Paginapertti

Pakinapirtti – Paginapertti – Paginperti

Täl sivul voit lugie karjalazen Paginpertin uudizii da dieloloi. Paginpertiläzet kerävytäh Zoomas kerran kuus pagizemah karjalakse.

30.8.2021

Elokuun Paginperti: lastu enämbi, migu aiguhistu

Egläi paginpertiläzet kerävyttih zoomači kezäväliaijan jälles. Ilo oli nähtäkseh, sanella  omii dieloloi da ruadoloi sego mustella mennytty keziä. Kezä oli räkki, da kaikin käydih kezoile äijän kerdua päiväs. Nygöi on muarju-, sieni- da griba-aigu, da sih näh sežo rodih paginua.

Čökähtihes Paginpertih nuori kalaniekkugi: juuri kalaspäi tulluh brihačču löyhki omua sualistu. Yksi tyttö saneli, kui muamo pagizou hänelleh da vellilöile sego sizärile karjalakse. Sil muamal oli yskäs yskyniekku, kudai kazvau meijän Zoom-Paginpertinke: lapsel oli vaste kaksigo kuudu, konzu muamo otti hänen keräle Paginpertih. Silloi pagingi oli yskyniekanvakkah näh piädynyh. Toine muamo oli čupukkua pastamas da poigu händy avvuttamas, konzu Paginperti algavui. Sidägi pagizimmo, da ylen hyvä, gu Paginpertis myö sanelemmo jogapäiväzes elokses da sih kuulujis dielolois. Sanakse, täl kerdua Paginpertis oli enämbi lastu, migu aiguhistu, mi ylen ihastutti meidy.

Pagizimmo Paginpertis uuzii pluanoigi, da paiči muudu, kedä tahtozimmo nähtä paginanpidäjinny tulielois Paginpertilöis. Tavan mugah joga Paginpertis on olluh paginanpidäi, kudai on sanelluh misgi tiemas. Nygöi vuotammo ligakuun Paginpertih Raija Pyölii, kudai uskaldihes tulla sanelemah iččeh julgavolois da eriže omassah uvves kniigas L’udmila Markianovah näh “Elostu suurembi ruado”. Kylmykuun Paginpertih ylen vuotammo Santtu Karhuu.

Tulii Paginperti roih pyhänpiän 26.9.2021, 16 aigah. Tule sinägi da ota iččes lapsetgi keräle!

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua sygyzyy kaikile!

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

21.6.2021

Kezäkuun Paginperti: keräl died’oi da yskyniekku sego Adaman gruunu, Odavan koronu dai Otavaisen kruunu

Paginperti kerävyi egläi zoomači räkkeh kaččomattah. Erähät oldih juuri tuldu kezoidu kylbemäspäi, erähät oldih omas pihas da siepäi yhtyttih paginah. Keräl oli yksi pereh died’ois yskyniekkah sah! Sanakse neče yskyniekku on olluh paginpertiläzenny Zoomas  ihan allus algajen da voimmo nähtä, kui ravieh häi kazvau. Moine dielo tuou iluo. Died’oi ezmäi sanoi, gu ei häi pagize karjalakse, ga yhtelläh libui paginah da čoma kieli hänel oligi. Ližäkse mies ozutti kaikile vahnoi kuvii, kudamis näimmö hänen suurdu perehty: vellilöi, sizärii, bunukkoi. Tämä viritti tostugi paginpertilästy ozuttamah oman tuatan kuvii da mustelemah, kui hyö enne piettih Iivananpäiviä. Pruazniekku roihgi jo täl nedälil, da sih näh myö sežo vähäzen pagizimmo.

Paginpertis on moine perindö: allus jogahine sanelou omii dieloloi da uudizii, min jälles pagizemmo midägi tiemua. Täl kerdua tiemannu oli uuzi hätken vuotettu čoma sarjukuvasanakniigu Adaman gruunu / Odavan koronu / Otavaisen kruunu. Kniigan luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen. Suvikarjalaspäi vienankarjalakse sen on kiändänyh Olga Karlova da livvinkarjalakse Ilja Mošnikov. Katerina Paalamo saneli meile, kui kniigan luajindu oli mennyh da vastai paginpertiläzien kyzymyksih. Suuret passibot kuulutah kaikile kniigan luadijoile! Nečis kniigas lövvät äijän mostu sanastuo, kudamua voit käyttiä paginas joga päiviä. Lövvät sit čomien kuvien rinnal ezimerkikse syömizien, värilöin, elättilöin, ajonevvoloin nimitykset  suvi-, livvin- da vienankarjalakse. Sarjukuvasanakniigu pädöy da roih mieleh kui lapsile, mugai aiguhizile.

Tulii Paginperti roih 29. elokuudu 16 aigah, sissäh piemmö väliaijan.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Čomua lämmiä keziä kaikile!

