Täl sivul voit lugie karjalazen Paginpertin uudizii da dieloloi. Paginpertiläzet kerävytäh kerran kuus pagizemah karjalakse Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
14.11.2023
Terveh teilä! Karjalan kielen netälie vaššen kučumma kaikkie karjalaisie ta karjalan kielen yštävie istumah iltua Pakinapirttih, kumpani pietäh pyhänäpiänä 26.11. 16-18 aikah. Kuččupakasijana on Nunnu Raatikainen. Imehnini on ollun Vienašša perinnehrakentamisruavošša ta šanelou šanoin ta kuvin omua šenaikaista elošta Hietajärven ta Puanajärvenkylissä.
Keräyvymmä Jovenšuušša JoMonin tiloih (Rantakatu 23A) ta pitoh voipi yhtyö loitokkaliki Zoomissa. Zoom-linkki on šamani, mi on ruatan tämän šykyšyn. Kellä ei moista ole, tiijušša Pirtin vetäjältä Olga Karlovalta (olga.karlova(at)uef.fi).
Čäijyt ta kaffit keitällämmä tai sriäpnyä varuššamma, ka voipi ni tuuvva pientä purtavua keralla.
Tule terveh iče ta kuču tovarissua matkah!
Kuva: Olga Karlova
Piisih on viritetty tuli. Hietajärven perinnetalo, 2023.
23.10.2023
Nuorien Paginperti 22.10.
Nuoret paginpertiläzet vastavuttih pyhänpiän 22. ligakuudu jo tostu kerdua. Tälgi kerdua aigu lendi ylen ravieh, sendäh gu rahvastu da paginua rodih äijy. Kaikin ei ni synnytty täh kuvah – kaikkiedah keräl oli 11 ozanottajua, ylen hyvä!
Erähät paginpertiläzet oldih tuldu Randukavule jo vähästy aijemba, sendäh gu hyö vedäjän Paginpertii varustajes otettih toizes pertizes ozua Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtityksen syvysvuozikerähmöh. Kerähmön jälles hyö dai toizetgi nuoret tuldih Paginpertih, otettih čuajuu-koufeidu-mehuu da ruvettih kyzelemäh toine toizel, kuibo heijän dielot ollah. Vedäjäl da kielispecialistoil ei ni pidänyh avata paginua, ga kerras nuoret paistih karjalakse, ken milgi murdehel, ezimerkikse avtobusoin maksolois da sit, gu Lidl-laukas voit toiči suaja ilmastu pečenniä, ollou sinul kuponua. Vaste 15 minuutan peräs ”virrallizesti” saimmo avata Paginpertin vällän paginan kodvazekse loppiettuu. Nengomat tapahtukset hyvin ozutetah, gu karjalan kieli on nuoriengi elokses tärgei da tavanomahine dielo, eigo tilandehis, kudamis karjalakse paistah, ole nimittumua keinotegožuttu. Erähät nuoret oldih keräl vaigu kuundelemas: toinah nengoine atmosfieru avvuttau heidygi vähin-vähäzin opastumah karjalan kieleh.
Sellitä sana -kiža on alalline vuitti kui Kaikkien, mugai juuri Nuorien Paginpertii. Tälgi kerdua rakkahal kižaimmo da sanua piästih sellittämäh sežo kuundelijat. Kižas paras dielo on, gu sen aigua opastut ainos uuzih sanoih. Puaksuh kentahto meis kirjuttau bumuagale libo telefonah sanua da keriäy nuorien Paginpertin ”omua” sanastuo. Täl kerdua luvetteloh on ližätty ezimerkikse ”pahačču” (suomen ”kätyri”), ”rizinkaine” (suomen ”ponnari”) da enimyölleh somespäi tuttu ”šittubauhu” (suomen ”paskamyrsky”).
Ozakse saimmo sežo ehoitustu-työndyö. Eräs ozanottai sanoi, gu olis hyvä, gu pienembiä sellitä sana -kižua luajittas eri tiemoih niškoi. Ezimerkikse somesanaston käyttöh vois harjavuo sanasellityskižan vuoh. Toinah ruammogi nenga da tulieh Nuorien Paginpertih jo valličemmo mittumantahto tieman paistavakse, vähimyölleh sellitä sana -kižan aijakse. Tulii Nuorien Paginperti pietäh 19.11., näimmökseh sinä piän!
Terveh teilä! Tulijah Kaikkien Paginaperttih keräyvymmä pyhänäpiänä 29. ligakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen hibridana – Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23A, tällä kerdua JoMonin yläkerros.) Keralla voit tuuva midätahto magiembaista. Koufit da čuajut luajimma.
Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on sen alguhpanija Risto Salmela, kudain on suvikarjalazie.
Tule siegi da ota omat lapsetgi keralla!
Zoom-linkan suat Hiloin Natoilda
natalia.giloeva@uef.fi
Kuva: Ulla Korkatsu
24.9.2023
Syvyskuun Paginpertit: Nuorien da Kaikkien
Nygöi meil ruadau kaksi Paginpertii da nenga sit paginpertiläzien vastavunduagi joga kuul on kaksi. Pyhänpiän 17.9. č 15–17 nuoret kerävyttih enzimästy kerdua omah Nuorien Paginpertih, kus pagin lendi ravieh, terväh da vesseläh, da jo 24.9. č 16–18 piimmö Kaikkien Paginpertin, kunne tuli jo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Nuorien Paginperti meni rožači-n’okakkai da Kaikkien Paginperti endizeh luaduh hibridannu – vastavuimmo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus.
Olibo ilo nähtäkseh kezäväliaijan jälles da äijienke vie kui Nuorien, mugai Kaikkien paginpertis!
Nuorien Paginpertis pagizimmo uuttu sanastuo, tulieloi tiemoi, kudamien luvus oli vahnua da uuttu perindyö, karjalan kielen päiviä da kielinedälii sego muite vai elostu da nygösty aigua. Hätken emmo ole kižannuh sellitä sana -kižah, ga täl kerdua nuoret sellitettih da arbaiteltih eritiemahistu sanastuo kylläl. Ližäkse luajildimmo uvven julgičču ’julkkis’-sanazen, kudai jo on lendänyh ravieh käyttöh.
Nuorien paginpertis
Kaikkien Paginpertis pagizimmo kaikkie: uuttu pluanua, tulieloi vastavundoi, karjalan kielen kursoi, karjalan kielen pruazniekkupäiviä 27.11. sego sit algavujua karjalan kielen nedälii. Jogahine saneli omii kuulumizii, ruadoloi, dieloloi da elostu. Maura Häkki oli kučutunnu pagizijannu sanelluh karjalazih ruuttih näh. Ylen čoma ezitys oli Maural! Ruuttien kehitändäh näh rodih boikoidu paginua. Sanakse Maura oligi paikal iččeh luajittulois ruutis. Enzimästy kerdua Paginpertis oli Sandra, kudual sežo oldih čomat karjalazet ruutat piäl.
Sandra da Maura omis karjalazis ruutis
Čuasun pagizimmo kaikin yhtes loitoči-rožači, ga sit vie čuassuine meni vaigu n’okakkai paistes. Sitbo rodih vesseliä paginua, kuului pajuo da šuutkua. Nenga sit olemmo pannuh tavoittehet: joga linnah oma paginperti da joga paginpertih oma vepsäläine – meilhäi yksi alalline paginpertiläine ongi vepsäläine Santeri da sanotah, gu Suomen toizil čuuril sežo vastavuu vepsälästy.
Kaikkien Paginpertis
Tulii Nuorien Paginperti roih 22.10. č 15–17 rožači-n’okakkai da Kaikkien Paginperti 29.10. č 16–18 hibridannu. Ligakuun Kaikkien Paginpertin vedäjänny on Risto Salmela. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle! Zoom-linkan suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi
Täl nedälil pyhänpiän 24.9. č 16-18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri-igähisty rahvastu da sežo lastugi. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
Pagizemmo Paginpertis omii dieloloi, ruadoloi, elostu da pluanoi sego paiči muudu karjalan kielen nedälii, kudai tänä vuon algau karjalan kielen pruazniekas 27.11.
Terveh! Tiijätgo, gu nygöi meil ruadau kaksi Paginpertii? Pyhänpiän 17.9. č 15-17 nuoret kerävyttih enzimästy kerdua omah Nuorien Paginpertih, kus pagin lendi ravieh, terväh da vesseläh, da jo 24.9. č 16-18 roih Kaikkien Paginperti, kunne vuotammo eri-igähisty rahvastu. Kaikkien Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros).
Elänet Jovensuus libo kusgi lähäl, ga tule paikale. Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.
Huabajärven rahvahanopiston livvinkarjalan opastujat tuldih yhtes oman opastajan Eila Markkizen kel ozuttamah spektaklii lapsih dai aiguhizih niškoi ”Kui Vas’ka oli tigrannu”. Ozutelmu on luajittu Zinaida Dubininan samannimizen suarnan mugah, ohjuaju Eila Markkinen. Ozuttelijoin roulit oldih moizet:
Kaži Vas’ka – Helena Rovio
Buabo – Tiina Flink
Died’oi – Jaakko Luhtasela
Tyttöine Mašoi – Eila Markkinen
Oravaine- Hannu Hartikainen
Jänöi – Tiina Toivo
Reboi – Pirkko Rieppo
Hukku – Hannu Hartikainen
Tipoi kanaine (iäni) – Tiina Toivo
Kirjoi lehmy (iäni) – Hannu Hartikainen
Čomat dekoraciet on luadinuh Gennady Ryda.
