Paginapertti

Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti

Täl sivul voit lugie karjalazen Paginpertin uudizii da dieloloi. Paginpertiläzet kerävytäh Zoomas kerran kuus pagizemah karjalakse.

9.8.2022

Paginperti Kaustizel

Heinykuun keskivälis piettih Kaustizel rahvahanmuuzikkufestivualit. Kaustine on Keski-Pohjanmual, Keski-Suomes. Monenjyttyzen rahvahanmuuzikan ližäkse vuvven muakundutiemannu oli Karjala. Ezimerkikse sie oldih Loimolan voima, Värttinä da rahvahanpläššindyryhjy Motora. Täs paginas Timoi Munne da Sanna Mylläri mustellah Kaustizen festivualii.

Timoi: Minähäi tiezin jo talvel, ku olizin tulemas ozuttamah omua Unis da mierol -monolougua Kaustizel. Sit dogadin, ku sinulgi ollus midägi sie.

Sanna: Minä olin tulemas sinne läs kogo nedälikse soittamah da ruadoh Folk-laukkah, ku olen sie Kaustizel käynnyh jo läs kaksikymmen kerdua. Olethäi sinägi olluh sie aijembah?

Timoi: Olin ga, Folkswagen-gruupanke. A jälgimäine kerdu oli jo 15 vuottu tagaperin.  Sit telefonas paistes sinä dogadiit, ku onhäi sie Loimolan voimagi…

Sanna: Muga! Sit minule piäh tuli, gu meidyhäi on sie yhtelaigua kedägi karjalan kielen pagizijua. Minule tuli kerras mieleh, ku sie pidäs suaja karjalan kieldy kuulumah, ei vaigu karjalastu muuzikkua da pläšindiä, ku nygöi Karjala on vie tiemannugi.

Timoi: Vot! Minä ottavuin kerras sih idejah, ku pidäzimmö Paginpertin Kaustizel da brilahutin programmujohtajale. Hänen mieles tämä ideju oli ylen pättävy da mieldykiinnittäi da häi löydi meile paginčupun.

Sanna: Meidy oli sie jo sinä, minä da Loimolan voiman mužikat Miša da Miikul Suači. Duumaičimmo, ku olis hyvä suaja sinne kaikkien murdehien pagizijua. Mieleh juohtui Olga Karlova da hänen pereh.

Timoi: Da minule juohtui mieleh, ku Markkizen Eilahäi eläy lähäl da minä brilahutin hänelleh. Häi uskaldi tulla da kuččuo vie Irina Karvozen da hänen muaman L’uba Paškovan, ket sežo eletäh sil čural. Sit meil oligi jo kogo paginjoukko.

Sanna: Muga, da sit sen Paginpertin pimmö Kaustizen pelimannitaloin koufeičupus suovattan 16. heinykuudu. Pelimannitaloi on vahnu da ylen čoma perindölline parzine taloi, ihan kui Karjalas, hos olimmogi Pohjanmual. Meidy oli sie enämbi kymmendy pagizijua da perti täyzi rahvastu.

Timoi: Meile pidi enzimäi tuttavuo, ku emmohäi myö kaikin olluh ni vastavuttu aijembah.

Sanna: Muga kui perindön mugah, allukse kerroimmo kuulumizii. Da sit myö pagizimmo kuundelijoile vähäzen kieleh näh. Löydyi rahvahan joukos vie ližiä pagizijuagi, soittai Essi Hirvonen vie tuli meijänke pagizemah. Oli rahvahan joukos erähii karjalan ellendäjii, kudamat mingi sanan maltettih sanuo.

Timoi: Lopuškal myö pagizimmo rahvahanmuuzikasgi. Mittustu rahvahanmuuzikkua oletto kuulluh da suvaičetto. Paginat mendih ravieh da oldih ylen mieldykiinnittäjät.

Sanna: Myö kaikin olimmo ylen hyväs mieles Paginpertin lopiettuu. A karjalaine pagin ei loppenuhes! Myöhäi ainos sie festivualialovehel vastavujes jatkoimmo paginua karjalakse.

Timoi: Tädä paginua kuultuu vastevai täydyi neče vuvven Karjala-tiemu!

Sanna: Nengaleite!

Sanna Mylläri da Timoi Munne Kouvolas 2. elokuudu 2022.

Paginperti Kaustizel

 

13.6.2022

Kezäkuun Paginperti: čomua keziä kaikile!

Hätken vuotettu kezä on tulluh da enne lomale lähtendiä paginpertiläzet vastavuttih vie kerdazen. Paginperti oli avvoi suovattan 11. kezäkuudu Viinijärvel Timoi Munnen talois. Jo äijän kerdua Timoi on ottanuh paginpertiläzii vastah omas kois da gostitannuhgi hyväzesti. Suovattan piettyh Paginpertih niškoi ižändy oli varustannuh šipainiekkua jäiččyvoinke. Koufeit-čuajut sežo oli keitetty valmehekse. Puutui oppie vie kouvolalastu lakriččua, kudamua oli tuonnuh Sanna Mylläri. Ylen hyvä se oli!

Piäzi Paginpertih sen alguhpanii Risto Salmela. Hätken emmo hänenke nähnyhes, da ilo oli vastavuo n’okakkai-rožači. Paginperti oli pietty hibridannu: emmohäi voinnuh jättiä kuččumattah omii Zoomači liittyjii dovariššoi. Aino Määttä oli liittynyh Paginpertih kerras kezoin kylbiettyy da Laura Kantola hierupruazniekan jälles. Janne Waris oli duačal Lieksas da siepäi tuli Zoomači Paginpertih. Ylen hyvä, gu nygöi karjalazet piästäh viettämäh aigua yhtes internetači.

Piäpagizijua Paginpertis oli kaksi. Enzimäzenny saneli omis ruadolois da projektois Martti Penttonen, kudai tuli Viinijärvele Kuopiospäi. Ylen äijän Martti on azunuh karjalan kielen hyväkse da häi jatkau omua ruandua iellehgi. Toizennu otti paginanvuoron taloin ižändy Timoi Munne, kudai paginan ližäkse vie pajattigi karjalakse.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke da olla yhtes vie kerdazen enne kezälomii. Tulii Paginperti roih sygyzyl, da sih näh ilmoittelemmo tarkembah myöhembä.

Roikkah meijän kezä lämmin. Čomua keziä kaikile!

Paginpertiläzet Viinijärvel.