Adaman gruunu -kirjan kansikuva

24.5.2021

Opastajien kerähmö da Paginperti: ravei nedälinloppu elvytysprojektan hantuzis

Karjalan elvytysprojektan hantuzis mennyt nedälinlopul kerävyimmö kahteh pidoh. Suovattan 22. oraskuudu piimmö enzimäzen karjalan opastajien, kielikerholoin pidäjien da toizien kieliruadajien kerähmön da pyhänpiän Sroičanpäivänny vastavuimmo Paginpertis. Mollembat vastavundat mendih Zoomas, da niilöih piäzigi rahvastu Suomen eri čurilpäi. Paginpertih kävyi sežo Ven’an karjalastu Karjalan Tazavallaspäi sego Tverin oblastispäi.

Opastajien da kielikerholoin pidäjien kerähmös pagizimmo sit, kui tärgei on verkostoijakseh sego suaja da andua nevvuo toine toizele karjalan opastusdielolois. Jogahine saneli omii kogemuksii kielen opastandas, da niilöin luvus oli rahvahanopistoloin karjalan kursoin sego lapsien kieli- da ozutelmukerholoin piendy. Nägövih nostih moizet dielot, kui opastusmaterjualoin vähys libo olemattomus ezimerkikse suurembih lapsih niškoi da vie segi, gu puaksuzeh iče opastajat tarvittas ližiä kielen opastustu. Neče oligi yksi sen kerähmön tarkoituksis: tiijustua, kui elvytysprojektu vois tugie karjalan opastajii da kielikerholoin pidäjii da ezimerkikse mittustu opastustu projektan hantuzis vois organizuija. Mostu ruandua projektas rubiemmo jatkamah da kehittämääh iellehgi.

Pyhänpiän 23. oraskuudu Paginpertis pagin meni ravieh. Perindön mugah jogahine saneli omii dieloloi, kuulumizii da midä vai iče tahtoi sanuo karjalakse. Täl kerdua Paginperis oli kaksi gost’upagizijua. Ezmäi Antonovan Natoi saneli Vieljärven kielipezän ruandas, sen ilolois, tuloksis dai probliemazis. Paras kohtu Natoin paginas oli se, konzu häi ozutti videon, kuduas kielipezän lapset paistih karjalakse. Kielipezän ruandu on hinnatoi: juuri sie lapsi kuulou kieldy da pagizou sih kogo päivän! Opastundu kieleh menöy kielipezäs kebjieh luaduh lapsien mieles, kerran se roih kižates da elostajes sego midägi mielužua ruaduo ruadajes. Natoin mugah Vieljärven kielipezä vuottas, konzu Suomesgi avavus karjalan kielipezä, da sit vaste vois suaja tugie da nevvuo toine toizes sego oppie ruadua midägi yhtehisty.

Toine pagizii oli Aleksi Ruuskanen, kudai saneli omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaičijat. Aleksi ozutti omassah kiännösezimerkit, kudamis nägyi, kui jygei toiči dai puaksuhgi löydiä pättävät vastinehet ezimerkikse sanondoile da sananpolvile. Sanakse, häi mainičči eriže Antovan Natoin vahnembispäi kerättyy sanonduluvetteluo, kuduas on olluh kiändäjäle suurdu abuu. Täsgi nägyi kerras, kui tärgei on karjalazil verkostoijakseh da avvuttua toine tostu.

Ilo oli nähtäkseh kaikkienke opastajien kerähmös dai Paginpertis. Mollembas vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Tulieh opastajien kerähmöh näh suat tieduo myöhembä. Tulii Paginperti roih 20. kezäkuudu. Vuotammo sih muidugi! Tule pagizemah karjalakse da kuundelemah toizien paginua: meil jogahine pagizou omah čomah paginluaduh.

Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi https://www.facebook.com/natalia.giloeva

Paginpertin sivu löydyy Facebookas: https://www.facebook.com/Paginperti-Pakinapertti-354410998236008

Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

 

26.4.2021

Sulakuun Paginperti: terveh tulgua, uvvet paginpertiläzet!

Egläi Paginperti kerävyi Zoomas jo kolmattu kerdua. Ilo oli nähtä uuzii paginpertiläzii! Yksi heis kirjutti, gu vastebo nygöi ozakse on löydynyh kohtaine, kus voit paista karjalakse da kuunnella toizien paginoi eri murdehil. Jogahine saneli omii dieloloi, elostu, kyzeli muidu da vastai annettuloih kyzymyksih. Paistes aigu lennähtih terväh. 

Gost’annu oli Olga Ogneva, kudai saneli Karjalan tv:n karjalankielizis programmois, kudamii kaikin myö ylen suvaičemmo: Lähtin minä Läkköiläh, Tolkun pagin, Omin silmin. Kai nämmä programmat lövvytäh Youtubes. Olga huomai, gu hyvä olis suaja enäm programmua lapsih niškoi, da kaikin oldih hänenke yhty mieldy. 

Pagizimmo paginpertis sežo Kuibo parem karjalakse -kyzelyy da sen tärgevytty: myöhäi luajimmo nygösty karjalan kieldy yhtes.  Tämän vuvven piettylöin kyzelylöin vuoh luajittuloih sanoih kuulutah ezimerkikse huondeskirkei, huondesniekku ’aamuvirkku’ da ildukirkei, ilduniekku ’iltavirkku’.