Kaikile oli vessel – lapsile dai vahnembile. Enne kaikkie lapsih niškoi tahtoimmogi Paginpertih nečen ozutelman, ga rodih se mieldy myöte aiguhizilegi. Rohkei Vas’ka-kaži, kudai ei varannuh meččäh lähtie, ga ozakse tuli järilleh kodih. Čoma Mašoi-tyttöine, kudai ylen atkaloičči omua kažistu da kai itkigi sidä. Died’oi, kudai kävyi kalah da sit kodih tulduu joi Buabanke čuajustu. Hukku, Reboi da Jänöi, kuduat vastai mečäs Vas’ka. Kai nämmä karjalakse pagizijat spektaklin čankarit jälles sidä pandih piäle Pagizen sežo karjalakse –T-paijat da pagin jatkui jo suures stolas, kudaman luajiimmo pienembis stolazis – yhteshäi on parem, migu eriže!
Čuajut-koufeit da magiet piiruat ainos ollah paginpertiläzien stolal. Piiruat muite sežo ”paistah” karjalakse! Nenga sit karjalan kieli on meil keräl alalleh da joga dielos.
Ilo oli vastavuo kaikkienke vie kerdazen enne kezälomua, paha mieles vai rodih, gu vahnu Zoom-linku ei ruadanuh da pideli sit kiirehel luadie da työndiä uuzi. Erähät ehtittih suaja sen, ga ei kaikin. Prostikkua! Se endine linku oli luajittu ilmai aigurajoituksii, ga miliennöy sit vai rodih.
Huabajärveläzet gost’at ylen suvaittih meijän Paginpertii da nygöi hyö tahtottas omalegi čurale moizen azuo. Ylen hyvät dielot! Sanakse, Paginpertit ruatah sežo Tamberel da Helsingis.
Nygöi syvyskuussah Paginperti on salvas. Tulieh vastavundah näh ilmoitammo sygyzyl.
Čomua keziä kaikile!
Kuvat da kirjutus: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)
19.4.2023
Paginperti 28.5. č 14–16
Terveh! Tulii Paginperti roih 28. oraskuudu da se on aijemba tavanmugazii – 14–16 aigah. Mindäh nenga? Ga sendäh, gu täl kerdua vuotammo Paginpertih kallehii loittozii gostii. Huabajärven rahvahanopiston livvinkarjalan opastujat tullah yhtes oman opastajan Eila Markkizen kel ozuttamah spektaklii lapsih dai aiguhizih niškoi ”Kui Vas’ka oli tigrannu”. Ozutelmu on luajittu Zinaida Dubininan samannimizen suarnan mugah. Ohjuaju on Eila Markkinen. Täs roulit:
Kaži Vas’ka – Helena Rovio
Buabo – Tiina Flink
Died’oi – Jaakko Luhtasela
Tyttöine Mašoi – Eila Markkinen
Oravaine- Hannu Hartikainen
Jänöi – Tiina Toivo
Reboi – Pirkko Rieppo
Hukku – Hannu Hartikainen
Tipoi kanaine (iäni) – Tiina Toivo
Kirjoi lehmy (iäni) – Hannu Hartikainen
Dekoracieloin luadii – Gennady Ryda
Tule sinägi da ota vältämättäh iččes lapset dai bunukat keräle! Heile roih vessel.
Äijänpäivän jälgehistä Paginaperttie piettih tavallizeh tabah hibridana: Jomonilla Jovensuussa dai Zoomačči. Tällä kerdua Paginaperttie oli vedämässä sen alguhpanija Risto Salmela, kumbazen juuret ollah Suojärven Kaidajärvellä.
Programmassa oli kolme piäpagizijua. Matti Tuomisto Suojärven Pidäjäseurasta saneli omah seurah näh: midä on ruattu kieleh niskoin da midä ruajetta on pluanoissa. Ezimerkkinä oldih varzinaiskarjalan suvimurdehella luajitut näytelmätekstat, kudamat on pandu yhteh tukkuh korpussah. Matin oma kielinero ei vielä anna hänellä paissa karjalaksi, da hiän pagizi suomeksi.
Toizena pagizi Miikul Pahomov, da hiän saneli ennen kaikkie “Suojärven karjalasta”: mimmozet ollah tämän murdehen erityispiirdehet da mimmoista sanastuo Suojärven murdehesta löydyy.
Kolmandena saneli Viola Pekkanen vielä näih näytelmih näh: kuin ne on kerätty da mimmozella lougikalla. Siidä piäzimmä kaikin ozuttamah omie neroloi: luvimma Kosti Pamilon kirjutetun näytelmän “Tohturin vastahotol”. Veit silmis da vačat kibienä luvimma, kuundelimma da nagroimma, muga vesselä oli.
Lopuškalla vielä kyzelimmä kuulumizie da pagizimma aijankohtazista tiemoista. Rahvasta oli kaikkiedah nenga 20 hengie.
Tulijua Paginaperttie pietäh 28.5. č 14 –16 ennen kaikkie lapsih niskoin, da niämmä näytelmän “Kui Vas’ka oli tigrannu”.
Kirjuttan: Risto Salmela
Kuva: Hiloin Natoi
3.4.2023
Mulloi meijän paginpertiläzien joukkoh on tulluh nuori ravei vepsäläine briha Santeri Polin. Vepsä on karjalan da suomen lähäine sugukieli, da enne kaikkie livvinkarjalaine ellendäy vepsälästy parem. Yhtelläh toiči Paginpertis on sanottu, gu ei kaikkie ellendetty vepsäläzen paginas. Nygöi Santeri on kerännyh allukse moizen pienen vepsä-livvinkarjala -sanaston, kudai avvuttau kielen ellendämizes. Täs se kaikkih paginpertiläzih dai toizih näh. Sanalistua voimmo myöhembä jatkua.
kacta – kaččuo
kaži – kaži
muhata – muhista
mugoine – moine
nagrda – nagrua
nedal’ – nedäli
pagišta – paista
päiväine – päiväine
stol – stola
taivaz – taivas
te/dorog – tie/dorogu
mec – meččy
mašin – mašin
zirkol – zirkalo
äi – äijy
Kuva: Hiloin Natoi
21.3.2023
Terveh! Tulija Paginapertti on pyhänäpiänä 16. sulakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23 A, JoMonin yläkerros). Keralla voit tuuva midätahto magieda. Koufit da čuajut keitämmä. Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on Risto Salmela. Tule siegi da ota lapsetgi keralla! Zoom-linkka on sama. Ei olle siula sidä, suat sen Hiloin Natoilda: https://www.facebook.com/natalia.giloeva/ natalia.giloeva@uef.fi https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/paginapertti/
Eklini pakinapirtti kuhisi, rahvašta keräyty loitočči 12 henkie ta paikan piällä Jovenšuušša oli kokonaista 8 kevyän röččäšiäh kaččomatta tullutta. Kaikin tiettäväini oltih virittäytynyisie karjalan pakinua kuuntelomah ta ičen karjalakši pakajamah ta pagizemah. Enšimmäini tunti piettih hibridana, loitto- ta lähipirttiläiset yheššä. Enšimen tiijuštima ken mistä oli tullun virtualisen pirtin kerähmöh. Kanin Šuomen eri šuululoista ta vieläi Šakšašta ta Enklannista karjalan pakinua šaima hyväkši mielekši kuulla. Oli ilo nähä šykyšyn kielikurššien opaštujie, kumpaset opaššuttih luventotallentehien kautti ta ketä šai nähä enšimmäistä kertua näin nävöštä hoš ni Zoom-pirtissä. Verkko-opaššunta-aika ta šen čumannoit čuutot!
Karjalaiset kruutat ta kuklaset. Sirpa Mänty kertou taitotevokšistah Pakinapirtissä 19.3.2023. Kuva: Olga Karlova.
Piäpakasijakši oli kučuttu vienalaini taituolija Sirpa Mänty, kumpani piti pakinuah koistah Rovaniemeltä. Ylen šomah luatuh Sirpa oli esittän omua taijehta. Diaesitykšen kuvien kautti piäsimä čukeltamah taituolijan šiämyššältäh pohattah muailmah. Kuvittajan ta muotuolijan piällä 30 vuuvven taipalehen varrella on šyntyn äijälti kuvua lapšien opaššuš- ta starinakirjoih, kuklasie eri näyttelykših ta vitriinilöih, luontopolun opaššuštauluja, pienveissokšie ta medališarjoja. Armahat teemat ollah luonto, elukat ta linnut, mih harva ken kuvittaja nykyjäh tarttuu šemmosella realistisella ottiella. A kuin ičkin točkin on smietitty ta luajittu kuklaset ta veissokšet! ”Ihalua, šomua ta vieläi omua!” – tuli kommentti Zoomin čattih. Omačottaset taitotevokšet viritettih vesselih ta mukavih jälkipakinoih.
SanomaPron Pisara 1 -opaššuškirjan kuva (enšimmäisen luokan ympäristöoppi). Piiruštan Sirpa Mänty.
Motorakši poikkoita taituolijua šanottih (linkki motora-šanah, KKS). Tämän hyväččäisen šanasen juohatti Hietarvešta šyntysin olija ta Zoom-pirttih pakinoilla tulija Pirjo Schwarz. Pakajamalla še kielinero kačo kehittyy.
Muissamma kiittyä Sirpua kuvista, kumpasilla karjalan kielen elvytyšprojekti on voinun ihaššuttua lukijakuntuah blogin kautti. Yliopisson karjalan kurššiloilla niistä on ollun iluo kuin opaštajilla niin opaštujillaki.
Pakinapirtin istujaisien toini tunti mäni lähivaštauvunnašša Zoom-kerähmön loputtuo. On še mukava paissa perintehisehki tapah vaššakkah ta nävökkäh čäijystolan takuana istuos’s’a. Kaunehet kiät voitajalla, Maria Kuismin! Marjapiiruaš oli makie. Nuorta pirttiläistä oli keralla ta šehän äijälti lämmittäy mieltä. Šaima tietyä, jotta uuvven uuvvikkaini blogi karjalakši on julki, käykyä lukomah: linkki Jelenan kera karjalaksi -blogih.