 

23.5.2022

Terveh! Tulien Paginpertin piemmö Viinijärvel Timoi Munnen luo (Viinijärventie 51, Viinijärvi) suovattan 11. kezäkuudu 16 aigah. Piäpagizijannu on taloin ižändy Timoi Munne, kudai pajattau da ozuttelou sego eläy karjalakse. Voit tuvva keräle midätahto magiembastu. Yhtyö voit sežo Zoomačigi: Paginperti roih hibridannu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Timoi Munne

 

23.5.2022

Oraškuun Pakinapirtti: kuččuvierahana vienalaini taitoilija Reeta Suvanto

Ekliseh Pakinapirttih keräyty 13 henkie Šuomen eri čuppusista. Loittoyhtevyš ruatau miän kaikkien hyväkši, šitä muissamma passipoittua. Alukši vaihtoma kuulumisiena ta niitä šaimaki kerätä hyväččäisen kirjokoropan. Ken uinta-altahašša lapšineh päivineh uikšenteli, ken tuaš vilušta lakit korvissa frisbiitä lykkeli, ken muisteli männä netälin karjalan kerhuo, missä tikutettih ta šamoten kieltä opaššettih, ken potakkua oli tullun mökilläh issuttamah. Kevät še rahvašta ruatuttau tai ihaloimah panou.

Šiikajovella eläjä nuori taitoilija Reeta Suvanto piti mieltäkiinnittäjän Koti-nimisen pakinan. Reetan vienalaini ämmö tuli pakosičči Šuomeh tuattoh kesselissä vuotena 1924. Pikkaraisena Reeta tykkäsi kuunnella oman tuaton starinoja šiitä, kuin ukko Konsta oli tullun Šuomeh. Pellon haruamini jäi kešen, kun pakomatalla piti lähtie teräväh ta äkkie.

Iče Reeta piäsi käymäh ämmöh kotimualla Vienah 11-vuotisena tyttösenä, šanakši kulkuneuvot oltih jo toisenmoiset. Vienah liittyjät muissot ollah lämpimät, šai tuttavuštuo šuureh heimokuntah, čukeltua eläväh karjalaiseh kulttuurih, missä kalmismualla käyveššä muissettih ristie šilmät.

Omissa taitotevokšissa Reeta Suvanto on smiettin koti-teemua, oman karjalaisen heimokunnan kokemukšie Šuomešša: Mit asiet oltih šiämeššä, mit piti pityä šuojašša ta peitošša? Ajan kuluos’s’a nuori taitoilija on kypšyn šiih ajatukšeh, jotta ne šamaset ennein šiämeššä pietyt asiet nyt tullah piällä ta jatetah elämyäh šilmillä nähtävinä. Reetan luatimat korissukšet, kumpasissa on karjalaisie perintehisie hiirenkirjasie tahi inehmini-kuvijoloita, kerrotah šelkieh tapah: emmä ole enämpi peitošša.

Männä talvena Oulun Otto Karhin puistoh spuutiuvuttih kukkilinturuhka-aštiet, kumpasien kautti Reetalla himottais šanella, jotta tiäläki eläy karjalaisie. Šamanmoiset käytännölliset kaunissukšet kohta tullah Jovenšuun Niinivuarašša olijah Karjalanpuistoh.

Passipoičemma piäpakasijua ta kaikkie pakinapirttiläisie, ket eklein oltih keralla!

Kuva: Reeta Suvanto

Kukkilintu-aiheinen roskakori
Šomat ruhka-aštiet Oulun ryhjäššä

2.5.2022

Terveh! Kučumma kaikkie Pakinapirtin Zoom-kerähmöh pyhänäpiänä 22. oraškuuta 16–18 aikah. Piäpakasijakši on kučuttu Reeta Suvanto (Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta). Hiän on 28 vuuvvella olija kuvataitoilija. Eläy ta ruatau Šiikajovella, Pohjois-Pohjanmualla. Luatiu tevokšie karjalaisuošta, karjalaisešta kulttuurista, karjalan kieleštä, omašta heimokunnašta. Tevokšet noštau näkövih karjalaista kulttuurie, karjalaisie ta karjalaista identiteettie.

Zoom-linkki on še šama entini.

Ollou kyšyttävyä, kirjuta Pakinapirtin vetäjällä: olga.karlova(at)uef.fi

Tulkua terveh pakinoilla!

Omakuva. Reeta Suvanto

Omakuva: Reeta Suvanto

 

25.4.2022

Sulakuun Paginperti: karjalazet nuoret piäpagizijoinnu

Pyhänpiän 24. sulakuudu paginpertiläzet myös kerävyttih Zoomači. Täl kerdua omii dieloloi da ruadoloi hyö paistih allus ruttoh da lyhyččäzeh da sit annettih paginanvuoron piäpagizijoile.

Piäpaginua pidämäh Paginpertih tuldih Milla Tynnyrinen da Maura Häkki, Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen ozanottajat da kieliaktivistat. Hyö mollembat ravieh da čomasti paistih karjalakse! Milla da Maura saneltih paiči muudu yhtistyksen ruandas, karjalazien nuorien dielolois, huolis, ilolois da tahtolois. Yksi moizis tahtolois on kielizakonan suandu karjalan kielele. Nuorien mieles juuri kielizakon raviembah da effektiivizembäh luaduh eistäs karjalan kielen dielot edehpäi.

Paginas oli saneltu sežo karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran nygyaigažuos, nägövih nostamizes, mennyön da nygözen aijan sobivutandas. Juuri nuoret ollah ozuttamas karjalastu kul’tuurua ezimerkikse somes taijon, miemoin da Tiktok-videoloin vuoh. Yhteltiedy hyö kehitetäh nygösty karjalan kieldygi.

Some-kanualat ollah tärgiet nuorile dai vahnembilegi, sendäh gu karjalazet eletäh eri čuril da nenga sit hyö vastavutah teriämbäh da puaksumbah. Jo äijän kerdua Karjalazet Nuoret ollah pietty omii edäkoufeikodvazii, kudamih kerävyi nuordu Suomen eri čuppuloispäi. Sanakse, yhtistykses nygöi on jo enäm 200 hengie! N’okakkai-rožači-vastavundat sežo ollah tärgiet da sendäh KNŠ ollahgi organizuittu eriluaduzii pidoloi, ezimerkikse moizii, kui mulloine Kegripruazniekku Jovensuus. Ližäkse karjalazet nuoret ollah otettu ozua karjalan kielen nedälin tembavuksih julguamal videoloi da kirjutuksii sego Pajot Folk -festivualih mennyt sygyzyl pidämäl sie karjalastu koufeičuppuu. Magiet šipainiekat oldih sie!

