Ohjeita karjalankielisen Paginperti-keskustelukerhon vetämisestä kiinnostuneille

Karjalan kielen elvytyshanke on viime vuosina tukenut karjalankielisten Paginperti-keskustelukerhojen perustamista Suomen eri paikkakunnille muun muassa vastaamalla tilavuokrista. Rahallisen tuen lisäksi elvytyshankkeelta on toivottu vinkkejä, neuvoja ja ohjeita, joita on nyt koottu tähän ohjeistukseen.

Mikä on Paginperti?

Paginperti on vapaamuotoinen keskustelukerho, jonka tarkoituksena on tarjota karjalankielisille ja karjalan kielestä kiinnostuneille mahdollisuus kehittää käytännön kielitaitoaan ja tutustua muihin karjalankielisiin. Ensimmäinen Paginperti perustettiin vapaaehtoisvoimin Joensuussa vuonna 2016, ja vuodesta 2022 alkaen toimintaa on koordinoinut karjalan kielen elvytyshanke. Vuodesta 2023 alkaen Joensuussa on kokoontunut alkuperäisen Kaikkien Paginpertin lisäksi erityisesti nuorille suunnattu Nuorien Paginperti, jonka keskustelunaiheet valitaan nuorten mielenkiinnonkohteiden mukaan. Joensuun lisäksi Paginpertit ovat vuosina 2022–2023 kokoontuneet ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Paginpertin järjestämiseen ei ole varsinaisia sääntöjä, eikä vetäjällä tarvitse olla tiettyä koulutusta tai aiempaa kokemusta keskustelukerhojen vetämisestä.

Mistä aloittaa?

Jos olet kiinnostunut perustamaan Paginpertin omalle paikkakunnallesi, kannattaa ensimmäisenä kartoittaa, onko alueella muita kiinnostuneita. Oman lähipiirisi lisäksi voit olla yhteydessä esimerkiksi paikallisiin Karjala-yhdistyksiin tai kertoa ideastasi sosiaalisessa mediassa. Paginpertin järjestäminen ei vaadi suurta joukkoa, mutta käytännön järjestelyitä helpottaa, jos tiedossa on mahdollisia osallistujia ja ainakin yksi ihminen, joka on valmis toimimaan vetäjänä.

Paginperti voi kokoontua esimerkiksi julkisella paikalla tai jossakin vuokrattavassa tilassa. Vuokrattavat tilat sopivat Paginpertin tarpeisiin usein julkisia paikkoja paremmin etenkin, jos käytettävissä on keittiö kahvin- ja teenkeittoa varten. Monilla paikkakunnilla on vuokrattavia tiloja, joiden kustannukset ovat hyvin kohtuullisia. Joissain tapauksissa tilat ovat maksuttomia, jos toiminta on voittoa tavoittelematonta ja osallistujille ilmaista tai jos järjestäjänä toimii pieni yhdistys tai muu yhteisö. Ilmaisia ja edullisia tiloja on listattu esimerkiksi Pakolaisavun Järjestöhautomon Tiloja järjestölle -sivulle (linkki) ja kuntien ja kaupunkien omille verkkosivuille.

Varhaisessa vaiheessa kannattaa päättää myös, milloin ja miten usein Paginperti kokoontuu. Useimmat Paginpertit ovat kokoontuneet kerran kuukaudessa. Arki-illat ja viikonloppuiltapäivät ovat olleet suosituimpia kokoontumisaikoja.

Kun ainakin yksi vetäjä, pieni joukko paginpertiläisiä, kokoontumispaikka ja ensimmäinen tapaamisaika ovat tiedossa, on Paginpertiä hyvä mainostaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Useimmat Paginpertit viestivät omasta toiminnastaan Instagramissa ja Facebookissa. Mallia voi ottaa esimerkiksi Tampereen (@tamberenpaginperti), Kuopion (@paginpertikuopios) ja Helsingin (@paginpertipialinnas) Paginpertien Instagram-tileiltä. Paginpertejä voidaan mainostaa myös elvytyshankkeen sähköpostilistalla – lähetäthän siis kutsun tapahtumaan sähköpostitse osoitteeseen karjalanelvytys@uef.fi.