Marjapiirua. Paistan ta pakinapirttiläisie kostittan Maria Kuismin. Kuva: Hiloin Natoi.
”Olen kuvittaja ta muotuolija, kumpasen juuret ollah Vienan Karjalašša, ta olen šyntyn Šuomuššalmella. Muamon vanhemmat tultih Vienan Karjalašta Uajuolahešta 1920-luvulla Šuomeh. Uajuolakši on Ylä-Kuittijärven rannalla, kymmenen kilometrie Vuonnisesta šuveh päin.
Olen ruatan kuvitukšien keralla 1990-luvulta šuaten. Enimäkšeh olen luatin kuvie šuomen- ta saamenkielisih opaššuš- ta starinakirjoih lapšie varoin, matan varrella olen luatin monenmoisie töitä, esimerkiksi opaššuštaulut Karigasniemellä olijan Sulaojan luontopolun varrella, ta piirrokšet ta pluanokšet kerättävie medalija varoin Šuomen Monetalla, tämä medališarja painettih iččenäisen 100-vuotisen Šuomen kunnivokši.
Hil’l’akkaiseh olen viime vuosina luatin enimän veissokšie, miun pienoisveissokšet lašetah kuulujiksi kuklaistaitehen piirih ta hyö ei olla ylen šuurie. Olen luatin ni karjalaišaihehišie pienoisveissokšie, kakši on esillä Šuomuššalmen piäkirjaštošša. Ta elukkoja olen luatin, ne oltih näyttelyššä Siidassa Inarissa.
Tulijua kešyä varoin olen luatimašša muutamie veissokšie Sommeloh Kuhmoh.”
Taituolija Sirpa Mänty ta hänen väriluajoš. / Kuva: Männyn omašta pereharhiivašta.
Tulkua terveh pakinoilla!
Zoom-linkki on še šama entini. Ollou kyšyttävyä, kirjuta Pakinapirtin vetäjällä: olga.karlova(at)uef.fi
27.2.2023
Tuhukuun Paginperti: eräs joga ruadozen matinke ruadau da toine nikonzu mattii ei pane
Egläi pyhänpiän Paginpertis opiimmo sellittiä, oldanehgo mattisanat da matinpanendu karjalakse sežo sidä omua, ga ei čomua vai kuibo senke menöy. Jogahine sanoi omii mielii da musteli, mittumua mattii pandih heijän perehes libo ei pandu ni vouse, kerran se on riähky – eihäi sudre sanottu: älä pane mattii, pane malittuu. Erähile juohtui mieleh, kui äijäl čakattih da voidih kai oččahgi tuikata, liennet heittänyhes matičukse ezimerkikse murginstolas.
Sanakse, nečen tieman paistavakse ehoitti yksi nuori karjalaine, kudai sanoi, gu vaste sit häi tulou Paginpertih, roinnou sie paginua matinpanendah näh. Paginas hänenke ilmeni, gu nuoret tahtotah tiediä net mattisanat, kudamii puaksuh on pietty heis peitos etgo ni niilöin tarkua merkičysty libo vägevytty tiijusta nikuspäi. Ga midä sit, otimmogi paginakse mattisanazet da niilöin käytön. Yhteltiedy kižaimmo mattisanakižah, kudamas pideli eččie suomenkielizet vastinehet moizile rakendehile, kui ezimerkikse munuago kehno, mene mečäle da vod on padin.
Pidäy vie mainita, gu täl kerdua Paginpertis oli kaikkiedah 16 hengie, kudamis enimät oldih nuoret. Čuasun pagin meni hibridannu da toizen čuassuzen pagizimmo nuorienke vie flirtusanastuo, kudamua sežo tuli jälgimäi hyväččäine luvettelo. Aigu meni ravieh da vesseläh. Yhtehvevokse rodih nengoine: pidäy karjalakse paista kaikkii dieloloi da tiemoi, ei pie kieldy rajata vaigu mihgi čomah da pruazniekallizeh.
Terveh! Ongo sinuu kielty panemas mattii kois, mečäs libo kustahto muijal? Tule sit ruadamah sidä Paginpertih 26 tuhukuudu 16-18aigah. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Et olle matičču, ga čökähtäi yksikai čakkuamah niilöi, ket ollah matinmurdajat. Älä vai äijäl čakkua!
”Älä pane mattii, pane malittuu.” – nečen on kuulluh läs jogahine karjalaine. Mindäh nenga sanotah, toinah sinä tiijät? Kerran livvinkarjalan paginkursal opastujat lugiettih kirjutustu, kuduas oli sanottu, gu ”ei sua panna mattii mečäs”. ”Suaugo linnas? – kerras kyzyi yksi opastui da pagin meni šuutkakse. Ga mindäh ei sua? Toinah toiči suaugi? Nuoret tahtotah tiediä tarkembah.
Tiedänet flirtusanastuo karjalakse, tule sanalemah sih niškoi. Nuoret ollah ehoitettu nečengi tieman paginakse.
Tule sinägi! Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.
Pyhänäpiänä 29.1. karjalan kielen pagizijat keräyvyttih vuuven enzimäzeh Paginaperttih. Tällägi kerdua sidä piettih hibridana: Jomonin tiloissa Jovensuussa dai Zoomačči. Tämän kerran vedäjänä oli Risto Salmela, kumbazen paginaluadu on varzinaiskarjalan suvimurreh. Piäpagizijoina oldih Katerina Paalamo da Mika Saatsi, kumbazet dai ollah varzinaiskarjalan suvimurdehen pagizijoi. Hyö kerrottih hiän luajittuloista opassusvideoloista: kuinba ne luajittih, mimmozet tuldih, da lopuškalla vielä kaikin kačoimma yhen palazen videoloista.
Muut Paginapertin ozanottajat kerrottih omie dieloloi, da mieleh jiädih piälimäzinä Martti Penttozen paginat uuzih kniigoih näh. Martti oli luadin kniigan Karjalan kielen koin enzimäzestä kymmenestä vuuvesta, da toine kniiga oli Martin kiännetty Bubrihan kielioppi 1930-luvulda.
Tällägi kerdua Paginaperttih otti ozua enzikerdalazie, mi ainos on ylen hyvä dielo. Tulijua Paginaperttie pietäh pyhänäpiänä 26.2. Jovensuussa Jomonin tiloissa (Rantakatu 27), samalla tiettäväne dai Zoomačči.
Kirjuttan: Risto Salmela
Kuva: Pixabay
16.1.2023
Hyviä alganutta vuotta 2023 kaikilla paginaperttiläzillä!
Tulija Paginapertti on pyhänäpiänä 29. pakkaiskuuda 16–18 aigah. Piemmä sen Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23 A, JoMonin yläkerros). Keralla voit tuuva midätahto magieda. Koufit da čuajut keitämmä.
Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on Risto Salmela da pagizijoiksi on kučuttu Katerina Paalamo da Mika Saatsi. Hyö sanellah Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -opassusvideoloista.
Tule siegi da ota lapsetgi keralla!
Zoom-linkka on sama. Ei olle siula sidä, suat sen Hiloin Natoilda:
Eklein pyhänäpiänä 18.12. pakinapirttiläiset keräyvyttih pruasnuimah roštuoista Šuutarien perehen kotih Jovenšuušša. Enšimen piettih lyhykkäini loittopirtti Zoomakkali; vajehettih kuulumisie ta toivotettih hyvyä Roštuon pruasniekkua toini toisella Šuomen eri čuppuloih ta šovittih tuaššen Pirtin pientyä tulijakšiki vuuvvekši.
Lähipirttiläisien illačču jatku čäijystolašša, roštuonaijan niepšiempäiset pantih kačo šuut n’apšamah ta pirtti täyty vesselällä pakinalla tai kutketannalla. No eihän šitä illanistujaisissa kiät rississä issuta. Jokahini šai näpertyä mitäki omin käsin ta luatie kirjutukšie karjalakši. Erinäköistä luajošta oli rotiutun, ka piäasie oli šuaha armahat šanat esih. Armašta šanua tuli karjalan eri murtehilla ta vieläi vepšäkši, kun yksi pirttiläini pagižeb vepsäks. Nämä čomennukšet on riputettu kaikilla ilokši Jovenšuun Kauppakavun erähäh roštuonkuušeh. Käykyähän ihual’omah!
Käsin ruanta mäni tehtoh, tuli luajitukši ni šanavakkani, kummaista on meininki käyttyä yliopisson Agoran kahvičuppusešša. Ka še jo uuvven vuuvven jälkeh, kun opaššuš on tuaš alkan. A nyt toivomma kaikilla: Rauhallista Roštuota! Rauhallista Raštavua! Rauhažua Rastavua!
Näkeyvymmä uutena 2023 vuotena!
Kuvat: Olga Karlova
7.12.2022
Terveh teilä! Tulija Pakinapirtti on pyhänäpiänä 18. talvikuuta klo 14 alkuan ta šilloin piemmä roštuoista. Keräyvymmä Šuutari-Karlovan kotih Jovenšuušša. Programmašša on karjalankielisien roštuonkaunehuisien luatimista, ne olis tarkotuš riputtua Jovenšuun Kauppakavulla olijih roštuonkuuših ta yliopisson ylehisih paikkoih. Piemmä vesselyä pakajamalla omua čomua ta laulamalla roštuonlauluja. Tule iče ta ota matkah lapšetki!