Nuoris on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu – puaksuh voit kuulta nečen. Nuoris on sežo kielen da kul’tuuran nygöinegi aigu, min hyö ollahgi jo ozutettu. Lykkyy heile ruandah kielen da kul’tuuran hyväkse sego elokseh karjalakse!

Tulieh Paginpertih näh ilmoittelemmo myöhembä Facebookas da karjalan elvytysprojektan blogas.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Karjalazet Nuoret Suomes, Instagram

Kuva: Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša, Instagram

 

11.4.2022

Terveh! Tulii Paginperti roih 24. sulakuudu da se avavuu 16 aigah. Piemmö sen Zoomači. Tule sinägi pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua. Piäpagizijoikse olemmo kuččunuh kaksi karjalastu nuordu, kuduat sanotah omah iččeh da paginah näh nenga:
”Olemmo Maura Häkki da Milla Tynnyrinen, karjalazet nuoret da KNŠ-yhtistyksen aktivistat. Pagizemmo omas ičes, oman karjalažuon löydämizes da karjalakse maltajis nuoris Suomes. Kerrommo, mittumua ruaduo nuoret kieliaktivistat jo ollah ruattu, da midä nuoret karjalan kielen da karjalankielizen medien hyväkse tuliel aijal tahtotah ruadua.”
Tule Paginpertih sinägi! Ota iččes lapsetgi keräle.
Linkan suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

natalia.giloeva@uef.fi

Kačo Maura Häkin da Milla Tynnyrizen video täs: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Paginperti Zoomas

Kuva: Pixabay

 

21.03.2022

Kevätkuun Pakinapirtti: Lönnivuaran Eemeli vienankarjalakši

Ekliseh Zoom-pirttih pakinoilla keräyty kymmenen henkie. Kevät on piäššyn hyväh vauhtih kaikkiella, rahvaš vietetäh enämpäisen aikua pihalla kävelleššä ta muailman mänyö ajatukšissa riiččiessä.

Lönnivuaran Eemeli ilahuttau lukijua nyt ni karjalakši. Pakasima šiitä, kuin koko muailman luvetut lapšien kirjat kiännytäh vähemmistökielellä, kumpasen normittamini ta kehittämini tapahtuu kaiken aikua. Mitä kaikkie kiäntäjä joutuu smiettimäh ta mimmosie ratkasuja luatimah ta kuin äijän apuniekkua täh tarviččou. Kielen kehitäntä on kaikkien miän yhtehistä ruatuo.

Taričemma blogin lukijilla eräštä Eemelin kiännöštekstistä poimittuo šanua ta virkehtä.

HURAŠKAINI – Eemelin lakki.

”Hänen huraškaini oli kaiken kaikkieh šemmoni lippalakki, missä oli mušta lippa ta šinini piälyštä, imminkummani lakkiluttu.” (s. 5)

ŠIŠŠIKKÄ – rasavillistä

”Eemeli luati kujehie ta oli šiššikkä, ka Antti ei šiitä välittän yhtänä.” (s. 72)

OMAČOTTANI – jukuripää, omalaatuinen

Ka Eemeli kačo oli omačottani poika, ta arvuapaš mitä hiän ruato! Hiän pisti rahan šuuhuh, ta juštih kun ajettih Poččilan ohičči, takaistumelta kuulu lyhyččäini – kl’unk. Še kl’unkkahuš kuulu juštih šilloin, kun Eemeli nielasi viisikopeikkahisen.

– Ohoh, vot šei kun ruttoh mäni alaš! šano Eemeli.(s. 24–25)

KASINTERMÄ – šuomekši Kissankulma, alkuperäni ruočin Katthult

”Eemelillä oli ikyä viisi vuotta ta väkie kuin pienellä härällä, ta eli hiän Kasintermällä, mi kuulu Lönnivuaran kyläh.” (s. 5)

RÖPPÖ-MAN’U – Krösa-Maja ruočiksi, Pöperö-Maija šuomekši

Röppö-Man’u oli vanha papuraiska, kumpani kävi toičči auttamah konša missäki kotiaseissa.” (s. 76)

PREDA, PAKINANVETÄJÄ – šuomekši puheenjohtaja, venyähäkši predsedatel’

Ei ne šemmoista olis paistu, kun olis arvattu kuin šuuri herra Eemelistä tulou. Kun olis arvattu, jotta häneštä tulou preda, kunnanvalittujen neuvošton pakinanvetäjä!” (s. 8)

Preda ’puheenjohtaja’ on otettu laihinah tverinkarjalašta.

ŠUPPIAŠTIE – keittokulho, pilkkumi

Toiniarki, oraškuun kaheškymmeneštoini päivä, konša Eemeli šotki piän šuppiaštieh” (s. 13)

Kiännöštekstissä šuppiaštieta kučutah lisäkši näin: keittoaštie, staučča, potti.

POTUŠKAKARAMELLI – šuomelaisešša versijašša piparminttumakeinen, venäläiseššä mjatnyj ledenets

”– Tänäpiänä on tienattu tukullini rahua, pyörähytti hiän vesseläšti ta ošti hyvällä mielin viijellä kopeikalla potuškakaramellie pikkaraisella Iidalla kostinčakši.(s. 30)

Lähteh: Astrid Lindgren, Lönnivuaran Eemeli. Kuvittan Björn Berg. Vienankarjalakši kiäntän Olga Karlova. Karjalan Šivissyššeura ry, Helsinki 2021.

 

Tulii Paginperti roih 24. sulakuudu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

libo Olga Karlovalpäi olga.karlova@uef.fi, kudai on Paginpertin toizennu vedäjänny.

HUOM. Zoom-linkki on šama. Ollou vanha Paginperti-linkka tallešša, šillä piäšet!

 

Johtaja
Preda

Kuva: Pixabay

 

14.03.2022

Tulija Pakinapirtti on tällä netälillä pyhänäpiänä 20. kevätkuuta 16 aikah. Tällä kertua pakajamma Lönnivuaran Eemelistä ta tiettäväini vajehamma kuulumisiena. Pakinat piemmä Zoomissa.

Linkin Zoom-pirttih šuat Olga Karlovalta: olga.karlova(at)uef.fi

tahi Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

HUOM. Zoom-linkki on šama. Kellä on vanha Paginperti-linkka tallešša, ni šillä piäšet!

Tule terveh pakinoilla!