Tulii Paginperti roih 23. oraskuudu 16 aigah, da sit kuundelemmo Aleksi Ruuskastu, kudai kerdou omih kiännösruadoloih näh. Aleksi on kiändänyh karjalakse paiči muudu moizet kniigat, kui Alisa kummanmuas, Pieni Prinsut, Peppi Pitkysukku da Peppi Pitkysukku nouzou laivale (kaksi jälgimästy yhtes Tamara Ščerbakovan kel). Nygöi häi on loppemas kolmanden Peppi-kirjan kiännösty, kudamua jo äijäl vuotetah Pepin suvaiččijat.  

Tulien Paginpertin toizekse gost’akse roih Antonovan Natoi, kudai sanelou omas uvves ABČ-kniigas da  Vieljärven kielipezäs. Natoi varmahgi ozuttau paginpertiläzile, midä ruatah lapset kielipezäs da kui hyö opastutah karjalan kieleh kižates da elostajes sego midägi ruaduo ruadajes, mi voi kiinnittiä toizien lapsien mieldy, sendäh hyvä on ottua Paginpertih keräle omat lapsetgi!  

 Kuva: Ilja Padčin

Kaksi äitiä ja kaksi lasta kahvilassa

 

29.3.2021
Virboi Paginpertis
Virboipyhänpiän Paginpertih tuli 14 aiguhistu. Nelli lastu čökähtelih vähäzekse aigua tervehtimäh toine tostu.  Erähil nävyttih kois školaniekoin luajitut čomat virboiviččazet.
Korona-aigu vei meijät Zoomah, da Paginpertin kohtal se on hyvägi dielo: sih piäzet nygöi hos kuspäi. Sanakse rahvastu oli Suomen eri čurilpäi sego Tverin Karjalaspäi. Ilo oli kuulta kaikkii karjalan paginluaduloi da nähtä, kui hyvin karjalazet ellendetäh toine tostu.
Eričyspassibot Olga Karlovale, kudai saneli meile Virboih da Äijähpäiväh näh ozuttajen čomua pruazniekkukuvua.
Hyvyä Äijyäpäivyä! Hyviä Äijiäpäiviä kaikile!
Kuva: Katerina Paalamo
Pääsiäismunia linnunpesässä

1.3.2021

Yhtes vessel, eriže atkal – paginpertiläzet vastavuttih Zoomas

Kalevalan päivänny 28. tuhukuudu Jovensuun Paginperti piettih Zoomas. Ollougo muite oigieh sanuo Paginpertii iellehgi jovensuulazekse, kerran rahvastu kerävyi sih sežo toizis kohtispäi? Paginpertih nygöi voit yhtyö hos kuspäi! Korona-aigu toi meile äijän eriluadustu vaigevuttu, ga toizielpäi juuri nygöi myö voimmo vastavuo internetači. Sanakse Paginpertii vaste olen ottanuh ozua sežo tverinkarjalazien Lindu-paginkluubah. Karjalazil nygöi on hyvät mahtot olla yhtes – yhtes ongi vessel, ga eriže atkal.

Paginpertih tuli täl kerdua kaheksa aiguhistu da čökähtelihes sih lastugi. Keräl oli kai yksi yskyniekku! Tämä dielo vei meijät paginah sih näh, gu hyvä olis konzugi pidiä Lapsien Paginperti libo hos joga kerdua ottua programmah midägi lapsih niškoi. Tuliel kerdua tiemakse roih Virboi da virboittamine – sehäi jo vois olla lapsilegi vessel dielo. Paginpertih olemmo piättänyh kerävyö kerran kuus da tulii kerdu piädyy juuri virboipyhähpäiväh 28.kevätkuudu.

Joga Paginpertis jogahine meis on sanelluh omii uudizii, dieloloi, elostu, ruadoloi. Ni yksi ristikanzu ei ole jiännyh  paginvuorottah! Yhtenjyttyzeh luaduh meni 28. tuhukuudu, da nenga rubiemmo jatkamah iellehgi. Vie olemmo sobinuh, gu joga kerdua vähimyölleh kentahto yksi rubieu sanelemah mihgi tiemah näh. Ezimerkikse täl kerdua minä sanelin yskyniekanvakku ‘äitiyspakkaus’-sanan luajindas da tuliel kerdua Olga Karlova sanelou meile Virboih näh.

Kalevalan päivän Paginpertis tiettäväine oli paginua Kalevalan merkičykseh näh karjalazes da suomelazes kul’tuuras da jogahine sanoi omii mielii meijän armahah eepossah niškoi. Pagizimmo ližäkse karjalan kielen elvytändäs da  kehitändäs da nenga sit karjalan kielen tulieh aigah niškoi.

Ilo oli nähtäkseh Paginpertis kaikkienke. Aigu karjalakse paistes lendi terväh. Vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Vuotammo Paginpertih muidugi! Tulgua, paiskua karjalakse  da jogahine omah čomah paginluaduh. Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi (linku Natoin Facebook-sivule).

Paginpertin sivu löydyy Facebookas (Paginpertin linku).

Kirjutannuh Hiloin Natoi, Paginperti

Kuva: Pixabay