Tavan mukah yhtyö voipi ni Zoomin kautti (linkki on šamani). Ta yhtenä Zoomin vierahana on Heli Keinonen, kumpani tulou pajattamah pakinapirttiläisien ilokši. Linkki Heli Keinosen Youtube-kanavalla: linkki
Kylmykuun Paginperti: Karjalan kielen pruazniekku oli ravei da vessel
Karjalan kielen nedälii piettih 21-27. kylmykuudu. Kielinedäli korgeni karjalan kielen pruazniekkupäiväl 27.11. ylen čomah da ravieh luaduh hibridannu Jovensuus Jomonin tilois da Zoomači pietys Paginpertis. Täl kerdua jovensuulazet pagizijat tuldih jo vähästy aijembah, ku hyö voidanus paista enne Zoomah liityndiä. Karjalazethäi ollah ylen pagizijat da kaksi čuassuu heile on ylen lyhyt aigu. Kerras alettihgi moizet vesselät taratandat!
Kuva: Hiloin Natoi
Sit Zooman avavuttuu saimmo kaikin kuulta Karjalaine kruugu -joukon tervehtyksen, kudaman organuzuičči Miikul Pahomov. Kaksi kruugan naistu pajatti karjalazii pajoloi da saneli meile kuulužan anukselazen runoniekan Vladimir Brendojevin runuo. Sen jälles tavan mugah jogahine saneli omii dieloloi da enne kaikie sidä, midä on ruadanuh karjalan kielen nedälil. Äijät oldihgi pruaznuittu karjalan kielen nedälii hyväzesti! Karjalan kieli elävy -sivul Facebookas löydyi monen kirjutus, runo libo video.
Keräl Paginpertis oli karjalastu nuordu. Karjalan kielen nedälil Karjalazet nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistys julgai Karjalaine iäni -videosarjan, kudai oli luajittu karjalan elvytysprojektanke yhtesruavos. Olimmo hyväs mieles, ku vägitukku karjalastu nuordu tuli meile seniorinuorile täs karjalan kielen pruazniekas pagizemah.
Pruazniekan kunnivokse Paginpertin lopukse piäzimmö karaokie pajattamah. Ezmäi Timoi Munne saneli karaoken luadimizeh näh. Sen ližäkse häi kyzeli tulien lapsien karaokeprojektah näh, mittuzii lapsienpajoloi tahtottas karaokennu pajattua. Passibo, hyvii ehoituksii saimmo! Sit pajatimmo yksinäh, kahtei, kolmei da kogo joukol. Zoomas nägyi, gu siegi oldih keral da ihan pläsniä pandih! Tuaste kai paginluavut oldih kui kuultavis paginois, mugai sežo pajolois.
Tulies aijas oli vie lopukse nengostu paginua, što Paginpertin rastavaine roih Suutarin-Karlovan talois 18.12. Ližätieduo tulou myöhembä. Pakkaskuun Paginpertis piäzemmö kuundelemah Mika Saatsin da Katerina Paalamon paginua karjalankielizis opastusvideolois. Sen ližäkse tulieksi tiemakse ehoitettih matti- da flirtusanastuo. Vot, nengaleite. Hyviä rastavanaigua!
Terveh teile! Tulieh Paginpertih kerävymmö pyhänpiän 27 kylmykuudu 16-18aigah. Sinä piän piemmö karjalan kielen pruazniekkua!Karjalan kielen päiväl korgenou karjalan kielen nedäli. Paginperti roih hibridannu – vastavummo Zoomači dai JoMonin tilois Jovensuus (Rantakatu 23A, kellarikerros). Keräle voit tuvva midägi magiembastu. Koufeit-čuajut luajimmo.
Täl kerdua Paginpertin vedäjikse roitah Timoi Munne da Hiloin Natoi. Karjalan kielen päivy da kielinedäli ollah piätiemannu. Varustai sinägi sanelemah sih näh, kui olet pidänyh karjalan kielen nedälii, midä olet sil ruadanuh da oletgo ottanuh ozua karjalan kielen nedälih, kudaman ohjavot lövvytäh täs: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/2022/10/07/karjalan-kielen-nedali-21-27-11-2022/
Pyhänäpiänä Paginaperttie piettih perindehellizeh tabah Jomonin tiloissa Jovensuussa dai Zoomačči. Tällä kerdua Paginaperttie oli kučuttu vedämäh sen alguhpanija Risto Salmela, kumbane ajua tytytti Jovensuuh omasta nygözestä eländäkohasta Lapinlahelda. Riston juuret ollah Suojärven Kaijassajärvessä, da hänen paginaluadu on segamurrehta, kumbazen pohjana on Suojärvellä paistu varzinaiskarjalan suvimurreh. Onnakko sentäh Paginaperttih tuligi uutta ozanottajua, kuin heilä oli himo kuulla varzinaiskarjalan suvimurrehta da opastuo sih.
Programmassa oli kaksi piäpagizijua. Sade Kondelin Turrusta saneli omasta ičestä da omasta ruannasta ennen kaikkie kiädäjänä: kuin kiändiä tekstua suomesta varzinaiskarjalan suvimurdehella tilandehessa, kumbazessa äijiä ezimerkkie kiändämizen tuveksi et ni löyvä. Hiän ando paginaperttiläzillä ruavoksi auttua kiändämäh omie kiännöksie, da hyö voidihgi händä vähäzen auttua. Hyö annettih toizie varianttoi da muitengi kommentiiruidih da kyzeldih.
Toizena piäpagizijana oli Katerina Paalamo, kumbane opastau varzinaiskarjalan suvimurrehta Päivännouzu-Suomen yliopissossa. Hiän äijän pagizigi omasta ruavosta pionierana: kuin luvendoloi da materijualoi, ezimerkiksi kielioppie, pidi ruveta luadimah melgi tyhjäldä stolalda. Äijä on ollun ruaduo da iellähgi vielä on, ga Katerina tädä ruaduo rakkahalla ruadau. Tobiet passibot Sadella da Katerinalla!
Lopuškalla jogahine paginaperttiläne tuttavah tabah pagizi omie dieloloi. Piäpagizijoilla oli muga äijä mieldäkiinittäjiä sanottavua, jotta omien uudizien sanelendah jäi tällä kerdua vähembi aigua. Oman paginavuoron sai vielä vepsän kielen pagizija Santeri, kumbane oli enzimäistä kerdua miän keralla. Spasib Santeri!
Vielä muissutettih karjalan kielen nedälistä, kudamua pietäh 21.–27.11. Siidä on hyvä aiga tuuva nägyvih karjalan kieldä! Tulija Paginapertti siidä pietäh pyhänäpiänä 27.11. Jovensuussa Jomonin tiloissa (Rantakatu 27).
Kirjuttan Risto Salmela
Kuva: Hiloin Natoi
10.10.2022
Terveh teilä! Tulijah Paginaperttih keräyvymmä pyhänäpiänä 30. ligakuuda 16–18 aigah. Piemmä sen hibridana – Zoomačči dai JoMonin tiloissa Jovensuussa (Randakadu 23A, tällä kerdua JoMonin yläkerros.) Keralla voit tuuva midätahto magiembaista. Koufit da čuajut luajimma.
Tällä kerdua Paginapertin vedäjänä on sen alguhpanija Risto Salmela, kudain on suvikarjalazie.
Paginapertissä on kaksi pagizijua, Katerina Paalamo da Sade Kondelin, da mollemmat paissah suvikarjalaksi.
Katerina Paalamo opastau suvikarjalua Päivännouzu-Suomen yliopissossa da ruadau karjalan kielen elvytysprojektassa. Hiän pagizou suvikarjalan normitannasta da opassannasta segö suvikarjalaksi kiändämizestä.
Sade Kondelin nygöin opastuu karjalan kiännösseminuarassa, da ennen sidä hiän on käynyn suvikarjalan kurssoilla. Hänellä on jo kudamidä kiännöskogemusta. Hiän on ezimerkiksi kiändän Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhissyksen videoloi karjalaksi. Siidä hiän sanelougi paginaperttiläzillä.
Syvyskuun Paginperti: ilo oli nähtäkseh kezälomien jälles
Enneglästy paginpertiläzet jälgimäi vastavuttih kezälomien jälles da paginua täydyi. Vastavundu meni hibridannu: Zoomači da rožači-n’okakkai. JoMonin tiloih tulluot oldih vikse ozakkahembat – heile puutui oppie Hannu Lappalaizen tuoduloi magieloi päppilöi Ilomančispäi! Koufeit-čuajut varustimmo tiettäväine valmehekse.
Tavan mugah vastavundan allus jogahine sanelou Paginpertis omii dieloloi, ruadoloi da himoruadoloi, ga täl kerdua enzimäzen paginanvuoron annoimmo kallehele gost’ale Heli Keinozele, kudai saneli, kui da konzu häi rubei pajattamah karjalakse. Heli on pohjaskarjalaine, ga nygöi häi eläy Helsingis. 1960-luvun allus häi on virinnyh karjalazih pajoloih da ylen čomasti pajattau karjalakse. Heli ylen suvaiččou karjalan kieldy da tahtos opastuo sih ližiä. Hänel oli mieleh kuulta karjalastu paginua Paginpertis da häi rakkahal tulou meijän vastavundoih viegi konzutahto da pajattau sit omii čomii pajoloi.
Vastavundan lopukse Sanna Hukkanen saneli omas uvves kniigas, kudai jullatah tulien vuon. Kniigan nimi on Taiga – EtnoGraafinen matkakertomus, da se pohjavuu Sannan päivykirjumerkičendöih matkois suomelas-ugrilazile kielialovehile vuozinu 2014–2019. Matkat liityttih Elävä kieli -projektah, kudaman hantuzis hyö yhtes kiändäjänke Anna Voronkovanke piettih sarjukuvaruadopajoi vähembistökieliaktivistoih niškoi. Päivykirjah on puuttunuh vastavundua ristikanzoinke, heijän saneltavua alovehien starinua, perindyö, tieduo kielien da kul’tuuroin nygözes tilandehes. Keräl kniigas on sežo heijän luajittuu komiksua.