Vaahteramäen Eemeli vienankarjalaksi. Kirjan kansi.

 

21.2.2022

Tuhukuun Paginperti: pagizemmo karjalakse juuri nygöi

Mennyt pyhänpiän paginpertiläzet myös kerävyttih Zoomači. Paginpertis nägyi kui aiguhistu, mugai lastu.  Hyvänny perindönny paginpertiläzil on ottua omassah lapset keräle: nenga hyö harjavutah kuulemah toizien karjalastu paginua sego pagizemah karjalakse keskenähgi.

Pagin meni tuttuh luaduh: ezmäi jogahine pagizi omii dieloloi da uudizii, min jälles oli piäpagizijoin vuoro. Täl kerdua Paginpertih kävyi kerras kaksi piäpagizijua, Maria Kuismin da Ylöin Rinoi. Hyö saneltih erähäs mieldykiinnittäjäs kogemukses: mulloi mollembat inehmizet otettih ozua yhteh karjalankielizeh videoprojektah da keräl heil oldih iččeh lapset. Videoloin tiemat pyörittih enimite jogapäiväzes elokses ymbäri. Silloi oli luajittu äijy lyhyččästy dai pitkembiägi videodu kui pertin sydämes mugai pihal. Toiči lapsii pidi varustua kuvuandah hätkembängi, nenga sanottih Maria dai Rinoi. Yhty mieldy heijänke oldih Olga Karlova da Pekka Suutari, kudamien Miitrei-poigua sežo kuvattih.

Pagin paginua jatkau, da paginpertiläzet siirryttihgi sit karjalankielizien videoloin luajindah ylehizesti. Pagizemmo karjalakse juuri nygöi, sanelemmo karjalakse midä ruammo da/libo näimmö juuri nygöi -liinii olis ylen tärgei, sendäh gu se ozuttas: myö emmo vuota nimittumua pruazniekkua, nimittumii tiettylöi tilandehii emmogo ni kielitembavuksii, ga pagizemmo karjalakse ainos da nenga. Sanakse, Rinoin poigu Icaro jo iče luadiu videoloi karjalakse juuri muga: sanelou midä nägöy da ruadau juuri nygöi. Nenga voimmo luadie myögi!

Videot, kudualoih näh paistih Maria Kuismin da Ylöin Rinoi, vähästy myöhembä tullah karjalan elvytysprojektan blogan sivule. Nygöi täs löydyy kolme videodu karjalakse:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opassusvideot/

Tulii Paginperti roih 20.kevätkuudu. Tule sinägi dai ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi natalia.giloeva@uef.fi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

libo Olga Karlovalpäi olga.karlova@uef.fi, kudai on Paginpertin toizennu vedäjänny.

Zoom-Paginperti

Kuva: Pixabay

 

1.2.2022

Terveh! Tulii Paginperti roih pyhänpiän 20. tuhukuudu 16 aigah. Piemmö sen Zoomači. Paginpertih tulou kerras kaksi piäpagizijua, Maria Kuismin da Ylöin Rinoi. Hyö sanellah erähäs mieldykiinnittäjäs kogemukses: mulloi mollembat inehmizet otettih ozua yhteh karjalankielizeh videoprojektah da keräl heil oldih iččeh lapset.
Tule Paginpertih sinägi dai ota iččes lapset keräle!
Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Maria Kuismin da Ylöin Rinoi

Maria Kuismin (hurual) da Ylöin Rinoi (oigiel). Kuva: Maria Kuismin

 

24.1.2022

“Ta šiitä 1994 vuuvvešta mie olen karjalan kieleššä ollun kiini joka päivä, joka tullut tulini päivä…”

Pakkaiskuun Pakinapirtti: Valentina Karakinan kertomiset Karjalan termikomiisin ruannan alottamisešta

Uuvven vuuvven enšimmäisen Pakinapirtin Zoom-istujaiset alettih uutisella. Tänä vuotena kuottelemma pityä miän Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti -kerähmöisie eri vetäjien väkilöin, näin karjalan eri murtehet paremmin piäššäh iäneh ta näkövih. Šamoten ušomma, jotta uuvvissuš kuččuu matkah uušie pakinapirttiläisie.

Eklisen pyhänpäivän illan piäpakasijana oli vienankarjalan uuraš kehittäjä Valentina Karakina. Omašša pakinaššah Valentina kerto Karjalan tašavallan termikomiisin alkutaipalehešta, kumpasešša hiän oli ruatan piällä kymmenen vuuvven. Karjalan kielen šanašton keryäntä, järješšäntä ta uuvvissanta vei koko elokšen pituvuiseh matkahaš ta nytki eläkkehellä ollešša Valentina on pätöväiset päivät kieliruavošta kiini. Neuvuo ta kaikenmoista kieleh liittyjyä juohatušta tarvitah vienankarjalan opaštajat, kiäntäjät, teatterien ohjuajat ta artistat, lehti-, ratijo- ta TV-toimittajat, karjalaisšeurat ta karjalan kielen šuvaččijat. Oma kieli ei paina šelkyä, päivät vilahellah tärkietä ruatuo eteh päin eistämäššä.

Pakinapirttiläiset šuatih kuulla ni starinua. Valentinan elosan starinoiččijan nerošta tiijetäh kaikin, ket on käyty vienankarjalan kešäkurššiloilla. Illačut on mänty šuut levieššä muhašša. Šaima nakrua vačat kipiekši ni ekliseššä Zoom-illačušša. Monet Pakinapirttih tulijat mainittih, jotta niin jo himottais piäššä näkömäh ta šepyämäh vanhoja karjalaisie yštävie.

Eklein meitä keräyty 17 ta oli ni enšikertalaisie. Kaikin vuorollah kerrottih kuulumiset ta šuatih ni pakauttua toini toista. Tule pakinoilla šieki!

Pakinapirtin Zoom-tapaaminen
Pakinapirttiläiset Zoom-istujaisissa 23.1.2022

Valentina Karakina kertou ensin Mikko Remšun starinan ta lopukši šelittäy, mintäh hiän on rahvahašša Paron Val’a:

Linkki Valentinan starinah paistuna

Linkki Valentinan starinah kirjutettuna tekstinä

13.1.2022

Hyvyä alkanutta 2022 vuotta kaikilla pakinapirttiläisillä!

