ja niissä esiintyy useita karjalankielisiä kieliasiantuntijoita ja kieliaktivisteja. Videoissa esitellään karjalan kielen puhujien kielenkäyttötilanteita arjessa ja juhlassa: hassuttelua, lasten leikkejä, ystävien kohtaamisia, lauluja, loruja, teatteria, radiouutisia, kirjantekoa, bloginpitoa internetissä.

Olga Karlova ja Pekka Suutari lukevat kirjaa Miitrei-pojan kanssa
Viisivuotiaan Miitrei Suutarin kotikieli on vienankarjala. Isä Pekka ja äiti Olga juttelevat, laulavat ja loruilevat karjalaksi. Vienankarjalaiset lastenkirjat ovat jo tulleet tutuiksi. Kuva: Mirja Metsola.

Videotyöryhmän jäsenet ovat Natalia Giloeva, Olga Karlova, Maria Kuismin, Timoi Munne, Katerina Paalamo, Pekka Suutari ja Rinoi Ylönen. Tuottajana on Pertti Veijalainen, ohjaajana Mirja Metsola, leikkaajana Sanna Liinamaa. Kuvaus ja äänitys: Korpipaja Osuuskunta. Tuki: Onnenmäki-säätiö, Karjalan Sivistysseura, E. W. Ponkalan säätiö ja Itä-Suomen yliopisto.

Videoiden julkistamistilaisuus: elävää kieltä ja elävää musiikkia

Videot julkistetaan ma 16.5.2022 alkaen klo 18-20 Kino Reginassa (kirjastotalo Oodissa) Helsingissä. Tilaisuus on avoin, ja toivotamme sinne tervetulleiksi kaikki karjalan kielen ystävät!

Julkistamistilaisuus on ohjelmallinen tapahtuma, jonka juontaa artisti ja kieliaktivisti Timoi Munne. Iltaan sisältyy videoiden esittelyä, paneelikeskustelu ”Karjalan kielen elvytys – uusi mahdollisuus” (panelisteina Tuomo Kondie, Mika Saatsi, Eila Stepanova ja Rinoi Ylönen) sekä vuoden 2021 kansanmusiikkiyhtyeenä palkitun Loimolan Voiman elävää musiikkia. Tilaisuuden järjestävät Itä-Suomen yliopisto, Amnunna Films Oy ja M.A.Castrènin seura ry.

Loimolan Voima esiintyy lavalla
Suosittu Loimolan Voima -yhtye tekee uutta svengaavaa karjalankielistä musiikkia, jossa soittavat juuriltaan suistamolaiset veljekset, Mika Saatsi ja Niko Saatsi. Kuva: Helka Riionheimo

Julkistamistilaisuus striimataan, ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä tai katsoa tallenteena 3 kuukauden ajan: linkki striimiin. (Linkki alkaa toimia tapahtuman alkaessa.)

Maria Kuismin ja Rinoi Ylönen kesällä joen rannalla
Maria Kuismin ja Rinoi Ylönen keskustelevat lapsistaan, kielen puhumisesta ja päiväkodin suhtautumisesta lapsen karjalan kieleen. Kuva: Mirja Metsola.

Videot ovat vapaasti katsottavissa ja käytettävissä elvytyshankkeen sivustolla: linkki opetusvideoihin. (Huom! Sivu avautuu vasta 16.5.2022.)

Lisäksi järjestetään paikallinen tiedotustilaisuus Joensuussa pe 20.5.2022 klo 14-16 (Itä-Suomen yliopisto, Agora-talo, sali AG109, Yliopistokatu 4).

Oulušša virvottih karjalakši

Vienankarjalan kerho, kumpasen vetäjänä on Pohjois-Viena -šeura, keräyty Virpopyhänäpiänä Oulušša.

Teemana oli Äijänpäivän pruasniekka. Kerhošša luajittih virpoviččoja, luvettih virvontalukuja ta kekšittih niitä ičeki.

Tämmösie virvontalorusie luvettih:

***

Virvon varvon viččasella

Äijyäpäivyä vuotamma,

Ukko Ylijumalua passipoičemma!

Minna

***

Virvon varvon viččasella

nuapurilla ta perehellä,

loittosilla ta lähisillä,

vičat teilä, n’amut meilä.