Kuva: Sanna Hukkanen
Tulien Paginpertin piemmö ligakuul da tarkan päivän ilmoitammo vähästy myöhembä.
Kallehennu gost’annu meil roih Heli Keinonen, kudai yhtyy Zoomači!
Heli on pohjaskarjalaine, ga nygöi häi eläy Helsingis. 1960-luvun allus häi on virinnyh karjalazih pajoloih da ylen čomasti pajattau karjalakse. Heli ylen suvaiččou karjalan kieldy da tahtos opastuo sih ližiä.
Heinykuun keskivälis piettih Kaustizel rahvahanmuuzikkufestivualit. Kaustine on Keski-Pohjanmual, Keski-Suomes. Monenjyttyzen rahvahanmuuzikan ližäkse vuvven muakundutiemannu oli Karjala. Ezimerkikse sie oldih Loimolan voima, Värttinä da rahvahanpläššindyryhjy Motora. Täs paginas Timoi Munne da Sanna Mylläri mustellah Kaustizen festivualii.
Timoi: Minähäi tiezin jo talvel, ku olizin tulemas ozuttamah omua Unis da mierol -monolougua Kaustizel. Sit dogadin, ku sinulgi ollus midägi sie.
Sanna: Minä olin tulemas sinne läs kogo nedälikse soittamah da ruadoh Folk-laukkah, ku olen sie Kaustizel käynnyh jo läs kaksikymmen kerdua. Olethäi sinägi olluh sie aijembah?
Timoi: Olin ga, Folkswagen-gruupanke. A jälgimäine kerdu oli jo 15 vuottu tagaperin. Sit telefonas paistes sinä dogadiit, ku onhäi sie Loimolan voimagi…
Sanna: Muga! Sit minule piäh tuli, gu meidyhäi on sie yhtelaigua kedägi karjalan kielen pagizijua. Minule tuli kerras mieleh, ku sie pidäs suaja karjalan kieldy kuulumah, ei vaigu karjalastu muuzikkua da pläšindiä, ku nygöi Karjala on vie tiemannugi.
Timoi: Vot! Minä ottavuin kerras sih idejah, ku pidäzimmö Paginpertin Kaustizel da brilahutin programmujohtajale. Hänen mieles tämä ideju oli ylen pättävy da mieldykiinnittäi da häi löydi meile paginčupun.
Sanna: Meidy oli sie jo sinä, minä da Loimolan voiman mužikat Miša da Miikul Suači. Duumaičimmo, ku olis hyvä suaja sinne kaikkien murdehien pagizijua. Mieleh juohtui Olga Karlova da hänen pereh.
Timoi: Da minule juohtui mieleh, ku Markkizen Eilahäi eläy lähäl da minä brilahutin hänelleh. Häi uskaldi tulla da kuččuo vie Irina Karvozen da hänen muaman L’uba Paškovan, ket sežo eletäh sil čural. Sit meil oligi jo kogo paginjoukko.
Sanna: Muga, da sit sen Paginpertin pimmö Kaustizen pelimannitaloin koufeičupus suovattan 16. heinykuudu. Pelimannitaloi on vahnu da ylen čoma perindölline parzine taloi, ihan kui Karjalas, hos olimmogi Pohjanmual. Meidy oli sie enämbi kymmendy pagizijua da perti täyzi rahvastu.
Timoi: Meile pidi enzimäi tuttavuo, ku emmohäi myö kaikin olluh ni vastavuttu aijembah.
Sanna: Muga kui perindön mugah, allukse kerroimmo kuulumizii. Da sit myö pagizimmo kuundelijoile vähäzen kieleh näh. Löydyi rahvahan joukos vie ližiä pagizijuagi, soittai Essi Hirvonen vie tuli meijänke pagizemah. Oli rahvahan joukos erähii karjalan ellendäjii, kudamat mingi sanan maltettih sanuo.
Timoi: Lopuškal myö pagizimmo rahvahanmuuzikasgi. Mittustu rahvahanmuuzikkua oletto kuulluh da suvaičetto. Paginat mendih ravieh da oldih ylen mieldykiinnittäjät.
Sanna: Myö kaikin olimmo ylen hyväs mieles Paginpertin lopiettuu. A karjalaine pagin ei loppenuhes! Myöhäi ainos sie festivualialovehel vastavujes jatkoimmo paginua karjalakse.
Sanna Mylläri da Timoi Munne Kouvolas 2. elokuudu 2022.
13.6.2022
Kezäkuun Paginperti: čomua keziä kaikile!
Hätken vuotettu kezä on tulluh da enne lomale lähtendiä paginpertiläzet vastavuttih vie kerdazen. Paginperti oli avvoi suovattan 11. kezäkuudu Viinijärvel Timoi Munnen talois. Jo äijän kerdua Timoi on ottanuh paginpertiläzii vastah omas kois da gostitannuhgi hyväzesti. Suovattan piettyh Paginpertih niškoi ižändy oli varustannuh šipainiekkua jäiččyvoinke. Koufeit-čuajut sežo oli keitetty valmehekse. Puutui oppie vie kouvolalastu lakriččua, kudamua oli tuonnuh Sanna Mylläri. Ylen hyvä se oli!
Piäzi Paginpertih sen alguhpanii Risto Salmela. Hätken emmo hänenke nähnyhes, da ilo oli vastavuo n’okakkai-rožači. Paginperti oli pietty hibridannu: emmohäi voinnuh jättiä kuččumattah omii Zoomači liittyjii dovariššoi. Aino Määttä oli liittynyh Paginpertih kerras kezoin kylbiettyy da Laura Kantola hierupruazniekan jälles. Janne Waris oli duačal Lieksas da siepäi tuli Zoomači Paginpertih. Ylen hyvä, gu nygöi karjalazet piästäh viettämäh aigua yhtes internetači.
Piäpagizijua Paginpertis oli kaksi. Enzimäzenny saneli omis ruadolois da projektois Martti Penttonen, kudai tuli Viinijärvele Kuopiospäi. Ylen äijän Martti on azunuh karjalan kielen hyväkse da häi jatkau omua ruandua iellehgi. Toizennu otti paginanvuoron taloin ižändy Timoi Munne, kudai paginan ližäkse vie pajattigi karjalakse.
Ilo oli nähtäkseh kaikkienke da olla yhtes vie kerdazen enne kezälomii. Tulii Paginperti roih sygyzyl, da sih näh ilmoittelemmo tarkembah myöhembä.
Ekliseh Pakinapirttih keräyty 13 henkie Šuomen eri čuppusista. Loittoyhtevyš ruatau miän kaikkien hyväkši, šitä muissamma passipoittua. Alukši vaihtoma kuulumisiena ta niitä šaimaki kerätä hyväččäisen kirjokoropan. Ken uinta-altahašša lapšineh päivineh uikšenteli, ken tuaš vilušta lakit korvissa frisbiitä lykkeli, ken muisteli männä netälin karjalan kerhuo, missä tikutettih ta šamoten kieltä opaššettih, ken potakkua oli tullun mökilläh issuttamah. Kevät še rahvašta ruatuttau tai ihaloimah panou.
Šiikajovella eläjä nuori taitoilija Reeta Suvanto piti mieltäkiinnittäjän Koti-nimisen pakinan. Reetan vienalaini ämmö tuli pakosičči Šuomeh tuattoh kesselissä vuotena 1924. Pikkaraisena Reeta tykkäsi kuunnella oman tuaton starinoja šiitä, kuin ukko Konsta oli tullun Šuomeh. Pellon haruamini jäi kešen, kun pakomatalla piti lähtie teräväh ta äkkie.
Omissa taitotevokšissa Reeta Suvanto on smiettin koti-teemua, oman karjalaisen heimokunnan kokemukšie Šuomešša: Mit asiet oltih šiämeššä, mit piti pityä šuojašša ta peitošša? Ajan kuluos’s’a nuori taitoilija on kypšyn šiih ajatukšeh, jotta ne šamaset ennein šiämeššä pietyt asiet nyt tullah piällä ta jatetah elämyäh šilmillä nähtävinä. Reetan luatimat korissukšet, kumpasissa on karjalaisie perintehisie hiirenkirjasie tahi inehmini-kuvijoloita, kerrotah šelkieh tapah: emmä ole enämpi peitošša.
Männä talvena Oulun Otto Karhin puistoh spuutiuvuttih kukkilinturuhka-aštiet, kumpasien kautti Reetalla himottais šanella, jotta tiäläki eläy karjalaisie. Šamanmoiset käytännölliset kaunissukšet kohta tullah Jovenšuun Niinivuarašša olijah Karjalanpuistoh.
Passipoičemma piäpakasijua ta kaikkie pakinapirttiläisie, ket eklein oltih keralla!
Kuva: Reeta Suvanto
Šomat ruhka-aštiet Oulun ryhjäššä
2.5.2022
Terveh! Kučumma kaikkie Pakinapirtin Zoom-kerähmöh pyhänäpiänä 22. oraškuuta 16–18 aikah. Piäpakasijakši on kučuttu Reeta Suvanto (Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta). Hiän on 28 vuuvvella olija kuvataitoilija. Eläy ta ruatau Šiikajovella, Pohjois-Pohjanmualla. Luatiu tevokšie karjalaisuošta, karjalaisešta kulttuurista, karjalan kieleštä, omašta heimokunnašta. Tevokšet noštau näkövih karjalaista kulttuurie, karjalaisie ta karjalaista identiteettie.
Sulakuun Paginperti: karjalazet nuoret piäpagizijoinnu
Pyhänpiän 24. sulakuudu paginpertiläzet myös kerävyttih Zoomači. Täl kerdua omii dieloloi da ruadoloi hyö paistih allus ruttoh da lyhyččäzeh da sit annettih paginanvuoron piäpagizijoile.