Tulija Pakinapirtti on pyhänäpiänä 23. pakkaiskuuta 15–17 Šuomen aikua (16–18 Moskovan aikua). Kallehena kost’ana on Valentina Karakina, kumpaista karjalaisien kešen tiijetäh vieläi Paron Val’akši kuččuo. Vuokkiniemeštä šyntysin olija ta Petroskoissa eläjä inehmini on ruatan šuurta työtä karjalan kielen hyväkši. Valentinua tunnetah vienankarjalan opaštajana, kiäntäjänä, kielen kehittäjänä, karjalaisšeurojen aktiivisena jäšenenä ta kullankarvasena starinoiččijana. Tulkua kaikin Paron Val’ua kuuntelomah tai pakauttelomah! Näkeyvymmä Zoomissa.

Linkin Zoom-Pakinapirttih šuat Olga Karlovalta: olga.karlova(at)uef.fi

tahi Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

HUOM. Zoom-linkki on šama. Kellä on vanha Paginperti-linkka tallešša, ni šillä piäšet!

vienankarjalan ja kultturin kurssi
Valentina Karakina pitämäššä luventuo vienankarjalan ta kulttuurin kurššilla Uhtuošša kešällä 2019

 

13.12.2021

Talvikuun Paginperti: ravei rastavaine Viinijärvel

Pyhänpiän 12. talvikuudu paginpertiläzet kerävyttih pidämäh rastavastu Viinijärvel Timoi Munnen taloih. Taloin ižändy oli hyväzesti varustannuhes gostii vastuamah: lämmitti mustan kylyn, keitti čuajut da myöhembä koufeit. Karjalazet tyhjin käzin gostih ei kävvä, sen tiijämmö ammui da hyvin, dai täl kerdua gostinčua täydyi: stolal nägyi rastavantiähtie – suurdu (buitegu Rastavan) dai piendy (buitegu rastavazen), lihapiiraihuttu, must’ois da vavarjois keitettyy kiiselii da rastavanpriädniekkiä sego glögii.

Lapset rastavazen.

Lapset rastavazen stolas. Kuva: Hiloin Natoi

Rastavantiähtet

Nengomua čomua rastavantiähtie oli tuodu gostinčakse. Kuva: Hiloin Natoi

Magei kiiseli.

Magiedu must’ois da vavarjois keitetyy kiiselii. Kuva: Hiloin Natoi

Jo tavan mugah lastu oli keräl: kui Viinijärvel, mugai Zoomači Paginpertih yhtyjil. Neče on hyvä dielo, konzu llapset harjavutah pienyössäh karjalan kieleh, kuultah, kui aiguhizet paistah,äijät heis ičegi taratetah. Zoomalazet paginpertiläzet ei vai puututtu mustah kylyh, se žiäli, ga stolas meijänke buitegu istuttih. Pagin meni vesseläh da ravieh. Lapset nel’l’oiltih toiči pihal – ozakse ilmu oli ylen hyvä: ei tuulluh, oli pieni pakkaine da lumi čomendi kaiken pihan sego rinnal olijan mečän.

Mustu kyly.

Troppaine mustah kylyh. Kuva: Hiloin Natoi

Nygöi rubiemmo vuottamah Rastavua da tulieh Paginpertih näh sovimmo tuliel kuul jo tulien vuongi. Piemmö iellehgi Paginpertii hibridannu, se lykystyi meil hyvin.

Päčči.

Päčči oli lämmitetty putilleh. Kuva: Hiloin Natoi

Hyviä Rastavua da lykkyy uudeh vuodeh! Olgua tervehen!

 

29.11.2021

Kylmykuun Paginperti: Hyviä karjalan kielen pruazniekkua!

Karjalan kielen pruazniekkupiän paginpertiläzet kerävyttih JoMonin tilois Jovensuus da Zoomači: Paginperti piettih tuttuh luaduh hibridannu. Paginakse rodih karjalan kielen nedäli da kui sidä piettih somes da Suomen eri čuril.

Eila Markkinen saneli, gu kielinedälil omassah sobalaukas häi oli pannuh kirjutekset karjalakse, ezimerkikse laukas oli myödävänny pruazniekkupaidu(a) ‘juhlapaita’. Rahvas rakkahal otettih vastah moizii kirjuteksii da kyzeltih kieles ližiä. Eila on sežo käynnyh paikallizeh gimnuazieh sanelemah karjalan kieleh näh, monil nuoril oligi löydynyh karjalazii juurii.

Karma Ääpälä saneli, midä häi oli jullannuh Instagramas karjalan kielen nedälil da toi Paginpertih nečen čoman hyvittelykartin:

Hyviä karjalan kielen pruazniekkua!

Laura Kantola oli yhtynyh Paginpertih Zoomači  omien lapsienke. Lapset hyväl mielel kuunneltih meijän paginoi, eräs kerdaine vastattih kyzymyksih. Pieni yskyniekkaine, kudai enzimästy kerdua oli Paginpertis vaste kaksikuuhizennu silloi kevättalvel, nygöi istui muaman yskäs kaiken aigua da tarkazeh kuundeli, midä muut taratetah.

Janne Waris toi Paginpertih iččeh muaman pastettuu riissupyöröidy. Mittumat magiet net oldih!

Riissupyöröit

Aira Šumiloff ei piässyh Paginpertih, ga työndi paginpertiläzile nengomua gostinčua:

Tervehyzet

Paginpertis kačoimmo karjalan kielen nedälil meijän blogas jullattuloi karjalankielizii opastusvideoloi. Olga Karlova da Maria Kuismin sanelitih, kui heidy lapsienke kuvattih videoloih. Nygöi blogas löydyy vai kolme videodu, ga niidy tulou myöhembä ližiä.

Pagizimmo tulieloigi Paginpertilöi, da rodih mostu ehoitustu: kerävymmö Paginpertih luadimah midägi syömisty yhtes da tarattamah karjakse. Loitoči kuundelijatgi otammo keräle paginah. Andanou korona sen luadie, ga neče on tovengi hyvä ideju.

Pagizimmo tiettäväine sih näh, mittumua julgavuo tuli karjalan kielen nedälin aigua. Mieleh oli lugie kirjutuksii da kaččuo videoloi karjalakse Karjalan kieli eläy -sivul Facebookas. Mostu kielinedälin piduo pidäy jatkua iellehgi sego paista, lugie, kirjuttua da pajattua karjalakse. Roikkah joga päiviä karjalan kielen päivy da nenga sit joga nedälii karjalan kielen nedäli!