Vetäjän tehtävät

Paginpertin vetäjä ei tarvitse tiettyä koulutusta tai erityistaitoja – keskusteluinto ja kiinnostus vetää keskustelukerhoa riittävät. On kuitenkin tärkeää, että jo Paginpertin suunnitteluvaiheessa valitaan vähintään yksi henkilö vetovastuuseen. Vetäjä on tai vetäjät ovat päävastuussa muun muassa viestinnästä, aikatauluttamisesta ja yhteydenpidosta mahdollisen tilaa vuokraavan tahon kanssa.

Vetäjän tärkeimmät tehtävät ovat keskustelun ohjailu ja sen karjalankielisenä pysymisestä huolehtiminen. Useimmiten vetäjä voi osallistua keskusteluun yhtä lailla toisten paginpertiläisten kanssa, eikä hänen roolinsa välttämättä eroa muista osallistujista. Jos keskustelu uhkaa hyytyä, voi vetäjä kuitenkin pyrkiä pitämään sitä yllä ja esitellä uusia puheenaiheita. Vetäjä voikin etukäteen keksiä esimerkiksi apukysymyksiä, keskusteluaiheita tai kevyitä aktiviteetteja (ks. Toimintamuodot), joiden avulla keskustelu voi jatkua hiljaisten hetkien jälkeen. Tärkeää on, että Paginpertissä voi käyttää karjalan kaikkia murteita ja niin sanottua sekakarjalaa, eikä esimerkiksi ”oppijan karjalaa” koskaan tarvitse hävetä.

Vaikka Paginpertissä kukin puhuu oman taitotasonsa mukaan ja apukielten käyttö on sallittua, on keskustelun pitäminen mahdollisimman karjalankielisenä tarkoituksenmukaista. Tästä syystä on hyvä, jos vetäjä puhuu karjalaa ainakin kohtuullisen sujuvasti tai jos hänellä on apunaan sujuvasti puhuva henkilö. Kun vetäjä huomaa, että keskustelua aletaan käydä suomeksi tai jollain muulla kielellä, voi hän mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi tarjota käännöksiä puuttuville sanoille tai johdatella keskustelua eri suuntaan käyttämällä karjalankielisiä apukysymyksiä. Myös karjalaa vasta opetteleva ihminen voi aivan hyvin toimia Paginpertin vetäjänä, ja keskeistä Paginpertissä on yhdessä oppiminen.

Toimintamuodot

Vapaa ja kevyesti ohjattu keskustelu

Keskeisintä Paginpertissä on karjalankielisen keskusteluympäristön luominen, joten useimmiten vapaa tai korkeintaan kevyesti ohjailtu keskustelu on ollut toiminnan keskiössä. Se, kuinka vahvasti keskustelua kannattaa ohjailla, riippuu paginpertiläisten kielitaidosta. Etenkin karjalaa vasta vähän aikaa opetelleet puhujat voivat tarvita ohjausta ja apukysymyksiä, kun taas sujuvammat puhujat voivat kokea vahvasti ohjaillun keskustelun rajoittavaksi. Paginpertistä muodostuukin aina kävijöidensä näköinen. Esimerkiksi Joensuussa on havaittu hyväksi toimintatapa, jossa vetäjä ensin kysyy kävijöiltä kuulumisia yhden tai kahden apukysymyksen avulla, minkä jälkeen keskustellaan lähes tai kokonaan ilman ohjausta. Jos paginpertiläisiä on todella paljon, voidaan heidät keskustelun sujuvoittamiseksi joko kuulumiskierroksen jälkeen tai heti tapaamisen aluksi jakaa pienempiin pöytäryhmiin.

Joissakin kaupungeissa on otettu tavaksi valita jokaiselle tapaamiskerralle oma teemansa. Teeman valitseminen sujuvoittaa keskustelua etenkin silloin, kun paginpertiläisistä huomattava osa on opetellut karjalaa vasta vähän aikaa. Tällöin paginpertiläiset voivat tahtoessaan perehtyä aihetta koskevaan sanastoon etukäteen, ja myös tapaamisten painopiste voi olla vapaata keskustelua voimakkaammin oppimisessa. Jos Paginpertiin osallistuu karjalaa erittäin sujuvasti puhuvia henkilöitä, voivat muut osallistujat halutessaan miettiä aiheeseen liittyviä sanoja ja fraaseja, joita he eivät tiedä karjalaksi. Kieltä paremmin osaavat voivat auttaa ratkomaan koodin- tai kielenvaihtoon johtaneita ongelmatilanteita. Paginpertissä voidaan myös yhdessä luoda kokonaan uutta sanastoa.

Sanapelit

Paginperteissä pelataan usein sanapelejä. Karjalan Sivistysseura on julkaissut kaksi Katerina Paalamon ja Sanna Hukkasen suunnittelemaa karjalankielistä sanapeliä. Peleistä toinen on suunnattu lapsille ja hieman haastavampi versio aikuisille. Molemmat pelit perustuvat Paalamon ja Hukkasen aiemmin julkaisemaan Adaman gruunu -kuvasanakirjaan. Pelin kortit on kirjoitettu kaikilla karjalan päämurteilla (käännös vienankarjalaksi Olga Karlova ja livvinkarjalaksi Ilja Moshnikov), joten ne soveltuvat erinomaisesti kielenopiskeluun isommallakin joukolla. Pelejä voi tilata Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta (linkki).

Paginperteissä on usein käytetty kotitekoisia sellitä sana (selitä sana) -pelejä. Yksinkertaisimmillaan kyse on paperilapuista, joille on kirjotettu karjalan sanoja eri murteilla. Jokainen pelaaja ottaa yhden lapun ja selittää saamansa sanan Aliaksen sääntöjen mukaan, muut arvaavat. Peliä on helppo varioida ja sen avulla voi tutustua eri teemasanastoihin (esim. talvisanasto, uudissanat, ruokasanat).

Kahvit ja teet

Paginperteissä on tavattu keittää kahvit ja teet ja syödä yhdessä, jos siihen on mahdollisuus. Kävijöitä on kannustettu tuomaan leivoksia ja muita tarjottavia. Piirakoille, pullille ja muille pikkusyömisille voidaan askarrella karjalankieliset nimilaput, jolloin myös ruokasanasto tulee tutuksi.

Luennot

Paginperteissä on toisinaan pidetty erinäisiä karjalan kieltä ja karjalaisuutta käsitteleviä luentoja. Parhaimmillaan luennot voivat kannustaa paginpertiläisiä käyttämään karjalaa aiempaa enemmän, ja puheenvuorot toimivat hyvinä keskustelunavaajina. Luennon järjestäminen on vetäjälle kohtuullisen helppoa, sillä puhuja voi osallistua tapaamiseen etäyhteydellä (Zoom tai Teams) ja olla siten oikeastaan kuka tahansa.

On tärkeää, että luento vie korkeintaan puolet tapaamiskerralle varatusta ajasta. Pääasia Paginpertissä on avoin keskustelu, jota luentojen on hyvä tukea. Esimerkkejä luentoaiheista löydät esimerkiksi karjalan kielen elvytyshankkeen blogin Paginapertti-sivulta, jolla julkaistaan tapahtumakutsujen lisäksi lyhyitä raportteja jo pidetyistä Paginperteistä.

Vierailut

Luentojen lisäksi Paginpertiin voi kutsua muita vierailijoita – vain mielikuvitus on rajana. Joensuun Paginpertissä on nähty esimerkiksi teatteriesitys ja monologi ja vietetty kirjojen ja videosarjojen julkistamistilaisuuksia.