Piäpaginua pidämäh Paginpertih tuldih Milla Tynnyrinen da Maura Häkki, Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen ozanottajat da kieliaktivistat. Hyö mollembat ravieh da čomasti paistih karjalakse! Milla da Maura saneltih paiči muudu yhtistyksen ruandas, karjalazien nuorien dielolois, huolis, ilolois da tahtolois. Yksi moizis tahtolois on kielizakonan suandu karjalan kielele. Nuorien mieles juuri kielizakon raviembah da effektiivizembäh luaduh eistäs karjalan kielen dielot edehpäi.
Paginas oli saneltu sežo karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran nygyaigažuos, nägövih nostamizes, mennyön da nygözen aijan sobivutandas. Juuri nuoret ollah ozuttamas karjalastu kul’tuurua ezimerkikse somes taijon, miemoin da Tiktok-videoloin vuoh. Yhteltiedy hyö kehitetäh nygösty karjalan kieldygi.
Some-kanualat ollah tärgiet nuorile dai vahnembilegi, sendäh gu karjalazet eletäh eri čuril da nenga sit hyö vastavutah teriämbäh da puaksumbah. Jo äijän kerdua Karjalazet Nuoret ollah pietty omii edäkoufeikodvazii, kudamih kerävyi nuordu Suomen eri čuppuloispäi. Sanakse, yhtistykses nygöi on jo enäm 200 hengie! N’okakkai-rožači-vastavundat sežo ollah tärgiet da sendäh KNŠ ollahgi organizuittu eriluaduzii pidoloi, ezimerkikse moizii, kui mulloine Kegripruazniekku Jovensuus. Ližäkse karjalazet nuoret ollah otettu ozua karjalan kielen nedälin tembavuksih julguamal videoloi da kirjutuksii sego Pajot Folk -festivualih mennyt sygyzyl pidämäl sie karjalastu koufeičuppuu. Magiet šipainiekat oldih sie!
Nuoris on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu – puaksuh voit kuulta nečen. Nuoris on sežo kielen da kul’tuuran nygöinegi aigu, min hyö ollahgi jo ozutettu. Lykkyy heile ruandah kielen da kul’tuuran hyväkse sego elokseh karjalakse!
Tulieh Paginpertih näh ilmoittelemmo myöhembä Facebookas da karjalan elvytysprojektan blogas.
Terveh! Tulii Paginperti roih 24. sulakuudu da se avavuu 16 aigah. Piemmö sen Zoomači. Tule sinägi pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua. Piäpagizijoikse olemmo kuččunuh kaksi karjalastu nuordu, kuduat sanotah omah iččeh da paginah näh nenga:
”Olemmo Maura Häkki da Milla Tynnyrinen, karjalazet nuoret da KNŠ-yhtistyksen aktivistat. Pagizemmo omas ičes, oman karjalažuon löydämizes da karjalakse maltajis nuoris Suomes. Kerrommo, mittumua ruaduo nuoret kieliaktivistat jo ollah ruattu, da midä nuoret karjalan kielen da karjalankielizen medien hyväkse tuliel aijal tahtotah ruadua.”
Tule Paginpertih sinägi! Ota iččes lapsetgi keräle.
Ekliseh Zoom-pirttih pakinoilla keräyty kymmenen henkie. Kevät on piäššyn hyväh vauhtih kaikkiella, rahvaš vietetäh enämpäisen aikua pihalla kävelleššä ta muailman mänyö ajatukšissa riiččiessä.
Lönnivuaran Eemeli ilahuttau lukijua nyt ni karjalakši. Pakasima šiitä, kuin koko muailman luvetut lapšien kirjat kiännytäh vähemmistökielellä, kumpasen normittamini ta kehittämini tapahtuu kaiken aikua. Mitä kaikkie kiäntäjä joutuu smiettimäh ta mimmosie ratkasuja luatimah ta kuin äijän apuniekkua täh tarviččou. Kielen kehitäntä on kaikkien miän yhtehistä ruatuo.
Taričemma blogin lukijilla eräštä Eemelin kiännöštekstistä poimittuo šanua ta virkehtä.
HURAŠKAINI – Eemelin lakki.
”Hänen huraškaini oli kaiken kaikkieh šemmoni lippalakki, missä oli mušta lippa ta šinini piälyštä, imminkummani lakkiluttu.” (s. 5)
ŠIŠŠIKKÄ – rasavillistä
”Eemeli luati kujehie ta oli šiššikkä, ka Antti ei šiitä välittän yhtänä.” (s. 72)
OMAČOTTANI – jukuripää, omalaatuinen
”Ka Eemeli kačo oli omačottani poika, ta arvuapaš mitä hiän ruato! Hiän pisti rahan šuuhuh, ta juštih kun ajettih Poččilan ohičči, takaistumelta kuulu lyhyččäini – kl’unk. Še kl’unkkahuš kuulu juštih šilloin, kun Eemeli nielasi viisikopeikkahisen.
– Ohoh, vot šei kun ruttoh mäni alaš! šano Eemeli.” (s. 24–25)
”Ei ne šemmoista olis paistu, kun olis arvattu kuin šuuri herra Eemelistä tulou. Kun olis arvattu, jotta häneštä tulou preda, kunnanvalittujen neuvošton pakinanvetäjä!” (s. 8)
Preda ’puheenjohtaja’ on otettu laihinah tverinkarjalašta.
Maria Kuismin (hurual) da Ylöin Rinoi (oigiel). Kuva: Maria Kuismin
24.1.2022
“Ta šiitä 1994 vuuvvešta mie olen karjalan kieleššä ollun kiini joka päivä, joka tullut tulini päivä…”
Pakkaiskuun Pakinapirtti: Valentina Karakinan kertomiset Karjalan termikomiisin ruannan alottamisešta
Uuvven vuuvven enšimmäisen Pakinapirtin Zoom-istujaiset alettih uutisella. Tänä vuotena kuottelemma pityä miän Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti -kerähmöisie eri vetäjien väkilöin, näin karjalan eri murtehet paremmin piäššäh iäneh ta näkövih. Šamoten ušomma, jotta uuvvissuš kuččuu matkah uušie pakinapirttiläisie.
Eklisen pyhänpäivän illan piäpakasijana oli vienankarjalan uuraš kehittäjä Valentina Karakina. Omašša pakinaššah Valentina kerto Karjalan tašavallan termikomiisin alkutaipalehešta, kumpasešša hiän oli ruatan piällä kymmenen vuuvven. Karjalan kielen šanašton keryäntä, järješšäntä ta uuvvissanta vei koko elokšen pituvuiseh matkahaš ta nytki eläkkehellä ollešša Valentina on pätöväiset päivät kieliruavošta kiini. Neuvuo ta kaikenmoista kieleh liittyjyä juohatušta tarvitah vienankarjalan opaštajat, kiäntäjät, teatterien ohjuajat ta artistat, lehti-, ratijo- ta TV-toimittajat, karjalaisšeurat ta karjalan kielen šuvaččijat. Oma kieli ei paina šelkyä, päivät vilahellah tärkietä ruatuo eteh päin eistämäššä.
Pakinapirttiläiset šuatih kuulla ni starinua. Valentinan elosan starinoiččijan nerošta tiijetäh kaikin, ket on käyty vienankarjalan kešäkurššiloilla. Illačut on mänty šuut levieššä muhašša. Šaima nakrua vačat kipiekši ni ekliseššä Zoom-illačušša. Monet Pakinapirttih tulijat mainittih, jotta niin jo himottais piäššä näkömäh ta šepyämäh vanhoja karjalaisie yštävie.
Eklein meitä keräyty 17 ta oli ni enšikertalaisie. Kaikin vuorollah kerrottih kuulumiset ta šuatih ni pakauttua toini toista. Tule pakinoilla šieki!
Pakinapirttiläiset Zoom-istujaisissa 23.1.2022
Valentina Karakina kertou ensin Mikko Remšun starinan ta lopukši šelittäy, mintäh hiän on rahvahašša Paron Val’a:
Pyhänpiän 12. talvikuudu paginpertiläzet kerävyttih pidämäh rastavastu Viinijärvel Timoi Munnen taloih. Taloin ižändy oli hyväzesti varustannuhes gostii vastuamah: lämmitti mustan kylyn, keitti čuajut da myöhembä koufeit. Karjalazet tyhjin käzin gostih ei kävvä, sen tiijämmö ammui da hyvin, dai täl kerdua gostinčua täydyi: stolal nägyi rastavantiähtie – suurdu (buitegu Rastavan) dai piendy (buitegu rastavazen), lihapiiraihuttu, must’ois da vavarjois keitettyy kiiselii da rastavanpriädniekkiä sego glögii.
Lapset rastavazen stolas. Kuva: Hiloin Natoi
Nengomua čomua rastavantiähtie oli tuodu gostinčakse. Kuva: Hiloin Natoi
Magiedu must’ois da vavarjois keitetyy kiiselii. Kuva: Hiloin Natoi
Jo tavan mugah lastu oli keräl: kui Viinijärvel, mugai Zoomači Paginpertih yhtyjil. Neče on hyvä dielo, konzu llapset harjavutah pienyössäh karjalan kieleh, kuultah, kui aiguhizet paistah,äijät heis ičegi taratetah. Zoomalazet paginpertiläzet ei vai puututtu mustah kylyh, se žiäli, ga stolas meijänke buitegu istuttih. Pagin meni vesseläh da ravieh. Lapset nel’l’oiltih toiči pihal – ozakse ilmu oli ylen hyvä: ei tuulluh, oli pieni pakkaine da lumi čomendi kaiken pihan sego rinnal olijan mečän.