Tulii Paginperti roih Viinijärvel Timoi Munnen luo (Viinijärventie 51, Viinijärvi). Piemmö sie rastavazen. Programmah kuuluu mustu kyly, magiedu syömisty sego karjalakse paginua dai pajuo. Vastavummo pyhänpiän 12. talvikuudu 14 aigah. Yhtyö voit sežo Zoomačigi.

Mustu kyly

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Opastusvideot lövvät täs: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opassusvideot/

Karjalan kieli eläy -sivu löydyy täs: https://www.facebook.com/Karjalan-kieli-el%C3%A4y-104724438093738

Hyviä rastavanaigua kaikile!

 

18.10.2021

Ligakuun Paginperti: Unis da mierol, Zoomas da Jovensuus

Pyhänpiän 17. ligakuudu oli kerävynnyh eričykselline Paginperti. Enzimästy kerdua opiimmo pidiä sen hibridannu, da sen lykystyigi hyvin. Vuitti paginpertiläzis tuli JoMonin tiloih Jovensuus, vuitti yhtyi Zoomači. Programmugi eroi tavanmugazes. Täl kerdua Paginpertis näimmö, kui Timoi Munne eläy laval hyrzyläzen brihan elostu. Kačoimmo da uskoimmo, kyynäletgi nostih silmih. JoMonin tiloih enzimästy kerdua tulluot rahvas nähtih Zoomas omii sugulazii, kudamienke ei oldu vastavuttu 2–3 vuottu! Da niilöil sugulazil Zoomas da Jovensuus paikal piädyjil oldihgi hyrzyläzet juuret. Nenga olettelou elokses, ei unis.

Uudeh ozutelmah näh Timoi Munnenke on paissuh Hiloin Natoi, da sen paginan voit lugie täs:

https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/timoi-munne-mina-olen-hyrzylaine-briha-omas-ozutelmas/?fbclid=IwAR2NpYv6N0RdafLCMbxJCu5MSikdnWxxRvq99PNTAcPulbaG2riIsZWv_n0

Nygöi tulieh Paginpertih näh. Karjalan kielen päivy roih suovattan 27.11.2021, da sinä piän 16 aigah kerävymmö Paginpertih.  Piemmö sengi hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, luandalkerros, suom. Rantakatu 23, kellarikerros) da Zoomači. Tule sinägi da ota iččes lapset keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Timoi Munne Unis da mierol -ozutelmas

Timoi Munne omassah Unis da mierol -ozutelmas. Kuva: Hiloin Natoi

 

27.9.2021

Syvyskuun Paginperti: Raija Pyölin pagin, Karjalan Sivistysseuran uvvet julgavot da karjalan opastujat keräl

Egläi paginpertiläzet kerävyttih Zoomači jo tostu kerdua tänä sygyzyn. Ilo oli nähtä kui alallizii Paginpertin kävijöi, mugai uuzii tulluzii. Kai uvvet paginpertiläzet ollah Päivännouzu-Suomen yliopistos nygöi piettävän livvinkarjalan peruskursan opastujat. Hyö egläi yhtyttih Paginpertih enne kaikkie  kuundelemah Raija Pyölii, kuduan kielioppii da sanakniigoi käytetäh opastujes. Vuotammo opastujii tulieloihgi Paginpertilöih!

Perindön mugah joga Paginpertis jogahine ezmäi pagizou omii uudizii, dieloloi, ruadoloi da himoruadoloi, ga egläi annoimmo enzimäzen paginvuoron Raija Pyölile. Häi vähäzen da lyhyöh saneli omas ruavos karjalan kielen hyväkse, ga hätkembän da enämbän yhtesruavos L’udmila Markianovanke, kudamah näh häi on kirjutannuh kniigan Elostu suurembi ruado. Nečen kniigan merkičys vikse rubieu kazvamah aijan aloh. Kaikin, ket jo ollah lugiettu sen, sanottih, gu sit voibi tiijustua karjalan kielen kehittämizen histourien. Raija Pyöli on maltanuh ozuttua L’udmila Markianovua ristikanzannu dai  ruadajannu sego ruadajannu ristikanzannu ylen hyvin. Erähät sanottih, gu ollah lugiettu kniigan azettumattah. Ken vie ei ole lugenuh nečidä kniigua, maksau luadie sen teriämbäh.

L'udmila Markianova da Raija Pyöli

L’udmila Markianova da Raija Pyöli. Kuva: Raija Pyölin fotoarviivu

Raija Pyölin kniigan Elostu suurembi ruado on jullannuh Karjalan Sivistysseura, kudai sežo vaste on piästänyh ilmah kolmanden Peppi-kirjan Peppi Pitkysukku Suvimerel. Kniigal on kaksi kiändäjiä – Aleksi Ruuskanen da Tamara Ščerbakova. Aleksi oli Paginpertis da musteli tuonilmazih siirdynytty Tamarua hyväl sanal. Meijän Paginpertis rodih egläi tovengi koskettai.

Peppi Pitkysukku Suvimerel

Kuva: Karjalan Sivistysseura

Tulii Paginperti roih pyhänpiän 17.10.2021, 16 aigah. Piemmö sen hibridannu. Vastavummo Jovensuus JoMonin tilois (Randukadu 23, suom. Rantakatu 23) da Zoomači. Paginpertih tulou Timoi Munne uvven ozutuksenke Unis da mierol. Karjalazen brihan kazvandukerdomus. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Unis da mierol

Kuva: Timoi Munne

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Hyviä sygyzyn jatkuo kaikile!

 

30.8.2021

Elokuun Paginperti: lastu enämbi, migu aiguhistu

Egläi paginpertiläzet kerävyttih zoomači kezäväliaijan jälles. Ilo oli nähtäkseh, sanella  omii dieloloi da ruadoloi sego mustella mennytty keziä. Kezä oli räkki, da kaikin käydih kezoile äijän kerdua päiväs. Nygöi on muarju-, sieni- da griba-aigu, da sih näh sežo rodih paginua.

Čökähtihes Paginpertih nuori kalaniekkugi: juuri kalaspäi tulluh brihačču löyhki omua sualistu. Yksi tyttö saneli, kui muamo pagizou hänelleh da vellilöile sego sizärile karjalakse. Sil muamal oli yskäs yskyniekku, kudai kazvau meijän Zoom-Paginpertinke: lapsel oli vaste kaksigo kuudu, konzu muamo otti hänen keräle Paginpertih. Silloi pagingi oli yskyniekanvakkah näh piädynyh. Toine muamo oli čupukkua pastamas da poigu händy avvuttamas, konzu Paginperti algavui. Sidägi pagizimmo, da ylen hyvä, gu Paginpertis myö sanelemmo jogapäiväzes elokses da sih kuulujis dielolois. Sanakse, täl kerdua Paginpertis oli enämbi lastu, migu aiguhistu, mi ylen ihastutti meidy.

