Paginapertti

Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti

Täl sivul voit lugie Jovensuun karjalazien Paginpertilöin uudizii da dieloloi. Kaikkien da Nuorien Paginpertit kerävytäh kerran kuus pagizemah karjalakse Zoomači dai JoMonin tilois (Rantakatu 23A, kellarikerros).
 
Jovensuun ližäkse Paginpertilöi pietäh ezimerkikse Helsingis, Tamberel, Oulus, Kuopios. Tahtonet avata Paginpertin sinun omale čurale, voit lugie ohjavuo da elvytysprojektan blogas.
 
 
 
*
6.5.2024
 

Paginapertti 28.4.2024

Kuin ainos, Kaikkien Paginaperttie piimmä Jovensuussa, Jomonin tiloissa da samalla kerdua Zoomačči. Rahvasta keräydy ennätysmiärä: nenga 20 hengie paikan piällä da enämbi kymmendä vielä Zoomačči. Toinah miäräh vaikutti se, kuin gost’aksi saimma karjalan kielen “grand old manan” Paavo Harakan, kudaman paginoi tahottih piässä kuulemah. Fed’an Paušu kerdo omasta eloksesta lystikkähäh tabah da ennen kaikkie omalla puhtahalla čomalla muamonkielellä. Sehän on Paušulla enzimäne opassuttu kieli, suomeh hiän opastu myöhembäh.

Paginpertin vedäjät

Samassa tapahtumassa Suojärven Pidäjäsebra lahjotti Harakan Paavon kirjutettuo, hänen omasta eloksesta kerdojua kniigua Propsimečästä Kundasovetniekaksi yliopisson karjalan kielen opastujilla. Näidä nuorie oligi tullun paikan piällä, da hyö suadih kirjat Paušun omissuskirjutuksella. Kniigoi lahjottamassa oli dai Suojärven Pidäjäsebran paginanvedäjä Risto Salmela, kumbane vedi Paginaperttie varzinaiskarjalan suvimurdehella – karjalaksi yhessä Hiloin Natoin kera. Paginua da hyviä mieldä tapahtumassa oli äijä. Koufit da čuajut tiettäväne juodih. 

Opastujat Paginpertis

Muiten vielä, opimma kiändiä ”grand old manua” karjalaksi da ehotuksie tuli moizie:

– kallis starikka

– kaikkien starikoin starikku

– kullankarvane starikka

– takoskoi starikka

– tavallini starikka

Opastujienke

Kirjuttan: Risto Salmela

Kuvat: Olga Karlova

 
 
2.5.2024
 
Tuliet Paginpertit Jovensuus: 19.5. č 15-17 Nuorien Paginperti vaigu rožači-n’okakkai JoMonin Helmi-tilas (Rantakatu 23A, luandalkerros), 26.5. č 16-18 Kaikkien Paginperti sežo sie dai enzimäzen čuasun Zoomači.
Kaikkien Paginpertih tullah pajattamah KarjalaBrihat. Tule sinägi!
 
Tuliet Paginpertit
 

24.2.2024

Nuorien Paginperti 21.4.2024

Kevätkiirehien da gripan täh Nuorien Paginpertin joukko oli vähästy pienembi, ga keräl oli yksikai 9 hengie. Pienembiä joukkuo ei puuttunuh jagua omih stolih, ga pagizimmo kaikin yhtes. Ezmäi tavan mugah vedäjänny kyzyin kaikkien dieloloi: kui ainos, paginpertiläzil on olluh ruaduo, opastundua da hos mittumua tostugi dieluo. On ylen hyvä kuulta, kui vastuajat joga kerdua maltetah parem karjalakse. Paginua ei pie vediä äijiä sanan varzinazes merkičykses, sendäh gu pagin vedäy iččie. Se on ylen hyvä!

Vastavundan allus Aleksandra Soloveva, libo meile Santra, kerdoi tulies Bes’odu-projektas, kudamua häi luadiu Karjalazet Nuoret Suomes -yhtistyksenke. Kaikkii nuorien paginpertiläzii on kučuttu nygöi kezäkuul piettäväh kiža- da tuttavustundupruazniekkah Bombale. Pläšindiä ei pie varata, sendäh gu enne bes’odua tansiloi harjaitellah yhtes Jovensuus. Tapahtumu da harjaitukset ollah kaikile ilmazet da niilöis suat ližiä tieduo KNŠ-yhtistyksen Instagramas (@karjalazet).

Ga eihäi olettele Paginpertii ilmai sellitä sana -kižua. Täl kerdua sanat oli otettu elvytysprojektan blogan erähis sanastoloispäi, ezimerkikse uvvissanoin luvettelos da Yle Uudizet -karjalakse sanastospäi. Erähät sanat oldih kebjiet sellittiä, ga kuibo sellität ezimerkikse čainiekku-sanan sanomattah ”čuaju” libo kerrot karjalakse, mi on ”kuolendantuottamus”? Kiža myös on mennyh ylen hyvin, da sellityksien välilöih on syndynyh välliä, sanoin taga-alua koskijua paginua.

Tulii Nuorien Paginperti pietäh 19.5. č 15-17. Tulgua terveh paginale!

Kuva: Natalia Giloeva

22.4.2024

Paginapertti 28.4.

Tulgua terveh kaikin pagizemah karjalaksi Jovensuuh libo Zooman kautti. Tällä kerdua meilä on suuri kunnivo suaha gost’aksi karjalan kielen “grand old man” Paavo Harakka libo Fed’an Pauššu, muga kuin myö karjalazet händä kučumma.

Samalla kerdua Pauššu yhessä Suojärven Pidäjäsebran kera lahjottau suvikarjalan libo varzinaiskarjalan suvimurdehen opastujilla Pauššun omaeloskerdatevoksen Propsimečästä kundasovetniekaksi. Sentäh kuhkutammagi vielä erikseh suvikarjalan opastujie tulemah Paginaperttih da ottamah oman kniigan omissuskirjutuksen kera.

Keräyvymmä Paginaperttih pyhänäpiänä 28.4. č. 16 aigah. Paginan lizäksi juomma koufit, da voit ottua midätahto piendä syödäviä keralla. Edukädeh voizit smiettie, kuinba kiändäzit tuan “grand old manan” karjalaksi.

Paginapirtti pietäh JoMonin tilois (Randakadu 23A, JoMonin alakerros) da Zoomačči.

Kirjuttan: Risto Salmela

Kuva: Hiloin Natoi

17.4.2024

Tuliet Paginpertit Jovensuus:

Nuorien Paginperti 21.4. č 15-17

Kaikkien Paginperti 28.4. č 16-18

Nuorien Paginperti 19.5. č 15-17

Kaikkien Paginperti 26.5. č 16-18

Nuorien Paginperti pietäh vaigu rožači-n’okakkai JoMonin Helmi-tilas (Rantakatu 23A, luandalkerros), Kaikkien Paginperti sežo sie dai Zoomači. Linku on ainos samaine, da sen voit kyzyö Hiloin Natoil (natalia.giloeva@uef.fi).

Tule sinägi!

Tuliet Paginpertit

26.3.2024

Nuorien Paginperti kevätkuul: runuo da välliä paginua

Täl kerdua Nuorien Paginpertis oli poikkevukselline kerdu, sendäh gu programmas oli ruadopaja. Aijemba olemmo Nuorien Paginpertis vaigu paissuh välläh da kižannuh sellitä sana -kižah, ga toiči on hyvä opitella uuttu. Paginpertilästy oli täl kerdua 17, ylen hyvä!
 
Omua paginua tuli pidämäh Nuorien Paginpertin alalline kävii Timi Volotinen, kudai äijän tiedäy karjalazes runonlaulus – häi iče pagizou juuri laulamizes, ei nikonzu pajattamizes libo pajos. Yksikai pagizimmo Paginpertis sit, gu jogahine voibi vallita pättävät sanat oman idiolektan mugah. Runonlaulu, runopajo, virzi, lugu… Ezimerkikse livvinkarjalashäi vaigu linnut lauletah, ristikanzat sit jo pajatetah. Nenga on sih murdeheh lujennuh.
 
Ezmäi Timi saneli runonlaulus da sit, mittumis tilandehis nečidä kaheksatavuhistu runomiäriä voit käyttiä. On ylehine, ga tovessah viäry nägemys, gu nengomua muoduo voizit käyttiä vaigu misgi mistiekallizes libo perindöllizes dielos kerdomizeh niškoi. Timi ehoitti, gu runonlauluu vois oppie duumaija yhtenny muuzikan libo runohuon tiipannu, kudamua voit käyttiä eriluaduzis tilandehis. Hyvänny ezimerkinny täs kačondukohtas Timi iče ozutti paginpertiläzile erijyttysty runuo: ezimerkikse muailman synnyndiä koskijua runuo ulgomustoh, hengilökohtastu runuo da Rahvahan kandeleh -kirjaspäi otettuu runuo. Laulamine-pajatandu on mennyh nenga, gu Timi on alganuh da paginpertiläzet jatkettih-toistettih hänen ezimerkin mugah.
 

Magiedu tortastu Paginpertis. Kuva: Natalia Giloeva

Jäi aigua vällälegi paginale, da keräl oli tuttavah tabah ylen magiedu syömisty. Enimyölleh veguanistu keldujuurikoitortastu äijäl suvaittih. Erähät käydih paginpertin jälles vie jälgipaginoile da kižattih Alias-kižah karjalakse, suomenkielisty kartii karjalakse kiändäjen.
 

18.3.2024

Kaikkien Paginperti kevätkuul: kiändämisty, sanakižua da välliä paginua
 
Pyhänpiän 17. kevätkuudu nuorembat dai vahnembat paginpertiläzet myösgi kerävyttih Kaikkien Paginpertih. Kučutunnu pagizijannu oli Sanna Mylläri, kudai saneli kiändämizes KNŠ:h niškoi sego Tamberen paginpertin ruandas. Sanna pagizi sih näh, kui menöy sanastoruado da mittumua kiännöspiätösty häi konzugi on luadinuh KNŠ:n tekstoi kiändäjes. Tamberen paginpertin ruandah näh paistes Sanna korosti, gu piädielo sit on välly pagin da piästihhäi meijängi paginpertiläzet pagizemah välläh karjalakse kerras Sannan paginan loppiettuu. 
 
Kiändämine.
 
Čuassu meni ravieh hibridannu da toine n’okakkai paikal, ga myösgi pidäy mainita, gu Jovensuus JoMonin tilois oli äijiä enämbi rahvastu, täl kerdua 15 hengie, migu Zoomači liittynytty, täl kerdua 3 hengie. Suuri dielo on se, gu Suomen eri čuril nygöi ruadau omua paginpertii. Nenga on Helsingis, Oulus, Tamberel sego Kuopios, da nygöi vie tahtottas oma paginperti suaja Jyväskyläh. Sinne ečitäh vedäjiä, da tiedänet kedä raviedu ristikanzua vedäjäkse, ota yhtevytty karjalan kielen elvytysprojektah karjalanelvytys@uef.fi!
 
Šokoluadutortu.Käziruado.
 
Toizekse čuasukse paginpertiläzet jagavuttih pienembih “pertizih” – istuttihes pienin joukkoloin mihgi yhteh pyöryžäh stolah da paistih keskenäh kaikkie sego kižattih Maria Kuisminan azuttuh sanakižah. Maria toi sežo ylen čoman iččeh luajitun šokoluadutortan, kuduas ei jiännyh ni murustu, moine magei se oli. Altti Uskil keräl oli sidä samastu čomua käziruaduo, kudai nägyi silloi pakkaskuun Kaikkien Paginpertin kuvis. Nygöi se oli jo läs valmis!
 
Sanakiža.
 
Paistes, kuunneltes da kižates aigu lendi muga terväh, ga kai rubeimmo duumaimah jo kolmen čuasun vastavundoih näh. Erähät toven lähtiettihgi vie jatkopaginoile: paginhäi paginua jatkau, da se on ylen hyvä dielo!
 
Kevätkuun Nuorien Paginperti roih jo tuliel nedälil 24.3. č 15-17, sit sulakuun Nuorien Paginperti 21.4. č 15-17, min jälles Kaikkien Paginperti 28.4. č 16-18. Tule sinägi da ota iččes lapset da omahizet keräle! 
 
Nuorien Paginpertin vedäi on Milla Tynnyrinen milla.tynnyrinen@uef.fi 
 
Kirjutus da kuvat: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)
 
 

6.3.2024

Kevätkuun Paginpertit Jovensuus: tule paginale sinägi!
 
Kaikkien Paginperti roih avvoi 17.3. č 16–18 da Nuorien Paginperti 24.3. č 15–17. 
Mollembih Paginpertilöih tullah kučutut pagizijat: Kaikkien Paginpertis Sanna Mylläri sanelou Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen tekstoin kiändämizes karjalakse da Nuorien Paginpertis Timi Volotinen pagizou runopajos da karjalazes rahvahanperindehes. Välläle paginale sežo löydyy aigua! 
 
Mollembat Paginpertit pietäh JoMonin Helmi-tilas (Rantakatu 23 A (luandalkerros), da Kaikkien Paginpertih voit enzimäzen čuasun aijan ottua ozua sežo Zoomači. Linku on ainos samaine, da sen voit kyzyö Hiloin Natoil (natalia.giloeva@uef.fi).
 
 

26.2.2024

Tuiskukuun Kaikkien Pakinapirtti: Kallehena pakasijana sumčankantajaperehen poikkoi Muarie-punukka

Eklein oli 25. tuiskukuuta ta matkuajan vuuvven Kaikkien Pakinapirtin toini keräyvyntäkerta. Jovenšuušša iltua istujie oli kymmenisen ta videoyhtevyön toisešša piäššä nellätoista imehnistä ympäri Šuomie tai ulkomualta, kaikin hyö tultih kuuntelomah vienankarjalaista Mari Rajamaata. Karjalakši Mari on Muarie ta hänen karjalaini nimičieppi on Jeremielän Pikku-Iivanan Juššin Muarie.

Pikku-Iivanakši kučuttih Muarien tuaton tuattuo, kumpani oli šyntysin Pistojärven Šuvannon kyläštä. Hiän kun oli Iivanan poika eikä kovuan šuuri kašvoltah. Ka ruavahana Iivanan Iivanašta oli kašvan väki šuuri ta tärkie mieš Vienan Karjalan istorijašša. Šuomen puolella häntä tiijetäh nimellä Janne Rajamaa, ta hänen elokšeh voipi tuttavuštuo Eino S. Rahikaisen Vienan prihan tie -kirjašša.

Diaesitys. Näyttö. Videoyhteys.

Mari Rajamaa šanelou omašta pereheštä. Kuva: Olga Karlova

Muarien muamo Anja Suvanto, kumpani oli keralla eklein kuuntelomašša tyttäreh pakinua, on muamon puolelta niise pohjasešta Vienašta. Anja ta hänen čikot elikkä Muarien täjit Kerttu ta Helvi ollah äijän ruattu vienankarjalaisen kulttuurin ta kielen eteh. Anjua tunnetah vienalaisen käsiruavon tietäjänä ta muasterina. Hoš muamon tikutantanero ei ole vielä täyšilläh tarttun Muarieh, ka on hänellä tärkie ruato panna talteh tietuo karjalaisista tikutantakirjoista ‘neulontakuvioista’ ta šamoten kerätä tukkuh tikutuššanaštuo karjalakši. Karjalaisien käsiruatopajoja olis lyšti pityä juuri karjalan kielellä. 

Mari Rajamaa on poikkoi kirjuttamah karjalakši. Hänen tekstijä on julattu karjalan kielen netälillä tai muissa yhtevykšissä, esim. karjalan kielen elvytyšprojektin Vienankarjalaini pakinaklupi ta Karjalaiset kirjutetah -šivuloilla. Oli ilo kuunnella erähie niistä Muarien ičen iäneh lukemina.

Lopušša oli pakinua Maikkulan pakolaiskeškukšešta, kumpani avattih Ouluh vuotena 1923 ta kumpasešta on tullun tärkie kohta šiih aikah pavon tiellä joutunuisilla vienalaisilla. Vuuvvešta 1997 alkuan Pohjois-Vienan -šeura on järeštän Maikkulan pruasniekkua ta tänä vuotena še pietäh šuovattana šyyškuun 7. päivä. Pruasniekkah kučutah kaikkie, ketä kiinnoštau karjalaini kulttuuri.

Zoom-pakinojen jälkeh Jovenšuun pirttiläiset ruvettih čäijyllä. Stolašša oli hauvottuomaituo ta osrarieškua. Molen kuulutah kiukuašša valmissettuloih šyömisih. Hauvotunmaijon kettu on ylen makie ta monen niepšiempäisšuun himokki. Ka karjalaisen stolaetiketin mukah äijyä ei šais šyyvvä, kettuo otetah kerralla vain vähäni omah kuppih. Osrariešan resepti on kepie. Hapanmaijošša livotat osrašuurimot yöštä läpi ta šiitä lisyät šuolua, jiäliččyä tai kakrahiutalehie tahtonet. Koko ševoš kuatah paissinlissalla ta tropnitah kiukuah puolekši tunniksi. Vaččayštävällini šyömini, mi pätöy hyvin pyhän aijan atrivokši.

Teetarjoilu. Ohrarieska ja kettumaito.

Osrarieškua ta hauvottuomaituo. Kuva: Natalia Giloeva

Lopukši paikalla olijat vieläi opašteliuvuttih peluamah uuteh Adaman Gruunu -muistikisah karjalakši. Hoš muisti välillä tahto pettyä, ka nakrua ta hyvyä mieltä oli kyllälti.  Omien joukošša olenta on kaikičči mieleh ta še juuri tärkie!

Pöytäpeli. Ihmisiä pöydän ympäri.

Kisuajat stolašta ympäri. Kuva: Natalia Giloeva

Teksti: Olga Karlova

Tulii Kaikkien Paginperti roih 17.3. č 16-18 da Nuorien Paginperti 24.3. č 15-17. Tulgua terveh!

21.1.2024

Nuorien Paginperti tuhukuul

Nuorien Paginpertin toine vastavundu on pietty 18.2. da vot mittuine vessel kerdu se on olluh. Paginpertilästy oli keräl 14: kui uuttu, mugai jo aijemba paginal olluttu. Eräs kävii eli ezmästy kogonastu päiviä jovensuulazennu da oli kerras tulluh Paginpertih, ylen hyvä!

Täl kerdua Nuorien Paginpertis ezmästy kerdua juattih pagin kahteh joukkoh, sendäh gu erähät tahtottih kižata sellitä sana -kižah da toizet paista välläh tabah. Nenga ongi hyvä: Paginpertii voimmo kehittiä da jagua kävijöin mielien mugah. Täl kerdua sanansellityskižan sanat oli otettu elvytysprojektan blogas jullattulois uuzis sanastolois. Kižah kuuluttih ezimerkikse kirjastoh, kirjalližuoh, ystävänpäiväh, teatrah da kazvossyömizih liittyjät sanat. Jälgimäzet oldih eričyksellizen aijankohtahizet, sendäh gu äijät karjalazet pyhitetäh juuri nygöi, enne Äijiäpäiviä.

Nuorien Paginpertit ollah tänä vuon oldu monikielizet. Piäkieli on ainos oma da čoma karjala, ga ližäkse Paginpertis on voinnuh kuulta suomie, ven’ua da vepsiä. Nämmis kaikkii paistih sežo tuhukuun Paginpertis, ga ližäkse paginpertiläzet šuutkakse kiännettih ispuanienkielisty, Tiktokas tundietukse tulluttu Dubidubidu-pajuo. Paginpertis sidä kiännettih ispuaniespäi vepsäkse. Kiändämizen vuoh sežo voit opastuo kui omah, mugai vierahih kielih.

Toinah uuzi vuozi da päivypasto ollah annettu uuttu vägie pluanoin luajindah. Paginpertin vastavundan aigua planiiruittih ezimerkikse pläšindyruadopajua, käziruadoillaččuu da kogonah karjalakse organizuittuu stolaččuu, kudai on erimyölleh korgeiškolas opastujien perindölline pruazniekku. Stolačun da toizet opastujan elokseh liittyjät sanat lövvät Opaštujan eloš -sanastos: linku.

Pagin paginua jatkau, da tulii Kaikkien Paginperti pietäh jo tänä pyhänpiän, 25.2. č 16-18. Kallehennu gost’annu on täl kerdua Mari Rajamaa libo Jeremielen Pikku-Iivanan Juššin Muarie, kudai sanelou karjalan kieli- da kul’tuururuavos jogapäivähizes elokses. Kaikkien Paginpertih vuotammo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Paginperti tavan mugah roih hibridannu: vastavommo Zoomači da Jovensuus (Rantakatu 23 A, luandalkerros). Zoom-linku on ainos sama, ga suat sen Olgas (olga.karlova@uef.fi), ei sinul sidä vie olle.

Tulgua terveh! Koufeit-čuajut keitämmö, piendy syömisty taričemmo sežo.

Kuva: Natalia Giloeva. Käziruaduo Nuorien Paginpertis.

8.2.2024

Kučču tuiskukuun Kaikkien Pakinapirttih

Jovenšuun Kaikkien Pakinapirttie pietäh matkuajan tuiskukuun jälkimmäisenä pyhänäpiänä elikkä 25.2. 16–18 aikah.  Kučuttuna pakasijana on Mari Rajamaa tahi karjalakši Jeremielän Pikku-Iivanan Juššin Muarie. Inehmini on šyntyn Putašjärveššä, Koillismualla ta käynyn koulut Oulušša. Muarie on opaštun šakšan kielen kiäntäjäkši ta hiän ruatau Helsinkin yliopissošša. Hiän on Karjalan Šivissyššeuran hallitukšen jäšen. Muarie opaštuu karjalan kieltä ta kulttuurie Päivännoušu-Suomen avonaisešša yliopissošša ta on kieliruatajana karjalan elvytyšprojektissa. Pakinan tiemana on Karjalan kieli- ta kulttuuriruato jokapäiväseššä elokšešša. Muarie on aktiivini vienankarjalakši kirjuttaja ta pakinapirttiläiset šuahah kuulla ni erähie hänen kirjuttamie tekstijä.

Mari Rajamaa tulou pakajamah 16 aikah loitokkali Zoom-pirttih, kumpani on kahallah 17 šuaten. Ka Pirtin istujaiset ollah tuttavah tapah niise nävökkäli 16–18 aikah JoMonin tiloissa (Rantakatu 23A). Pakinapirtin vetäjänä on Olga Karlova. Zoom-linkki on še entini, ka kellä ei moista vielä ole, voit tiijuštua Olgalta: olga.karlova@uef.fi

Tule terveh iltua istumah ta kuču tovarissua matkah! Kaffit-čäijyt keitällämmä tai purtavua taričemma.

Mari Rajamaa. Pakinapirtin kutsuttu puhuja.

Mari Rajamaan miuška.

29.1.2024

Kaikkien Paginperti pakkaskuul: pagin paginua jatkau

Pyhänpiän 28. pakkaskuudu paginpertiläzet kerävyttih Kaikkien Paginpertih enzimästy kerdua tänä vuon. Nedälii enne oli pietty Nuorien Paginperti da ilo oli nähtä äijy nuordu mollembis Paginpertilöis. Čuassu meni ravieh hibridannu da toine n’okakkai paikal, ga pidäy mainita, gu Jovensuus JoMonin tilois oli äijiä enämbi rahvastu (17 hengie), migu Zoomači liittynytty (4 hengie). Toinah nenga nygöi on sendäh, gu Suomen eri čuril on avavunnuh omua paginpertii. Ezimerkikse Helsingis, Oulus, Tamberel on olluh karjalastu paginpertii jo mingi aigua da enzimäine paginperti piettih mennyt suovattan 27.1. Kuopios. Lykkyy kaikile paginpertiläzile!

Keskustelupiiri.

Täl kerdua toizen čuasun pagin meni uvves formuatas. Paginpertiläzet jagavuttih pienembih “pertizih” – istuttihes pienin joukkoloin mihgi yhteh pyöryžäh stolah da paistih keskenäh dieloloi, ruadoloi, elostu, prezidentanvalličuksii, karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä, tulieloi pluanoi dai kaikkie muudugi. “Pertizien” vaihtandu sežo oli mahtolline dielo. Erähil keräl oli čomua käziruaduo.

Käsityö. Merkkaus. Liina.

Aigu lendi teriäm linduu, eigo niken vie tahtonus lähtie kodih: paginhäi paginua jatkau, ei lope!

Tulii Nuorien Paginperti roih 18.2. č 15-17 da Kaikkien Paginperti 25.2. č 16-18. Tule sinägi da ota iččes lapset da omahizet keräle!

Nuorien Paginpertin vedäi on Milla Tynnyrinen milla.tynnyrinen@uef.fi da tulien Kaikkien Paginpertin vedäi 25.2. on Olga Karlova olga.karlova@uef.fi

Kirjutus da kuvat: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi).

23.1.2024

Passibot Karjalan Sivistysseurale!

Jovensuun paginpertiläzet passiboijah Karjalan Sivistysseurua avustukses! Nygöi KSS:n annettuloih dengoih voimmo ostua Nuorien dai Kaikkien Paginpertih čuajuu, koufeidu, magiembastu sego suolazembua. Tuonnet Paginpertih iččes pastettuu piiruadu libo midä muudu syömisty, ga sežo voimmo maksua sinulles niilöis. Sanakse tulii Kaikkien Paginperti roih täl nedälil pyhänpiän 28.1. č 16-18. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle!

Kuva: Natalia Giloeva

22.1.2024

Vuvven 2024 ezmäine Nuorien Paginperti

21.1. on kerävynnyh vuvven 2024 ezmäine Nuorien Paginperti! Täl kerdua erähät jo tuttavat ristikanzat ei piästy keräle, ga yksikai nikonzu aijemba ei toinah ole olluh mostu suurdu Nuorien Paginpertii. Nämmis kuvis meis ihan kai ei nävytä, ga kaikkiedah paginpertilästy oli 15.

21.1. on kerävynnyh vuvven 2024 ezmäine Nuorien Paginperti! Täl kerdua erähät jo tuttavat ristikanzat ei piästy keräle, ga yksikai nikonzu aijemba ei toinah ole olluh mostu suurdu Nuorien Paginpertii. Nämmis kuvis meis ihan kai ei nävytä, ga kaikkiedah paginpertilästy oli 15.

Allus pagizimmo omii dieloloi da huomaimmo, gu Paginpertis rodih monikieline. Käytettylöi kielii oldih karjala (kai piämurdehet), vepsä, suomi, ven’a da anglii da sen-tämän sanan saimmo kuulta sežo ukrainua. Enimii dieloloi paginpertiläzet paistih tiettäväine karjalakse da tarbehen mugah niilöi tulkattih angliekse libo ven’akse. Ylen hyvä, gu keräl oli maltajua tulkii! Tädä tulki-sanua duumaičimmo lyhyöh Paginpertis. Aijembahäi karjalas on paistu vaigu kiändämizes – suullizes da /libo kirjallizes, hos tekstan sijas kiännettäsgi paginua da vie samazes, alguperähizes pagintilandehes. Toinah maksas ottua käyttöh sežo sanat ”tulki”, ”tulkata” da ”tulkavus”. Nämmis jälgimäine vikse jo ongi kiännöstiijollizes sanastos, kudaman lövvät elvytysprojektan blogas (linku). Duumaičimmo sidägi, gu olis hyvä luadie ližiä ammattisanastuo ezimerkikse bibliotiekas ruandah da sih käyndäh niškoi.

Muite olemmo paissuh ezimerkikse viluu siädy, ruadoloi da opastundua, sanoi, kudamii on jygei kiändiä (ysäri, kasari, tupari), da keviän vuotandua. Čuajut joimmo da päppii da pečenniä söimmö.

Jo perindöllizeh tabah olemmo kižannuh sežo sellitä sana -kižah, kudai täl kerdua oli toven monikieline. Vessel oli kuulta, gu netgi ristikanzat, kudamat allukse kerrottih, gu ei vie malteta karjalakse, paistih kižan aigua da Paginpertin lopus hos sen-tämän sanan karjalakse. Nengahäi parahite opastut pagizemah: ihan vaigu opittelemal! Ezmäi maltat yhten sanan, sit yhten virkehen da terväh huomuat, gu ei ole tarvinnuh laihinakse ottua suomespäi ni yhty sanua kogo pitkäh paginah.

Ozakse uuttu Paginpertii ei pie vuottua kogo kuudu. Jo täl nedälil pyhänpiän 28.1. č 16-18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, Helmi-tila, luandalkerros). Pagizemmo Kaikkien Paginpertis omii dieloloi, ruadoloi, elostu da pluanoi keviäkse. Elänet Jovensuus libo kusgi lähäl, ga tule paikale. Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo. Ollet kustahto loitton, ga Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi (natalia.giloeva@uef.fi).

Kuva: Aleksandra Soloveva

 

18.12.2023

Kaikkien Paginperti talvikuul: Hyviä Rastavua kaikile!

Pyhänpiän 17. talvikuudu paginpertiläzet kerävyttih pidämäh rastavastu. Enne Rastavuahäi on rastavazien ravei aigu! Zoomah da Jovensuun JoMonin Helmi-kerähmötilah tuli eri-igähisty rahvastu, nuorembua dai vahnembua. Syvyskuus algajen meil ruadau Nuorien Paginperti da Kaikkien Paginperti, da ilo oli nähtä nuorii mollembis.

Rastavaine Kaikkien Paginpertis

Kallehennu gost’annu täl kerdua oli Matti Jeskanen, kudai saneli omas uvves julgavos, Karjalan grammaris 2. Terväh se piästetäh ilmah, da myöhembä ilmoitammo, konzu lövvät sen karjalan elvytysprojektan blogas. Matti pagizi paiči muudu sih näh, kui tärgei on sellittiä kieliopillizii dieloloi kebjieh, hos net ei ni olla ainos moizet, da andua eriluadustu sana- libo sanamuodovariantua, ei pie ainos vahnah tabah vallita midätah yhty-ainavuo oigiedu. Bohatan karjalan kielen kohtal se on ylen tärgei šeikku.

Kaikkien Paginpertil on kolme vedäjiä, da täl kerdua kaikin oldih keräl. Risto Salmela da Natalia Giloeva (Hiloin Natoi) pagizuteltih rahvastu da Olga Karlova kehoitti pajattamah rastavanpajoloi. Enimät pajot Olga on kiändänyh iče da erähät yhtes Jelena Ravanke. Mollembat kiändäjät oldih toizienke pajattamasgi pajozii. Pekka Suutaril keräl oli gituaru, kai kui pidäygi. Oli vessel!

Rastavanpajo

Rastavazen stolas oli kaikkie: mandariinua, šipainiekkua, čipsua, rastavanpriädniekkiä, n’amuu da toinah midä muudu vie magiembastu dai suolazembua. Aigu lendi nägemättäh paistes, syvves, juvves da pajattajes.

Tuliet Paginpertit roitah jo tulien vuon. Tarkembat päivät ilmoitammo myöhembä.

Hyvyä Roštuota ta lykkyö uuteh vuoteh!

Hyviä Raštavua da lykkyö uudeh vuodeh!

Hyviä Rastavua da lykkyy uudeh vuodeh!

Kirjutus: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Kuvat: Olga Karlova

12.12.2023

Nuorien Paginpertit sygyzyl 2023

Paginpertilöin kohtal 2023 on olluh ylen hyvä vuozi. Jovensuus Paginpertii on pietty jo äijän vuottu, ga tänä vuon paginpertiläzet ollah kerävytty yhteh äijis toizisgi linnois Suomen eri čuril. Vähimyölleh Helsingis, Tamberel, Oulus ja Turrus on ruvettu pidämäh omii paginpertilöi. Ylen hyvä! Jovensuus Paginpertin piendäh on jo muga lujah harjavuttu, što toinah meile ei enämbiä täydynyh yksi Paginperti, ga rubeimmo sit jo keviäl vähäzen planiiruimah erillisty Paginpertii juuri nuorih niškoi.

Nuorien Paginpertin idejannu on olluh andua nuorile karjalazile da karjalan kielen suvaiččijoile mahto paista karjalakse toizien nuorienke. Paginpertin azundu ei tarkoita, gu nuoret ei rakkahal paistas vahnembien karjalazienke, da suuri vuitti nuorien Paginpertin nuoris ongi käynnyh sežo Kaikkien Paginpertih. Yksikai ei vältämättäh ole jygei ellendiä, gu nuorile on tärgei suaja sežo mitahto moine kohtu, kudamas hyö voijah ”omal joukol” paista nuorien elostu koskijua dieluo da kehittiä sih liittyjiä sanastuo.

Nuorien Paginpertin piäpiirdehet ollah samat, kui Kaikkien libo ruavahiengi Paginpertis – on čuajuu, koufeidu, pečenniä da toiči šokoluadua, da paginpertiläzet ollah kerrottu toizile, kui heijän dielot ollah. Keräl on ainos olluh 5–15 hengie. Vedäjänny on olluh elvytysprojektan puoles Milla Tynnyrinen da puaksuh keräl ollah oldu sežo kielispecialistat Olga Karlova da Natalia Giloeva. Nuoret ravieh kyzytäh heispäi kudamidägi karjalan sanastu da kirjutetah mustoh. Toiči on pidänyh luadie uuttugi: Nuorien Paginpertis on azuttu ezimerkikse sanat ”šittubauhu” (paskamyrsky), ”rizinkäine” (ponnari) da ”pahačču” (kätyri).

Nuoret ollah sežo suvaittu sellitä sana -kižua. Neče kiža on äijile tuttavu Kaikkien Paginpertispäi. Allus nuoril oli laihinas Kaikkien Paginpertih luajittu da vuozien aigua levendetty sellitä sana -kiža, ga myöhembäzih vastavundoih on kižas luajittu nuorile uuttu versiedy. Kylmykuul kižaimmo uvvissanoin sellitä sana -kižah, kudamah oli otettu sanua ezimerkikse dekku- sego pereh- da ukonvemmelsanastoloispäi. Kuibo sellittäzit karjalakse sanat ”moniväližys” da ”amfetamiinupakiettaine”? Saimmo kuulta ylen vesseliä sellitysty! Talvikuul vastavundan tiemu oli tiettäväine rastavaine, da sil kerdua kižaimmo tieman ymbäri luajittuh sellitä rastavazeh liittyi sana -kižah. Tädä kižaimmo ihan jälgimäzen bumuagazen sellitändässäh!

Passibo kaikile, ket oletto käynnyh Nuorien Paginpertih tänä sygyzyn. On ainos ylen hyvä nähtä, gu nuoret ristikanzat paistah toine toizenke karjalakse da puaksuh vie nenga, gu ni yhty sanua ei pie suomes libo mistahto toizes kielespäi ottua laihinah. Nenga yhtes kehitämmö kui karjalan kieldy, mugai omua kielenmaltuo.

Nuorien Paginperti kerävyy sežo keviäl 2024. Tarkembat tiijot suatto myöhembä elvytysprojektan blogas da viestikirjazes. Hyviä Rastavua kaikile!

Sellitä sana -kiža rastavazes. Kuva: Maura Häkki

11.12.2023

Terveh teilä! Tulijah Kaikkien Paginaperttih keräyvymmä pyhänäpiänä 17. talvikuuda 16–18 aigah. Piemmä sen hibridana – Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23A, JoMonin alakerros.) Keralla voit tuuva midätahto magiembaista. Koufit da čuajut luajimma.

Tällä kerdua Paginapertin vedäjinä ollah sen alguhpanijat Risto Salmela da Natalia Giloeva (Hiloin Natoi).

Kallehenna gost’anna meillä tulou Matti Jeskanen, kumpani on vaste vai suannun valmeheksi Grammari2-varzinaiskarjalan kieliopin. Matti tulou pagizemah täh verekseh kniigah näh.

Yhteltiedy piemmö vie täl kerdua rastavastu. Varustai pruaznuimah sidä sinägi da eči ezimerkikse karjalankielisty rastavanpajuo täs: Karjalankielisiä lauluja aikuisille – Karjalan kielen elvyttäminen (uef.fi)

Tule iče da ota omat lapsetgi keräle!

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilda https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Paginperti 17.12.2023

Kuva: Hiloin Natoi

5.12.2023

Kaikkien Pakinapirtti 26.11.

Karjalan kielen netälin 2023 vaštuantapäivänä pitimä Kaikkien Pakinapirttie. Rahvašta keräyty väkitukku, yhteheš šiinä 30 kuuntelijua-pälpättäjyä. Toiset issuttih loittoiltua videoyhtevyön kautti, ta toiset puolet piäštih lähipakinoilla Jovenšuuh, pyhänpäivän Pirttiehän piemmä hibridinä. Oli ruavašta, oli ni lašta; miän joukkoh pätöy yhtyö!

Alkuh kertoma karjalan kielen netälih liittyjyä uutista, ta šiitä pakinavuoron šai vuotettu pakasija Nunnu Raatikainen.

Puhuja. Videoyhteys.

Nunnu varušti hyväččäisen ”värčillisen” digikuvua, mit hiän oli aikanah ottan Hietajärven ta Puanajärven kylissä. Vienah Nunnuo on vetän perinnehmuasterin ruato. Kuvat ta starinat nerokkahašti kuletettih miät kuuntelijat karjalaisih kylih, missä šavie on noššettu, šotettu tai poltettu, šavi-ašteita luajittu ta kiukaitaki kuvottu vanhua rakentamisperinnehtä kunnivoittuan. Oli ilo kuulla, jotta näissä ruatoloissa on ollun kylövehki keralla. Šamoten šaima košettua rahvahan elošta rajašta piäličči puoleh tai toiseh ta kuulla mukavua tietuo paissinkiukuan šynnyštä. Kiukuan kuvonnašša on otettava moni šeikka čottah. Alottelijua kiukuankutojua varauttau, jotta vain še kiukua rupieis vetämäh. Oi šitä iluo, kun tuli virittyy, a šavu alkau noušša truvašta! Jotta sriäpittävät ei ruvettais palamah, pitäy muistua šuolua panna kiukuan alla ennein kuvonnan alottamista. Muanemuollaki on juohatettu kumartamah.

Piisi. Tuli palaa. Vienalainen kylä. Hietajärvi.

Nunnun kutoma kiukua Hietajärven perinnehtelolla.

Piäpakinan jälkeh oli rotiutun eläväistä jälkipakinua.

Karjalan kielen keskustelukerho. Pakinapirtti.

Zoom-kerähmöisen lopukši pakinapirttiläiset šuatih ihual’l’a pruasniekkatervehyisie Helsinkistä päin. Miikul Pahomov ta hänen tovarissat šaneltih runuo ta šuarnua karjalan kielen eri murtehilla.

Šiitä vällyä pakinua oli täytyn čäijyö-kaffie juuvvešša.

 Karjalan kielen keskustelupiiri. Pakinapirtti.        Juttelu keskustelupiirissä.

Linkki netälin šanasih kiukua ta päčči, 5.12.2023

Linkki Kiukua karjalaisien elämäššä -opaššušmaterijalih

Tulija Kaikkien Pakinapirtti pietäh 17.12. 16–18 aikah ta šiitä pruasnuičemma roštuoista. Tule šieki ta ota lapšeš keralla!

Kirjutuš ta kuvat: Olga Karlova

14.11.2023

Terveh teilä! Karjalan kielen netälie vaššen kučumma kaikkie karjalaisie ta karjalan kielen yštävie istumah iltua Pakinapirttih, kumpani pietäh pyhänäpiänä 26.11. 16-18 aikah. Kuččupakasijana on Nunnu Raatikainen. Imehnini on ollun Vienašša perinnehrakentamisruavošša ta šanelou šanoin ta kuvin omua šenaikaista elošta Hietajärven ta Puanajärven kylissä.

Keräyvymmä Jovenšuušša JoMonin tiloih (Rantakatu 23A) ta pitoh voipi yhtyö loitokkaliki Zoomissa. Zoom-linkki on šamani, mi on ruatan tämän šykyšyn. Kellä ei moista ole, tiijušša Pirtin vetäjältä Olga Karlovalta (olga.karlova(at)uef.fi).

Čäijyt ta kaffit keitällämmä tai sriäpnyä varuššamma, ka voipi ni tuuvva pientä purtavua keralla.

Tule terveh iče ta kuču tovarissua matkah!

Kuva: Olga Karlova

Piisi. Tuli palaa. Vienalainen kylä. Hietajärvi.

Piisih on viritetty tuli. Hietajärven perinnetalo, 2023.

23.10.2023

Nuorien Paginperti 22.10.

Nuoret paginpertiläzet vastavuttih pyhänpiän 22. ligakuudu jo tostu kerdua. Tälgi kerdua aigu lendi ylen ravieh, sendäh gu rahvastu da paginua rodih äijy. Kaikin ei ni synnytty täh kuvah – kaikkiedah keräl oli 11 ozanottajua, ylen hyvä!

Erähät paginpertiläzet oldih tuldu Randukavule jo vähästy aijemba, sendäh gu hyö vedäjän Paginpertii varustajes otettih toizes pertizes ozua Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtityksen syvysvuozikerähmöh. Kerähmön jälles hyö dai toizetgi nuoret tuldih Paginpertih, otettih čuajuu-koufeidu-mehuu da ruvettih kyzelemäh toine toizel, kuibo heijän dielot ollah. Vedäjäl da kielispecialistoil ei ni pidänyh avata paginua, ga kerras nuoret paistih karjalakse, ken milgi murdehel, ezimerkikse avtobusoin maksolois da sit, gu Lidl-laukas voit toiči suaja ilmastu pečenniä, ollou sinul kuponua. Vaste 15 minuutan peräs ”virrallizesti” saimmo avata Paginpertin vällän paginan kodvazekse loppiettuu. Nengomat tapahtukset hyvin ozutetah, gu karjalan kieli on nuoriengi elokses tärgei da tavanomahine dielo, eigo tilandehis, kudamis karjalakse paistah, ole nimittumua keinotegožuttu. Erähät nuoret oldih keräl vaigu kuundelemas: toinah nengoine atmosfieru avvuttau heidygi vähin-vähäzin opastumah karjalan kieleh.

Sellitä sana -kiža on alalline vuitti kui Kaikkien, mugai juuri Nuorien Paginpertii. Tälgi kerdua rakkahal kižaimmo da sanua piästih sellittämäh sežo kuundelijat. Kižas paras dielo on, gu sen aigua opastut ainos uuzih sanoih. Puaksuh kentahto meis kirjuttau bumuagale libo telefonah sanua da keriäy nuorien Paginpertin ”omua” sanastuo. Täl kerdua luvetteloh on ližätty ezimerkikse ”pahačču” (suomen ”kätyri”), ”rizinkaine” (suomen ”ponnari”) da enimyölleh somespäi tuttu ”šittubauhu” (suomen ”paskamyrsky”).

Ozakse saimmo sežo ehoitustu-työndyö. Eräs ozanottai sanoi, gu olis hyvä, gu pienembiä sellitä sana -kižua luajittas eri tiemoih niškoi. Ezimerkikse somesanaston käyttöh vois harjavuo sanasellityskižan vuoh. Toinah ruammogi nenga da tulieh Nuorien Paginpertih jo valličemmo mittumantahto tieman paistavakse, vähimyölleh sellitä sana -kižan aijakse. Tulii Nuorien Paginperti pietäh 19.11., näimmökseh sinä piän!

Nuoret paginpertiläzet

Kuva: Natalia Giloeva

23.10.2023

Terveh teilä! Tulijah Kaikkien Paginaperttih keräyvymmä pyhänäpiänä 29. ligakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen hibridana – Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23A, tällä kerdua JoMonin yläkerros.) Keralla voit tuuva midätahto magiembaista. Koufit da čuajut luajimma.
Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on sen alguhpanija Risto Salmela, kudain on suvikarjalazie.
Tule siegi da ota omat lapsetgi keralla!
Zoom-linkan suat Hiloin Natoilda 
natalia.giloeva@uef.fi
 
Risto Salmela
 
Kuva: Ulla Korkatsu
 

24.9.2023

Syvyskuun Paginpertit: Nuorien da Kaikkien
 
Nygöi meil ruadau kaksi Paginpertii da nenga sit paginpertiläzien vastavunduagi joga kuul on kaksi. Pyhänpiän 17.9. č 15–17 nuoret kerävyttih enzimästy kerdua omah Nuorien Paginpertih, kus pagin lendi ravieh, terväh da vesseläh, da jo 24.9. č 16–18 piimmö Kaikkien Paginpertin, kunne tuli jo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Nuorien Paginperti meni rožači-n’okakkai da Kaikkien Paginperti endizeh luaduh hibridannu – vastavuimmo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus.
Olibo ilo nähtäkseh kezäväliaijan jälles da äijienke vie kui Nuorien, mugai Kaikkien paginpertis!
 
Nuorien Paginpertis pagizimmo uuttu sanastuo, tulieloi tiemoi, kudamien luvus oli vahnua da uuttu perindyö, karjalan kielen päiviä da kielinedälii sego muite vai elostu da nygösty aigua. Hätken emmo ole kižannuh sellitä sana -kižah, ga täl kerdua nuoret sellitettih da arbaiteltih eritiemahistu sanastuo kylläl. Ližäkse luajildimmo uvven julgičču ’julkkis’-sanazen, kudai jo on lendänyh ravieh käyttöh.
 
Nuorien Paginpertis 17.9.2023
Nuorien paginpertis
 
Kaikkien Paginpertis pagizimmo kaikkie: uuttu pluanua, tulieloi vastavundoi, karjalan kielen kursoi, karjalan kielen pruazniekkupäiviä 27.11. sego sit algavujua karjalan kielen nedälii. Jogahine saneli omii kuulumizii, ruadoloi, dieloloi da elostu. Maura Häkki oli kučutunnu pagizijannu sanelluh karjalazih ruuttih näh. Ylen čoma ezitys oli Maural! Ruuttien kehitändäh näh rodih boikoidu paginua. Sanakse Maura oligi paikal iččeh luajittulois ruutis. Enzimästy kerdua Paginpertis oli Sandra, kudual sežo oldih čomat karjalazet ruutat piäl.
 
Sandra da Maura
Sandra da Maura omis karjalazis ruutis
 
Čuasun pagizimmo kaikin yhtes loitoči-rožači, ga sit vie čuassuine meni vaigu n’okakkai paistes. Sitbo rodih vesseliä paginua, kuului pajuo da šuutkua. Nenga sit olemmo pannuh tavoittehet: joga linnah oma paginperti da joga paginpertih oma vepsäläine – meilhäi yksi alalline paginpertiläine ongi vepsäläine Santeri da sanotah, gu Suomen toizil čuuril sežo vastavuu vepsälästy.
 
Kaikkien Paginpertis 24.9.2023
Kaikkien Paginpertis 
 
Tulii Nuorien Paginperti roih 22.10. č 15–17 rožači-n’okakkai da Kaikkien Paginperti 29.10. č 16–18 hibridannu. Ligakuun Kaikkien Paginpertin vedäjänny on Risto Salmela. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle! Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi
 
Nuorien Paginpertin vedäjänny on Milla Tynnyrinen milla.tynnyrinen@uef.fi. Hänel voit ainos kyzyö ližiä tieduo tulieloih vastavundoih näh.
 
Kirjutus da kuvat: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)
 

21.9.2023

Täl nedälil pyhänpiän 24.9. č 16-18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
Pagizemmo Paginpertis omii dieloloi, ruadoloi, elostu da pluanoi sego paiči muudu karjalan kielen nedälii, kudai tänä vuon algau karjalan kielen pruazniekas 27.11.
Piäpagizijakse olemmo kuččunuh Maura Häkin, kudai sanelou karjalazih ruuttih näh. Kuvas Maura ongi omis čomis karjalazis ruutis. Kuva: Padačun Helmi.
Elänet Jovensuus libo kusgi lähäl, ga tule paikale. Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.
Ollet kustahto loitton, ga Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/
natalia.giloeva@uef.fi
Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.
 
 
 

18.9.2023

Terveh! Tiijätgo, gu nygöi meil ruadau kaksi Paginpertii? Pyhänpiän 17.9. č 15-17 nuoret kerävyttih enzimästy kerdua omah Nuorien Paginpertih, kus pagin lendi ravieh, terväh da vesseläh, da jo 24.9. č 16-18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri-igähisty rahvastu. Kaikkien Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
 
Elänet Jovensuus libo kusgi lähäl, ga tule paikale. Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.
Ollet kustahto loitton, ga Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/
natalia.giloeva@uef.fi
Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuva: Pixabay
 

11.9.2023

Tärgei juohatus: täl nedälil pyhänpiän 17.9. č 15-17 roih nuorien Paginperti rožači-n’okakkai Jovensuus da tuliel nedälil kaikkien Paginperti hibridannu!
Tule sinägi!
 
Nuorien Paginpertin alalline vedäi: Milla Tynnyrinen.
Kaikkien Paginpertin vedäjät: 24.9. – Natalia Giloeva (Hiloin Natoi), 29.10. – Risto Salmela, 26.11. – Olga Karlova, 17.12. – Rastavaine, yhtehine Paginperti. Ga huom.! Hos midä murrehtu paiskah vedäi, vuotammo kaikkien murdehien pagizijoi ainos!

22.8.2023

Terveh! Tule Paginperti – Paginapertti – Pakinapirttih sinägi! Pane taldeheh tulieloin vastavundoin päivät: 24.9., 29.10., 26.11., 17.12. č 16-18.
Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
Zoom-linkan suat natalia.giloeva@uef.fi
 
Paginperti

Paginpertin päivät

 
 

7.6.2023

Paginperti – Paginapertti – Pakinapirtti on jo lomal, ga erähät paginpertiläzet vie ei.
 
 
 
Täs lyhyččäine vepsäläzen da liygiläzen luajittu kezäsanasto:
 
livvinkarjala – vepsä
 
kezä – keza
kezäkuu – kezaku
heinykuu – hein’ku
elokuu – eloku
kezäaigu – keza-aig
kezäloma – kezalebu
kezäkukkaine – kezaänik
kezäruado – kezarad
kävvä kezoil, uidamah joves libo järves – kävuda joges/järves kül’bmahas, kävuda ujumha
 
 

Sanasto: Santeri Polin da Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Kuva: Hiloin Natoi

29.5.2023

Oraskuun Paginperti: Vas’ka-kaži tigrannu, pagin raviennu, kaikin vesselinny

Egläi pyhänpiän oli eričykselline Paginperti, sendäh gu sih kävyi kallistu loittostu gost’ua.

Huabajärven rahvahanopiston livvinkarjalan opastujat tuldih yhtes oman opastajan Eila Markkizen kel ozuttamah spektaklii lapsih dai aiguhizih niškoi ”Kui Vas’ka oli tigrannu”. Ozutelmu on luajittu Zinaida Dubininan samannimizen suarnan mugah, ohjuaju Eila Markkinen. Ozuttelijoin roulit oldih moizet:

Kaži Vas’ka – Helena Rovio

Buabo – Tiina Flink

Died’oi – Jaakko Luhtasela

Tyttöine Mašoi – Eila Markkinen

Oravaine- Hannu Hartikainen

Jänöi – Tiina Toivo

Reboi – Pirkko Rieppo

Hukku – Hannu Hartikainen

Tipoi kanaine (iäni) – Tiina Toivo

Kirjoi lehmy (iäni) – Hannu Hartikainen

Died'oi, Buabo da MašoiKaži da Jänöi

Čomat dekoraciet on luadinuh Gennady Ryda.

Kaikile oli vessel – lapsile dai vahnembile. Enne kaikkie lapsih niškoi tahtoimmogi Paginpertih nečen ozutelman, ga rodih se mieldy myöte aiguhizilegi. Rohkei Vas’ka-kaži, kudai ei varannuh meččäh lähtie, ga ozakse tuli järilleh kodih. Čoma Mašoi-tyttöine, kudai ylen atkaloičči omua kažistu da kai itkigi sidä. Died’oi, kudai kävyi kalah da sit kodih tulduu joi Buabanke čuajustu. Hukku, Reboi da Jänöi, kuduat vastai mečäs Vas’ka. Kai nämmä karjalakse pagizijat spektaklin čankarit jälles sidä pandih piäle Pagizen sežo karjalakse –T-paijat da pagin jatkui jo suures stolas, kudaman luajiimmo pienembis stolazis – yhteshäi on parem, migu eriže!

Stolas

Čuajut-koufeit da magiet piiruat ainos ollah paginpertiläzien stolal. Piiruat muite sežo ”paistah” karjalakse! Nenga sit karjalan kieli on meil keräl alalleh da joga dielos.

Piiruat "paistah" karjalakse

Ilo oli vastavuo kaikkienke vie kerdazen enne kezälomua,  paha mieles vai rodih, gu vahnu Zoom-linku ei ruadanuh da pideli sit kiirehel luadie da työndiä uuzi. Erähät ehtittih suaja sen, ga ei kaikin. Prostikkua! Se endine linku oli luajittu ilmai aigurajoituksii, ga miliennöy sit vai rodih.

yhtehine kuva

Huabajärveläzet gost’at ylen suvaittih meijän Paginpertii da nygöi hyö tahtottas omalegi čurale moizen azuo. Ylen hyvät dielot! Sanakse, Paginpertit ruatah sežo Tamberel da Helsingis.

Nygöi syvyskuussah Paginperti on salvas. Tulieh vastavundah näh ilmoitammo sygyzyl.

Čomua keziä kaikile!

Kuvat da kirjutus: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

19.4.2023

Paginperti 28.5. č 14–16

Terveh! Tulii Paginperti roih 28. oraskuudu da se on aijemba tavanmugazii – 14–16 aigah. Mindäh nenga? Ga sendäh, gu täl kerdua vuotammo Paginpertih kallehii loittozii gostii. Huabajärven rahvahanopiston livvinkarjalan opastujat tullah yhtes oman opastajan Eila Markkizen kel ozuttamah spektaklii lapsih dai aiguhizih niškoi ”Kui Vas’ka oli tigrannu”. Ozutelmu on luajittu Zinaida Dubininan samannimizen suarnan mugah. Ohjuaju on Eila Markkinen. Täs roulit:

Kaži Vas’ka – Helena Rovio

Buabo – Tiina Flink

Died’oi – Jaakko Luhtasela

Tyttöine Mašoi – Eila Markkinen

Oravaine- Hannu Hartikainen

Jänöi – Tiina Toivo

Reboi – Pirkko Rieppo

Hukku – Hannu Hartikainen

Tipoi kanaine (iäni) – Tiina Toivo

Kirjoi lehmy (iäni) – Hannu Hartikainen

Dekoracieloin luadii – Gennady Ryda

Tule sinägi da ota vältämättäh iččes lapset dai bunukat keräle! Heile roih vessel.

Voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.

Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.

OzutelmuOzutelmuOzutelmu

Kuvat: Eila Markkinen

19.4.2023

Paginapertti 16.4.2023 

Äijänpäivän jälgehistä Paginaperttie piettih tavallizeh tabah hibridana: Jomonilla Jovensuussa dai Zoomačči. Tällä kerdua Paginaperttie oli vedämässä sen alguhpanija Risto Salmela, kumbazen juuret ollah Suojärven Kaidajärvellä.  

Programmassa oli kolme piäpagizijua. Matti Tuomisto Suojärven Pidäjäseurasta saneli omah seurah näh: midä on ruattu kieleh niskoin da midä ruajetta on pluanoissa. Ezimerkkinä oldih varzinaiskarjalan suvimurdehella luajitut näytelmätekstat, kudamat on pandu yhteh tukkuh korpussah. Matin oma kielinero ei vielä anna hänellä paissa karjalaksi, da  hiän pagizi suomeksi. 

Toizena pagizi Miikul Pahomov, da hiän saneli ennen kaikkie “Suojärven karjalasta”: mimmozet ollah tämän murdehen erityispiirdehet da mimmoista sanastuo Suojärven murdehesta löydyy. 

Kolmandena saneli Viola Pekkanen vielä näih näytelmih näh: kuin ne on kerätty da mimmozella lougikalla. Siidä piäzimmä kaikin ozuttamah omie neroloi: luvimma Kosti Pamilon kirjutetun näytelmän “Tohturin vastahotol”. Veit silmis da vačat kibienä luvimma, kuundelimma da nagroimma, muga vesselä oli. 

Lopuškalla vielä kyzelimmä kuulumizie da pagizimma aijankohtazista tiemoista. Rahvasta oli kaikkiedah nenga 20 hengie. 

Tulijua Paginaperttie pietäh 28.5. č 14 –16 ennen kaikkie lapsih niskoin, da niämmä näytelmän “Kui Vas’ka oli tigrannu”. 

Kirjuttan: Risto Salmela

Paginpertis 16.4.

Kuva: Hiloin Natoi

3.4.2023

Mulloi meijän paginpertiläzien joukkoh on tulluh nuori ravei vepsäläine briha Santeri Polin. Vepsä on karjalan da suomen lähäine sugukieli, da enne kaikkie livvinkarjalaine ellendäy vepsälästy parem. Yhtelläh toiči Paginpertis on sanottu, gu ei kaikkie ellendetty vepsäläzen paginas. Nygöi Santeri on kerännyh allukse moizen pienen vepsä-livvinkarjala -sanaston, kudai avvuttau kielen ellendämizes. Täs se kaikkih paginpertiläzih dai toizih näh. Sanalistua voimmo myöhembä jatkua.

kacta – kaččuo

kaži – kaži

muhata – muhista

mugoine – moine

nagrda – nagrua

nedal’ – nedäli

pagišta – paista

päiväine – päiväine

stol – stola

taivaz – taivas

te/dorog – tie/dorogu

mec – meččy

mašin – mašin

zirkol – zirkalo

äi – äijy

Ellendämmö toine tostu!

Kuva: Hiloin Natoi

21.3.2023

Terveh! Tulija Paginapertti on pyhänäpiänä 16. sulakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23 A, JoMonin yläkerros). Keralla voit tuuva midätahto magieda. Koufit da čuajut keitämmä. Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on Risto Salmela. Tule siegi da ota lapsetgi keralla! Zoom-linkka on sama. Ei olle siula sidä, suat sen Hiloin Natoilda: https://www.facebook.com/natalia.giloeva/ natalia.giloeva@uef.fi https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/paginapertti/

Kuva: Hiloin Natoi

20.3.2022

Kevätkuun Pakinapirtti: Čukelluš taitomuailmah

Suomen Monetan Mitalisarja. Kalevala-mitali.

Šuomen Monetan Kalevala-medali 100-vuotisen Šuomen kunnivokši. Piirroš ta pluanoš: Sirpa Mänty.

Eklini pakinapirtti kuhisi, rahvašta keräyty loitočči 12 henkie ta paikan piällä Jovenšuušša oli kokonaista 8 kevyän röččäšiäh kaččomatta tullutta. Kaikin tiettäväini oltih virittäytynyisie karjalan pakinua kuuntelomah ta ičen karjalakši pakajamah ta pagizemah. Enšimmäini tunti piettih hibridana, loitto- ta lähipirttiläiset yheššä. Enšimen tiijuštima ken mistä oli tullun virtualisen pirtin kerähmöh. Kanin Šuomen eri šuululoista ta vieläi Šakšašta ta Enklannista karjalan pakinua šaima hyväkši mielekši kuulla. Oli ilo nähä šykyšyn kielikurššien opaštujie, kumpaset opaššuttih luventotallentehien kautti ta ketä šai nähä enšimmäistä kertua näin nävöštä hoš ni Zoom-pirtissä. Verkko-opaššunta-aika ta šen čumannoit čuutot!

Zoom-tapaaminen. Nukketaidetta.

Karjalaiset kruutat ta kuklaset. Sirpa Mänty kertou taitotevokšistah Pakinapirtissä 19.3.2023. Kuva: Olga Karlova.

Piäpakasijakši oli kučuttu vienalaini taituolija Sirpa Mänty, kumpani piti pakinuah koistah Rovaniemeltä. Ylen šomah luatuh Sirpa oli esittän omua taijehta. Diaesitykšen kuvien kautti piäsimä čukeltamah taituolijan šiämyššältäh pohattah muailmah. Kuvittajan ta muotuolijan piällä 30 vuuvven taipalehen varrella on šyntyn äijälti kuvua lapšien opaššuš- ta starinakirjoih, kuklasie eri näyttelykših ta vitriinilöih, luontopolun opaššuštauluja, pienveissokšie ta medališarjoja. Armahat teemat ollah luonto, elukat ta linnut, mih harva ken kuvittaja nykyjäh tarttuu šemmosella realistisella ottiella.  A kuin ičkin točkin on smietitty ta luajittu kuklaset ta veissokšet! ”Ihalua, šomua ta vieläi omua!” – tuli kommentti Zoomin čattih. Omačottaset taitotevokšet viritettih vesselih ta mukavih jälkipakinoih.

Eläimiä luonnossa. Ympäristön oppikirjasta.

SanomaPron Pisara 1 -opaššuškirjan kuva (enšimmäisen luokan ympäristöoppi). Piiruštan Sirpa Mänty.

Motorakši poikkoita taituolijua šanottih (linkki motora-šanah, KKS). Tämän hyväččäisen šanasen juohatti Hietarvešta šyntysin olija ta Zoom-pirttih pakinoilla tulija Pirjo Schwarz. Pakajamalla še kielinero kačo kehittyy.

Muissamma kiittyä Sirpua kuvista, kumpasilla karjalan kielen elvytyšprojekti on voinun ihaššuttua lukijakuntuah blogin kautti. Yliopisson karjalan kurššiloilla niistä on ollun iluo kuin opaštajilla niin opaštujillaki.

Pakinapirtin istujaisien toini tunti mäni lähivaštauvunnašša Zoom-kerähmön loputtuo. On še mukava paissa perintehisehki tapah vaššakkah ta nävökkäh čäijystolan takuana istuos’s’a. Kaunehet kiät voitajalla, Maria Kuismin! Marjapiiruaš oli makie. Nuorta pirttiläistä oli keralla ta šehän äijälti lämmittäy mieltä. Šaima tietyä, jotta uuvven uuvvikkaini blogi karjalakši on julki, käykyä lukomah: linkki Jelenan kera karjalaksi -blogih.

Marjapiirakka

Marjapiirua. Paistan ta pakinapirttiläisie kostittan Maria Kuismin. Kuva: Hiloin Natoi.

Tulija Paginapertti pietäh 16.4. č 16–18 . Myöhempäh tulou vielä tarkempua tietuo šiitä. Tulkua terveh!

Kirjuttan 19.3. Pakinapirtin vetäjä Olga Karlova.

13.3.2023

Tulijua Pakinapirttie piemmä pyhänäpiänä 19. kevätkuuta 16-18 aikah Zoomissa tai nävökkäli Jovenšuušša (Rantakatu 23A, JoMonin tilat, kellarikerros). Tällä kertua kuččuvierahana on vienalaini taituolija Sirpa Mänty, kumpani pitäy pakinua loitočči omašta ruatopajašta Zoomin kautti.

Sirpa kertou ičeštäh:

”Olen kuvittaja ta muotuolija, kumpasen juuret ollah Vienan Karjalašša, ta olen šyntyn Šuomuššalmella. Muamon vanhemmat tultih Vienan Karjalašta Uajuolahešta 1920-luvulla Šuomeh. Uajuolakši on Ylä-Kuittijärven rannalla, kymmenen kilometrie Vuonnisesta šuveh päin.

Olen ruatan kuvitukšien keralla 1990-luvulta šuaten. Enimäkšeh olen luatin kuvie šuomen- ta saamenkielisih opaššuš- ta starinakirjoih lapšie varoin, matan varrella olen luatin monenmoisie töitä, esimerkiksi opaššuštaulut Karigasniemellä olijan Sulaojan luontopolun varrella, ta piirrokšet ta pluanokšet kerättävie medalija varoin Šuomen Monetalla, tämä medališarja painettih iččenäisen 100-vuotisen Šuomen kunnivokši.

Hil’l’akkaiseh olen viime vuosina luatin enimän veissokšie, miun pienoisveissokšet lašetah kuulujiksi kuklaistaitehen piirih ta hyö ei olla ylen šuurie. Olen luatin ni karjalaišaihehišie pienoisveissokšie, kakši on esillä Šuomuššalmen piäkirjaštošša. Ta elukkoja olen luatin, ne oltih näyttelyššä Siidassa Inarissa.

Tulijua kešyä varoin olen luatimašša muutamie veissokšie Sommeloh Kuhmoh.”

Taiteilija. Sohva.

Taituolija Sirpa Mänty ta hänen väriluajoš. / Kuva: Männyn omašta pereharhiivašta.

Tulkua terveh pakinoilla!

Zoom-linkki on še šama entini. Ollou kyšyttävyä, kirjuta Pakinapirtin vetäjällä: olga.karlova(at)uef.fi

27.2.2023

Tuhukuun Paginperti: eräs joga ruadozen matinke ruadau da toine nikonzu mattii ei pane

Egläi pyhänpiän Paginpertis opiimmo sellittiä, oldanehgo mattisanat da matinpanendu karjalakse sežo sidä omua, ga ei čomua vai kuibo senke menöy. Jogahine sanoi omii mielii da musteli, mittumua mattii pandih heijän perehes libo ei pandu ni vouse, kerran se on riähky – eihäi sudre sanottu: älä pane mattii, pane malittuu. Erähile juohtui mieleh, kui äijäl čakattih da voidih kai oččahgi tuikata, liennet heittänyhes matičukse ezimerkikse murginstolas.

Sanakse, nečen tieman paistavakse ehoitti yksi nuori karjalaine, kudai sanoi, gu vaste sit häi tulou Paginpertih, roinnou sie paginua matinpanendah näh. Paginas hänenke ilmeni, gu nuoret tahtotah tiediä net mattisanat, kudamii puaksuh on pietty heis peitos etgo ni niilöin tarkua merkičysty libo vägevytty tiijusta nikuspäi. Ga midä sit, otimmogi paginakse mattisanazet da niilöin käytön. Yhteltiedy kižaimmo mattisanakižah, kudamas pideli eččie suomenkielizet vastinehet moizile rakendehile, kui ezimerkikse munuago kehno, mene mečäle da vod on padin.

Pidäy vie mainita, gu täl kerdua Paginpertis oli kaikkiedah 16 hengie, kudamis enimät oldih nuoret. Čuasun pagin meni hibridannu da toizen čuassuzen pagizimmo nuorienke vie flirtusanastuo, kudamua sežo tuli jälgimäi hyväččäine luvettelo.  Aigu meni ravieh da vesseläh. Yhtehvevokse rodih nengoine: pidäy karjalakse paista kaikkii dieloloi da tiemoi, ei pie kieldy rajata vaigu mihgi čomah da pruazniekallizeh.

Tulijua Pakinapirttie piemmä 19. kevätkuuta 16-18 aikah Zoomissa tai nävökkäli Jovenšuušša (Rantakatu 23A, JoMonin tilat, kellarikerros). Kuččuvierahana on vienalaini taituolija Sirpa Mänty, kumpani pitäy pakinua loitočči omašta ruatopajašta Zoomin kautti.

Zoom-linkki on še šama entini.

Ollou kyšyttävyä, kirjuta Pakinapirtin vetäjällä: olga.karlova(at)uef.fi

Tulkua terveh pakinoilla!

Paginpertis

Nuoret paginpertiläzet. Kuva: Hiloin Natoi

Kirjutannuh 26.2. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

9.2.2023

Terveh! Ongo sinuu kielty panemas mattii kois, mečäs libo kustahto muijal? Tule sit ruadamah sidä Paginpertih 26 tuhukuudu 16-18 aigah. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Et olle matičču, ga čökähtäi yksikai čakkuamah niilöi, ket ollah matinmurdajat. Älä vai äijäl čakkua!

”Älä pane mattii, pane malittuu.” – nečen on kuulluh läs jogahine karjalaine. Mindäh nenga sanotah, toinah sinä tiijät? Kerran livvinkarjalan paginkursal opastujat lugiettih kirjutustu, kuduas oli sanottu, gu ”ei sua panna mattii mečäs”. ”Suaugo linnas? – kerras kyzyi yksi opastui da pagin meni šuutkakse. Ga mindäh ei sua? Toinah toiči suaugi? Nuoret tahtotah tiediä tarkembah.

Tiedänet flirtusanastuo karjalakse, tule sanalemah sih niškoi. Nuoret ollah ehoitettu nečengi tieman paginakse.

Tule sinägi! Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.

paginperti

8.2.2023

Pakkaiskuun Paginapertti

Pyhänäpiänä 29.1. karjalan kielen pagizijat keräyvyttih vuuven enzimäzeh Paginaperttih. Tällägi kerdua sidä piettih hibridana: Jomonin tiloissa Jovensuussa dai Zoomačči. Tämän kerran vedäjänä oli Risto Salmela, kumbazen paginaluadu on varzinaiskarjalan suvimurreh. Piäpagizijoina oldih Katerina Paalamo da Mika Saatsi, kumbazet dai ollah varzinaiskarjalan suvimurdehen pagizijoi. Hyö kerrottih hiän luajittuloista opassusvideoloista: kuinba ne luajittih, mimmozet tuldih, da lopuškalla vielä kaikin kačoimma yhen palazen videoloista. 

Muut Paginapertin ozanottajat kerrottih omie dieloloi, da mieleh jiädih piälimäzinä Martti Penttozen paginat uuzih kniigoih näh. Martti oli luadin kniigan Karjalan kielen koin enzimäzestä kymmenestä vuuvesta, da toine kniiga oli Martin kiännetty Bubrihan kielioppi 1930-luvulda. 

Tällägi kerdua Paginaperttih otti ozua enzikerdalazie, mi ainos on ylen hyvä dielo. Tulijua Paginaperttie pietäh pyhänäpiänä 26.2. Jovensuussa Jomonin tiloissa (Rantakatu 27), samalla tiettäväne dai Zoomačči.    

Kirjuttan: Risto Salmela 

Paginapertti

Kuva: Pixabay

16.1.2023

Hyviä alganutta vuotta 2023 kaikilla paginaperttiläzillä!
 
Tulija Paginapertti on pyhänäpiänä 29. pakkaiskuuda 16–18 aigah. Piemmä sen Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23 A, JoMonin yläkerros). Keralla voit tuuva midätahto magieda. Koufit da čuajut keitämmä.
 
Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on Risto Salmela da pagizijoiksi on kučuttu Katerina Paalamo da Mika Saatsi. Hyö sanellah Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -opassusvideoloista.
 
Tule siegi da ota lapsetgi keralla!
 
Zoom-linkka on sama. Ei olle siula sidä, suat sen Hiloin Natoilda:
natalia.giloeva@uef.fi
 
Videot suvikarjalakse
 

19.12.2022

Vuuvven jälkimmäini Pakinapirtti piettih eklein

Eklein pyhänäpiänä 18.12. pakinapirttiläiset keräyvyttih pruasnuimah roštuoista Šuutarien perehen kotih Jovenšuušša. Enšimen piettih lyhykkäini loittopirtti Zoomakkali; vajehettih kuulumisie ta toivotettih hyvyä Roštuon pruasniekkua toini toisella Šuomen eri čuppuloih ta šovittih tuaššen Pirtin pientyä tulijakšiki vuuvvekši.

Lähipirttiläisien illačču jatku čäijystolašša, roštuonaijan niepšiempäiset pantih kačo šuut n’apšamah ta pirtti täyty vesselällä pakinalla tai kutketannalla. No eihän šitä illanistujaisissa kiät rississä issuta. Jokahini šai näpertyä mitäki omin käsin ta luatie kirjutukšie karjalakši. Erinäköistä luajošta oli rotiutun, ka piäasie oli šuaha armahat šanat esih. Armašta šanua tuli karjalan eri murtehilla ta vieläi vepšäkši, kun yksi pirttiläini pagižeb vepsäks. Nämä čomennukšet on riputettu kaikilla ilokši Jovenšuun Kauppakavun erähäh roštuonkuušeh. Käykyähän ihual’omah!

Joulukuusi. Kaupungin katu.

Mimmoni pruasniekka ilmain laulantua, vejettih šetämä roštuonlaulu.

Käsin ruanta mäni tehtoh, tuli luajitukši ni šanavakkani, kummaista on meininki käyttyä yliopisson Agoran kahvičuppusešša. Ka še jo uuvven vuuvven jälkeh, kun opaššuš on tuaš alkan. A nyt toivomma kaikilla: Rauhallista Roštuota! Rauhallista Raštavua! Rauhažua Rastavua!

Joulukortti. Askartelu.

Näkeyvymmä uutena 2023 vuotena!

Kuvat: Olga Karlova

7.12.2022

Terveh teilä! Tulija Pakinapirtti on pyhänäpiänä 18. talvikuuta klo 14 alkuan ta šilloin piemmä roštuoista. Keräyvymmä Šuutari-Karlovan kotih Jovenšuušša. Programmašša on karjalankielisien roštuonkaunehuisien luatimista, ne olis tarkotuš riputtua Jovenšuun Kauppakavulla olijih roštuonkuuših ta yliopisson ylehisih paikkoih. Piemmä vesselyä pakajamalla omua čomua ta laulamalla roštuonlauluja. Tule iče ta ota matkah lapšetki!

Tavan mukah yhtyö voipi ni Zoomin kautti (linkki on šamani). Ta yhtenä Zoomin vierahana on Heli Keinonen, kumpani tulou pajattamah pakinapirttiläisien ilokši. Linkki Heli Keinosen Youtube-kanavalla: linkki

Kyšy tietä kostih työntämällä viessin pivon emännällä: olga.karlova@uef.fi

Talvinen kotipiha

Tule terveh Pakinapirtin roštuoseh!

30.11.2022

Kylmykuun Paginperti: Karjalan kielen pruazniekku oli ravei da vessel

Karjalan kielen nedälii piettih 21-27. kylmykuudu. Kielinedäli korgeni karjalan kielen pruazniekkupäiväl 27.11. ylen čomah da ravieh luaduh hibridannu Jovensuus Jomonin tilois da Zoomači pietys Paginpertis. Täl kerdua jovensuulazet pagizijat tuldih jo vähästy aijembah, ku hyö voidanus paista enne Zoomah liityndiä. Karjalazethäi ollah ylen pagizijat da kaksi čuassuu heile on ylen lyhyt aigu. Kerras alettihgi moizet vesselät taratandat!

Magiembastu

Kuva: Hiloin Natoi

Sit Zooman avavuttuu saimmo kaikin kuulta Karjalaine kruugu -joukon tervehtyksen, kudaman organuzuičči Miikul Pahomov. Kaksi kruugan naistu pajatti karjalazii pajoloi da saneli meile kuulužan anukselazen runoniekan Vladimir Brendojevin runuo. Sen jälles tavan mugah jogahine saneli omii dieloloi da enne kaikie sidä, midä on ruadanuh karjalan kielen nedälil. Äijät oldihgi pruaznuittu karjalan kielen nedälii hyväzesti! Karjalan kieli elävy -sivul Facebookas löydyi monen kirjutus, runo libo video.

Keräl Paginpertis oli karjalastu nuordu. Karjalan kielen nedälil Karjalazet nuoret Suomes –  Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys julgai Karjalaine iäni -videosarjan, kudai oli luajittu karjalan elvytysprojektanke yhtesruavos. Olimmo hyväs mieles, ku vägitukku karjalastu nuordu tuli meile seniorinuorile täs karjalan kielen pruazniekas pagizemah.

Pruazniekan kunnivokse Paginpertin lopukse piäzimmö karaokie pajattamah. Ezmäi Timoi Munne saneli karaoken luadimizeh näh. Sen ližäkse häi kyzeli tulien lapsien karaokeprojektah näh, mittuzii lapsienpajoloi tahtottas karaokennu pajattua. Passibo, hyvii ehoituksii saimmo! Sit pajatimmo yksinäh, kahtei, kolmei da kogo joukol. Zoomas nägyi, gu siegi oldih keral da ihan pläsniä pandih! Tuaste kai paginluavut oldih kui kuultavis paginois, mugai sežo pajolois.

Tulies aijas oli vie lopukse nengostu paginua, što Paginpertin rastavaine roih Suutarin-Karlovan talois 18.12. Ližätieduo tulou myöhembä. Pakkaskuun Paginpertis piäzemmö kuundelemah Mika Saatsin da Katerina Paalamon paginua  karjalankielizis opastusvideolois. Sen ližäkse tulieksi tiemakse ehoitettih matti- da flirtusanastuo. Vot, nengaleite. Hyviä rastavanaigua!

Kirjutettih: Timoi Munne da Hiloin Natoi

Paginpertis 27.11.

Kuva: Hiloin Natoi

Kirjutannuh 27.11. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

7.11.2022

Karjalan kielen pruazniekku Paginpertis

Terveh teile! Tulieh Paginpertih kerävymmö pyhänpiän 27 kylmykuudu 16-18 aigah. Sinä piän  piemmö karjalan kielen pruazniekkua! Karjalan kielen päiväl korgenou karjalan kielen nedäli. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.

Täl kerdua Paginpertin vedäjikse roitah Timoi Munne da Hiloin Natoi. Karjalan kielen päivy da kielinedäli ollah piätiemannu. Varustai sinägi sanelemah sih näh, kui olet pidänyh karjalan kielen nedälii, midä olet sil ruadanuh da oletgo ottanuh ozua  karjalan kielen nedälih, kudaman ohjavot lövvytäh täs: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/2022/10/07/karjalan-kielen-nedali-21-27-11-2022/

Karjalan kielen pruazniekkupiän rubiemmo sežo pajattamah karaokie karjalakse: https://www.pajot.fi/karaoke/

Vuotammo karjalan kielen pruazniekkah kaikkien murdehien pagizijoi. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.

Kuvan luadii: Milla Tynnyrinen

Karjalan kielen päivy

1.11.2022

Paginapertti 30.10.2022

Pyhänäpiänä Paginaperttie piettih perindehellizeh tabah Jomonin tiloissa Jovensuussa dai Zoomačči. Tällä kerdua Paginaperttie oli kučuttu vedämäh sen alguhpanija Risto Salmela, kumbane ajua tytytti Jovensuuh omasta nygözestä eländäkohasta Lapinlahelda. Riston juuret ollah Suojärven Kaijassajärvessä, da hänen paginaluadu on segamurrehta, kumbazen pohjana on Suojärvellä paistu varzinaiskarjalan suvimurreh. Onnakko sentäh Paginaperttih tuligi uutta ozanottajua, kuin heilä oli himo kuulla varzinaiskarjalan suvimurrehta da opastuo sih.

Programmassa oli kaksi piäpagizijua. Sade Kondelin Turrusta saneli omasta ičestä da omasta ruannasta ennen kaikkie kiädäjänä: kuin kiändiä tekstua suomesta varzinaiskarjalan suvimurdehella tilandehessa, kumbazessa äijiä ezimerkkie kiändämizen tuveksi et ni löyvä. Hiän ando paginaperttiläzillä ruavoksi auttua kiändämäh omie kiännöksie, da hyö voidihgi händä vähäzen auttua. Hyö annettih toizie varianttoi da muitengi kommentiiruidih da kyzeldih.

Toizena piäpagizijana oli Katerina Paalamo, kumbane opastau varzinaiskarjalan suvimurrehta Päivännouzu-Suomen yliopissossa. Hiän äijän pagizigi omasta ruavosta pionierana: kuin luvendoloi da materijualoi, ezimerkiksi kielioppie, pidi ruveta luadimah melgi tyhjäldä stolalda. Äijä on ollun ruaduo da iellähgi vielä on, ga Katerina tädä ruaduo rakkahalla ruadau. Tobiet passibot Sadella da Katerinalla!

Lopuškalla jogahine paginaperttiläne tuttavah tabah pagizi omie dieloloi. Piäpagizijoilla oli muga äijä mieldäkiinittäjiä sanottavua, jotta omien uudizien sanelendah jäi tällä kerdua vähembi aigua. Oman paginavuoron sai vielä vepsän kielen pagizija Santeri, kumbane oli enzimäistä kerdua miän keralla. Spasib Santeri!

Vielä muissutettih karjalan kielen nedälistä, kudamua pietäh 21.–27.11. Siidä on hyvä aiga tuuva nägyvih karjalan kieldä! Tulija Paginapertti siidä pietäh pyhänäpiänä 27.11. Jovensuussa Jomonin tiloissa (Rantakatu 27).

Kirjuttan Risto Salmela

Kuva: Hiloin Natoi

Paginperti

10.10.2022

Terveh teilä! Tulijah Paginaperttih keräyvymmä pyhänäpiänä 30. ligakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen hibridana – Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23A, tällä kerdua JoMonin yläkerros.) Keralla voit tuuva midätahto magiembaista. Koufit da čuajut luajimma.

Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on sen alguhpanija Risto Salmela, kudain on suvikarjalazie.

Paginapertissä on kaksi pagizijua, Katerina Paalamo da Sade Kondelin, da mollemmat paissah suvikarjalaksi.

Katerina Paalamo opastau suvikarjalua Päivännouzu-Suomen yliopissossa da ruadau karjalan kielen elvytysprojektassa. Hiän pagizou suvikarjalan normitannasta da opassannasta segö suvikarjalaksi kiändämizestä.

Sade Kondelin nygöin opastuu karjalan kiännösseminuarassa, da ennen sidä hiän on käynyn suvikarjalan kurssoilla. Hänellä on jo kudamidä kiännöskogemusta. Hiän on ezimerkiksi kiändän Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhissyksen videoloi karjalaksi. Siidä hiän sanelougi paginaperttiläzillä.

Tule siegi da ota omat lapsetgi keralla!

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilda https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Samane linkka on käytössä Paginapertillä ainos.

Risto Salmela

Kuva: Ulla Korkatsu

27.9.2022

Syvyskuun Paginperti: ilo oli nähtäkseh kezälomien jälles

Enneglästy paginpertiläzet jälgimäi vastavuttih kezälomien jälles da paginua täydyi. Vastavundu meni hibridannu: Zoomači da rožači-n’okakkai. JoMonin tiloih tulluot oldih vikse ozakkahembat – heile puutui oppie Hannu Lappalaizen tuoduloi magieloi päppilöi Ilomančispäi! Koufeit-čuajut varustimmo tiettäväine valmehekse.

Päpit

Tavan mugah vastavundan allus jogahine sanelou Paginpertis omii dieloloi, ruadoloi da himoruadoloi, ga täl kerdua enzimäzen paginanvuoron annoimmo kallehele gost’ale Heli Keinozele, kudai saneli, kui da konzu häi rubei pajattamah karjalakse. Heli on pohjaskarjalaine, ga nygöi häi eläy Helsingis. 1960-luvun allus häi on virinnyh karjalazih pajoloih da ylen čomasti pajattau karjalakse. Heli ylen suvaiččou karjalan kieldy da tahtos opastuo sih ližiä. Hänel oli mieleh kuulta karjalastu paginua Paginpertis da häi rakkahal tulou meijän vastavundoih viegi konzutahto da pajattau sit omii čomii pajoloi.

Vastavundan lopukse Sanna Hukkanen saneli omas uvves kniigas, kudai jullatah tulien vuon. Kniigan nimi on Taiga – EtnoGraafinen matkakertomus, da se pohjavuu Sannan päivykirjumerkičendöih matkois suomelas-ugrilazile kielialovehile vuozinu 2014–2019. Matkat liityttih Elävä kieli -projektah, kudaman hantuzis hyö yhtes kiändäjänke Anna Voronkovanke  piettih sarjukuvaruadopajoi vähembistökieliaktivistoih niškoi. Päivykirjah on puuttunuh vastavundua ristikanzoinke, heijän saneltavua alovehien starinua, perindyö, tieduo kielien da kul’tuuroin nygözes tilandehes. Keräl kniigas on sežo heijän luajittuu komiksua.

Karjala

Kuva: Sanna Hukkanen

Tulien Paginpertin piemmö ligakuul da tarkan päivän ilmoitammo vähästy myöhembä.

Čomua sygyzyn jatkuo kaikile!

Kirjutannuh 25.9. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

25.8.2022

Terveh teile! Tulieh Paginpertih kerävymmö pyhänpiän 25 syvyskuudu 16-18 aigah. Piemmö sen hobridannu – Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.

Kallehennu gost’annu meil roih Heli Keinonen, kudai yhtyy Zoomači!

Heli on pohjaskarjalaine, ga nygöi häi eläy Helsingis. 1960-luvun allus häi on virinnyh karjalazih pajoloih da ylen čomasti pajattau karjalakse. Heli ylen suvaiččou karjalan kieldy da tahtos opastuo sih ližiä.

Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva/

natalia.giloeva@uef.fi

Samaine linku on käytös Paginpertil ainos.

9.8.2022

Paginperti Kaustizel

Heinykuun keskivälis piettih Kaustizel rahvahanmuuzikkufestivualit. Kaustine on Keski-Pohjanmual, Keski-Suomes. Monenjyttyzen rahvahanmuuzikan ližäkse vuvven muakundutiemannu oli Karjala. Ezimerkikse sie oldih Loimolan voima, Värttinä da rahvahanpläššindyryhjy Motora. Täs paginas Timoi Munne da Sanna Mylläri mustellah Kaustizen festivualii.

Timoi: Minähäi tiezin jo talvel, ku olizin tulemas ozuttamah omua Unis da mierol -monolougua Kaustizel. Sit dogadin, ku sinulgi ollus midägi sie.

Sanna: Minä olin tulemas sinne läs kogo nedälikse soittamah da ruadoh Folk-laukkah, ku olen sie Kaustizel käynnyh jo läs kaksikymmen kerdua. Olethäi sinägi olluh sie aijembah?

Timoi: Olin ga, Folkswagen-gruupanke. A jälgimäine kerdu oli jo 15 vuottu tagaperin.  Sit telefonas paistes sinä dogadiit, ku onhäi sie Loimolan voimagi…

Sanna: Muga! Sit minule piäh tuli, gu meidyhäi on sie yhtelaigua kedägi karjalan kielen pagizijua. Minule tuli kerras mieleh, ku sie pidäs suaja karjalan kieldy kuulumah, ei vaigu karjalastu muuzikkua da pläšindiä, ku nygöi Karjala on vie tiemannugi.

Timoi: Vot! Minä ottavuin kerras sih idejah, ku pidäzimmö Paginpertin Kaustizel da brilahutin programmujohtajale. Hänen mieles tämä ideju oli ylen pättävy da mieldykiinnittäi da häi löydi meile paginčupun.

Sanna: Meidy oli sie jo sinä, minä da Loimolan voiman mužikat Miša da Miikul Suači. Duumaičimmo, ku olis hyvä suaja sinne kaikkien murdehien pagizijua. Mieleh juohtui Olga Karlova da hänen pereh.

Timoi: Da minule juohtui mieleh, ku Markkizen Eilahäi eläy lähäl da minä brilahutin hänelleh. Häi uskaldi tulla da kuččuo vie Irina Karvozen da hänen muaman L’uba Paškovan, ket sežo eletäh sil čural. Sit meil oligi jo kogo paginjoukko.

Sanna: Muga, da sit sen Paginpertin pimmö Kaustizen pelimannitaloin koufeičupus suovattan 16. heinykuudu. Pelimannitaloi on vahnu da ylen čoma perindölline parzine taloi, ihan kui Karjalas, hos olimmogi Pohjanmual. Meidy oli sie enämbi kymmendy pagizijua da perti täyzi rahvastu.

Timoi: Meile pidi enzimäi tuttavuo, ku emmohäi myö kaikin olluh ni vastavuttu aijembah.

Sanna: Muga kui perindön mugah, allukse kerroimmo kuulumizii. Da sit myö pagizimmo kuundelijoile vähäzen kieleh näh. Löydyi rahvahan joukos vie ližiä pagizijuagi, soittai Essi Hirvonen vie tuli meijänke pagizemah. Oli rahvahan joukos erähii karjalan ellendäjii, kudamat mingi sanan maltettih sanuo.

Timoi: Lopuškal myö pagizimmo rahvahanmuuzikasgi. Mittustu rahvahanmuuzikkua oletto kuulluh da suvaičetto. Paginat mendih ravieh da oldih ylen mieldykiinnittäjät.

Sanna: Myö kaikin olimmo ylen hyväs mieles Paginpertin lopiettuu. A karjalaine pagin ei loppenuhes! Myöhäi ainos sie festivualialovehel vastavujes jatkoimmo paginua karjalakse.

Timoi: Tädä paginua kuultuu vastevai täydyi neče vuvven Karjala-tiemu!

Sanna: Nengaleite!

Sanna Mylläri da Timoi Munne Kouvolas 2. elokuudu 2022.

Paginperti Kaustizel

13.6.2022

Kezäkuun Paginperti: čomua keziä kaikile!

Hätken vuotettu kezä on tulluh da enne lomale lähtendiä paginpertiläzet vastavuttih vie kerdazen. Paginperti oli avvoi suovattan 11. kezäkuudu Viinijärvel Timoi Munnen talois. Jo äijän kerdua Timoi on ottanuh paginpertiläzii vastah omas kois da gostitannuhgi hyväzesti. Suovattan piettyh Paginpertih niškoi ižändy oli varustannuh šipainiekkua jäiččyvoinke. Koufeit-čuajut sežo oli keitetty valmehekse. Puutui oppie vie kouvolalastu lakriččua, kudamua oli tuonnuh Sanna Mylläri. Ylen hyvä se oli!

Piäzi Paginpertih sen alguhpanii Risto Salmela. Hätken emmo hänenke nähnyhes, da ilo oli vastavuo n’okakkai-rožači. Paginperti oli pietty hibridannu: emmohäi voinnuh jättiä kuččumattah omii Zoomači liittyjii dovariššoi. Aino Määttä oli liittynyh Paginpertih kerras kezoin kylbiettyy da Laura Kantola hierupruazniekan jälles. Janne Waris oli duačal Lieksas da siepäi tuli Zoomači Paginpertih. Ylen hyvä, gu nygöi karjalazet piästäh viettämäh aigua yhtes internetači.

Piäpagizijua Paginpertis oli kaksi. Enzimäzenny saneli omis ruadolois da projektois Martti Penttonen, kudai tuli Viinijärvele Kuopiospäi. Ylen äijän Martti on azunuh karjalan kielen hyväkse da häi jatkau omua ruandua iellehgi. Toizennu otti paginanvuoron taloin ižändy Timoi Munne, kudai paginan ližäkse vie pajattigi karjalakse.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke da olla yhtes vie kerdazen enne kezälomii. Tulii Paginperti roih sygyzyl, da sih näh ilmoittelemmo tarkembah myöhembä.

Roikkah meijän kezä lämmin. Čomua keziä kaikile!

Paginpertiläzet Viinijärvel.

Kirjutannuh 11.6. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

23.5.2022

Terveh! Tulien Paginpertin piemmö Viinijärvel Timoi Munnen luo (Viinijärventie 51, Viinijärvi) suovattan 11. kezäkuudu 16 aigah. Piäpagizijannu on taloin ižändy Timoi Munne, kudai pajattau da ozuttelou sego eläy karjalakse. Voit tuvva keräle midätahto magiembastu. Yhtyö voit sežo Zoomačigi: Paginperti roih hibridannu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Timoi Munne

23.5.2022

Oraškuun Pakinapirtti: kuččuvierahana vienalaini taitoilija Reeta Suvanto

Ekliseh Pakinapirttih keräyty 13 henkie Šuomen eri čuppusista. Loittoyhtevyš ruatau miän kaikkien hyväkši, šitä muissamma passipoittua. Alukši vaihtoma kuulumisiena ta niitä šaimaki kerätä hyväččäisen kirjokoropan. Ken uinta-altahašša lapšineh päivineh uikšenteli, ken tuaš vilušta lakit korvissa frisbiitä lykkeli, ken muisteli männä netälin karjalan kerhuo, missä tikutettih ta šamoten kieltä opaššettih, ken potakkua oli tullun mökilläh issuttamah. Kevät še rahvašta ruatuttau tai ihaloimah panou.

Šiikajovella eläjä nuori taitoilija Reeta Suvanto piti mieltäkiinnittäjän Koti-nimisen pakinan. Reetan vienalaini ämmö tuli pakosičči Šuomeh tuattoh kesselissä vuotena 1924. Pikkaraisena Reeta tykkäsi kuunnella oman tuaton starinoja šiitä, kuin ukko Konsta oli tullun Šuomeh. Pellon haruamini jäi kešen, kun pakomatalla piti lähtie teräväh ta äkkie.

Iče Reeta piäsi käymäh ämmöh kotimualla Vienah 11-vuotisena tyttösenä, šanakši kulkuneuvot oltih jo toisenmoiset. Vienah liittyjät muissot ollah lämpimät, šai tuttavuštuo šuureh heimokuntah, čukeltua eläväh karjalaiseh kulttuurih, missä kalmismualla käyveššä muissettih ristie šilmät.

Omissa taitotevokšissa Reeta Suvanto on smiettin koti-teemua, oman karjalaisen heimokunnan kokemukšie Šuomešša: Mit asiet oltih šiämeššä, mit piti pityä šuojašša ta peitošša? Ajan kuluos’s’a nuori taitoilija on kypšyn šiih ajatukšeh, jotta ne šamaset ennein šiämeššä pietyt asiet nyt tullah piällä ta jatetah elämyäh šilmillä nähtävinä. Reetan luatimat korissukšet, kumpasissa on karjalaisie perintehisie hiirenkirjasie tahi inehmini-kuvijoloita, kerrotah šelkieh tapah: emmä ole enämpi peitošša.

Männä talvena Oulun Otto Karhin puistoh spuutiuvuttih kukkilinturuhka-aštiet, kumpasien kautti Reetalla himottais šanella, jotta tiäläki eläy karjalaisie. Šamanmoiset käytännölliset kaunissukšet kohta tullah Jovenšuun Niinivuarašša olijah Karjalanpuistoh.

Passipoičemma piäpakasijua ta kaikkie pakinapirttiläisie, ket eklein oltih keralla!

Kuva: Reeta Suvanto

Kukkilintu-aiheinen roskakori

Šomat ruhka-aštiet Oulun ryhjäššä

2.5.2022

Terveh! Kučumma kaikkie Pakinapirtin Zoom-kerähmöh pyhänäpiänä 22. oraškuuta 16–18 aikah. Piäpakasijakši on kučuttu Reeta Suvanto (Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta). Hiän on 28 vuuvvella olija kuvataitoilija. Eläy ta ruatau Šiikajovella, Pohjois-Pohjanmualla. Luatiu tevokšie karjalaisuošta, karjalaisešta kulttuurista, karjalan kieleštä, omašta heimokunnašta. Tevokšet noštau näkövih karjalaista kulttuurie, karjalaisie ta karjalaista identiteettie.

Zoom-linkki on še šama entini.

Ollou kyšyttävyä, kirjuta Pakinapirtin vetäjällä: olga.karlova(at)uef.fi

Tulkua terveh pakinoilla!

Omakuva. Reeta Suvanto

Omakuva: Reeta Suvanto

25.4.2022

Sulakuun Paginperti: karjalazet nuoret piäpagizijoinnu

Pyhänpiän 24. sulakuudu paginpertiläzet myös kerävyttih Zoomači. Täl kerdua omii dieloloi da ruadoloi hyö paistih allus ruttoh da lyhyččäzeh da sit annettih paginanvuoron piäpagizijoile.

Piäpaginua pidämäh Paginpertih tuldih Milla Tynnyrinen da Maura Häkki, Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen ozanottajat da kieliaktivistat. Hyö mollembat ravieh da čomasti paistih karjalakse! Milla da Maura saneltih paiči muudu yhtistyksen ruandas, karjalazien nuorien dielolois, huolis, ilolois da tahtolois. Yksi moizis tahtolois on kielizakonan suandu karjalan kielele. Nuorien mieles juuri kielizakon raviembah da effektiivizembäh luaduh eistäs karjalan kielen dielot edehpäi.

Paginas oli saneltu sežo karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran nygyaigažuos, nägövih nostamizes, mennyön da nygözen aijan sobivutandas. Juuri nuoret ollah ozuttamas karjalastu kul’tuurua ezimerkikse somes taijon, miemoin da Tiktok-videoloin vuoh. Yhteltiedy hyö kehitetäh nygösty karjalan kieldygi.

Some-kanualat ollah tärgiet nuorile dai vahnembilegi, sendäh gu karjalazet eletäh eri čuril da nenga sit hyö vastavutah teriämbäh da puaksumbah. Jo äijän kerdua Karjalazet Nuoret ollah pietty omii edäkoufeikodvazii, kudamih kerävyi nuordu Suomen eri čuppuloispäi. Sanakse, yhtistykses nygöi on jo enäm 200 hengie! N’okakkai-rožači-vastavundat sežo ollah tärgiet da sendäh KNŠ ollahgi organizuittu eriluaduzii pidoloi, ezimerkikse moizii, kui mulloine Kegripruazniekku Jovensuus. Ližäkse karjalazet nuoret ollah otettu ozua karjalan kielen nedälin tembavuksih julguamal videoloi da kirjutuksii sego Pajot Folk -festivualih mennyt sygyzyl pidämäl sie karjalastu koufeičuppuu. Magiet šipainiekat oldih sie!

Nuoris on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu – puaksuh voit kuulta nečen. Nuoris on sežo kielen da kul’tuuran nygöinegi aigu, min hyö ollahgi jo ozutettu. Lykkyy heile ruandah kielen da kul’tuuran hyväkse sego elokseh karjalakse!

Tulieh Paginpertih näh ilmoittelemmo myöhembä Facebookas da karjalan elvytysprojektan blogas.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Karjalazet Nuoret Suomes, Instagram

Kuva: Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša, Instagram

Kirjutannuh 24.4. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

11.4.2022

Terveh! Tulii Paginperti roih 24. sulakuudu da se avavuu 16 aigah. Piemmö sen Zoomači. Tule sinägi pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua. Piäpagizijoikse olemmo kuččunuh kaksi karjalastu nuordu, kuduat sanotah omah iččeh da paginah näh nenga:
 
”Olemmo Maura Häkki da Milla Tynnyrinen, karjalazet nuoret da KNŠ-yhtistyksen aktivistat. Pagizemmo omas ičes, oman karjalažuon löydämizes da karjalakse maltajis nuoris Suomes. Kerrommo, mittumua ruaduo nuoret kieliaktivistat jo ollah ruattu, da midä nuoret karjalan kielen da karjalankielizen medien hyväkse tuliel aijal tahtotah ruadua.”
 
Tule Paginpertih sinägi! Ota iččes lapsetgi keräle.
Linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Kačo Maura Häkin da Milla Tynnyrizen video täs: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Paginperti Zoomas

Kuva: Pixabay

21.03.2022

Kevätkuun Pakinapirtti: Lönnivuaran Eemeli vienankarjalakši

Ekliseh Zoom-pirttih pakinoilla keräyty kymmenen henkie. Kevät on piäššyn hyväh vauhtih kaikkiella, rahvaš vietetäh enämpäisen aikua pihalla kävelleššä ta muailman mänyö ajatukšissa riiččiessä.

Lönnivuaran Eemeli ilahuttau lukijua nyt ni karjalakši. Pakasima šiitä, kuin koko muailman luvetut lapšien kirjat kiännytäh vähemmistökielellä, kumpasen normittamini ta kehittämini tapahtuu kaiken aikua. Mitä kaikkie kiäntäjä joutuu smiettimäh ta mimmosie ratkasuja luatimah ta kuin äijän apuniekkua täh tarviččou. Kielen kehitäntä on kaikkien miän yhtehistä ruatuo.

Taričemma blogin lukijilla eräštä Eemelin kiännöštekstistä poimittuo šanua ta virkehtä.

HURAŠKAINI – Eemelin lakki.

”Hänen huraškaini oli kaiken kaikkieh šemmoni lippalakki, missä oli mušta lippa ta šinini piälyštä, imminkummani lakkiluttu.” (s. 5)

ŠIŠŠIKKÄ – rasavillistä

”Eemeli luati kujehie ta oli šiššikkä, ka Antti ei šiitä välittän yhtänä.” (s. 72)

OMAČOTTANI – jukuripää, omalaatuinen

Ka Eemeli kačo oli omačottani poika, ta arvuapaš mitä hiän ruato! Hiän pisti rahan šuuhuh, ta juštih kun ajettih Poččilan ohičči, takaistumelta kuulu lyhyččäini – kl’unk. Še kl’unkkahuš kuulu juštih šilloin, kun Eemeli nielasi viisikopeikkahisen.

– Ohoh, vot šei kun ruttoh mäni alaš! šano Eemeli.(s. 24–25)

KASINTERMÄ – šuomekši Kissankulma, alkuperäni ruočin Katthult

”Eemelillä oli ikyä viisi vuotta ta väkie kuin pienellä härällä, ta eli hiän Kasintermällä, mi kuulu Lönnivuaran kyläh.” (s. 5)

RÖPPÖ-MAN’U – Krösa-Maja ruočiksi, Pöperö-Maija šuomekši

Röppö-Man’u oli vanha papuraiska, kumpani kävi toičči auttamah konša missäki kotiaseissa.” (s. 76)

PREDA, PAKINANVETÄJÄ – šuomekši puheenjohtaja, venyähäkši predsedatel’

Ei ne šemmoista olis paistu, kun olis arvattu kuin šuuri herra Eemelistä tulou. Kun olis arvattu, jotta häneštä tulou preda, kunnanvalittujen neuvošton pakinanvetäjä!” (s. 8)

Preda ’puheenjohtaja’ on otettu laihinah tverinkarjalašta.

ŠUPPIAŠTIE – keittokulho, pilkkumi

Toiniarki, oraškuun kaheškymmeneštoini päivä, konša Eemeli šotki piän šuppiaštieh” (s. 13)

Kiännöštekstissä šuppiaštieta kučutah lisäkši näin: keittoaštie, staučča, potti.

POTUŠKAKARAMELLI – šuomelaisešša versijašša piparminttumakeinen, venäläiseššä mjatnyj ledenets

”– Tänäpiänä on tienattu tukullini rahua, pyörähytti hiän vesseläšti ta ošti hyvällä mielin viijellä kopeikalla potuškakaramellie pikkaraisella Iidalla kostinčakši.(s. 30)

Lähteh: Astrid Lindgren, Lönnivuaran Eemeli. Kuvittan Björn Berg. Vienankarjalakši kiäntän Olga Karlova. Karjalan Šivissyššeura ry, Helsinki 2021.

Tulii Paginperti roih 24. sulakuudu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

libo Olga Karlovalpäi olga.karlova@uef.fi, kudai on Paginpertin toizennu vedäjänny.

HUOM. Zoom-linkki on šama. Ollou vanha Paginperti-linkka tallešša, šillä piäšet!

Johtaja

Preda

Kuva: Pixabay

14.03.2022

Tulija Pakinapirtti on tällä netälillä pyhänäpiänä 20. kevätkuuta 16 aikah. Tällä kertua pakajamma Lönnivuaran Eemelistä ta tiettäväini vajehamma kuulumisiena. Pakinat piemmä Zoomissa.

Linkin Zoom-pirttih šuat Olga Karlovalta: olga.karlova(at)uef.fi

tahi Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

HUOM. Zoom-linkki on šama. Kellä on vanha Paginperti-linkka tallešša, ni šillä piäšet!

Tule terveh pakinoilla!

Vaahteramäen Eemeli vienankarjalaksi. Kirjan kansi.

21.2.2022

Tuhukuun Paginperti: pagizemmo karjalakse juuri nygöi

Mennyt pyhänpiän paginpertiläzet myös kerävyttih Zoomači. Paginpertis nägyi kui aiguhistu, mugai lastu.  Hyvänny perindönny paginpertiläzil on ottua omassah lapset keräle: nenga hyö harjavutah kuulemah toizien karjalastu paginua sego pagizemah karjalakse keskenähgi.

Pagin meni tuttuh luaduh: ezmäi jogahine pagizi omii dieloloi da uudizii, min jälles oli piäpagizijoin vuoro. Täl kerdua Paginpertih kävyi kerras kaksi piäpagizijua, Maria Kuismin da Ylöin Rinoi. Hyö saneltih erähäs mieldykiinnittäjäs kogemukses: mulloi mollembat inehmizet otettih ozua yhteh karjalankielizeh videoprojektah da keräl heil oldih iččeh lapset. Videoloin tiemat pyörittih enimite jogapäiväzes elokses ymbäri. Silloi oli luajittu äijy lyhyččästy dai pitkembiägi videodu kui pertin sydämes mugai pihal. Toiči lapsii pidi varustua kuvuandah hätkembängi, nenga sanottih Maria dai Rinoi. Yhty mieldy heijänke oldih Olga Karlova da Pekka Suutari, kudamien Miitrei-poigua sežo kuvattih.

Pagin paginua jatkau, da paginpertiläzet siirryttihgi sit karjalankielizien videoloin luajindah ylehizesti. Pagizemmo karjalakse juuri nygöi, sanelemmo karjalakse midä ruammo da/libo näimmö juuri nygöi -liinii olis ylen tärgei, sendäh gu se ozuttas: myö emmo vuota nimittumua pruazniekkua, nimittumii tiettylöi tilandehii emmogo ni kielitembavuksii, ga pagizemmo karjalakse ainos da nenga. Sanakse, Rinoin poigu Icaro jo iče luadiu videoloi karjalakse juuri muga: sanelou midä nägöy da ruadau juuri nygöi. Nenga voimmo luadie myögi!

Videot, kudualoih näh paistih Maria Kuismin da Ylöin Rinoi, vähästy myöhembä tullah karjalan elvytysprojektan blogan sivule. Nygöi täs löydyy kolme videodu karjalakse:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opassusvideot/

Tulii Paginperti roih 20.kevätkuudu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

libo Olga Karlovalpäi olga.karlova@uef.fi, kudai on Paginpertin toizennu vedäjänny.

Zoom-Paginperti

Kuva: Pixabay

Kirjutannuh 20.2. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

1.2.2022

Terveh! Tulii Paginperti roih pyhänpiän 20. tuhukuudu 16 aigah. Piemmö sen Zoomači. Paginpertih tulou kerras kaksi piäpagizijua, Maria Kuismin da Ylöin Rinoi. Hyö sanellah erähäs mieldykiinnittäjäs kogemukses: mulloi mollembat inehmizet otettih ozua yhteh karjalankielizeh videoprojektah da keräl heil oldih iččeh lapset.
Tule Paginpertih sinägi dai ota iččes lapset keräle!
Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva
 
 

Maria Kuismin da Ylöin Rinoi

Maria Kuismin (hurual) da Ylöin Rinoi (oigiel). Kuva: Maria Kuismin

24.1.2022

“Ta šiitä 1994 vuuvvešta mie olen karjalan kieleššä ollun kiini joka päivä, joka tullut tulini päivä…”

Pakkaiskuun Pakinapirtti: Valentina Karakinan kertomiset Karjalan termikomiisin ruannan alottamisešta

Uuvven vuuvven enšimmäisen Pakinapirtin Zoom-istujaiset alettih uutisella. Tänä vuotena kuottelemma pityä miän Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti -kerähmöisie eri vetäjien väkilöin, näin karjalan eri murtehet paremmin piäššäh iäneh ta näkövih. Šamoten ušomma, jotta uuvvissuš kuččuu matkah uušie pakinapirttiläisie.

Eklisen pyhänpäivän illan piäpakasijana oli vienankarjalan uuraš kehittäjä Valentina Karakina. Omašša pakinaššah Valentina kerto Karjalan tašavallan termikomiisin alkutaipalehešta, kumpasešša hiän oli ruatan piällä kymmenen vuuvven. Karjalan kielen šanašton keryäntä, järješšäntä ta uuvvissanta vei koko elokšen pituvuiseh matkahaš ta nytki eläkkehellä ollešša Valentina on pätöväiset päivät kieliruavošta kiini. Neuvuo ta kaikenmoista kieleh liittyjyä juohatušta tarvitah vienankarjalan opaštajat, kiäntäjät, teatterien ohjuajat ta artistat, lehti-, ratijo- ta TV-toimittajat, karjalaisšeurat ta karjalan kielen šuvaččijat. Oma kieli ei paina šelkyä, päivät vilahellah tärkietä ruatuo eteh päin eistämäššä.

Pakinapirttiläiset šuatih kuulla ni starinua. Valentinan elosan starinoiččijan nerošta tiijetäh kaikin, ket on käyty vienankarjalan kešäkurššiloilla. Illačut on mänty šuut levieššä muhašša. Šaima nakrua vačat kipiekši ni ekliseššä Zoom-illačušša. Monet Pakinapirttih tulijat mainittih, jotta niin jo himottais piäššä näkömäh ta šepyämäh vanhoja karjalaisie yštävie.

Eklein meitä keräyty 17 ta oli ni enšikertalaisie. Kaikin vuorollah kerrottih kuulumiset ta šuatih ni pakauttua toini toista. Tule pakinoilla šieki!

Pakinapirtin Zoom-tapaaminen

Pakinapirttiläiset Zoom-istujaisissa 23.1.2022

Valentina Karakina kertou ensin Mikko Remšun starinan ta lopukši šelittäy, mintäh hiän on rahvahašša Paron Val’a:

Linkki Valentinan starinah paistuna

Linkki Valentinan starinah kirjutettuna tekstinä

13.1.2022

Hyvyä alkanutta 2022 vuotta kaikilla pakinapirttiläisillä!

Tulija Pakinapirtti on pyhänäpiänä 23. pakkaiskuuta 15–17 Šuomen aikua (16–18 Moskovan aikua). Kallehena kost’ana on Valentina Karakina, kumpaista karjalaisien kešen tiijetäh vieläi Paron Val’akši kuččuo. Vuokkiniemeštä šyntysin olija ta Petroskoissa eläjä inehmini on ruatan šuurta työtä karjalan kielen hyväkši. Valentinua tunnetah vienankarjalan opaštajana, kiäntäjänä, kielen kehittäjänä, karjalaisšeurojen aktiivisena jäšenenä ta kullankarvasena starinoiččijana. Tulkua kaikin Paron Val’ua kuuntelomah tai pakauttelomah! Näkeyvymmä Zoomissa.

Linkin Zoom-Pakinapirttih šuat Olga Karlovalta: olga.karlova(at)uef.fi

tahi Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

HUOM. Zoom-linkki on šama. Kellä on vanha Paginperti-linkka tallešša, ni šillä piäšet!

vienankarjalan ja kultturin kurssi

Valentina Karakina pitämäššä luventuo vienankarjalan ta kulttuurin kurššilla Uhtuošša kešällä 2019

13.12.2021

Talvikuun Paginperti: ravei rastavaine Viinijärvel

Pyhänpiän 12. talvikuudu paginpertiläzet kerävyttih pidämäh rastavastu Viinijärvel Timoi Munnen taloih. Taloin ižändy oli hyväzesti varustannuhes gostii vastuamah: lämmitti mustan kylyn, keitti čuajut da myöhembä koufeit. Karjalazet tyhjin käzin gostih ei kävvä, sen tiijämmö ammui da hyvin, dai täl kerdua gostinčua täydyi: stolal nägyi rastavantiähtie – suurdu (buitegu Rastavan) dai piendy (buitegu rastavazen), lihapiiraihuttu, must’ois da vavarjois keitettyy kiiselii da rastavanpriädniekkiä sego glögii.

Lapset rastavazen.

Lapset rastavazen stolas. Kuva: Hiloin Natoi

Rastavantiähtet

Nengomua čomua rastavantiähtie oli tuodu gostinčakse. Kuva: Hiloin Natoi

Magei kiiseli.

Magiedu must’ois da vavarjois keitetyy kiiselii. Kuva: Hiloin Natoi

Jo tavan mugah lastu oli keräl: kui Viinijärvel, mugai Zoomači Paginpertih yhtyjil. Neče on hyvä dielo, konzu llapset harjavutah pienyössäh karjalan kieleh, kuultah, kui aiguhizet paistah,äijät heis ičegi taratetah. Zoomalazet paginpertiläzet ei vai puututtu mustah kylyh, se žiäli, ga stolas meijänke buitegu istuttih. Pagin meni vesseläh da ravieh. Lapset nel’l’oiltih toiči pihal – ozakse ilmu oli ylen hyvä: ei tuulluh, oli pieni pakkaine da lumi čomendi kaiken pihan sego rinnal olijan mečän.

Mustu kyly.

Troppaine mustah kylyh. Kuva: Hiloin Natoi

Nygöi rubiemmo vuottamah Rastavua da tulieh Paginpertih näh sovimmo tuliel kuul jo tulien vuongi. Piemmö iellehgi Paginpertii hibridannu, se lykystyi meil hyvin.

Päčči.

Päčči oli lämmitetty putilleh. Kuva: Hiloin Natoi

Hyviä Rastavua da lykkyy uudeh vuodeh! Olgua tervehen!

Kirjutannuh 12.12. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

29.11.2021

Kylmykuun Paginperti: Hyviä karjalan kielen pruazniekkua!

Karjalan kielen pruazniekkupiän paginpertiläzet kerävyttih JoMonin tilois Jovensuus da Zoomači: Paginperti piettih tuttuh luaduh hibridannu. Paginakse rodih karjalan kielen nedäli da kui sidä piettih somes da Suomen eri čuril.

Eila Markkinen saneli, gu kielinedälil omassah sobalaukas häi oli pannuh kirjutekset karjalakse, ezimerkikse laukas oli myödävänny pruazniekkupaidu(a) ‘juhlapaita’. Rahvas rakkahal otettih vastah moizii kirjuteksii da kyzeltih kieles ližiä. Eila on sežo käynnyh paikallizeh gimnuazieh sanelemah karjalan kieleh näh, monil nuoril oligi löydynyh karjalazii juurii.

Karma Ääpälä saneli, midä häi oli jullannuh Instagramas karjalan kielen nedälil da toi Paginpertih nečen čoman hyvittelykartin:

Hyviä karjalan kielen pruazniekkua!

Laura Kantola oli yhtynyh Paginpertih Zoomači  omien lapsienke. Lapset hyväl mielel kuunneltih meijän paginoi, eräs kerdaine vastattih kyzymyksih. Pieni yskyniekkaine, kudai enzimästy kerdua oli Paginpertis vaste kaksikuuhizennu silloi kevättalvel, nygöi istui muaman yskäs kaiken aigua da tarkazeh kuundeli, midä muut taratetah.

Janne Waris toi Paginpertih iččeh muaman pastettuu riissupyöröidy. Mittumat magiet net oldih!

Riissupyöröit

Aira Šumiloff ei piässyh Paginpertih, ga työndi paginpertiläzile nengomua gostinčua:

Tervehyzet

Paginpertis kačoimmo karjalan kielen nedälil meijän blogas jullattuloi karjalankielizii opastusvideoloi. Olga Karlova da Maria Kuismin sanelitih, kui heidy lapsienke kuvattih videoloih. Nygöi blogas löydyy vai kolme videodu, ga niidy tulou myöhembä ližiä.

Pagizimmo tulieloigi Paginpertilöi, da rodih mostu ehoitustu: kerävymmö Paginpertih luadimah midägi syömisty yhtes da tarattamah karjakse. Loitoči kuundelijatgi otammo keräle paginah. Andanou korona sen luadie, ga neče on tovengi hyvä ideju.

Pagizimmo tiettäväine sih näh, mittumua julgavuo tuli karjalan kielen nedälin aigua. Mieleh oli lugie kirjutuksii da kaččuo videoloi karjalakse Karjalan kieli eläy -sivul Facebookas. Mostu kielinedälin piduo pidäy jatkua iellehgi sego paista, lugie, kirjuttua da pajattua karjalakse. Roikkah joga päiviä karjalan kielen päivy da nenga sit joga nedälii karjalan kielen nedäli!

Tulii Paginperti roih Viinijärvel Timoi Munnen luo (Viinijärventie 51, Viinijärvi). Piemmö sie rastavazen. Programmah kuuluu mustu kyly, magiedu syömisty sego karjalakse paginua dai pajuo. Vastavummo pyhänpiän 12. talvikuudu 14 aigah. Yhtyö voit sežo Zoomačigi.

Mustu kyly

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Opastusvideot lövvät täs: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opassusvideot/

Karjalan kieli eläy -sivu löydyy täs: https://www.facebook.com/Karjalan-kieli-el%C3%A4y-104724438093738

Hyviä rastavanaigua kaikile!

Kirjutannuh 27.11. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

18.10.2021

Ligakuun Paginperti: Unis da mierol, Zoomas da Jovensuus

Pyhänpiän 17. ligakuudu oli kerävynnyh eričykselline Paginperti. Enzimästy kerdua opiimmo pidiä sen hibridannu, da sen lykystyigi hyvin. Vuitti paginpertiläzis tuli JoMonin tiloih Jovensuus, vuitti yhtyi Zoomači. Programmugi eroi tavanmugazes. Täl kerdua Paginpertis näimmö, kui Timoi Munne eläy laval hyrzyläzen brihan elostu. Kačoimmo da uskoimmo, kyynäletgi nostih silmih. JoMonin tiloih enzimästy kerdua tulluot rahvas nähtih Zoomas omii sugulazii, kudamienke ei oldu vastavuttu 2–3 vuottu! Da niilöil sugulazil Zoomas da Jovensuus paikal piädyjil oldihgi hyrzyläzet juuret. Nenga olettelou elokses, ei unis.

Uudeh ozutelmah näh Timoi Munnenke on paissuh Hiloin Natoi, da sen paginan voit lugie täs:

https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/timoi-munne-mina-olen-hyrzylaine-briha-omas-ozutelmas/?fbclid=IwAR2NpYv6N0RdafLCMbxJCu5MSikdnWxxRvq99PNTAcPulbaG2riIsZWv_n0

Nygöi tulieh Paginpertih näh. Karjalan kielen päivy roih suovattan 27.11.2021, da sinä piän 16 aigah kerävymmö Paginpertih.  Piemmö sengi hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, luandalkerros, suom. Rantakatu 23, kellarikerros) da Zoomači. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Timoi Munne Unis da mierol -ozutelmas

Timoi Munne omassah Unis da mierol -ozutelmas. Kuva: Hiloin Natoi

27.9.2021

Syvyskuun Paginperti: Raija Pyölin pagin, Karjalan Sivistysseuran uvvet julgavot da karjalan opastujat keräl

Egläi paginpertiläzet kerävyttih Zoomači jo tostu kerdua tänä sygyzyn. Ilo oli nähtä kui alallizii Paginpertin kävijöi, mugai uuzii tulluzii. Kai uvvet paginpertiläzet ollah Päivännouzu-Suomen yliopistos nygöi piettävän livvinkarjalan peruskursan opastujat. Hyö egläi yhtyttih Paginpertih enne kaikkie  kuundelemah Raija Pyölii, kuduan kielioppii da sanakniigoi käytetäh opastujes. Vuotammo opastujii tulieloihgi Paginpertilöih!

Perindön mugah joga Paginpertis jogahine ezmäi pagizou omii uudizii, dieloloi, ruadoloi da himoruadoloi, ga egläi annoimmo enzimäzen paginvuoron Raija Pyölile. Häi vähäzen da lyhyöh saneli omas ruavos karjalan kielen hyväkse, ga hätkembän da enämbän yhtesruavos L’udmila Markianovanke, kudamah näh häi on kirjutannuh kniigan Elostu suurembi ruado. Nečen kniigan merkičys vikse rubieu kazvamah aijan aloh. Kaikin, ket jo ollah lugiettu sen, sanottih, gu sit voibi tiijustua karjalan kielen kehittämizen histourien. Raija Pyöli on maltanuh ozuttua L’udmila Markianovua ristikanzannu dai  ruadajannu sego ruadajannu ristikanzannu ylen hyvin. Erähät sanottih, gu ollah lugiettu kniigan azettumattah. Ken vie ei ole lugenuh nečidä kniigua, maksau luadie sen teriämbäh.

L'udmila Markianova da Raija Pyöli

L’udmila Markianova da Raija Pyöli. Kuva: Raija Pyölin fotoarviivu

Raija Pyölin kniigan Elostu suurembi ruado on jullannuh Karjalan Sivistysseura, kudai sežo vaste on piästänyh ilmah kolmanden Peppi-kirjan Peppi Pitkysukku Suvimerel. Kniigal on kaksi kiändäjiä – Aleksi Ruuskanen da Tamara Ščerbakova. Aleksi oli Paginpertis da musteli tuonilmazih siirdynytty Tamarua hyväl sanal. Meijän Paginpertis rodih egläi tovengi koskettai.

Peppi Pitkysukku Suvimerel

Kuva: Karjalan Sivistysseura

Tulii Paginperti roih pyhänpiän 17.10.2021, 16 aigah. Piemmö sen hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, suom. Rantakatu 23) da Zoomači. Paginpertih tulou Timoi Munne uvven ozutuksenke Unis da mierol. Karjalazen brihan kazvandukerdomus. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Unis da mierol

Kuva: Timoi Munne

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Hyviä sygyzyn jatkuo kaikile!

Kirjutannuh 26.9. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

30.8.2021

Elokuun Paginperti: lastu enämbi, migu aiguhistu

Egläi paginpertiläzet kerävyttih zoomači kezäväliaijan jälles. Ilo oli nähtäkseh, sanella  omii dieloloi da ruadoloi sego mustella mennytty keziä. Kezä oli räkki, da kaikin käydih kezoile äijän kerdua päiväs. Nygöi on muarju-, sieni- da griba-aigu, da sih näh sežo rodih paginua.

Čökähtihes Paginpertih nuori kalaniekkugi: juuri kalaspäi tulluh brihačču löyhki omua sualistu. Yksi tyttö saneli, kui muamo pagizou hänelleh da vellilöile sego sizärile karjalakse. Sil muamal oli yskäs yskyniekku, kudai kazvau meijän Zoom-Paginpertinke: lapsel oli vaste kaksigo kuudu, konzu muamo otti hänen keräle Paginpertih. Silloi pagingi oli yskyniekanvakkah näh piädynyh. Toine muamo oli čupukkua pastamas da poigu händy avvuttamas, konzu Paginperti algavui. Sidägi pagizimmo, da ylen hyvä, gu Paginpertis myö sanelemmo jogapäiväzes elokses da sih kuulujis dielolois. Sanakse, täl kerdua Paginpertis oli enämbi lastu, migu aiguhistu, mi ylen ihastutti meidy.

Pagizimmo Paginpertis uuzii pluanoigi, da paiči muudu, kedä tahtozimmo nähtä paginanpidäjinny tulielois Paginpertilöis. Tavan mugah joga Paginpertis on olluh paginanpidäi, kudai on sanelluh misgi tiemas. Nygöi vuotammo ligakuun Paginpertih Raija Pyölii, kudai uskaldihes tulla sanelemah iččeh julgavolois da eriže omassah uvves kniigas L’udmila Markianovah näh “Elostu suurembi ruado”. Kylmykuun Paginpertih ylen vuotammo Santtu Karhuu.

Tulii Paginperti roih pyhänpiän 26.9.2021, 16 aigah. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua sygyzyy kaikile!

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

21.6.2021

Kezäkuun Paginperti: keräl died’oi da yskyniekku sego Adaman gruunu, Odavan koronu dai Otavaisen kruunu

Paginperti kerävyi egläi zoomači räkkeh kaččomattah. Erähät oldih juuri tuldu kezoidu kylbemäspäi, erähät oldih omas pihas da siepäi yhtyttih paginah. Keräl oli yksi pereh died’ois yskyniekkah sah! Sanakse neče yskyniekku on olluh paginpertiläzenny Zoomas  ihan allus algajen da voimmo nähtä, kui ravieh häi kazvau. Moine dielo tuou iluo. Died’oi ezmäi sanoi, gu ei häi pagize karjalakse, ga yhtelläh libui paginah da čoma kieli hänel oligi. Ližäkse mies ozutti kaikile vahnoi kuvii, kudamis näimmö hänen suurdu perehty: vellilöi, sizärii, bunukkoi. Tämä viritti tostugi paginpertilästy ozuttamah oman tuatan kuvii da mustelemah, kui hyö enne piettih Iivananpäiviä. Pruazniekku roihgi jo täl nedälil, da sih näh myö sežo vähäzen pagizimmo.

Paginpertis on moine perindö: allus jogahine sanelou omii dieloloi da uudizii, min jälles pagizemmo midägi tiemua. Täl kerdua tiemannu oli uuzi hätken vuotettu čoma sarjukuvasanakniigu Adaman gruunu / Odavan koronu / Otavaisen kruunu. Kniigan luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen. Suvikarjalaspäi vienankarjalakse sen on kiändänyh Olga Karlova da livvinkarjalakse Ilja Mošnikov. Katerina Paalamo saneli meile, kui kniigan luajindu oli mennyh da vastai paginpertiläzien kyzymyksih. Suuret passibot kuulutah kaikile kniigan luadijoile! Nečis kniigas lövvät äijän mostu sanastuo, kudamua voit käyttiä paginas joga päiviä. Lövvät sit čomien kuvien rinnal ezimerkikse syömizien, värilöin, elättilöin, ajonevvoloin nimitykset  suvi-, livvin- da vienankarjalakse. Sarjukuvasanakniigu pädöy da roih mieleh kui lapsile, mugai aiguhizile.

Tulii Paginperti roih 29. elokuudu 16 aigah, sissäh piemmö väliaijan.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua lämmiä keziä kaikile!

Adaman gruunu -kirjan kansikuva

Kirjutannuh 20.6. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)
 

24.5.2021

Opastajien kerähmö da Paginperti: ravei nedälinloppu elvytysprojektan hantuzis

Karjalan elvytysprojektan hantuzis mennyt nedälinlopul kerävyimmö kahteh pidoh. Suovattan 22. oraskuudu piimmö enzimäzen karjalan opastajien, kielikerholoin pidäjien da toizien kieliruadajien kerähmön da pyhänpiän Sroičanpäivänny vastavuimmo Paginpertis. Mollembat vastavundat mendih Zoomas, da niilöih piäzigi rahvastu Suomen eri čurilpäi. Paginpertih kävyi sežo Ven’an karjalastu Karjalan Tazavallaspäi sego Tverin oblastispäi.

Opastajien da kielikerholoin pidäjien kerähmös pagizimmo sit, kui tärgei on verkostoijakseh sego suaja da andua nevvuo toine toizele karjalan opastusdielolois. Jogahine saneli omii kogemuksii kielen opastandas, da niilöin luvus oli rahvahanopistoloin karjalan kursoin sego lapsien kieli- da ozutelmukerholoin piendy. Nägövih nostih moizet dielot, kui opastusmaterjualoin vähys libo olemattomus ezimerkikse suurembih lapsih niškoi da vie segi, gu puaksuzeh iče opastajat tarvittas ližiä kielen opastustu. Neče oligi yksi sen kerähmön tarkoituksis: tiijustua, kui elvytysprojektu vois tugie karjalan opastajii da kielikerholoin pidäjii da ezimerkikse mittustu opastustu projektan hantuzis vois organizuija. Mostu ruandua projektas rubiemmo jatkamah da kehittämääh iellehgi.

Pyhänpiän 23. oraskuudu Paginpertis pagin meni ravieh. Perindön mugah jogahine saneli omii dieloloi, kuulumizii da midä vai iče tahtoi sanuo karjalakse. Täl kerdua Paginperis oli kaksi gost’upagizijua. Ezmäi Antonovan Natoi saneli Vieljärven kielipezän ruandas, sen ilolois, tuloksis dai probliemazis. Paras kohtu Natoin paginas oli se, konzu häi ozutti videon, kuduas kielipezän lapset paistih karjalakse. Kielipezän ruandu on hinnatoi: juuri sie lapsi kuulou kieldy da pagizou sih kogo päivän! Opastundu kieleh menöy kielipezäs kebjieh luaduh lapsien mieles, kerran se roih kižates da elostajes sego midägi mielužua ruaduo ruadajes. Natoin mugah Vieljärven kielipezä vuottas, konzu Suomesgi avavus karjalan kielipezä, da sit vaste vois suaja tugie da nevvuo toine toizes sego oppie ruadua midägi yhtehisty.

Toine pagizii oli Aleksi Ruuskanen, kudai saneli omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaičijat. Aleksi ozutti omassah kiännösezimerkit, kudamis nägyi, kui jygei toiči dai puaksuhgi löydiä pättävät vastinehet ezimerkikse sanondoile da sananpolvile. Sanakse, häi mainičči eriže Antovan Natoin vahnembispäi kerättyy sanonduluvetteluo, kuduas on olluh kiändäjäle suurdu abuu. Täsgi nägyi kerras, kui tärgei on karjalazil verkostoijakseh da avvuttua toine tostu.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke opastajien kerähmös dai Paginpertis. Mollembas vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Tulieh opastajien kerähmöh näh suat tieduo myöhembä. Tulii Paginperti roih 20. kezäkuudu. Vuotammo sih muidugi! Tule pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua: meil jogahine pagizou omah čomah paginluaduh.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

Kirjutannuh 22.5. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

26.4.2021

Sulakuun Paginperti: terveh tulgua, uvvet paginpertiläzet!

Egläi Paginperti kerävyi Zoomas jo kolmattu kerdua. Ilo oli nähtä uuzii paginpertiläzii! Yksi heis kirjutti, gu vastebo nygöi ozakse on löydynyh kohtaine, kus voit paista karjalakse da kuunnella toizien paginoi eri murdehil. Jogahine saneli omii dieloloi, elostu, kyzeli muidu da vastai annettuloih kyzymyksih. Paistes aigu lennähtih terväh. 

Gost’annu oli Olga Ogneva, kudai saneli Karjalan tv:n karjalankielizis programmois, kudamii kaikin myö ylen suvaičemmo: Lähtin minä Läkköiläh, Tolkun pagin, Omin silmin. Kai nämmä programmat lövvytäh Youtubes. Olga huomai, gu hyvä olis suaja enäm programmua lapsih niškoi, da kaikin oldih hänenke yhty mieldy. 

Pagizimmo paginpertis sežo Kuibo parem karjalakse -kyzelyy da sen tärgevytty: myöhäi luajimmo nygösty karjalan kieldy yhtes.  Tämän vuvven piettylöin kyzelylöin vuoh luajittuloih sanoih kuulutah ezimerkikse huondeskirkei, huondesniekku ’aamuvirkku’ da ildukirkei, ilduniekku ’iltavirkku’.

Tulii Paginperti roih 23. oraskuudu 16 aigah, da sit kuundelemmo Aleksi Ruuskastu, kudai kerdou omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaiččijat.  

Tulien Paginpertin toizekse gost’akse roih Antonovan Natoi, kudai sanelou omas uvves ABČ-kniigas da  Vieljärven kielipezäs. Natoi varmahgi ozuttau paginpertiläzile, midä ruatah lapset kielipezäs da kui hyö opastutah karjalan kieleh kižates da elostajes sego midägi ruaduo ruadajes, mi voi kiinnittiä toizien lapsien mieldy, sendäh hyvä on ottua Paginpertih keräle omat lapsetgi!  

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

 Kuva: Ilja Padčin

Kirjutannuh 25.4. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)
 
 
29.3.2021
 
Virboi Paginpertis
 
Virboipyhänpiän Paginpertih tuli 14 aiguhistu. Nelli lastu čökähtelih vähäzekse aigua tervehtimäh toine tostu.  Erähil nävyttih kois školaniekoin luajitut čomat virboiviččazet.
Korona-aigu vei meijät Zoomah, da Paginpertin kohtal se on hyvägi dielo: sih piäzet nygöi hos kuspäi. Sanakse rahvastu oli Suomen eri čurilpäi sego Tverin Karjalaspäi. Ilo oli kuulta kaikkii karjalan paginluaduloi da nähtä, kui hyvin karjalazet ellendetäh toine tostu.
 
Eričyspassibot Olga Karlovale, kudai saneli meile Virboih da Äijähpäiväh näh ozuttajen čomua pruazniekkukuvua.
 
Hyvyä Äijyäpäivyä! Hyviä Äijiäpäiviä kaikile!
 
 
Pääsiäismunia linnunpesässä
 

Kuva: Katerina Paalamo

Kirjutannuh 28.3. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

1.3.2021

Yhtes vessel, eriže atkal – paginpertiläzet vastavuttih Zoomas

Kalevalan päivänny 28. tuhukuudu Jovensuun Paginperti piettih Zoomas. Ollougo muite oigieh sanuo Paginpertii iellehgi jovensuulazekse, kerran rahvastu kerävyi sih sežo toizis kohtispäi? Paginpertih nygöi voit yhtyö hos kuspäi! Korona-aigu toi meile äijän eriluadustu vaigevuttu, ga toizielpäi juuri nygöi myö voimmo vastavuo internetači. Sanakse Paginpertii vaste olen ottanuh ozua sežo tverinkarjalazien Lindu-paginkluubah. Karjalazil nygöi on hyvät mahtot olla yhtes – yhtes ongi vessel, ga eriže atkal.

Paginpertih tuli täl kerdua kaheksa aiguhistu da čökähtelihes sih lastugi. Keräl oli kai yksi yskyniekku! Tämä dielo vei meijät paginah sih näh, gu hyvä olis konzugi pidiä Lapsien Paginperti libo hos joga kerdua ottua programmah midägi lapsih niškoi. Tuliel kerdua tiemakse roih Virboi da virboittamine – sehäi jo vois olla lapsilegi vessel dielo. Paginpertih olemmo piättänyh kerävyö kerran kuus da tulii kerdu piädyy juuri virboipyhähpäiväh 28.kevätkuudu.

Joga Paginpertis jogahine meis on sanelluh omii uudizii, dieloloi, elostu, ruadoloi. Ni yksi ristikanzu ei ole jiännyh  paginvuorottah! Yhtenjyttyzeh luaduh meni 28. tuhukuudu, da nenga rubiemmo jatkamah iellehgi. Vie olemmo sobinuh, gu joga kerdua vähimyölleh kentahto yksi rubieu sanelemah mihgi tiemah näh. Ezimerkikse täl kerdua minä sanelin yskyniekanvakku ‘äitiyspakkaus’-sanan luajindas da tuliel kerdua Olga Karlova sanelou meile Virboih näh.

Kalevalan päivän Paginpertis tiettäväine oli paginua Kalevalan merkičykseh näh karjalazes da suomelazes kul’tuuras da jogahine sanoi omii mielii meijän armahah eepossah niškoi. Pagizimmo ližäkse karjalan kielen elvytändäs da  kehitändäs da nenga sit karjalan kielen tulieh aigah niškoi.

Ilo oli nähtäkseh Paginpertis kaikkienke. Aigu karjalakse paistes lendi terväh. Vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Vuotammo Paginpertih muidugi! Tulgua, paiskua karjalakse  da jogahine omah čomah paginluaduh. Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi (linku Natoin Facebook-sivule).

Paginpertin sivu löydyy Facebookas (Paginpertin linku).

Kirjutannuh Hiloin Natoi, Paginperti

Kuva: Pixabay

Kirjutannuh 28.2. Paginpertin vedäi Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Kiändämine.
Kiändämine.
Kiändämine.
Käsityö. Merkkaus. Liina.
Käsityö. Merkkaus. Liina.
Paginperti
Paginperti
Paginperti
Paginperti
Paginperti