Troppaine mustah kylyh. Kuva: Hiloin Natoi
Nygöi rubiemmo vuottamah Rastavua da tulieh Paginpertih näh sovimmo tuliel kuul jo tulien vuongi. Piemmö iellehgi Paginpertii hibridannu, se lykystyi meil hyvin.
Päčči oli lämmitetty putilleh. Kuva: Hiloin Natoi
Hyviä Rastavua da lykkyy uudeh vuodeh! Olgua tervehen!
Kylmykuun Paginperti: Hyviä karjalan kielen pruazniekkua!
Karjalan kielen pruazniekkupiän paginpertiläzet kerävyttih JoMonin tilois Jovensuus da Zoomači: Paginperti piettih tuttuh luaduh hibridannu. Paginakse rodih karjalan kielen nedäli da kui sidä piettih somes da Suomen eri čuril.
Eila Markkinen saneli, gu kielinedälil omassah sobalaukas häi oli pannuh kirjutekset karjalakse, ezimerkikse laukas oli myödävänny pruazniekkupaidu(a) ‘juhlapaita’. Rahvas rakkahal otettih vastah moizii kirjuteksii da kyzeltih kieles ližiä. Eila on sežo käynnyh paikallizeh gimnuazieh sanelemah karjalan kieleh näh, monil nuoril oligi löydynyh karjalazii juurii.
Karma Ääpälä saneli, midä häi oli jullannuh Instagramas karjalan kielen nedälil da toi Paginpertih nečen čoman hyvittelykartin:
Laura Kantola oli yhtynyh Paginpertih Zoomači omien lapsienke. Lapset hyväl mielel kuunneltih meijän paginoi, eräs kerdaine vastattih kyzymyksih. Pieni yskyniekkaine, kudai enzimästy kerdua oli Paginpertis vaste kaksikuuhizennu silloi kevättalvel, nygöi istui muaman yskäs kaiken aigua da tarkazeh kuundeli, midä muut taratetah.
Janne Waris toi Paginpertih iččeh muaman pastettuu riissupyöröidy. Mittumat magiet net oldih!
Aira Šumiloff ei piässyh Paginpertih, ga työndi paginpertiläzile nengomua gostinčua:
Paginpertis kačoimmo karjalan kielen nedälil meijän blogas jullattuloi karjalankielizii opastusvideoloi. Olga Karlova da Maria Kuismin sanelitih, kui heidy lapsienke kuvattih videoloih. Nygöi blogas löydyy vai kolme videodu, ga niidy tulou myöhembä ližiä.
Pagizimmo tulieloigi Paginpertilöi, da rodih mostu ehoitustu: kerävymmö Paginpertih luadimah midägi syömisty yhtes da tarattamah karjakse. Loitoči kuundelijatgi otammo keräle paginah. Andanou korona sen luadie, ga neče on tovengi hyvä ideju.
Pagizimmo tiettäväine sih näh, mittumua julgavuo tuli karjalan kielen nedälin aigua. Mieleh oli lugie kirjutuksii da kaččuo videoloi karjalakse Karjalan kieli eläy -sivul Facebookas. Mostu kielinedälin piduo pidäy jatkua iellehgi sego paista, lugie, kirjuttua da pajattua karjalakse. Roikkah joga päiviä karjalan kielen päivy da nenga sit joga nedälii karjalan kielen nedäli!
Tulii Paginperti roih Viinijärvel Timoi Munnen luo (Viinijärventie 51, Viinijärvi). Piemmö sie rastavazen. Programmah kuuluu mustu kyly, magiedu syömisty sego karjalakse paginua dai pajuo. Vastavummo pyhänpiän 12. talvikuudu 14 aigah. Yhtyö voit sežo Zoomačigi.
Nygöi tulieh Paginpertih näh. Karjalan kielen päivy roih suovattan 27.11.2021, da sinä piän 16 aigah kerävymmö Paginpertih. Piemmö sengi hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, luandalkerros, suom. Rantakatu 23, kellarikerros) da Zoomači. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle!
Timoi Munne omassah Unis da mierol -ozutelmas. Kuva: Hiloin Natoi
27.9.2021
Syvyskuun Paginperti: Raija Pyölin pagin, Karjalan Sivistysseuran uvvet julgavot da karjalan opastujat keräl
Egläi paginpertiläzet kerävyttih Zoomači jo tostu kerdua tänä sygyzyn. Ilo oli nähtä kui alallizii Paginpertin kävijöi, mugai uuzii tulluzii. Kai uvvet paginpertiläzet ollah Päivännouzu-Suomen yliopistos nygöi piettävän livvinkarjalan peruskursan opastujat. Hyö egläi yhtyttih Paginpertih enne kaikkie kuundelemah Raija Pyölii, kuduan kielioppii da sanakniigoi käytetäh opastujes. Vuotammo opastujii tulieloihgi Paginpertilöih!
Perindön mugah joga Paginpertis jogahine ezmäi pagizou omii uudizii, dieloloi, ruadoloi da himoruadoloi, ga egläi annoimmo enzimäzen paginvuoron Raija Pyölile. Häi vähäzen da lyhyöh saneli omas ruavos karjalan kielen hyväkse, ga hätkembän da enämbän yhtesruavos L’udmila Markianovanke, kudamah näh häi on kirjutannuh kniigan Elostu suurembi ruado. Nečen kniigan merkičys vikse rubieu kazvamah aijan aloh. Kaikin, ket jo ollah lugiettu sen, sanottih, gu sit voibi tiijustua karjalan kielen kehittämizen histourien. Raija Pyöli on maltanuh ozuttua L’udmila Markianovua ristikanzannu dai ruadajannu sego ruadajannu ristikanzannu ylen hyvin. Erähät sanottih, gu ollah lugiettu kniigan azettumattah. Ken vie ei ole lugenuh nečidä kniigua, maksau luadie sen teriämbäh.
L’udmila Markianova da Raija Pyöli. Kuva: Raija Pyölin fotoarviivu
Raija Pyölin kniigan Elostu suurembi ruado on jullannuh Karjalan Sivistysseura, kudai sežo vaste on piästänyh ilmah kolmanden Peppi-kirjan Peppi Pitkysukku Suvimerel. Kniigal on kaksi kiändäjiä – Aleksi Ruuskanen da Tamara Ščerbakova. Aleksi oli Paginpertis da musteli tuonilmazih siirdynytty Tamarua hyväl sanal. Meijän Paginpertis rodih egläi tovengi koskettai.
Kuva: Karjalan Sivistysseura
Tulii Paginperti roih pyhänpiän 17.10.2021, 16 aigah. Piemmö sen hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, suom. Rantakatu 23) da Zoomači. Paginpertih tulou Timoi Munne uvven ozutuksenke Unis da mierol. Karjalazen brihan kazvandukerdomus. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!
Egläi paginpertiläzet kerävyttih zoomači kezäväliaijan jälles. Ilo oli nähtäkseh, sanella omii dieloloi da ruadoloi sego mustella mennytty keziä. Kezä oli räkki, da kaikin käydih kezoile äijän kerdua päiväs. Nygöi on muarju-, sieni- da griba-aigu, da sih näh sežo rodih paginua.
Čökähtihes Paginpertih nuori kalaniekkugi: juuri kalaspäi tulluh brihačču löyhki omua sualistu. Yksi tyttö saneli, kui muamo pagizou hänelleh da vellilöile sego sizärile karjalakse. Sil muamal oli yskäs yskyniekku, kudai kazvau meijän Zoom-Paginpertinke: lapsel oli vaste kaksigo kuudu, konzu muamo otti hänen keräle Paginpertih. Silloi pagingi oli yskyniekanvakkah näh piädynyh. Toine muamo oli čupukkua pastamas da poigu händy avvuttamas, konzu Paginperti algavui. Sidägi pagizimmo, da ylen hyvä, gu Paginpertis myö sanelemmo jogapäiväzes elokses da sih kuulujis dielolois. Sanakse, täl kerdua Paginpertis oli enämbi lastu, migu aiguhistu, mi ylen ihastutti meidy.
Pagizimmo Paginpertis uuzii pluanoigi, da paiči muudu, kedä tahtozimmo nähtä paginanpidäjinny tulielois Paginpertilöis. Tavan mugah joga Paginpertis on olluh paginanpidäi, kudai on sanelluh misgi tiemas. Nygöi vuotammo ligakuun Paginpertih Raija Pyölii, kudai uskaldihes tulla sanelemah iččeh julgavolois da eriže omassah uvves kniigas L’udmila Markianovah näh “Elostu suurembi ruado”. Kylmykuun Paginpertih ylen vuotammo Santtu Karhuu.
Tulii Paginperti roih pyhänpiän 26.9.2021, 16 aigah. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!
Kezäkuun Paginperti: keräl died’oi da yskyniekku sego Adaman gruunu, Odavan koronu dai Otavaisen kruunu
Paginperti kerävyi egläi zoomači räkkeh kaččomattah. Erähät oldih juuri tuldu kezoidu kylbemäspäi, erähät oldih omas pihas da siepäi yhtyttih paginah. Keräl oli yksi pereh died’ois yskyniekkah sah! Sanakse neče yskyniekku on olluh paginpertiläzenny Zoomas ihan allus algajen da voimmo nähtä, kui ravieh häi kazvau. Moine dielo tuou iluo. Died’oi ezmäi sanoi, gu ei häi pagize karjalakse, ga yhtelläh libui paginah da čoma kieli hänel oligi. Ližäkse mies ozutti kaikile vahnoi kuvii, kudamis näimmö hänen suurdu perehty: vellilöi, sizärii, bunukkoi. Tämä viritti tostugi paginpertilästy ozuttamah oman tuatan kuvii da mustelemah, kui hyö enne piettih Iivananpäiviä. Pruazniekku roihgi jo täl nedälil, da sih näh myö sežo vähäzen pagizimmo.
Paginpertis on moine perindö: allus jogahine sanelou omii dieloloi da uudizii, min jälles pagizemmo midägi tiemua. Täl kerdua tiemannu oli uuzi hätken vuotettu čoma sarjukuvasanakniigu Adaman gruunu / Odavan koronu / Otavaisen kruunu. Kniigan luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen. Suvikarjalaspäi vienankarjalakse sen on kiändänyh Olga Karlova da livvinkarjalakse Ilja Mošnikov. Katerina Paalamo saneli meile, kui kniigan luajindu oli mennyh da vastai paginpertiläzien kyzymyksih. Suuret passibot kuulutah kaikile kniigan luadijoile! Nečis kniigas lövvät äijän mostu sanastuo, kudamua voit käyttiä paginas joga päiviä. Lövvät sit čomien kuvien rinnal ezimerkikse syömizien, värilöin, elättilöin, ajonevvoloin nimitykset suvi-, livvin- da vienankarjalakse. Sarjukuvasanakniigu pädöy da roih mieleh kui lapsile, mugai aiguhizile.
Opastajien kerähmö da Paginperti: ravei nedälinloppu elvytysprojektan hantuzis
Karjalan elvytysprojektan hantuzis mennyt nedälinlopul kerävyimmö kahteh pidoh. Suovattan 22. oraskuudu piimmö enzimäzen karjalan opastajien, kielikerholoin pidäjien da toizien kieliruadajien kerähmön da pyhänpiän Sroičanpäivänny vastavuimmo Paginpertis. Mollembat vastavundat mendih Zoomas, da niilöih piäzigi rahvastu Suomen eri čurilpäi. Paginpertih kävyi sežo Ven’an karjalastu Karjalan Tazavallaspäi sego Tverin oblastispäi.
Opastajien da kielikerholoin pidäjien kerähmös pagizimmo sit, kui tärgei on verkostoijakseh sego suaja da andua nevvuo toine toizele karjalan opastusdielolois. Jogahine saneli omii kogemuksii kielen opastandas, da niilöin luvus oli rahvahanopistoloin karjalan kursoin sego lapsien kieli- da ozutelmukerholoin piendy. Nägövih nostih moizet dielot, kui opastusmaterjualoin vähys libo olemattomus ezimerkikse suurembih lapsih niškoi da vie segi, gu puaksuzeh iče opastajat tarvittas ližiä kielen opastustu. Neče oligi yksi sen kerähmön tarkoituksis: tiijustua, kui elvytysprojektu vois tugie karjalan opastajii da kielikerholoin pidäjii da ezimerkikse mittustu opastustu projektan hantuzis vois organizuija. Mostu ruandua projektas rubiemmo jatkamah da kehittämääh iellehgi.
Pyhänpiän 23. oraskuudu Paginpertis pagin meni ravieh. Perindön mugah jogahine saneli omii dieloloi, kuulumizii da midä vai iče tahtoi sanuo karjalakse. Täl kerdua Paginperis oli kaksi gost’upagizijua. Ezmäi Antonovan Natoi saneli Vieljärven kielipezän ruandas, sen ilolois, tuloksis dai probliemazis. Paras kohtu Natoin paginas oli se, konzu häi ozutti videon, kuduas kielipezän lapset paistih karjalakse. Kielipezän ruandu on hinnatoi: juuri sie lapsi kuulou kieldy da pagizou sih kogo päivän! Opastundu kieleh menöy kielipezäs kebjieh luaduh lapsien mieles, kerran se roih kižates da elostajes sego midägi mielužua ruaduo ruadajes. Natoin mugah Vieljärven kielipezä vuottas, konzu Suomesgi avavus karjalan kielipezä, da sit vaste vois suaja tugie da nevvuo toine toizes sego oppie ruadua midägi yhtehisty.
Toine pagizii oli Aleksi Ruuskanen, kudai saneli omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaičijat. Aleksi ozutti omassah kiännösezimerkit, kudamis nägyi, kui jygei toiči dai puaksuhgi löydiä pättävät vastinehet ezimerkikse sanondoile da sananpolvile. Sanakse, häi mainičči eriže Antovan Natoin vahnembispäi kerättyy sanonduluvetteluo, kuduas on olluh kiändäjäle suurdu abuu. Täsgi nägyi kerras, kui tärgei on karjalazil verkostoijakseh da avvuttua toine tostu.
Ilo oli nähtäkseh kaikkienke opastajien kerähmös dai Paginpertis. Mollembas vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Tulieh opastajien kerähmöh näh suat tieduo myöhembä. Tulii Paginperti roih 20. kezäkuudu. Vuotammo sih muidugi! Tule pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua: meil jogahine pagizou omah čomah paginluaduh.
Egläi Paginperti kerävyi Zoomas jo kolmattu kerdua. Ilo oli nähtä uuzii paginpertiläzii! Yksi heis kirjutti, gu vastebo nygöi ozakse on löydynyh kohtaine, kus voit paista karjalakse da kuunnella toizien paginoi eri murdehil. Jogahine saneli omii dieloloi, elostu, kyzeli muidu da vastai annettuloih kyzymyksih. Paistes aigu lennähtih terväh.
Gost’annu oli Olga Ogneva, kudai saneli Karjalan tv:n karjalankielizis programmois, kudamii kaikin myö ylen suvaičemmo: Lähtin minä Läkköiläh, Tolkun pagin, Omin silmin. Kai nämmä programmat lövvytäh Youtubes. Olga huomai, gu hyvä olis suaja enäm programmua lapsih niškoi, da kaikin oldih hänenke yhty mieldy.
Pagizimmo paginpertis sežo Kuibo parem karjalakse -kyzelyy da sen tärgevytty: myöhäi luajimmo nygösty karjalan kieldy yhtes. Tämän vuvven piettylöin kyzelylöin vuoh luajittuloih sanoih kuulutah ezimerkikse huondeskirkei, huondesniekku ’aamuvirkku’ da ildukirkei, ilduniekku ’iltavirkku’.
Tulii Paginperti roih 23. oraskuudu 16 aigah, da sit kuundelemmo Aleksi Ruuskastu, kudai kerdou omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaiččijat.
Tulien Paginpertin toizekse gost’akse roih Antonovan Natoi, kudai sanelou omas uvves ABČ-kniigas da Vieljärven kielipezäs. Natoi varmahgi ozuttau paginpertiläzile, midä ruatah lapset kielipezäs da kui hyö opastutah karjalan kieleh kižates da elostajes sego midägi ruaduo ruadajes, mi voi kiinnittiä toizien lapsien mieldy, sendäh hyvä on ottua Paginpertih keräle omat lapsetgi!
Virboipyhänpiän Paginpertih tuli 14 aiguhistu. Nelli lastu čökähtelih vähäzekse aigua tervehtimäh toine tostu. Erähil nävyttih kois školaniekoin luajitut čomat virboiviččazet.
Korona-aigu vei meijät Zoomah, da Paginpertin kohtal se on hyvägi dielo: sih piäzet nygöi hos kuspäi. Sanakse rahvastu oli Suomen eri čurilpäi sego Tverin Karjalaspäi. Ilo oli kuulta kaikkii karjalan paginluaduloi da nähtä, kui hyvin karjalazet ellendetäh toine tostu.
Eričyspassibot Olga Karlovale, kudai saneli meile Virboih da Äijähpäiväh näh ozuttajen čomua pruazniekkukuvua.
Yhtes vessel, eriže atkal – paginpertiläzet vastavuttih Zoomas
Kalevalan päivänny 28. tuhukuudu Jovensuun Paginperti piettih Zoomas. Ollougo muite oigieh sanuo Paginpertii iellehgi jovensuulazekse, kerran rahvastu kerävyi sih sežo toizis kohtispäi? Paginpertih nygöi voit yhtyö hos kuspäi! Korona-aigu toi meile äijän eriluadustu vaigevuttu, ga toizielpäi juuri nygöi myö voimmo vastavuo internetači. Sanakse Paginpertii vaste olen ottanuh ozua sežo tverinkarjalazien Lindu-paginkluubah. Karjalazil nygöi on hyvät mahtot olla yhtes – yhtes ongi vessel, ga eriže atkal.
Paginpertih tuli täl kerdua kaheksa aiguhistu da čökähtelihes sih lastugi. Keräl oli kai yksi yskyniekku! Tämä dielo vei meijät paginah sih näh, gu hyvä olis konzugi pidiä Lapsien Paginperti libo hos joga kerdua ottua programmah midägi lapsih niškoi. Tuliel kerdua tiemakse roih Virboi da virboittamine – sehäi jo vois olla lapsilegi vessel dielo. Paginpertih olemmo piättänyh kerävyö kerran kuus da tulii kerdu piädyy juuri virboipyhähpäiväh 28.kevätkuudu.
Joga Paginpertis jogahine meis on sanelluh omii uudizii, dieloloi, elostu, ruadoloi. Ni yksi ristikanzu ei ole jiännyh paginvuorottah! Yhtenjyttyzeh luaduh meni 28. tuhukuudu, da nenga rubiemmo jatkamah iellehgi. Vie olemmo sobinuh, gu joga kerdua vähimyölleh kentahto yksi rubieu sanelemah mihgi tiemah näh. Ezimerkikse täl kerdua minä sanelin yskyniekanvakku ‘äitiyspakkaus’-sanan luajindas da tuliel kerdua Olga Karlova sanelou meile Virboih näh.
Kalevalan päivän Paginpertis tiettäväine oli paginua Kalevalan merkičykseh näh karjalazes da suomelazes kul’tuuras da jogahine sanoi omii mielii meijän armahah eepossah niškoi. Pagizimmo ližäkse karjalan kielen elvytändäs da kehitändäs da nenga sit karjalan kielen tulieh aigah niškoi.