Pagizimmo Paginpertis uuzii pluanoigi, da paiči muudu, kedä tahtozimmo nähtä paginanpidäjinny tulielois Paginpertilöis. Tavan mugah joga Paginpertis on olluh paginanpidäi, kudai on sanelluh misgi tiemas. Nygöi vuotammo ligakuun Paginpertih Raija Pyölii, kudai uskaldihes tulla sanelemah iččeh julgavolois da eriže omassah uvves kniigas L’udmila Markianovah näh “Elostu suurembi ruado”. Kylmykuun Paginpertih ylen vuotammo Santtu Karhuu.

Tulii Paginperti roih pyhänpiän 26.9.2021, 16 aigah. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua sygyzyy kaikile!

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

21.6.2021

Kezäkuun Paginperti: keräl died’oi da yskyniekku sego Adaman gruunu, Odavan koronu dai Otavaisen kruunu

Paginperti kerävyi egläi zoomači räkkeh kaččomattah. Erähät oldih juuri tuldu kezoidu kylbemäspäi, erähät oldih omas pihas da siepäi yhtyttih paginah. Keräl oli yksi pereh died’ois yskyniekkah sah! Sanakse neče yskyniekku on olluh paginpertiläzenny Zoomas  ihan allus algajen da voimmo nähtä, kui ravieh häi kazvau. Moine dielo tuou iluo. Died’oi ezmäi sanoi, gu ei häi pagize karjalakse, ga yhtelläh libui paginah da čoma kieli hänel oligi. Ližäkse mies ozutti kaikile vahnoi kuvii, kudamis näimmö hänen suurdu perehty: vellilöi, sizärii, bunukkoi. Tämä viritti tostugi paginpertilästy ozuttamah oman tuatan kuvii da mustelemah, kui hyö enne piettih Iivananpäiviä. Pruazniekku roihgi jo täl nedälil, da sih näh myö sežo vähäzen pagizimmo.

Paginpertis on moine perindö: allus jogahine sanelou omii dieloloi da uudizii, min jälles pagizemmo midägi tiemua. Täl kerdua tiemannu oli uuzi hätken vuotettu čoma sarjukuvasanakniigu Adaman gruunu / Odavan koronu / Otavaisen kruunu. Kniigan luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen. Suvikarjalaspäi vienankarjalakse sen on kiändänyh Olga Karlova da livvinkarjalakse Ilja Mošnikov. Katerina Paalamo saneli meile, kui kniigan luajindu oli mennyh da vastai paginpertiläzien kyzymyksih. Suuret passibot kuulutah kaikile kniigan luadijoile! Nečis kniigas lövvät äijän mostu sanastuo, kudamua voit käyttiä paginas joga päiviä. Lövvät sit čomien kuvien rinnal ezimerkikse syömizien, värilöin, elättilöin, ajonevvoloin nimitykset  suvi-, livvin- da vienankarjalakse. Sarjukuvasanakniigu pädöy da roih mieleh kui lapsile, mugai aiguhizile.

Tulii Paginperti roih 29. elokuudu 16 aigah, sissäh piemmö väliaijan.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua lämmiä keziä kaikile!

Adaman gruunu -kirjan kansikuva

24.5.2021

Opastajien kerähmö da Paginperti: ravei nedälinloppu elvytysprojektan hantuzis

Karjalan elvytysprojektan hantuzis mennyt nedälinlopul kerävyimmö kahteh pidoh. Suovattan 22. oraskuudu piimmö enzimäzen karjalan opastajien, kielikerholoin pidäjien da toizien kieliruadajien kerähmön da pyhänpiän Sroičanpäivänny vastavuimmo Paginpertis. Mollembat vastavundat mendih Zoomas, da niilöih piäzigi rahvastu Suomen eri čurilpäi. Paginpertih kävyi sežo Ven’an karjalastu Karjalan Tazavallaspäi sego Tverin oblastispäi.

Opastajien da kielikerholoin pidäjien kerähmös pagizimmo sit, kui tärgei on verkostoijakseh sego suaja da andua nevvuo toine toizele karjalan opastusdielolois. Jogahine saneli omii kogemuksii kielen opastandas, da niilöin luvus oli rahvahanopistoloin karjalan kursoin sego lapsien kieli- da ozutelmukerholoin piendy. Nägövih nostih moizet dielot, kui opastusmaterjualoin vähys libo olemattomus ezimerkikse suurembih lapsih niškoi da vie segi, gu puaksuzeh iče opastajat tarvittas ližiä kielen opastustu. Neče oligi yksi sen kerähmön tarkoituksis: tiijustua, kui elvytysprojektu vois tugie karjalan opastajii da kielikerholoin pidäjii da ezimerkikse mittustu opastustu projektan hantuzis vois organizuija. Mostu ruandua projektas rubiemmo jatkamah da kehittämääh iellehgi.

Pyhänpiän 23. oraskuudu Paginpertis pagin meni ravieh. Perindön mugah jogahine saneli omii dieloloi, kuulumizii da midä vai iče tahtoi sanuo karjalakse. Täl kerdua Paginperis oli kaksi gost’upagizijua. Ezmäi Antonovan Natoi saneli Vieljärven kielipezän ruandas, sen ilolois, tuloksis dai probliemazis. Paras kohtu Natoin paginas oli se, konzu häi ozutti videon, kuduas kielipezän lapset paistih karjalakse. Kielipezän ruandu on hinnatoi: juuri sie lapsi kuulou kieldy da pagizou sih kogo päivän! Opastundu kieleh menöy kielipezäs kebjieh luaduh lapsien mieles, kerran se roih kižates da elostajes sego midägi mielužua ruaduo ruadajes. Natoin mugah Vieljärven kielipezä vuottas, konzu Suomesgi avavus karjalan kielipezä, da sit vaste vois suaja tugie da nevvuo toine toizes sego oppie ruadua midägi yhtehisty.