Anni ta Aleksi

***

Virvon varvon

täyvellä šiämellä,

tervehekši toivotan

teijät tulijakši vuuvvekši,

šiula vičča, miula pičča.

Johannes

***

Virvon varvon viččasella

tuorehutta, tervehyttä

muamolla ta tuatolla.

Eveliina

 

Kerhon ruantua on tuken karjalan kielen elvytyšprojekti.

Kuvašša ollah pyhänpäivän kerholaiset ta heijän vanhemmat. Kahen perehen lapšet ei piäšty keralla, ka tulkua terveh toičči!

Virpojat
Virvon varvon

Kuva ta teksti: Kerttu Nurmela

Loma ’rautakanki’ on paras hairiehvedäi sanaine

Nagronpäivänny 1. sulakuudu olemmo pidänyh iänestyksen, kudamas pidi vallita paras hairiehvedäi sanaine. Iänestyksen tulokset ollah nengomat:

Kaikkiedah on tulluh 111 iändy.

Voittajakse rodih  loma ’rautakanki’, kudai on suannuh 23 % iänis.

Toizel sijal on vešša ’esine, tavara’, kudamua iänesti 14 %.

Kolmandennu on 9 % suannuh akku ’nainen, vaimo’.

Passibo kaikile iänestännyzile!

Muut sanat voit kaččuo täs:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/2022/03/31/vallice-paras-hairiehvedai-sanaine-karjalakse/

Loma

Valliče paras hairiehvedäi sanaine karjalakse

Vaigu nagronpäivänny! Valliče paras hairiehvedäi sanaine karjalakse. Kyzely on avvoi tänäpäi 1.sulakuudu  9.00–00.00. Ehti iänestiä sinägi!

akku – nainen, vaimo
inehmine – nainen
jaksua – riisua
košto – sarafaani
linna – kaupunki
loma – rautakanki
muijal – muualla
opastua – opettaa
rengi – ämpäri
ruskie – punainen
uskaldua – luvata
vešša – esine, tavara
vihko – rätti
viikon – kauan
äijäl – kovasti

Linku iänestykseh

Yskyniekku rengis
Yskyniekku rengis. Kuva: Pixabay

 

Karjalan kielen verkkokurssit

Opintokeskus Sivis ja Karjalan Liitto yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyshankkeen kanssa järjestävät kolme karjalan kielen verkkokurssia, jotka alkavat maaliskuussa yhteisellä johdantoluennolla.

Johdantoluennon pitävät professori Helka Riionheimo ja elvytyshankkeen asiantuntija Olga Karlova. Kaikille kolmelle verkkokurssille yhteinen luento on torstaina 24.3.2022 klo 18.30–20.00.

Sen jälkeen pidetään livvinkarjalan, varsinaiskarjalan / eteläkarjalan ja vienankarjalan kurssit kerran viikossa kuutena kertana. Kaikki kielikurssit ovat peruskursseja ja sopivat aloittelijoille. Uutterat opiskelijat voivat ilmoittautua halutessaan kaikille kursseille, sillä ne pidetään eri viikonpäivinä. Silloin täytyy ilmoittautua jokaiselle kurssille erikseen sekä ottaa huomioon, että opiskelutahti on aika tiivis (kolme luentoa viikossa).

Kullekin kurssille mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Ilmoittautuminen verkkokursseille on 10.3.2022 mennessä. Kurssit ovat ilmaisia.

Lisätietoa kustakin kielikurssista ja niille ilmoittautumisista alla annetuista linkeistä.

Livvinkarjalan verkkokurssi, opettaja Eila Markkinen: linkki

ti 29.3. klo 18.30–20.00
ti 5.4. klo 18.30–20.00
ti 12.4. klo 18.30–20.00
ti 19.4. klo 18.30–20.00
ti 26.4. klo 18.30–20.00
ti 3.5. klo 18.30–20.00

Varsinaiskarjalan / eteläkarjalan verkkokurssi, opettaja Mika Saatsi: linkki

to 31.3. klo 18.30–20.00
to 7.4. klo 18.30–20.00
to 21.4. klo 18.30–20.00
to 28.4. klo 18.30–20.00
to 5.5. klo 18.30–20.00
to 12.5. klo 18.30–20.00

Vienankarjalan verkkokurssi, opettaja Irma Aleksejeva: linkki

ma 28.3. klo 18.30–20.00
ma 4.4. klo 18.30–20.00
ma 11.4. klo 18.30–20.00
ma 25.4. klo 18.30–20.00
ma 2.5. klo 18.30–20.00
ma 9.5. klo 18.30–20.00

Tule terveh opastumah!

Lähteet: Karjalan Kunnaat 1 / 2022, Opintokeskus Siviksen nettisivut

Loitto-opastus on vuvven 2021 sanaine karjalakse

Loitto-opastus

Mennyt vuvven lopul  karjalan elvytysprojektan hantuzis enzimästy kerdua olemmo ehoitannuh vallittavakse vuvven sanazen karjalakse. Iänestämine oli avvoi 15.1. sah, da nygöi sanommo julgi sen tulokset:

Kaikkiedah iändy oli annettu 242. Enzimäzele sijale piäzi loitto-opastus ’etäopetus’ , kuduadu iänesti 23 %. Toizel sijal rodih böbökky ’ötökkä, hyönteinen’, kudaman valličči 20 % da kolmandel počinruočči ’siansaksa’, kudai sai  9 %.

Kai sanazet voit kaččuo täs:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/2021/12/22/vuvven-sanaine-karjalakse-2021-ianesta-paras/

Suuret passibot kaikile iänestännyzile!

Kuva: Mostphotos

Vuvven sanaine karjalakse 2021: iänestä paras!

Jääpuikkoja

Karjalan kielen sanasto on ylen bohattu da čoma, ga mibo sana pädis sinun mieles Vuvven sanazekse karjalakse? Täs on  viizitostu sanua, kuduat on vallittu jo teijän aijembazis ehoituksis. Valliče paras sanaine iänestämäl!

  • böbökky – ötökkä, hyönteinen
  • huraškaini – lippalakki, ”mössykkä”
  • karjalan kielen nedäli – karjalan kielen viikko
  • kartohku – peruna
  • kuadiehumal(a) – kalsarikännit
  • loitto-opastus – etäopetus
  • pagize – puhu
  • počinruočči – siansaksa
  • päččipočči – 1. kinkku, 2. uunissa valmistettu porsaan- tai sianliha
  • rokoteh  – rokote
  • rožamasku – kasvomaski
  • ruado – työ
  • ruttolaihin – pikavippi
  • tulirutto – hyvin nopea
  • tiktokačču – tiktokkaaja
 

Iänestä paras sana Webropol-kyzelys: linku iänestämizeh.

 

Iänestämine on avvoi 15.1.2022 sah.

Tulkua terveh vienankarjalan pakinaklupih

Kiirehämmä tiijottua, jotta pakkaiskuušta alkuan karjalan elvytyšprojekti pitäy pakinaklupie vienankarjalakši. Kučumma klupih kaikkie, ket tahotah hivuo omua karjalan pakinaneruo!

Vienankarjalan pakinaklupissa luvemma erimoisie tekstijä, luajimma šanaharjotukšie ta pakajamma eri teemoista.  Klupin ruanta tapahtuu Zoomissa ta vetäjänä on Olga Karlova. Enšimmäini vaštauvunta on 12.1. 17.30–19.00 aikah. Lisätietuo ta ilmottautumiset 11.1.2022 šuaten: olga.karlova(at)uef.fi

Hyvyä Roštuota ta lykkyö uuteh 2022 vuoteh!

HUOM! Vienankarjalan pakinaklupi alottau ruavon 26.1.

Etä, Tehdä Työtä, Toimisto, Kotitoimisto
Paiska karjalakši hoš ni loittuota

Kuva: Pixabay

Paginkluubu avavuu karjalan kielen elvytysprojektan hantuzis

Sygyzyn aigua on pietty livvinkarjalan kaksi luvendokursua, perus- da jatkokursu, kudualoile oli tulluh opastumah rekordumiäry opastujua. Äijät opastujat opastuttih Zoomači da luvendotallendehien vuoh. Keräl silloi oli kui Päivännouzu-Suomen yliopiston omii opastujii, mugai avvonazen yliopiston kauti tulluzii.