Toine pagizii oli Aleksi Ruuskanen, kudai saneli omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaičijat. Aleksi ozutti omassah kiännösezimerkit, kudamis nägyi, kui jygei toiči dai puaksuhgi löydiä pättävät vastinehet ezimerkikse sanondoile da sananpolvile. Sanakse, häi mainičči eriže Antovan Natoin vahnembispäi kerättyy sanonduluvetteluo, kuduas on olluh kiändäjäle suurdu abuu. Täsgi nägyi kerras, kui tärgei on karjalazil verkostoijakseh da avvuttua toine tostu.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke opastajien kerähmös dai Paginpertis. Mollembas vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Tulieh opastajien kerähmöh näh suat tieduo myöhembä. Tulii Paginperti roih 20. kezäkuudu. Vuotammo sih muidugi! Tule pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua: meil jogahine pagizou omah čomah paginluaduh.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

 

26.4.2021

Sulakuun Paginperti: terveh tulgua, uvvet paginpertiläzet!

Egläi Paginperti kerävyi Zoomas jo kolmattu kerdua. Ilo oli nähtä uuzii paginpertiläzii! Yksi heis kirjutti, gu vastebo nygöi ozakse on löydynyh kohtaine, kus voit paista karjalakse da kuunnella toizien paginoi eri murdehil. Jogahine saneli omii dieloloi, elostu, kyzeli muidu da vastai annettuloih kyzymyksih. Paistes aigu lennähtih terväh. 

Gost’annu oli Olga Ogneva, kudai saneli Karjalan tv:n karjalankielizis programmois, kudamii kaikin myö ylen suvaičemmo: Lähtin minä Läkköiläh, Tolkun pagin, Omin silmin. Kai nämmä programmat lövvytäh Youtubes. Olga huomai, gu hyvä olis suaja enäm programmua lapsih niškoi, da kaikin oldih hänenke yhty mieldy. 

Pagizimmo paginpertis sežo Kuibo parem karjalakse -kyzelyy da sen tärgevytty: myöhäi luajimmo nygösty karjalan kieldy yhtes.  Tämän vuvven piettylöin kyzelylöin vuoh luajittuloih sanoih kuulutah ezimerkikse huondeskirkei, huondesniekku ’aamuvirkku’ da ildukirkei, ilduniekku ’iltavirkku’.

Tulii Paginperti roih 23. oraskuudu 16 aigah, da sit kuundelemmo Aleksi Ruuskastu, kudai kerdou omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaiččijat.  

Tulien Paginpertin toizekse gost’akse roih Antonovan Natoi, kudai sanelou omas uvves ABČ-kniigas da  Vieljärven kielipezäs. Natoi varmahgi ozuttau paginpertiläzile, midä ruatah lapset kielipezäs da kui hyö opastutah karjalan kieleh kižates da elostajes sego midägi ruaduo ruadajes, mi voi kiinnittiä toizien lapsien mieldy, sendäh hyvä on ottua Paginpertih keräle omat lapsetgi!  

 Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

 

29.3.2021
Virboi Paginpertis
Virboipyhänpiän Paginpertih tuli 14 aiguhistu. Nelli lastu čökähtelih vähäzekse aigua tervehtimäh toine tostu.  Erähil nävyttih kois školaniekoin luajitut čomat virboiviččazet.
Korona-aigu vei meijät Zoomah, da Paginpertin kohtal se on hyvägi dielo: sih piäzet nygöi hos kuspäi. Sanakse rahvastu oli Suomen eri čurilpäi sego Tverin Karjalaspäi. Ilo oli kuulta kaikkii karjalan paginluaduloi da nähtä, kui hyvin karjalazet ellendetäh toine tostu.
Eričyspassibot Olga Karlovale, kudai saneli meile Virboih da Äijähpäiväh näh ozuttajen čomua pruazniekkukuvua.
Hyvyä Äijyäpäivyä! Hyviä Äijiäpäiviä kaikile!
Kuva: Katerina Paalamo
Pääsiäismunia linnunpesässä

1.3.2021

Yhtes vessel, eriže atkal – paginpertiläzet vastavuttih Zoomas

Kalevalan päivänny 28. tuhukuudu Jovensuun Paginperti piettih Zoomas. Ollougo muite oigieh sanuo Paginpertii iellehgi jovensuulazekse, kerran rahvastu kerävyi sih sežo toizis kohtispäi? Paginpertih nygöi voit yhtyö hos kuspäi! Korona-aigu toi meile äijän eriluadustu vaigevuttu, ga toizielpäi juuri nygöi myö voimmo vastavuo internetači. Sanakse Paginpertii vaste olen ottanuh ozua sežo tverinkarjalazien Lindu-paginkluubah. Karjalazil nygöi on hyvät mahtot olla yhtes – yhtes ongi vessel, ga eriže atkal.

Paginpertih tuli täl kerdua kaheksa aiguhistu da čökähtelihes sih lastugi. Keräl oli kai yksi yskyniekku! Tämä dielo vei meijät paginah sih näh, gu hyvä olis konzugi pidiä Lapsien Paginperti libo hos joga kerdua ottua programmah midägi lapsih niškoi. Tuliel kerdua tiemakse roih Virboi da virboittamine – sehäi jo vois olla lapsilegi vessel dielo. Paginpertih olemmo piättänyh kerävyö kerran kuus da tulii kerdu piädyy juuri virboipyhähpäiväh 28.kevätkuudu.

Joga Paginpertis jogahine meis on sanelluh omii uudizii, dieloloi, elostu, ruadoloi. Ni yksi ristikanzu ei ole jiännyh  paginvuorottah! Yhtenjyttyzeh luaduh meni 28. tuhukuudu, da nenga rubiemmo jatkamah iellehgi. Vie olemmo sobinuh, gu joga kerdua vähimyölleh kentahto yksi rubieu sanelemah mihgi tiemah näh. Ezimerkikse täl kerdua minä sanelin yskyniekanvakku ‘äitiyspakkaus’-sanan luajindas da tuliel kerdua Olga Karlova sanelou meile Virboih näh.

Kalevalan päivän Paginpertis tiettäväine oli paginua Kalevalan merkičykseh näh karjalazes da suomelazes kul’tuuras da jogahine sanoi omii mielii meijän armahah eepossah niškoi. Pagizimmo ližäkse karjalan kielen elvytändäs da  kehitändäs da nenga sit karjalan kielen tulieh aigah niškoi.

Ilo oli nähtäkseh Paginpertis kaikkienke. Aigu karjalakse paistes lendi terväh. Vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Vuotammo Paginpertih muidugi! Tulgua, paiskua karjalakse  da jogahine omah čomah paginluaduh. Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi (linku Natoin Facebook-sivule).

Paginpertin sivu löydyy Facebookas (Paginpertin linku).

Kirjutannuh Hiloin Natoi, Paginperti

Kuva: Pixabay