Pakkaskuun 11. päivänny algau livvinkarjalan paginkursu, kudamale pahakse mielekse ei piästä avvonazen yliopiston opastujat. Monet heis tahtottas jatkua opastundua karjalan kieleh da juuri karjalazeh paginah. Myö emmo voinnuh jättiä opastujien tahtuo huomuamattah da avuammo elvytysprojektan hantuzis paginkluuban. Kluuban vedäjäkse roih livvinkarjalan jatkokursan opastai, Natalia Giloeva (Hiloin Natoi). Kursan da kluuban enimät materjualat roitah yhtenjyttymät, ga opastujat ičegi voijah ehoittua, midä hyö tahtottas paginkluubas ruadua.

Tulgua paginkluubah kaikin, ket tahtozitto opastuo pagizemah karjalakse! Kluubu rubieu ruadamah Zoomas da enzimäine vastavundu roih 13. pakkaskuudu 16.00 aigah.  Ylen vuotammo paginkluubah juuri sinuu! Linkan suat Natalia Giloevalpäi natalia.giloeva(at)uef.fi

Hyviä Rastavua da lykkyy uudeh vuodeh!

paginkluubu

Talvikuun rahvahankerahmo: kogemuksie kielien elvytännästä

Nellänäpiänä 9. talvikuuda piettih Zoomassa karjalan kielen elvytysprojektan rahvahankerahmo, kumbane oli jatkuo keviällä pietyllä kerahmolla. Zooman tiedoloin mugah tällä kerdua keralla oli kogo aijan nenga 55 hengie. Talvikuun kerahmon yhtenä suurena tiemana oli saamelazien kielenelvytysruado. Sih liittyjistä kogemuksista sanelemah oli kučuttu kaksi paginanpidäjiä, Annika Pasanen da Tauno Ljetoff.

Annika Pasazen pagina koski saamen kielien da karjalan kielen lizäksi varavonalazien kielien elvytändiä ylehizellä tazolla. Yksi Pasazen ajatuksista oli nengone: konza elvytetäh kieldä, yhellä aigua on tärgie elvyttiä mieldägi. Yhelläh hiän muissutti karjalan kielen elvytännästä kiinnostunuzie siidä, jotta kieleh liittyjät pozitiivizet ajatukset ei vielä yksinäh elvytetä kieldä, a sidä varoin tarvitah kovembie keinoloi da elvytystavottehien kaččelendua yhessä kieliyhtehizön kessen. Pasanen jatko ielläh, jotta kielenelvytyksen pohjana pidäy olla globualista tutkimustieduo da ezimerkkilöi.

Kerahmon toine pagizija oli Tauno Ljetoff, kumbane saneli koltansaamen elvytännästä da siidä, midä hiän iče on ruadan koltansaamen kielen hyväksi da midä jogahine voi iče ruadua varavonalazen kielen elvyttämizeksi. Ljetoff sano, jotta kieldä pidäy moneh tabah oppie pidiä käyttökielenä ezimerkiksi kiännöksien avulla. Ljetoffan mugah varavonalazen kielen azieda eistäy lizäksi se, kun kieldä tuuvah nägyvih eri tilandehissa.

Kerahmon lopussa lyhyöt paginanvuorot suadih vielä Risto Salmela da Milla Tynnyrinen. Risto Salmela saneli omien sanoin mugah “tavallizen mužikan” nägökulmasta siidä, kuin hiän oppiu paissa omalla lapsella karjalaksi da mimmozie probliemoi sih liittyy. Salmela sano, jotta lapsie varoin välttämättä pidäis suaha liziä karjalankielizie materijualoi, ezimerkiksi lapsilla tarkotettuloi nygyaigazie filmoi.

Karjalazie nuorie kerahmossa evusti Milla Tynnyrinen. Nuorilda hiän toi kerahmoh nengozen viestin: karjalaksi ei ole olemassa nuorilla tarkotettuo materijualua, da konza pluanoissa on luadie karjalankielizie ainehistoloi, pidäis duumaija, kuinba ne autettais nuorie.

Passibo kaikilla ozanottajilla! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta!