Sanaine karjalakse

Täl sivul julguammo sanastojoukon kerättylöi sanoi eri murdehil. Sanastojoukkoh kuulutah livvinkarjalaine Natalia Giloeva, suvikarjalaine Katerina Paalamo da vienankarjalaine Olga Karlova.

 

15.8.2022

Pikkušanat karjalan kieleššä, niijen käyttö kačo vaivuau opaštujan piätä. Mäne muissa ta tiijä tuommoset hoti kuin a, ka, no, hoš, vet, kuni tni. Äijä on piäh pantavua ta mieleššä piettävyä. Otamma kačottavakši toisešša virkkeheššä käytettyö hoti-šanua, kumpasen merkitykšet voijah olla  ‘vaikkapa, edes, toki’.

 

Lyhyččäiset vuoropakinat vienankarjalakši:

 

– Juošša huštan olen mečäššä. Vaivuttau, en voi ni kättä noštua.

– Anna hoti čäijyö šiula keitällän. Levähtele.

 

– Kirjuttasit hoti šanan toisen meilä.

– Hyvä, työnnän viestie!

 

– Etkö hoti ole kipeytyn?

– En, makauttau vain. Puoleh yöh kačoin kinuo.

 

– Paniko hiän kylyn lämpiemäh?

– Eikö hoti! Mie unohutin šanuo.

 

– Muissitko antua kosalla heinyä?

– Enkö hoti! Järkieh juokšen!

 

Kuva: Pixabay

Vuohi
Kosan kaččahuš

 

8.8.2022

Tämän nedälin sanazet karjalakse ollah škola ’koulu’ da eziškola ’esikoulu’.

Täs lyhyččäine pagin livvinkarjalakse:

– Kačo kui terväh meijän lapset kazvetah! Jo teijängi brihačču tänäpäi on lähtenyh eziškolah.

– Älä ni virka! Vastevai meijän poigu on ravieh astunuh uudeh muailmah.

– Hyväh lykkyh! Minun poijal on vie lomua jiännyh kolme päiviä, nellänpiän školah.

– Terväh neče kezä lennähtih da senke meijängi lomat.

– Mugai poigu sanoi tänäpäi: ”Kuibo moine pitky kezäloma on voinnuh viuhkahtuakseh muga ruttoh?!”

školaniekat

Kuva: Pixabay

 

4.8.2022

Tämän nedälin sanazet ollah hillo ’lakka’ da varen’n’a ’hillo’ (suvi- da vienankarjala).

 

Suvikarjalaksi:

– Läkkä hilloh!

– Mie jo egläin olin hillossa.

– Lähetgö tänäpiänä uuvestah miun kera?

– Tahtozin lähtie, ga en piäze. Tänäpiänä keitän egläzistä hilloloista varen’n’ua.

 

Hairiehvedäjä sana hillo Karjalan kielen sanakirjassa:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=hilloi&b=1&ha=hilloi

Varen’n’a Karjalan kielen sanakirjassa:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=varenja&b=1&ha=varenja

 

Kuva: Pixabay

Lakkoja suolla

 

23.6.2022

Iivananpäiväh kuuluu kyly ta kylyvašta. Verekšellä vaššalla kylpömini ta šen jälkeh järveh čukeltamini, šiinä šiulaš lyšti!

Iivananpäiväštä ruvetah vaššašta šuamah ni talvekši, parahat vaššat ne on luajittava Petrunpäiväh šuaten. Ennein perehet oltih šuuret ta kylyvaštua piti olla äijä, erähät šavoin kammičoin šuatih. Tämän netälin šana on kammičča (vienankarjalakši ta suvikarjalaksi), kammičču (livvinkarjalakse) ‘yhteen sidottu vasta- t. lyhdepari’. Kakši vaštua kammičakši yhteh šivotah ta kuivah riputetah. A kuin äijä kammiččua šie varuššat?

Kammičča-šanalla on kuvallistaki käyttyö karjalan kieleššä. Hyö ollah hyvä kammičča. Näin šanotah heistä, ket paššatah parikunnakši, toini toisella vaštinehekši. Iivananpäivän aikah pätöy lempie noštua ta kammiččua rakentua.

Hyvyä Lehti-Iivanua tai kešyä kaikilla!

Lisätietuo kammičča-šanašta Karjalan kielen šanakirjašša:

linkki kammičča-šanah

Kuva: Unsplash

Vasta. Vihta. Juhannus

 

15.6.2022

Tämän nedälin sanane on kaunehus, čomus ’kauneus’ (suvikarjalaksi).

 

Tiälä milma ihassuttau pohjazen luonnon kaunehus.

Karjalazien taloloin čomus jäi ijäksi mieleh.

Joga keziä tulemma tänne kylän kaunehuon/čomuon täh.

Kaččokkua tädä kezän kaunehutta/čomutta!

Mie miellyin karjalan kielen kaunehuoh/čomuoh.

 

Kuva: Pixabay

Kesäkukkia
Kukkazien kaunehutta

 

6.6.2022

Mit jalačit poikkoh šuat jalkah? Ka tiettäväini liäpänčät! Ne ollah šemmoset kantapäistä avonaiset kenkät. Liäpänčöissä aštuo liäpötät kotipihuaš myöten, huomenekšella lehen käyt poštilouvašta, pyörähät sussietan luokše pakinoilla tai rantajalaččiloiksi ne ollah ylen mukavat. Kepiet jalkah vejältävät ta kepiet jalašta heitettävät.

Liäpänččä – mon. liäpänčät ‘rantakengät; pistokkaat’. Uimarannašša ollešša hiän kavotti yhen liäpänčän. Šielä oli kačo kaikensorttista liäpänččyä, piti eččie še oma.

Liäpöttyä ‘tallustaa; lyllertää; rämpiä’. Mie liäpötän, hiän liäpöttäy, hyö liäpötetäh.

Kačo lisyä Karjalan kielen šanakirjašta: linkki verbih liäpätä

Kuva: Pixabay

Rantakengät
Lieteranta ta liäpänčät

 

30.5.2022

Oletko konšanih šyönyn čiilahaiskeittuo? Kačoš, nyt olis korkie aika čokata nenyä čiilahikkoh, muissa vain poimiešša šuojata kiät tai pitkävaršiset kenkät ei oltais liijakši. Matkuajan netälin šana on čiilahaini (vienankarjalakši), čiilahane, čiiloi (suvikarjalaksi) ta šiiloi (livvinkarjalakse) ‘nokkonen’.

Čiilahaiskeitto

(resepti vienankarjalakši)

Ainehet

1, 5 litrua verekšie čiilahaislehtijä (tahi 3–4  desilitrua kiehahutettuo čiilahaista)

25 grammua voita

3 ruokalusikkua jauhuo

1 litra maituo

1 čäijylusikka šuolua

muštua perččuo

Valmistamini

Huuho čiilahaislehet ta kiehahuta ne šuolatušša veješšä. Valuta ta hienonna hyväsešti (hoš ni blenderillä).

Esilämmitä maito. Šulata voi kattilašša. Ševota joukkoh jauhot.

Lisyä puolet lämmitetyštä maijošta koko ajan hämmentyän ševošta, jotta maito ei palais pohjah.

Lisyä čiilahaiset ta kua loppuni maito, keitä pari kolme minuuttie hämmentyän. Lisyä šuolua ta perččuo mavun mukah.

Tariče čiilahaiskeittuo keitettyjen jiäliččöjen kera.

Kuva: Pixabay

Nokkonen. Vihreys
Čiilahikko

 

23.5.2022

Tämän nedälin sanazet livvinkarjalakse ollah hokkei da jiäkur’oi ‘jääkiekko’.

Hokkeih libo jiäkur’oih kižatah da samazes dielos sanotah vie: ollah kur’oizil.

Täs kahten brihačun pagin jiäkur’oih näh:

– Maltatgo sinä kižata hokkeih?

– En malta, ga tahtozin opastuo sih. Maltatgo sinä?

– Minä maltan vähäzel dai tuattogi minun on ravei kižuaju, hos ei ni kižua kluubas. Da meijän died’oi mustelou, kui hyö nuorete sežo suvaittih olla kur’oizil järven jiäl sie omas hierus!

– Minun vahnembat suvaijah vai kaččuo kižoi, nikudai ei malta kiž Minägi kačon heijänke yhtes. Suomi on äijän kižua voittanuh! Minä tahton opastuo kižuamah!

– Läkkä yhtes minunke kiž Meil on ravei joukkoveh kluubas.

– Ga läkkä!

Hokkei/jiäkur'oi

Kuva: Pixabay

 

16.05.2022

Tämän netälin šanaset ollah kino, filmi (vienankarjalakši), kino, filma (suvikarjalaksi) ta kino, fil’mu (livvinkarjalakse).

Esimerkkivirkkehie vienankarjalakši:

Läkkä miun kera kinoh! ‘Mennään elokuviin kanssani!’

En ole kaččon tätä kinuo. ‘En ole katsonut tätä elokuvaa.’

Vot kun hyväččäini kino oli! ‘Olipa hieno elokuva!’

Pitkävetoni kinofilmi, härän starinan moini. ‘Pitkäveteinen elokuva.’

Uuši filmi noššatti ihaššušta. ‘Uusi filmi herätti ihastusta.’

Hyö kuvatah dokumenttifilmie kakšikielisistä perehistä. ‘He kuvaavat dokumenttielokuvaa kaksikielisistä perheistä.’

Iloni uutini! Elvytyšprojektin blogin šivuloilla voipi kaččuo kolmekymmentäviisi karjalankielistä kinoista, kumpaset kuulutah Karjalan kieli eläy -opaššušvideošarjah. Nämä ollah pakinavideoloita karjalan kielen pakasijien jokapäiväseštä elokšešta ta pruasniekoista, pakinua, muisselentua, vesselie kotvasie, lapšien leikkijä ta kisuantua, yštävien näkeytymisie. Lauluo, lorusie, teatterie, ratijouutisie, kirjanluajintua, blogin pientyä internetissä.

Miän aijan pakinua vienankarjalakši, suvikarjalaksi ta livvinkarjalakse: linkki Karjalan kieli eläy -videošarjan videoloih

Kuva: Pixabay

Filmi. Kamera.
Filmin kuvuanta. Kinokamera.

 

12.5.2022

Piäčkyzestä ei ni päiviä

Tämän nedälin sanazet ollah kiuru ‘kiuru’, peibone ‘peippo’, päistärikkö ~ päistärikki ‘västäräkki’ da piäčkyne ‘pääsky’ (suvikarjalaksi). Nämä muuttolinduloin nimet löyvytäh vanhasta sanonnasta, kumbazen mugah aigua laskietah kezän alguh. Sanonnan mugah enzimäne pohjazeh tulija näistä linduloista on kiuru. Konza kiuru ilmestyy korgiella peldoloin piällä laulamah omua kaunista lauluo, kezäh on vielä kuu aigua. Välissä tulou peibone. Jälgimäzenä pohjazen kezäh pezimäh tulou piäčkyne. Konza piäčkyne on tiälä, siidä jo on kezä. Vanhan sanonnan karjalankielizissä versielöissä kezäntuojana yhelläh voibi olla piäčkyzen sijasta päistärikkö:

Kuu kiurusta kezäh,

puoli kuuda peibozesta,

päistäriköstä ei ni päiviä.

 

Tästä vienankarjalazesta versiestä löydyy piäčkyne, ga nellän linnun joukkoh vielä on piässyn keralla i kägi:

Kuu on kiurusta kešäh,

puoli kuuta peiposesta,

västäräkistä on vähäni,

peäčkyst ei ni päivöä,

keästä ei ni keättävöä.

(Virtaranta, Pertti 1958: Vienan kansa muistelee. Porvoo: WSOY)

 

A konzaba kezä algau, kun sen tuodaneh juuri piäčkyzet? Rahvahan tiijon mugah kezän algu puuttuu Miikkulanpäivän aigah:

kevädmiikkulal peätšköit tullah tänne, läht́ietäh spoasampäivän aigah. Suoj (KKS)

Miikkulanpäiviä pietäh 9.5. Tämän mugah nyt on jo kezä.

 

Kuva: Pixabay

Pääsky

 

2.5.2022

Tämän nedälin sanaine karjalakse on arbaitus ’arvoitus’.  Arbua nämmä livvinkarjalazet arbaitukset  valliten oigei variantu alahan olijas rivis:

Yksi suari, viizi niendy.

Kaksi ruskiedu vastai.

Läbi nägyy, lämmän pidäy.

Pellot st’oklahizet, ojat puuhizet.

Mečäs kazvau, kois roihes.

Läbi nägyy, vien pidäy.

Puoli puudu, toine raudua.

Kezäl turki piäl, a talvel alasti.

Näit vellie, kätty annat, vaigu ei tule paginale.

Seizou vies kova vezisildu.

Mustu suu, ruskei kieli.

Kezäl keritty, talvel peitetty.

Talven juoksou, kezän maguau.

Lindu siivet levitti, taivahan peitti.

Kuuluu, a nävy ei.

Sada silmiä, kaksi korvua.

Yhkäy, ähkäy, päčil nouzou.

Pieni koiru, eigo hauku, eigo pure, a pertih ei laske Vies roihes, vetty varuau.

Vedeh hyppiäy – ruskei, viespäi nouzou – mustu.

Vastavukset:

lukku, nurmi, ikkun, lehtipuu, virši, huulet, pilvi, st’oklu, tuuli, pullo, jiä, kuvahaine, taigin, vastu, käzi, suolu, päčči da tuli, regi, kegäleh, veičči.

Lähteh: Livvinkarjalan paginkursan materjualua

Päčči

 

26.4.2022

Iellä Vapun pruasniekkua, Pervomaijan aikah, šiä on rikeneh kolakka. Tuaš pitäy eččie villapaita piällä tai lämpimällä vuorella olijat jalačit. Tämän netälin šana on ahava (vienankarjalakši), ahava~ahva (suvikarjalaksi) ta ahavu (livvinkarjalakse) ‘1. kuiva, voimakas ja kylmä, pureva (kevät)tuuli t. (-)ilma; 2. kylmätuulinen’.

Tänäpiänä puhuu ahava. Ahavašša šeisuos’s’a kylmät tukkuh. Tuulou ahavašti. Ahavalla šiällä ei himota haravoija pihua.

Ahavoija-verbin merkitykšie ta käyttyö Karjalan kielen verkkošanakirjan mukah: https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ahavoija&l=1

Tuuli läpi ahavoiččou ‘puree, tuntuu kylmältä’.

Huulet ahavoičči; ahavoitut ‘rohtuneet’ huulet, šuupuolet, kiät.

Ahavoitu ‘tuulen ja ilman kuivaama’ kala tahi liha.

Kuva: Pixabay

Kova tuuli
Ahavapäivä

 

20.4.2022

Tämän nedälin sana on arki (vienankarjalaksi), argi (suvi- da livvinkarjalaksi). Argi-sana Karjalan kielen sanakirjassa:

arki

  1. paastoton aika.
    puoĺi viijettä netälie arkie, šiitä tulou pappi paasto. Kiestinki | arki. Pistoj Jyskyj | šuurešša arešša. kevätarki. Vuokkin | argi. Rukaj Korpis Suistamo Vitele | arrešša syy(ää maijot, pyhänä ei syy(ä. Paatene | arren syöndäpäivät ku tuloo, sanommo: argi on. zoahhaŕ‿on arrez laittu, veri lähtöä ku tuleh panet. Suoj | argi tulou ńiin arrešša paissat piiroada. Tver | tänäpiänä meil on argi. Tihvinä | tänäpä(i) on argi. Salmi | Vuodessa on neljä »arkea»: kevädargi, heinargi, syyzargi ja pyhäkeski. »Arkena» saadaan syödä mitä ruokia tahansa, kun taas paaston aikana ei saa syödä mitään eläimistä lähteneitä ruokia. »Arkenakin» täytyy paastota kolmivuotisesta lähtien keskiviikkona ja perjantaina. Tulemaj | arred i pyhäd yhty syvväh, ei pietä pyhii. arres pietäh svoadbuo: syyzarres, kevädarres, heinarrez ĺibo pyhäkeskez. argi vai tulloo da‿i nain. kolmaz vuit́t́i osa vuvvez, vähä piäl, on vai argie. Säämäj | viiš päiveä ńedäĺiz on argie. heinargi, kevädargi. Nek-Riip
  2. = arkisyömine.
    šyömmä arkie. aren šyöjä. Kiestinki | Roštuo ruotšakko, pimieššä tulou, antau arkie; petrumpäiv‿om pestelńittšä, ei anna arkie. arkie ei pie šyyvä. Uhtua | Jyskyj | ńyd om poasto, emmä šyö argie. Tunkua | arres syyväh argie. Suoj | argi. Tver | hiän šyöh argie. Tihvinä | en syönny argie arkivoita. Salmi | minä pyhitin, en syönny argee pyhäs. minä pyhäs syön argee, er rubia pyhittämäh. Tulemaj | arren syöndy reähk‿om pyhitespeän. Säämäj | pyhäs ei syvvä argee. arrengo sinä syöt? Tästä sanasta ei ole nominatiivimuotoa, ei siis sanota: tämä on argi, vaan: tämä on argisyömiine. Vitele | älä syö argie! Nek-Riip
  3. paastoton päivä.
    enšimäińi arki maanantai, toińi arki tiistai. mie läksin enšimäissä arkena mettšäh. Kiestinki | enšimäińi, toińi arki. Uhtua | Maanantai, tiistai, torstai, lauantai ja sunnuntai ovat viikon päivistä paastottomia päiviä, keskiviikkona ja perjantaina paastotaan. Vuokkin | Jyskyj | argi. Tunkua | enzimäńe argi, toine argi. Rukaj | eńzimäń‿argi, toine argi. Suoj | enžimäńe argi, toińe argi. Tver

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=arki&b=1&ha=arki 

Kuva: Pixabay

Paastottoman ajan ruokatarvikkeita.
Arressa syyväh argie

 

11.4.2022

Tämän nedälin sanaine on Äijäpäivä (vienankarjalakši da suvikarjalaksi), Äijypäivy (livvinkarjalakse) ‘pääsiäinen’. Äijypäivy on karjalazil suuri da kallis pruazniekku, kudamua äijäl vuotetah. On moine sanondainegi: vuottua kui Äijiäpäiviä = vuottua äijäl ‘odottaa kovasti’.

Äijäksepäiväkse karjalazet varustetah syömisty jo pruazniekkua vaste. Hiloin Natoile juohtui mieleh yksi pagin  hänen buabah kel, Ječun Šan’anke. Paginas Natoi vie on lapsi, buaban armas bunukkaine, da pagin on paistu konzugi ylen ammui Äijänpäivän pruazniekkua vaste.

Natoi: Buabo, midä sinä ruat?

Šan’a-buabo: Rubien jäiččii kruassimah, olen varustannuh laukkazien kuoret, suittanuh niidy jo aijemba, terväh panen net padazeh vien da jäiččienke päččih.

Natoi: Äijypäivy on vaste huomei, voithäi huomei huondeksel net jäičät keittiä. Midäbo tänäpäi suovattan rubeit?

Šan’a-buabo: Äijänpiän nimidä ei sua ruadua, se on suuri riähky! Kai pidäy varustua jo tänäpäi libo yöl. Kuličatgi izmanke luajimmo tänäpäi. Huomei rubiemmo pruaznuimah kallistu pruazniekkua.

Natoi: Buabo, tiijätgo midä? Minä kazvahuu sežo rubien Äijäksepäiviä jäiččii kruassimah, kui sinägi!

Nečis paginas on mennyh jo vähimyölleh 40 vuottu, ga joga kerdua Äijiäpäiviä vaste Natoi kruassiu jäičät muga, kui buabo on opastannuh: laukkazen kuoril. Čomembat roitah, konzu häi käyttäy ruskien laukkazen kuorii.

Äijänpäivän jäičät

 

5.4.2022

Olethan šie jo käynyn pajun varpua kotihis? Tämän netälin šanani on virpovičča (vienankarjalakši), virbovičča (suvikarjalaksi) ta virboivičču (livvinkarjalakse) ‘virpomavitsa’.

Karjalan kieleššä vičča-šana taipuu yksikön šijamuotoloissa näin: gen. vičan, part. viččua, illat. viččah. Pitäy muistua, jotta geminatta čč vaihtelou yhen č:n kera kuin ni šanoissa meččä, jiäliččä, kučču.

Tulija pyhäpäivä on Virpopyhäpäivä, konša voipi ottua virpovičan käteh ta ruveta virpomah:

 

Virvon varvon,

vuuvvekši tervehyökši,

netäliksi velkapiäkši,

šiula vičča, miula kakkara.

 

tahi

 

Virvotan, varvotan,

tuoreheksi, terveheksi,

rauhutta, tervehyttä,

pitkiä igiä,

vuuveksi varbua, nedäliksi velgua,

siula vičča, miula jäiččä.

 

tahi

 

Virvotti, varvotti,

tuorehekse, tervehekse,

kulu kettu iäres, uuzi kettu tilah.

Sinul vičču, minul jäiččy,

nedälikse velgua.

 

Pajun oksa, virpomavitsa
Ukonlammašta pajun okšissa. Kuva: Pixabay

 

29.3.2022

Min linnun lauluo kaikin suvaijah kuunnella keviällä? Ka tiettäväne mustarastahan, kumbane on keviän enzimäzie laulajie. Tämän nedälin sanane on yhyssana mustarassas (suvikarjalaksi), muštaraššaš (vienankarjalakši) da musturastas (livvinkarjalakse) ‘mustarastas’ (Turdus merula).

 

Mustarassas on musta, keldan’okkane lindu.

Mie jo olen dogadin mustarastahan tänä keviänä.

Lähizessä mečässä on äijä mustarassasta.

Mie kaččelin ikkunasta mustarastahie.

 

Kuva: Pixabay

Kevät, mustarastas
Mustarassas

 

23.3.2022

Tämän nedälin sanat ollah kannates ’smetana’, leiby ’leipä’ da zuahari ’sokeri’,  kuduat lövvytäh täs šuutkakkahas paginas livvinkarjalakse:

– Kävy laukkah, osta pehmiembiä leibiä.
– Vaste egläi toin kaksi leibiä, jogo ollah muurehtuttu?
– Eibo ehtitty muurehtuo, ni murustu ei jiännyh ildazekse. Osta vie sagiembua kannatestu, endine oli ylen notkei.
– Da ližäkse valgiembua zuaharii.
– Älä velli nagrata minuu!

Leiby

Kuva: Pixabay

 

14.03.2022

Ihmiset eletäh erimoisie tuntehie. Armaššetah, šiännytäh, murehitah, ikävöijäh, hävetäh, čuipotetah, tirpatah, vihatah, vaivutah, toivotah, šaleijah, iluol’l’ah, šuvatah…

Tämän netälin šanaista on kakši: varata ‘pelätä; varoa’ ta ruohtie ‘uskaltaa, rohjeta’. Huomenekšella varajan ta olen varačču, a iltua kohti kačoš jo ni ruohin kuin mityš rohkačču. Tuntehet vajehellah yhen ta šaman tilantehenki kohalla.

Verbijä varata ta ruohtie käytetäh kaikissa karjalan murtehissa, ka niijen vartalot erotah.

Vienankarjala:

Mie varajan – hiän varajau – hyö varatah. Mie ruohin – hiän ruohtiu – hyö ruohitah.

Suvikarjala:

Mie varuan – hiän varuau – hyö varatah. Mie ruohin – hiän ruohtiu – hyö ruohitah.

Livvinkarjala:

Minä varuan – häi varuau – hyö varatah. Minä ruohtin – häi ruohtiu – hyö ruohtitah.

 

Lisätietuo varata- ta ruohtie-verbilöistä Karjalan kielen verkkošanakirjašta:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=varata01&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ruohtie01&l=1

 

Kuva: Pixabay

Utelias kissanpentu
Tiijonhimoni kikki: Ruohtinenko nuuhkie?

 

 

10.3.2022

Karjalazen kalendarin mugah nyt on jo kevätkuu, enzimäne keviän kuuloista. Hos muassa on vielä äijä lunda, keviän tulennan voibi huomata siidägi, kun päivät ollah pitetty da vallon miärä lizennyn. Hangella libo järven jiällä hiihtiässä kai pidäy käyttiä päiväpaisto-očkie. Tämän nedälin aijankohtane sanane on päivä, päiväne (suvikarjalaksi), päivä, päiväni (vienankarjalakši) da päivy, päiväine (livvinkarjalakse) ‘aurinko’.

 

Tässä on erähie päiväzeh liittyjie sanoi da sanondoi suvikarjalaksi:

 

Päivä, päiväne paistau, nouzou da laskou.

Päiväne jo lämmittäy.

Päiväne on korgiella.

Äijänäpiänä päiväne noussessa kizuau.

 

suvas, päivänsuvas – säde, auringonsäde

Päiväzellä on sugahat. Päivänsugahat nävytäh pilvilöin välistä.

päivänlasku – auringonlasku

Päivänlassun jälgeh on pimie.

päivännouzu – auringonnousu

Huondeksella havačuin jo ennen päivännouzuo.

päiväpaisto – auringonpaiste, päivänpaiste

Kazit muatah päiväpaissossa.

päivänvalgie – auringonvalo, päivänvalo

Buabot ennen päivänvalgiella nieglottih sukkua.

 

Tähtitiijossa taivahankappalehilla annetut nimet, ezimerkiksi Päiväne, ollah erisnimilöi da niidä kirjutetah suurella kirjaimella: Mua pyöriy Päiväzestä ymbäri.

Päiväne-sanua vielä voibi helläh tabah käyttiä ezimerkiksi omalla lapsella paissessa da sanuo, jotta hiän on muamon libo tuaton päiväne.

 

Lizätieduo päivä- da päiväne-sanoista Karjalan kielen verkkosanakirjassa:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=p%C3%A4iv%C3%A4&b=1&ha=p%C3%A4iv%C3%A4

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=p%C3%A4iv%C3%A4ine&l=1

 

Kuva: Pixabay

Auringonlasku, kevät
Päivänlasku

 

28.2.2022

Kalevalan päivänä netälin šanakši on spuutiutun päivänkohtani eepossa (vienan- ta suvikarjalaksi) ta eepossu (livvinkarjalakse).

Alukši pikkusen kielitietuo. Livvinkarjalašša tätä šanua taivuttuas’s’a pitäy muistua aštevaihtelu ss:s, gen. eeposan. Varšinaiskarjalan murtehissa geminatta ss ei vaihtele s:n kera: Luvin eepossan loppuh. Partitiivin muoto on šamanmoini karjalan kielen kaikissa murtehissa: eepossua.

Ta nyt voimma kaččuo eepossa-šanan käyttyö karjalankielisen medijan esimerkkilöin:

Hiän (Zinaida Dubinina) on tahton, jotta kaikkiella muajilmašša tunnettuo Kalevala-eepossua Aunukšen karjalaiset voitais lukie omalla muamonkielellä, šentäh hiän on kiäntän Kalevalan runot livviksi. Kalevala livvinkarjalakši piäsi ilmah vuotena 2009. (Lähteh: https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Zinaida_Dubinina)

Kal’evala on kiännetty yli kuuvvellakymmenellä kielellä. Nyt muajilman kuulusa eepossa ilmešty karjalan kielen vienankarjalan murtehella. Šillä kielellä runonlaulajat laulettih omie runoja, kumpasista myöhemmin šuomelaini folkloristi Elias Lönnrot kuto oman Kal’evalan (Maikki Spitsina, Kal’evala-eepossa runonlaulajien kielellä, Oma Mua, N8, 2015).

Kalevala-eepossu innosti äijii taidoilijoi, muuzikan kirjuttajii da ohjuajii luadimah eriluaduzii tevoksii, kuduat omah luaduh kuvatah karjalazien igivahnua kul’tuurua da uskonduo. Uuzi polvi eččiy uuttu tabua lugie eepossua. Nygöi myö toiči livailemmo “Koirien Kalevalan” sivuloi libo tuttavummo “Kalevalah” komiksoin kauti. Viego löydyy uuttu muoduo? (Valentinan Mironova, Uvven aijan “Kalevala”, Oma Mua, N47, 2018).

Karjalan taidomuzeis ruadau Kalevala-muailmu-ozuttelu, kus voibi nähtä Kalevala-eeposan hengilöi kuvis (Lähteh: https://www.omamedia.ru/news/tiijusta_mittuzet_sovat_pandih_pi_le_kalevalan_henget/).

 

Ta lopukši taričemma luvettavakši palasen Kalevala-eepossašta. Še on kiännetty suvikarjalaksi (Katerina Paalamo, Sanna Hukkanen, Adaman gruunu, KSS, 2021, s. 48):

 

Sield’ on Levieočča suadu,

Mezikämmen mualla tullun

luoda kuun, vačasta päivän,

 

Odavazen olgapiäldä,

rinnalda ilman imbilöin,

luoda luonnon tyttärien.

 

Sield’ on mualla laskiettuna.

kätkyöllä kuldazella

hiihnoilla hobiezilla.

 

Kalevala vienankarjalaksi, kirjan kansi

Kuvašša: Elias Lönnrot, Kal’evala vienankarjalakši, KSS, Helsinki 2015. Kiäntän Raisa Remšujeva, kuvittan  Vitali Dobrinin.

 

21.2.2022

Tämän nedälin sanaine karjalakse on uudine – uudizet. Nygözes kieles sanua käytetäh puaksumbah uutinen – uutiset -merkičykses, ezimerkikse Yle uudizet karjalakse, kuduat lövvytäh täs: https://yle.fi/uutiset/18-44136https://areena.yle.fi/audio/1-50072788

Sanakse, täl nedälil Yle uudizile karjalakse roih jo seiččie vuottu!

 

Yhtelläh uudine-sanal on äijy muudugi merkičysty. Karjalan kielen sanakirjas https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=uutine&l=1

lövvytäh moizet merkičykset da virkehezimerkit:

 

1.a. uutisviljasta, -leivästä, -puurosta.

uuvist́a vuotamma. uud́ińe ĺeib́ä ḱerǵieu. Tver |

uud́izien ker lähim myllyh. Suistamo |

 

1.b. muusta tuoreesta, juuri korjatusta t. kasvaneesta.

Uuvista potakkoa pohrotšoiksotettih. Uhtua

žiivatan uuvist uutta ruohoa ylen hätkem pidi; vilustih keveäl. nygöi lehmil katšo uud́ine tuĺi. Säämäj

 

  1. uudesta, vasta tehdystä, hankitusta t. käyttöön otetusta.

uud́izet pańi peäl. hod muuda uud́ista ku ei roinnuh, hot tarikka rindah pideä load́ie. Suoj |

hyö mendih uudizii ostamah. sil neidizel laittih rastavakse äjjy uudistu. Vitele |

 

  1. uusi tieto, uutinen.
    uud́ińi.Suoj | viego midä uudistu tijjät? Vitele

 

  1. vasta miehelään tuodusta nuorikosta.
    kat̀šokkoa pravoslaunoit, hyvägon tämämpäiväinuudiine!Nek-Riip

 

Karjalankielizet uudizet

Kuva: Karjalankielizet uudizet https://www.facebook.com/Karjalankielizet-uudizet-Karjalankieliset-uutiset-361536394267111

 

14.2.2022

Ystävänpäivän libo mielespiettävien päivän sanazekse hyvin pädöy verbi suvaija ‘rakastaa, tykätä’. Ystävii dai mielespiettävii myö suvaičemmo!

Täs eräs virkehezimerki livvinkarjalakse:

Minä ylen suvaičen omua mielespiettäviä.

Sinä äijäl suvaičet iččes ukkuo.

Häi ylen suvaiččou omua mučoidu.

Myö suvaičemmo omii dovariššoi da ainos avvutammo heidy.

Työ suvaičetto ystävii da piettö pruazniekkoi yhtes.

Hyö suvaijah toine tostu äijäl.

Hyviä ystävänpäiviä! + Hyviä mielespiettävien päiviä! = Čomua ystävien da mielespiettävien pruazniekkua!

Ystävänpäivy

Kuva: Pixabay

 

10.2.2022

Karjalan kieleššä on äijä verbijä, kumpasien piämerkityš on šama kuin ni šuomen kieleššä, ka lisämerkitykšet toičči voijah olla vuottamattomat. Yksi šemmosista verbilöistä on matata (vienankarjalakši), matkata (livvinkarjalakse). Varšinaiskarjalan šuvimurtehissa on molommat perušmuuvvot käytöššä matata tai matkata. Verbin vartalona kaikissa murtehissa on matkua-.

 

– Terveh! Mistä matkuat?

– Terveh šiulai! Ka kirikön sluušpašta tulen.

 

– Kunne tämä autobušši mänöy?

– Še matkuau Jovenšuušta Ilomanččih.

 

– Jiäkyä tervehekši!

– Matakkua tervehenä ta tulkua toičči!

 

– Missä tiän talo šeiso?

– Kylän piäššä, šiinä vierellä joki matkasi.

 

– Mitä šuoriet ruatamah?

– Televiisorissa olimpijakisat matatah. Niitä rupien kaččomah.

 

– Mi vuoši nyt matannou?

– No onnakko 2022 matkuamašša on.

Vuosien kulku, 2022
Vuuvvet ne poikko matatah

Kuva: Pixabay

Kačo lisyä virkehtä Karjalan kielen verkkošanakirjašta:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=matkata&l=1

 

3.2.2022

Konza lunda panou da tuuččuau, aijankohtane verbi on suomie ‘lapioida, luoda (lunta)’, vienankarjalassa da ozassa suvikarjalan murdehista šuomie. Se on tämän nedälin sana.

 

Vuoropagina suvikarjalaksi:

– Yöllä on pannun lunda. Pidäy männä suomimah.

– Tuassen!

– Ka minbä voit. Nyt on moine tuučča-aiga. Alalleh lunda panou da kujozie kivostau. Pihatroppane on ummessa, da ruadoh pidäis piässä lähtemäh. Kavullagi on äijä lunda. Konza adra-autto tullou? Lumiadrua tännegi jo vuotetah. Kačo vain, Pedri tuala jo suomiu lunda savussa. Tyttäretgi suomitah.

– Mie en suvaiče moista jygiedä ruaduo. Miula ei täyvy vägie moizeh.

– Milma lumiruavot ei haitata. Kundo vain kohenou labie kiässä heiluossa! Talvi on miula mieleh.

– Milma ei haittais, kun tulis kezä…

– A voi silma! No, hyviä ruadopäiviä, armahane! Tänäpiänä muiten tulen vasta illalla kodih. Ildapäivällä olen kerahmossa. Jätän labien tuanne aidaveräjän viereh. Siidä piäzet ruavosta tulduo järgieh suomimah lunda talon iestä. Kogo päiväksi on luvattu lumenpanuo. Labietta et piäze pihah.

– Nengozella aigua tovestah vuotan keziä!

– Aiga terväh lendäy. Kuun perästä jo on kevät. Siidä loputah lumiruavot. Huomena ildapäivällä tuassen autan silma da suomimma lumet yhessä. Nyt pidäy männä. Labie kädeh da ruadoh!

Lapsi lapioi lunta

Kuva: Pixabay

 

24.1.2022

Tämän nedälin sanaine karjalakse on kuatanču, kudamua tavan mugah käytetäh monikos, sendäh gu kuatančat ollah huopikkaat.

Täs lyhyččäine vuoropagin, kuduas paistah kuatančoih näh:

– Pietgo sinä talvel kuatančoi?

– Lapseššu hierus eläjes olen pidänyh, ga nygöi linnas en pie. Toven kuatančathäi ollah ylen lämmät jallačit, maksas pidiä!

– Minul on moizet uvvenluaduzet movvakkahat kuatančat, kudamis on lujat pohjatgi, et jalgoi kasta.

– Kuatančat ollah mieleh suurel pakkazel, ei rodei vilu jalloile.

– Rubie sinägi pidämäh kuatančoi!

– Ga rubien!

Kuatančat

Kuva: Pinterest

 

18.1.2022

Matkuajan netälin šana on verbi läsie ‘sairastaa, potea’. Šiitä šynnytäh vienankarjalašša šanat läsiytyö=kipeytyö ‘sairastua’, läsintä ‘sairaus’, läsijä ‘sairas, potilas’.  Pyörittelemmä näitä šamankantasie šanoja virkkehissä.

Min’n’a on läsintälomalla, hiän krippie läsiy. – Minia on sairaslomalla, hän potee influenssaa.

Miän pereheššä kaikin nyt läsitäh toppua. – Meidän perheessämme kaikilla on nyt nuha.

Läsijä vietih pol’niččah. – Potilas vietiin sairaalaan.

(Miula, šiula, hänellä, meilä, teilä, heilä) ei himottais läsiytyö koronah. – En tahdo sairastua koronaan.

Läsintyä voipi olla kaikenmoista. – On kaikenlaisia sairauksia.

 

Kakši tovarissua paissah telefonissa:

– Kuule, en piäše matkah šiun keralla.

– Oho. Onko mitä šattun? Etkö ole hoti läsiytyn?

– Ka mi lienöy romuška tullun. Viluttau ta ylen läylen on. En ruohi lähtie.

– Ei ole hätyä. Toisella kertua lähemmä matkah. Parene vain rutompah!

 

Karjalan kielen murtehissa läsie ~ läzie ~ läžie -verbillä  on eri merkitysvivahtehie, esim. läžitäh mitänih vakavampua tautie. Šemmoista, mi pitäy läsijyä šijašša.

Läsie tulou venäjän verbistä ležat’ (лежать) ’venyö, viruo’, šuomekši ’maata’.

Elkyä läsikkyä!

Kačo lisyä Karjalan kielen šanakirjašta:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=l%C3%A4sie&l=1′

Nuori Nainen, Tyttö, Valehdella, Rentoutua, Tyyny

Kuva: Pixabay

 

13.1.2022

Karjalazien perindehelline kylypäivä suovatta lähenöy. Tämän nedälin sanane on kyly ’sauna’. Sanua käytetäh kaikissa karjalan murdehissa.

Kyly Karjalan kielen sanakirjassa:

meäm mińńaki šai, Jouhkon naińi, jo yhekšäl lapšie – ta kaikki šai kylyh! Musta mulleroińi, koko korvon vettä juo (= kylyn kiukoa; arv.). Uhtua

kylys ägie löyly otettih. Korpis

kyĺun lämmittijägo? Valdai

kylyy kylbie. Impil

mejjän kylyz on ylen hyvä löyly. Vitele | kylym pätšiz ollah kived. Nek-Riip

riähkon kävvä pyhiäpäiveä vaste kylyh. Nek-Riip

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=kyly&b=1&ha=kyly

Kuva: Pixabay

Kylyssä

 

6.1.2022

Päivän sanaine on Vieristä/Vieristy ’loppiainen’.

Täs eräs virkeh Karjalan kielen sanakniigaspäi (1990):

Rastavas da Vieristäh sah ollah sv’atkat. Vieristän yön syndy nouzou taivahah.

Ket ollah huuhel’niekat da vierissänakka, tiijustat täs Karjalazen rastavankalenduaran 15 ikkunazes:

Luukku 15

Vieristän kävväh jordanal da sih näh tarkembah voit lugie Karjalazen rastavankalenduaran 20. ikkunazes:

Luukku 20

Vieristän pakkazet

Kovii pakkazii sanotah vieristän pakkazikse. Kuva: Pixabay

 

13.12.2021

Kuinpa karjalakši šanosit “sataa jäätävää tihkusadetta”?

Karjalan kielen murtehissa on käytöššä verbi čiittyä (vienankarjalakši) ta čiittiä (suvi- ta livvinkarjalakši), kumpani merkiččöy kuin ‘sataa alijäähtynyttä vettä t. räntää’ niin ni ‘jäätää riitteeseen, riittää; huurtaa’. Ta verbistä šyntynyön substantiivin čiite (čiittien, čiitettä), čiiteh (čiittehen, čiitehtä) merkitykšet ollah ‘alijäähtynyt vesi t. räntä’ tai ‘riite; huurre’.

Konša pakaistau, čiittäy ikkunan, muan, joven tahi vejen korvošša, ta šilloin čiitettä tulou ikkunah, muah, joven tahi vesikorvon pintah.

Männä netälinloppuna vihmua čiitti ympäri Šuomen muata ta čiitettä takeltu puijen okših, kivilöih tai autojen lasiloih ta peililöih. Tiet oltih pettävän lipiet.

Kačo lisyä Karjalan kielen verkkošanakirjašta:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Ciitte%C3%A4&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Ciite&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Ciit%C3%A4nt%C3%A4hine&l=1

jäätävä sade
Jiätynyt okša. On vihmua čiittän.

Kuva: Pixabay

 

9.12.2021

Tämän nedälin sanane on adverbi tuagieh (suvikarjalaksi), puaksuh (livvinkarjalakse) da rikeneh (vienankarjalakši) ’usein’. Suvikarjalan eri puolien alamurdehissa tundietah vielä suvikarjalan ylehizen tuagieh-adverbin lizäksi toizissa murdehissa tavallizemmat rigeneh- da puaksuh-adverbit.

Sanan käyttyö virkkehissä eri murdehilla Karjalan kielen sanakirjassa:

 

toagieh peädä kivisteä. Suoj

mie tuagieh muistelen rod́it́eĺoida. Tver

 

konz puaksuh hirnuttau, sid on jo piätšakko. Salmi

puaksuh linnah kävyy. Nek-Riip

 

meilä rikeneh šäynöätä puuttuu. KiestinkiP

rokkoa šitä keitettih rikeneh, ennen. Uhtua

 

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=toakie&b=1&ha=toakie

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=poaksu&b=1&ha=poaksu

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=rikeneh&b=1&ha=rikeneh

 

Vanhoja valokuvia
Tuagieh kačon vanhua kuvua

Kuva: Pixabay

29.11.2021

Tämän nedälin sanaine karjalakse on piälikkönero, kudai tarkoittau neruo libo maltuo ’osaamista, taitoa’ olla piälikönny. Sana on luajittu yhteh karjalan kielen nedälil jullattuh kirjutukseh näh, kudamas koirat paistah karjalakse. Koiril ollah karjalazet nimetgi: Abuniekku, Pläkyččy da Iloniekku. Täs lyhyt palaine sit paginas:

Pläkyččy: Abuniekku duumaičči, gu sinus konzutahto roih meijän joukkoveneh piälikkö. Mugahäi?

Iloniekku: Voibihäi nengagi konzutahto roita. Iloniekku – piälikkö, mindäh ei?! Yhtelläh olen vie kudžu engo ni tiijä, olisgo minus piälikköneruo. Hos kui, ga minulleni pidäy hyviä abuniekkua da tiettäväine nevvoi, kudai maltas nevvuo minuu kaikenualazis dielolois.

Luve kirjutus täs: https://www.facebook.com/koirienelostu

Koirat

 

15.11.2021

Tämän nedälin sanaine karjalakse on tulirutto ’hyvin nopea; kiivas, äkkipikainen’. Tulirutto voibi olla ezimerkikse elätti  libo ristikanzu. Täs eräs ezimerki livvinkarjalakse:

Tuliruttuo mužikkua nikui et azeta.

Vot on tulirutto inehmine!

Hänel on tulirutto hebo.

Tulirutto hebo

Kuva: Pixabay

 

9.11.2021

Še on kaikičči ollun hyvä kaikenluatusien tavarojen kuletantah, šäilytäntäh ta pientäh. Ennein vanhah še luajittih kankahašta, ka nykyjäh šen materijalina voipi olla kuin muovi niin ni paperiki. Tämän netälin šanaset ollah värčči (vienankarjalakši), huavo tai värčči (suvikarjalaksi) ta huavo (livvinkarjalakse). Vienankarjalakši värččie šanotah niise šäkiksi. Värčči merkiččöy šäkkie tahi šäkkikankašta, esim. värččipukšut ‘säkkihousut’. Pienempi värčči ‘suom. pussi’ on karjalan murtehissa värččini tahi puššihuavone libo värččinehuavoine.

Panemma / keryämmä ruhkat jätevärččih.

Panemma / keriämmä topat jätehhuavoh.

Panemmo / keriämmö topat jätehhuavoh.

Laitamme / keräämme roskat jätesäkkiin.

 

Roštuonukon värčissä on äijä potarkkua / lahjua.

Raštavanukon huavossa on äijä podarkkua / lahjua.

Rastavanukon huavos on äijy podarkua / lahjua.

Joulupukin säkissä on paljon lahjoja.

 

Otan potakkua noista värččilöistä.

Otan kartohkua naista huavoloista.

Otan kartohkua nualois huavoloispäi.

Otan perunoita noista säkeistä.

 

Värčči-jälkiošana kuuluu moneh ihmistä kuvuajah šanah: ilovärčči ‘iloluontoinen’, riähkävärčči ‘suuri syntinen, syntisäkki’, juonivärčči ‘kiukkuinen, kiukkupussi’.

A mistäpä tulou Värččilä-kylännimi? Värččilä (suom. Värtsilä) pohjautunou ristikanšan nimeh Värčči. Venäjän Karjalašša on käytöššä Värčijev-šukunimi, kumpasen takana on karjalaini henkilönnimi Värčči, vrt. Värčinkodi Aunukšen Kuoččilan kyläššä. Šukunimi tiijettih ni Kitiellä, vrt. Tverin puolella vuotena 1654 muuttanut Semen Timofei Värtsi. Vienan Karjalan Lešol’an kylän eläjie tiijettih lisänimellä värččipiät. Ollouko näillä yhtehykšie livvinkarjalan šanah huavopiä ‘tomppeli, juntti’? Nimenantomotiiviloista ei voi olla varma. Mänetiijä Värčči-nimini mieš käveli värččipukšuloissa, šentäh ni šai šemmosen lisänimen.

Nimistön lähtehet:

Kenttäaineistot, Karjalan nimikokoelmat, Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti, Petroskoi.

Veijo Saloheimo, Muutto Käkisalmen läänistä Venäjälle. http://www.tverinkarjala.fi/Muuttolistat/

kuvassa on säkkejä
Värččitukku Kuva: Pixabay

 

 

 

 

 

 

1.11.2021

Se on Suomen muakunda, kumbazen alovehella on paistu karjalan kieldä (suvikarjalua) 1600-luvulla suaten. Nygöin sielä eläy karjalan eri murdehien pagizijua. Sielä on äijä järvie, meččiä da vuarua, da sen saloloilla mahtuu kondieda. Sielä ollah Valamon da Lindulan pravoslaunoit manasterit segö Bomban talo. Sen suurin linna on Jovensuu, da sielä on Päivännouzu-Suomen yliopisto. Tämän nedälin sanane on – mibä muu kuin Pohjais-Karjala (suvikarjalaksi), Pohjas-Karjal(a) (livvinkarjalakse) da Pohjois-Karjala (vienankarjalakši).

 

Miun vanhemmat eletäh Pohjais-Karjalassa.

Minun vahnembat eletäh Pohjas-Karjalas.

Miun vanhemmat eletäh Pohjois-Karjalašša.

 

Mie igävöičen Pohjais-Karjalua.

Minä igävöičen Pohjas-Karjalua.

Mie ikävöičen Pohjois-Karjalua.

 

Mie lähen Pohjais-Karjalah.

Minä lähten Pohjas-Karjalah.

Mie lähen Pohjois-Karjalah.

1610-luvulla muah peitetyt hobiezet uardehet, Pielisjärvi.

Kuvassa 1610-luvulla muah peitetyt hobiezet uardehet, Pielisjärvi. Oigiella pravoslaunoi rista. Kuva: Finna.fi

 

25.10.2021

Loma on tämän nedälin sanaine karjalakse. Loma on loma da loma on rautakanki. Loma ‘loma’ on tulluh karjalah suomespäi da loma ‘rautakanki’ ven’aspäi (лом).

Täs Paavo Harakan mustelmua lomah näh:

Miun pravodiäďö mäni ruadieh suomenkielizeh taloh. No, tuli semmoni ruado, što pidi männä ižännäldä kyzymäh: ”Minun pidäis loma suaha!” Ižändä anikkovai ei hermostun, sanou: ”Vastahan sinä tulit töihin ja nyt pitäisi jo päästä lomalle!”

Loma on loma da loma on rautakanki.

Kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautakanki

 

18.10.2021

Vienankarjalašša on joukko mukavaisie refleksiiviverbijä, kumpaset šynnytäh kieleh -liUtU-suffiksin avulla, esim. muutte + liutu– (muutteliutuo ‘muuttua’), ečitte + liyty– (ečitteliytyö ‘hakea, etsiä tarkkaan’), mulliste + liutu– (mullisteliutuo ‘muuttua pahantuuliseksi; pilvistyä’), luatiute + liutu– (luatiuteliutuo ‘teeskennellä’).

Šiä muutteliutuu, vašta päivyä paisto, nyt tuaš mullisteliutuu. – Sää vaihtelee, juuri äsken paistoi aurinko, nyt taas taivas tummenee.

Mitä šie kaiken aikua ečitteliyvyt? – Mitä sinä koko ajan etsiskelet (=nuuskit)?

Työ vain luatiuteliuvutta pahanruatajiksi, a iče vet kullankarvaset oletta. – Te vain teeskentelette pahantekijöitä, vaan tosiasiassa olette ihania.

Ottakka tämän netälin šanakši -liUtU-verbi kikisteliytyö = kačella piä kikallah ‘katsella pää kenossa; nakella niskojaan’.

Vuoropakina. Skokunat näkeyvytäh ta smietitäh ičekšenä:

–  No enkö ole vorssa? ‘No enkö ole hieno?’

–  Mitä hiän kikisteliytynöy täššä? ‘Mitäköhän hän on olevinaan / hän näin koppavana esittää?’

Kakši kikisteliytyjyä skokunua

Kakši kikisteliytyjyä skokunua. Kuva: Pixabay

 

11.10.2021

Tämän nedälin sanazet kerävyttih yhteh pastoslistah, kudai oli Pajot Sygyzy -pivos  8.–9.10.2021 Kondiilahtel

Pastoslistu livvinkarjalakse

ŠOKOLUADUMUFFINSAT (gl’utienitoi, laktouzatoi)
kagrujauho, kananjäiččy, kakaojauho, kokossupal’muzuahari, voi, pastosjauheh, mustu šokoluadu 70%

KEITINPÄPIT (laktouzatoi)
vezi, nižujauho, droždei, kananjäiččy, suolu, zuaharipesku, kardamonu, vanil’l’uzuahari, voi

SAVVULOHIMUFFINSAT (gl’utienitoi, laktouzatoi)
vähärazvazet sliuhkat, kananjäiččy, voi, kylmysavvulohi, ukroppu, pastosjauheh, limanpippuri, gl’utienitoi jauhosevos (sih kuuluu kagrujauhuo, riissujauhuo, kartohkujauhuo da psiliumua)

LIHAPIIRUAT (laktouzatoi)
laktouzatoi maidojuomine, suolu, zuaharipesku, siemenvoi, droždei, ruisjauho, nižujauho;
lehmän jauholiha, riissupudro, suolu, laukkujauho, paprikkujauho, mustu pippuri, viinu-uskussu

KAZVOSPIIRUAT (veguanu)
mavustamatoi soijumaido, droždei, siemenvoi, zuaharipesku, suolu, nižujauho;

laukkaine, čosnokku, čili, siemenvoi, keldujuurikoi, päiväzenkuivattu tomuattu, oregano, bazilikku, suolu, zuaharipesku, mustu pippuri, riissupudro

KORIČČUPÄPPI

tavanmugaine päppitaigin, mavustehennu koričču

Sama pastoslistu suomekse

SUKLAAMUFFINIT (GLUTEENITON, LAKTOOSITON)
kaurajauho, kananmuna, kaakaojauhe, kookospalmusokeri, voi, leivinjauhe, tumma suklaa 70%

MUNKIT (laktoositon)
vesi, vehnäjauho, hiiva, kananmuna, suola, sokeri, kardemumma, vaniljasokeri, voi

SAVULOHIMUFFINIT (gluteeniton, laktoositon)
kevytkerma, kananmuna, voi, kylmäsavulohi, tilli, leivinjauhe, sitruunapippuri, gluteeniton jauhoseos (sis. kaurajauhoa, riisijauhoa, perunajauhoa ja psylliumia)

LIHIKSET (laktoositon)
laktoositon maitojuoma, suola, sokeri, öljy, hiiva, ruisjauho, vehnäjauho
naudan jauheliha, puuroriisi, suola, sipulijauhe, paprikajauhe, mustapippuri, viinietikka

VIHIKSET (vegaani)
maustamaton soijamaito, hiiva, öljy, sokeri, suola, vehnäjauho
sipuli, valkosipuli, chili, öljy, porkkana, aurinkokuivattu tomaatti, oregano, basilika, suola, sokeri, mustapippuri, puuroriisi

KANELIPULLA

normaali pullataikina, maustena kaneli

Ližätieduo Pajoloih näh lövvät täs: https://www.pajot.fi/

Nižustu da koriččupäppii

Kiännös da kuva: Natalia Giloeva

 

6.10.2021

Tämän nedälin sanane on nakris (vienankarjalaksi), nagris (suvi- da livvinkarjalaksi) ‘nauris’. Se nenga taibuu karjalan murdehissa:

nakris, nakrehen, nakrista (vienankarjala); nagris, nagrehen, nagrista (suvikarjala); nagris, nagrehen, nagristu (livvinkarjala).

Nagris on ollun ennen tärgie kazvi karjalazilla, da siidä on luajittu monenmoista syömistä. Oletgo sie konza syönyn lohkuo libo juonun rieppuo? Tiijätgö, mi on pun’u? Oletgo kuullun, jotta nagrehellagi on n’aba?

 

Nagrehesta suvikarjalan murdehissa Karjalan kielen sanakirjassa:

 

akat pätšillä, nagris kuoppah (sp.). Suistamo

kylvetäh ozrua, kagrua, ruista, nagrista. Rukaj

meilä on magied nagrehet t́äńä vuod́ena. Tunkua

ägräjäińi, ygräjäińi tule miän kuoppah, kanna kai nagrehed miän kuoppah. Ilom

nagrizägräjäń, kanna miun kuoppah nagrista. Korpis

nagrehed on ńäivissytty. Korpis

syö nagris sygyžest́ä, ei ńii hätšissy. Paatene

(haljennut) nagriz nagroa. Suoj

puńu s.

  1. pienestä, pyöreästä esineestä, vars. nauriista t. muusta juurikasvista.

nagris-, kartohkapuńu. Suoj

äkräsI s.

  1. erikoisenmuotoinen nauris t. peruna; kaksoisnauris t. -peruna.

ägräš. Repola Rukaj Paatene Korpis

äkröi s.

  1. = äkräsI

ägröin löyvin. Suoj

ńapa s.

2.a. (juurikasvin, tav. nauriin) pääjuuri t. sen suippeneva kärkiosa.

nagrehen ńaba. Suoj

noatti s.

naatti, juurikasvin maanpäälliset osat, vars. lehdet.; kaalinkerän alapuolella kasvavat kerimättömät lehdet.

kapustan, kartohkan, nagrehen, rötkän retikan ńoat́t́i. Suoj

ńuat́t́i. Suistamo Impil

ńälttä s.

  1. nauriista, lantusta tms. kaavittu raaste, mäihä.

mie kautšen ńälttie. Mäntys

paissikas s.

  1. uunissa kokonaisena paistettu juures, tav. nauris; paistikas.

viet́äh nagrižmoah, tuĺi loaittih: paissa paissikašta. Paatene

patšoiI

  1. s.tav. nauriista (myös lantusta t. perunasta) uunissa hauduttamalla valmistettu ruokalaji, haudikas.

silloin toittši sienen ker, toittši paittši patšoin ker (sp.). Suistamo

hauta s.

  1. perunasta t. nauriista hauduttamalla valmistettu ruokalaji, haudikas.

hauda. Nauriit pannaan uuniin, joka suljetaan tiiviisti esim. savella, ja nauriiden annetaan hautua seuraavaan päivään. Tunkua | hauda keittämällä kypsennetty nauris. Repola | hauda kuumassa uunissa malmipadassa haudottu nauris. Rukaj | hauda kiehuu. hauda on tulel. kolmie loaduo haudoa roiteh tulee nagrehes. Suoj | hauda padassa paistettu lanttupaistikas. Tver | hauda ~ nagrishauda maassa kuumien kivien välissä paistettu t. padassa keitetty nauris. Suistamo

nakrishauta s.

(maakuopassa t. uunissa) hauduttamalla kypsytetty naurisruoka.

nagrishauda. Tunkua Korpis Suistamo | nagrishauda. Ilom

lohko(i) s.

  1. eräänl. nauriista t. lantusta valmistettu ruokalaji; naurishaudikas.

lohkoi (vuollah nagris, keitetäh vees, jauhuo pannah rugehista, päiväm pätšiz imittyy, lounoaks soaa syyvä). Suoj

näivöi

  1. s.uunissa kuivatut naurishaudikkaan lohkot, uunissa kuivattu nauris.

ńäivöi. Suoj Suistamo

  1. s. ja a. = näiviškö.

2.a. nagrehed ńäivöit. Suoj |

rieppo s.

kuivatuista naurishaudikkaan lohkoista t. kuivatuista nauriista valmistettu kalja, nauriskalja.

näivöirieppo s.

nauriskalja; kuivatuista nauriista tehty juoma t. ruokalaji.

(naurislohkot uunissa) kuivetah kui, eärotetah da pannah ńäivöid vedeh ĺigoh; syyväh kagrazen kiisseĺin ker; roiteh nengalei ńäivöirieppoi(da). Suoj

nakriskukko s.

nauriskukko.

nagriskukko (muigie rugehińi ĺibo riežańi ožrańi kuori da nagrist́a šizäĺĺä). Tunkua | pyhäššä še i nagriskukko on hyvä. Rukaj | nagriškukko. Ilom

nakriskurniekka s.

= nakriskukko.

nagriskurńikka. Suoj | nagriskurńiekka. Suistamo

nakrispiiroa s.

ruistaikinasta leivottu piirakka, jonka täytteenä on nauriskuutioita ja ryynejä.

nagrispiirua. Korpis Suistamo Impil

nakriskoašša s.

jauhoista t. ryyneistä ja nauriinlohkoista veteen keitetty puuro t. velli.

nagriškoassa. Ilom | nagriskuašša. Suistamo

Mimmozetba oldais tämän aijan karjalazet, nagrehesta luajitut syömizet? Mimmozie syömizie sie luajit nagrehesta?

Nagris

Kuva: Pixabay

 

 

 

 

 

27.9.2021

Karjalankielini karaoke on totehini asie. Tämän kešän aikua šitä on laulua pajatettu erimoisissa pitoloissa, pruasniekoissa, festivaliloissa tai restoraniloissa ta toriloilla ympäri Pohjois-Karjalan muakuntua. Karaokie karjalakši voipi kajahuttua vaikka koissa divanalla istuos’s’a, šentäh kun ihan verekšet luajitut karjalankieliset karaoket on pantu tuanoin internettih. Karjalan kielellä on nyt mahto laulua eryähissä buariloissaki, kumpasissa ollah tarpehelliset karaokelaittehet.

Arvasija tottaš, jotta tämän netälin šana on karaoke. Šana tulou japanin kieleštä ta ičeki karaokelaulantatapa on kekšitty Japanissa. Laihinašana karaoke taipuu karjalan eri murtehissa yksiköššä ta monikošša näin: vienankarjalašša nom. karaoke – karaoket, gen. karaoken – karaokejen (karaokeloin), part. karaokie – karaokeja (karaokeloita), iness. karaokešša – karaokeloissa, illat. karaokeh – karaokeloih, abess. karaoketta – karaokeloitta; šuvikarjalašša nom. karaoke – karaoket, gen. karaoken – karaokeloin, part. karaokie – karaokeloi, iness. karaokessa – karaokeloissa, illat. karaokeh – karaokeloih, abess. karaoketta – karaokeloitta ; livvinkarjalašša  nom. karaoke – karaoket, gen. karaoken – karaokeloin, part. karaokie – karaokeloi, iness. karaokes – karaokelois, illat. karaokeh – karaokeloih, abess. karaokettah – karaokeloittah.

Vuoropakina vienankarjalakši. Yštävykšet näkeyvytäh ta paissah netälinlopun pluaniloista:

– Kuule, etkö tahtois lähtie miun keralla Pajoloih? Pajot on šemmoni karjalaisen musiikin festivali, mitä jo onnakko viijettä kertua pietäh Kontielahešša.

– Konša še tulou?

– Ka nyt šykyšyllä, ihan kohtaki. Tulijan netälin lopušša, piätinččänä ta šuovattana.

– Oho, näin ruttohki! Mimmoista programmua šielä on?

– Piätinččänä on pakinua iänelläitennäštä ta tottaše iänelläitkuo šuau ni kuulla. Vierahie kostitetah čäijyllä tahi kahvilla makien tortun kera. Šiitä voipi kaččuo kinuo, on konsertti ta karjalaini karaoke-diskotiekka.

– Karjalaini karaokeko!? Tovenko voipi laulua karaokie karjalan kielellä?

– Ka vot! Karjalankielisien uneššukšet stuaniuvuttih. Karaoke karjalakši on luajittu. Kaikki pajot-lauluset löyvytäh YouTubešta. Mäne vain kaččomah ta kajahuttamah, Pajot Folk –joukošša ne ollah. Eččošanakši paššuau kirjuttua: karaoke karjalakse. Eri karjalan murtehilla on laulettavua karaokie.

– No kačo kun hyvä! Pitäy kertuo muamolla, hiän tykkyäy karjalakši pajattua. Mieki hyvällä mielin laulasin karjalaista karaokie. A mitä Pajoloissa on šuovattana?

– Ka kaikenmoista mukavua ihan pitin päivyä. Ohjelmua on jo päiväšiämelläki. On kinuo tai monologispektaklie karjalakši. Šyötetäh tai kyly lämmitetäh. Pajot-kyly ta korvoloissa venymiset on oltu monella festivalin kävijällä mieleh. Illalla on piäkonsertti, kumpaista piisuau puoleh yöh šuaten. Ajattele šie, karjalankielistä musiikkie!

– No hyvä ta passipuo kuččumua! Lähen hyvällä mielellä ta vieläi kučun tovarissua.

– Liput-piletit voipi ielläki oštua. Tulkua vain tervehenä Pajoloih!

Karaoke karjalakse -illačču Ilomančin Parppeinpirtissä

Karaoke karjalakse -illačču Ilomančin Parppeinpirtissä. Kuva: Olga Karlova

 

20.9.2021

Azuo on tämän nedälin sanaine karjalakse. Neče on verbi, kuduadu puaksuh käytetäh livvinkarjalas, da se juohattau suomen verbii asua, ga eibo niilöin merkičykset olla yhtenjyttymät.

Azuo on tehdä, da käytetäh verbii ezimerkikse moizis yhtevyksis:

Brihačču azui veičen iče. –  Poika teki veitsen itse.

Muamo azui murginan. – Äiti teki (valmisti) lounaan (päivällisen).

Tuatto azui kaikile vai hyvytty. – Isä teki kaikille vain hyvää.

Puaksuh voit kuulta sežo:

Häi azui tervehyön. – Hän tervehti.

Kuibo sit olis asua karjalakse? Se on eliä da täs eräs ezimerki:

Minä elän Jovensuus.

Minun velli eläy toizes linnas.

Hyö eletäh Ruočis.

Azuo-verbin käyttyö toizis murdehis voit kaččuo Karjalan kielen sanakirjas:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=asuo&l=1

Muamo azui murginan. Kuva: Pixabay

Muaman azuttu murgin

17.9.2021

Niin vain karjalaziengi elokseh tulou muailmalda uuzie azeida da kieleh laihinasanoi toizista kielistä. Erähät sanat kulgietah kielestä toizeh yhenmoizina kuin ne ollah alguperäzessä laihinanandajakielessä. Yhelläh kirjuttajalla voibi toičči olla kielien eroloin täh jygie tiediä, kuinba moizie uuzie laihinasanoi pidäis kirjuttua. Yksi vuitti sanastoruaduo on kirjutus- da taivutusohjavoloin andamine nengozillagi sanoilla.

Tämän nedälin sanane ongi suši ‘sushi’, da sidä nenga kirjutetah kaikissa karjalan kielen murdehissa. Rahvahienvälizen käytännön mugah tämän sanan kirjutettuh muodoh monessa kielessä tulou kirjainyhtymä sh (iännetäh š:nä), da suomen kielessä nouvatetah tädä kirjutustabua, vain suomessa š:llä kirjutettu muodogi on laihinasanoin oigeinkirjutuksen mugah maholline. Karjalan kielessä iänneh š voi kuuluo omaperäzihgi sanoih, da sidä vastuau karjalan kirjaimikon š. Karjalan kielessä tädä sanua kirjutetahgi vain š:llä.

Sanan taivutus eri murdehissa mänöy yksikössä da monikossa nenga: vienankarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušien, part. sušie – sušija, iness. sušissa – sušiloissa, illat. suših – sušiloih, abess. sušitta – sušiloitta; suvikarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušiloin, part. sušie – sušiloi, iness. sušissa – sušiloissa, abess. sušitta – sušiloitta; livvinkarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušiloin, part. sušii – sušiloi, iness. sušis – sušilois, abess. sušittah – sušiloittah.

A mibä on suši? Suši on japonielane riissusta da kalasta luajittava syömine. Kalah sijah sušissa voijah käyttiä kazvoksiegi. Suših lizätäh vielä eriluaduzie mavustehie. Tavan mugah suših käytettävistä einehistä luajitah erimoizie pienie kiärehie.

Vuoropagina ruadopaikalla suvikarjalaksi:

– Miula on jo nälgä. Murgina-aigagi jo olis. Kunneba tänäpiänä mänizimmä murginalla?

– Tässä lähillä on se uuzi restorana. Sieldä voibi ostua sušiegi. Läkkä sinne syömäh!

– Hyvä ideja! Sušit ollah miula mieluzat syömizet. Ičegi toičči luajin eriluaduzie sušiloi. Nyt himottaisgi sušie.

– Hyvä. Miulagi sušit ollah mieldä myöten, vain oman muamon luajittuloi kalasyömizie nimi ei voita.

– No, se vet oma muamo armas, da muamon syömizet magiemmat. Nyt tule! Aiga lendäy.

– Vuota, tulen! Käyn vain kukkaron. Se jäi ruadoperttih.

Kuva: Pixabay

Suši

6.9.2021

Še on tarpehellini joka kotitalohuošta löytyjä aštie. Še voipi olla varrekaš tai varretoin.  Šäplälläki paššuau šitä noštua tahi pityä. Tavan mukah še on pyörie, lačakkapohjani ta rautani, ka nykyjäh šiinä voipi olla hoš mimmoista piälyštyä. Šillä kypšennetäh šyömistä: paissetah jiäliččyä, suaritah potakkua, kärrissetäh kalua, hauvotah kašviksie. Tämän netälin šana on riehtilä (vienan- ta šuvikarjalakši) ta riehtil (livvinkarjalakši) ʻpaistinpannu’.

Vuoropakina vienankarjalakši:

– Mitä šie ruat?

– Šuorien kakkarua paistamah. Luajin rosmiessua, šemmoista notkiempua taikinua, jotta kakkaroista tultais hienoset.

– Aha, kačoš kačoš. A millä šie ne kakkarat paissat?

– Ka riehtilällä tiettäväini. Voijan riehtilyä šiemenvoilla, toičči ni voita vähäsen lisyän. Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekši – arvuatko?

– Oltanehko riehtilä ta kakkara?

– Oikein arvattu, moločča olet! Et jouvu Huikkol’ah onnakko.

Riehtilä tulilla, kakkara šiinä paistumašša. Kuva: Olga Karlova

Riehtilä ta kakkara

 

30.8.2021

Sygyzy (suvi- da livvinkarjalakse), šykyšy (vienankarjalakse) on tämän nedälin sanaine. Algusygyzyl voibi olla vie lämmin, ga toiči ylen vilugi, voibi pastua päiväine, ga vihmuogi puaksumbah, migu kezäl. Sygyzyl mečäs on gribua, siendy da muarjua, da niidyhäi myö äijäl suvaičemmo. Sygyzyh näh on tämä vuoropagin livvinkarjalakse:

– Jälgikezä on tulluh, päiväine pastau, eigo tuule, eigo ni vihmu.

– Sanotah, tänä vuon sygyzy hätkestyy, kogo syvyskuun pyzyy nengoine poudu siä.

– A minä olen kuulluh, gu sygyzy roih vihmažu da vilu. Vuota vai, vie lehtet puulois pakutah, da vihmat dorogat čällätäh.

– Vihman jälles grivat da sienet kazvetah ruttoh. Ga buolah dai guarbalohgi himoittas kävvä, konzu on poudu siä.

– Buolua jo on ruskenah meijän čural. Kuibo teil?

-Meilgi nägyy on, ga erähät muarjazet vie ruohkat ollah. Terväh vikse jo kypsetäh.

– Läkkä huomei buolah meijän meččäh! Minä tönčöidy äijäl suvaičen, sih niškoi buolua pidäy kerätä.

– Läkkä! Toinah minä yhteltiedy valgiedu grivastu keriän, niidy himoittas keitettäväkse, kuivattavakse da pakastettavakse suaja. Huomenessah!

– Huomenessah!

Kuva: Pixabay

Syksyinen puu ja sateenvarjo

 

26.8.2021

Tahomma libo emmä, sygyzyllä ilma vilustuu da on aiga panna lämmindä vuatetta piällä. Lizäksi sygyzy on moine aiga, konza monet tahotah ičelläh uuven himoruavon. Se voibi olla hos nieglomine. Tämän nedälin sanane on niegluo (suvi- da livvinkarjala) / tikuttua (vienan- da suvikarjala) ‘neuloa, kutoa’.

 Vuoropagina suvikarjalaksi:

 –  Maltatgo sie niegluo?

–  Maltan. Buabo opasti miun nieglomah. Konza vain buabolla oli joudoaigua, hiän aivin nieglo. Muga i miula vällä aiga mänöy niegluossa. Miun poigagi toičči nieglou.

–  Teilä on niegloja pereh.

–  No, muga.

–  Midäbä sie suvaičet niegluo?

–  Mie suvaičen niegluo sukkie da alazie. Annan niidä lahjaksi ystävillä da rodnilla. Suvun lapsilla nieglon kaikenmoizie villazie vuatteida.

–  Mimmone näpperä olet! Mie maltan niegluo vain prostoida alaista. Sukan kandapiädä nikonza en ole nieglon. Sidä en malta niegluo.

–  Se ei ole jygie dielo. Mie voin andua siula linkan opassusvideoh. Sukkie kebieh opassut tikuttamah ohjavon mugah. Miun poigagi on opastun nieglomah opassusvideoloin avulla.

–  Passibo avusta. Opin opastuo.

–   Dai opassut. Nieglomizesta toinah vielä tulou siungi himoruado!

Kuva: Pixabay

Tyttö nieglou

16.8.2021

Tämän netälin šana on meštu (vienankarjalakši), tönččö (suvikarjalaksi) ta tönčöi (livvinkarjalakse). Še on šurvotuista marjoista ta jauhošta luajittu marjašyömini. Ken tykkyäy lisätä marjoih (mussikkah tahi puolah) hienoista talkkunajauhuo, a ken šuvaččou paremmin järiempyä talkkunua. Rukehisešta jauhošta luajittu marjameštu on niisi ylen makie. Šokeripeskuoki voipi pirottua mavun mukah. https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=mes%CC%8Ctu&l=1 mestu https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=t%C3%B6nts%CC%8C%C3%B6i&l=1 töntšöi

Marjaruokaa

Tönčöis voibi olla pyöryžiägi muarjastu.

Kuva: Hiloin Natoi

 

11.8.2021

Tämän netälin šana on koulu (vienankarjalakši), škola (šuvi- ta livvinkarjalakši).

Erähie kouluh ta opaššukšeh liittyjie virkkehie vienankarjalakši:

Koulu alkau tällä netälillä. Lapšet lähetäh kouluh.

käyvvä kouluh = opaštuo koulušša ‘käydä koulua’

– Joko šie käyt kouluh?

– Noo, mie opaššun toisella luokalla.

Miän lapšet jo kaikin opaššutah koulušša.

opaštuo ‘opiskella; oppia’; opaštuja ‘oppilas, opiskelija’: Opaštuja opaštuuOpaštujat opaššutah.

opaštua ‘opettaa’; opaštaja ‘opettaja’: Opaštaja opaštauOpaštajat opaššetah.

Lapši opaštuu lukomah. Mie opaššun šoittamah kantelehella.

– Opaššatko šie milma kirjuttamah karjalakši?                

Ka tiettäväini opaššan!

opašteliutuo ‘opetella’

Mie viikon (=pitän aikua) olen opašteliutun tikuttamah. Hyö opašteliuvutah kutomah pärevakkoja. Myö opašteliuvumma käyttämäh kaikenmoista tietokonehprogrammua.

 Lykkyö opaššuntah opaštujilla tai opaššantah opaštajilla!

Mukavua opaššušvuotta! Opaššu hyväsešti! Iluo opaššukšeh! Lykkyö opaššukšeh!

 

Školah liittyjät sanazet suvikarjalaksi:

škola ‘koulu’

Škola algau tällä nedälillä. Lapset lähtietäh školah.

käyvä školah ‘käydä koulua’

kluassa, luokka ‘luokka’

školaniekka ‘koululainen’

– Jogo sie käyt školah?

– Jo. Mie olen jo toizella kluassalla / luokalla.

Kaikki miän lapset jo käyväh školah, kaikin ollah školaniekat.

opastuo ‘opiskella; oppia’; opastuja ‘oppilas, opiskelija’: Opastuja opastuuOpastujat opassutah.

opastua ‘opettaa’; opastaja ‘opettaja’: Opastaja opastauOpastajat opassetah.

Lapsi opastuu lugemah. Mie opassun soittamah kandelehella.

– Opassatgo sie milma kirjuttamah karjalaksi?               

Ka tiettäväne opassan!

Mie viikon olen opastun nieglomah.

Hyö opassuttih käyttämäh kaikenmoizie tiedokonehprogrammoi.

Hiän opastuu karjalan kieleh.

 Lykkyö opassundah opastujilla dai opassandah opastajilla!

Lykkyö uudeh opassundavuodeh!

Iluo opassundah da opassandah!

 

Školah liittyjiä sanua da virkehty livvinkarjalakse:

 škola = koulu

Škola algau täl nedälil. Lapset lähtietäh školah.

kävvä školah = opastuo školas ‘käydä koulua’

– Jogo sinä kävyt školah?

– Da, minä opastun toizes kluasas / olen toizel luokal.

Kai meijän lapset jo opastutah školas, kaikin ollah školaniekat.

školaniekku, školan opastui  =  koululainen

opastuo ‘opiskella, oppia’; opastui ‘oppilas, opiskelija’: Opastui opastuuOpastujat opastutah.

opastua ‘opettaa’; opastai ‘opettaja’: Opastai opastauOpastajat opastetah.

Lapsi opastuu lugemah. Minä opastun soittamah gituaral.

– Opastatgo sinä minuu pagizemah da kirjuttamah karjalakse?     

Ga tiettäväine opastan!

Häi opastuu karjalan kieleh. Minä hätken olen opastunnuh nieglomah. Hyö opastuttih käyttämäh kaikenluaduzii tiedokonehprogrammoi.

 Lykkyy opastundah opastujile dai opastandah opastajile!

Lykkyy uudeh opastus-/opastunduvuodeh! Opastu hyvin / hyväzesti / putilleh!

Iluo opastundah da opastandah!

Kuva: Pixabay

Lapset mennäh školah.

 

2.8.2021

Tämän nedälin sanaine on nero, kudamua käytetäh eriluaduzis merkičyksis. Nämmä ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

nero
1. kyky, taito; äly, järki
neroKiestinkiP Pistoj nyt ei ole neruo kykyä enämpi ńi mih. ei ollun neruo älyä ottoa rahoaUhtua kun ois tšoarilla neruo ńi, heän šais – –Vuokkin oli neruo šoahakšeš, ei ollut neruo piteäkšeš! Kontokki kellä ńeruo šillä i veruo (sp.). Jyskyj kuin oĺis, poigarukat, ńeruo keĺĺä šoaha še oarre poisTunkua ńeroRukaj Korpis Suistamo Tulemaj ei ole ńeruo kirjuttamah kirjoitustaitoa. ei ńero anna ei osaa. kuori on kova, leikkavunnoogo ehki miun ńerol taidollani? kyläh ńeruo ottamah elä mäne (sp.). Suoj šiell‿on eluo, miss‿on ńeruoTver ei ole ńeruo ń(i)‿ei midä, i tungiettšie ruadamahTihvinä toivoimmo luulimme hänel ńi midä ńeruo e‿ule, a kaikenjyttyöm maltauSalmi kirju-, lugu-, ujjanduńero luku-, lasku-, uimataito. minun ńerol netše kod́i ei nouze. ńeron ker taitavasti roadau. ńerod on hänel kai keral šoapkazSäämäj ei tädä ńeroo taitoa d́ogahizel oleVitele ńero selläs kannettav e̮‿ole (sp.). nossoogo minun ńerol parzi? pahan ńeron kele vie piän syötäd (vaikka en voikaan kehua taidoillani, niin ansaitsen elatukseni). Nek-Riip

ǁ Erik. ei ole miula ńi mityttä neruo voimaa, vaipun olej jottev voi ńi vihkoh šylkie, kuńi el lepöä ta šyö vähäistäKiestinkiP kaikki nerot loputtu, ei voi vetöö ńiin kuim pitäisPistoj

ǁ Adv. käyttöä. seppä on ńerolleh hyvä taitava, teräbrujoa teräkaluja load́ie hyveäSuoj ńerošt́iSäämäj
2. keino, konsti; neuvo
goŕa ńeron tuoo (hätä keinot keksii; sp.). mil ńerol täh jauhuo soammo? ńeruo neuvoa kyzyi. mibo nygöi ńeroks pietäh (mikä nyt neuvoksi) ? Suoj aigu ńeron andau, miez ajjan astuttau (aigu projjiu kuluu da‿i ńero tuloosp.). midä ńeronnu nygöi piettäneh, ku izä kuoĺi? Säämäj kai ńerod loppih, ei tijjä kui roadoa. mil ńerol nygei piädy syötäd? Nek-Riip

ǁ Erik. elinkeino, ammatti; oppi. ombeluzńeroh ompelijan oppiin pandihSuoj ńeruo ottamas sepäl lyö työttih. hänes katšon ńeruo. sil on viiz virgoa, kuuz ńälgeä, ńeruo ammatteja on äjjy, a ńälgy pertiz ei lähteSäämäj andoi ńerua tšotampiendäz kirjanpidossa. ńero puutui otti oppia toižez miehez. leiväl olemm‿yhtel kylläžed, a ńerua on äjjy (ken milgi ńerol suau leibypalažensp.). Nek-Riip
ǁ vanhanaiguzie ńeroloi työkaluja. Suoj
3. tapa, tottumus
(näpistelijälle:) netšen ńeron ker meil ei pie tullaSalmi hänen jytyi em malta roadoa, minä roan omah i ńerohSäämäj pahad ńerod on. ńerod (pahat) tavat on hänel kai kerälNek-Riip
Kuva: Pixabay
Ihminen ompelee ompelukoneella

 

26.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah griba da sieni sego gribaniekka / gribaniekku da sieniniekka / sieniniekku.

Griba on tatti da sieni on helttasieni.

Karjalas gribaniekat kävväh gribah da sieniniekat kävväh sieneh.

Kuva: Pixabay

Sieni

20.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah mussikka / muštikka / must’oi / mušt’oi  da must’oimuarjaine sego must’oihut. Ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

mussikka s.

mustikka (Vaccinium myrtillus).
mussikkaUhtua Tunkua Repola Tihvinä ne kum mussikat oli kypšet ńin ne keräsi ńiitä tä keittiVuokkin vattšatautih kuivašta mussikašta tšäijyö keitettihKontokki muššikkaPaatene kovast‿om muštikkoaKorpis mussikašta vaŕenjua hilloa keit́etähTver mussikka ~ must́ikkaValdai must́ikkaSuistamo

ǁ Erik. musta pilvi. mussikkaTver.

must́oi s.

mustikka (Vaccinium myrtillus).
must́oi mard́a muijen kukka (laul.harv.). Paatene must́oiPoraj Ilom Suistamo Impil Salmi must́oi ~ mušt́oiKorpis Suoj Tulemaj Vielj mušt́oiMunj must́oi ~ mušt́oi. mušt́oi halvastau kukkii. Säämäj must́oi hambahat mustendaaVitele must́oidu kerätähNek-Riip

ǁ Adv:sesti paikallissijoissa mustikoiden poimimisesta. mušt́oih mändih. mušt́oiz ollahSuoj must́oizg(o) oĺitto? Salmi mušt́oih mendihSäämäj.

must́oihut dem.s.

→ must́oi.
oma mua om mańdžoihud, vieraz mua om mušt́oihud (sp.). Säämäj.

must́oimarjaine s.

= must́oi.
mušt́oimaŕjaine kukkiuSäämäj.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=mussikka&l=1

https://khttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oihut&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oimarjaine&l=1

Kuva: Pixabay

Mustikoita

12.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah muur’oi, hilloi, l’uboi da šl’uboi.  Ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

muuroi s.

suomuurain (Rubus chamaemorus) punertuneena mutta vielä kovana.
muuroi. Korpis Suistamo Impil Tulemaj Munj | kova kuńi on, sińi om muuroi. Suoj | muuroid ollah vie, e(i) ulla ĺubovunnuot  eivät ole kypsyneet. Salmi | muuroi on tupez nupussa, sid roih halvah kukkaan, halvu ku kirbuou, sid roih muuroi. Säämäj | muuroi ~ muuŕoi. Vielj Vitele | meil e̮ole suodu lähän, muuŕoin kazvattajoa. Nek-Riip
ǁ Adv:sesti paikallissijoissa muurainten poimimisesta. muuroiz ollah. Suoj | läkkeä muuroih, minä näin žikon marjapaikan. Säämäj

hillo(i) s.

suomuurain (Rubus chamaemorus); hilla, kypsä muurain.
hillo. Oulanka Kiestinki Pistoj Uhtua Vuokkin Repola Paatene Mäntys Poraj Ilom Korpis | hillo še enžimäkši i kypšenöy. Jyskyj | myö poimima hilluo dai šaima važuo ńeĺĺä. Tunkua | hilluo šyyväh maijon kera, luaitah piiraida, keitetäh varend́ua, kiisselie dai muuda. Rukaj | läkkä hilloih! olemmo hillois. hilloida keräimmö. Suoj | muuruan ku hyvin šuoŕioh ĺienöö h́illo. Tihvinä | hillo kypsä muurain. Suistamo | hilloi pehmeä, kypsä muurain. Impil | hilloi. Säämäj

ĺupoiII s.

kypsä lakka, hilla (Rubus chamaemorus).
ĺuboi. Impil Tulemaj Vitele | mene keriä ĺuboidu! Salmi
ǁ Vrt. hillo(i)muuroi.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=l%CC%81upoi02&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=muuroi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=hilloi

Kuva: Pixabay

Hilla

 

5.7.2021

Tämän nedälin sanaine on pläkky, da ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

1. läpäys, läiskäys.
bläkky ~ pläkky. bläkyn andoa emä lapsel kämmenel peäh. Suoj täz ota pläkky (kämmenel perzetty)! Säämäj kämmenel pläkyn andoi, et sattanuheze, äl‿itke. Nek-Riip
2. kärbäizen tapettavu pläkky kärpäslätkä. šibĺietäz puolikengässä om pläkky kieli. Säämäj
3. s. mon. länget.
pĺäkyt riputah kokkazešša. Tver.
Kuva: Hiloin Natoi

 

Kärpäslätkä penkin päällä

28.6.2021

Tämän nedälin sanaine on maitoheinä / maidoheinä / maidoheiny, da ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

maitoheinä s.

eril. keltakukkaisista kasveista.
maidoheinä maitikka (Melampyrum sp.). Korpis Suistamo | maidoheinä voikukka (Taraxacum officinale), keltano (Hieracium sp.), keitto (Crepis sp.) t. piisku (Solidago sp.). Suoj | maidoheiny maitikka, voikukka, kelta-apila (Trifolium agrarium) t. niittyleinikki (Ranunculus acer). Salmi

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=maitohein%C3%A4&l=1

Kuva: Pixabay

Voikukkia

23.6.2021

Tämän nedälin sanazet karjalakse ollah nämmä:

Iivananpäivä  / Iivananpäivy ,  Kešä-Iivana / Kezä-Iivana / Kezä-Iivan, Lehti-Iivana / Lehti-Iivan  – juhannus

Kuva: Margarita Kemppainen

Kaksi nukkea karjalaisissa puvuissa

 

22.6.2021

Räken päivän sanazet karjalakse: kävvä kezoile da mennä vedeh

Käygiä kezoile, ga vedeh älgiä mengiä!
Äijät karjalazet mustellah, kui ollah kuultu nečen omis muamolois.
Sanakse, kävvä kezoile on käydä uimassa da mennä vedeh on hukkua veteen. Karjalasgi on uija da uidua -verbit, kudamii käytetäh, konzu pagin on juuri uidamizes: häi maltau uidua, uidi toizeh randah. Sidä vastah kezoile voit kävvä, maltanet libo et maltane uidua. Uimassa kävijä, uija on kezoiniekku.
Kuva: Pixabay
Nainen vedessä

 

17.6.2021

Satu sadu saduine: tämän nedälin sanaine

Vienankarjalakši puutarha on satu (savun ~ satun, satuo), puutarha (puutarhan, puutarhua)

Vanhempi rahvaš on käyttän venäjänkielistä satu-laihinašanua (esim. šuarnatekstit) ta puutarha-šana on piäššyn luajempah käyttöh vienankarjalan kirjakieleššä (šanakirjat, opaššuškirjat tni.).

Tähä tulkah šemmoset huonehet, kuin čuarilla, hopieni šilta, kultaset käsipuut miän rannašta čuarin rantah… ta satut miän huonehista ympäri (Yhekšän kullaista poikua -starina, http://resources.krc.karelia.ru/krc/doc/publ2010/Onegina_skazki.pdf).

Heilä savušša käypi aina yöllä kultalintu (Karjalan kielen verkkosanakirja).

Työ niise mänkyä miun viinasatuh (Peittopakina viinasatun ruatajista, Matvein jevanheli, Uuši šana).

Mi kašvau mečäššä, puutarhašša, pihapellolla? (Šanalipaš 2017: 40)

Lapšen šuušta (Oma Mua, №20, 2015):

Punukka tuli ammön šyntymäpäivällä ta toi

ruušuja.

– Passipo, armahaisen, ihaštu ämmö. – Niin

kaunehet  ruušut!  Ihan  šamanmoiset  kašvetah

miun puutarhašša!

– Jo ei kašveta!

 

Suvikarjalaksi puutarha on sadu (savun ~ sadun, saduo).

Miän savussa on äijä eriluaduista kukkua da tuhjuo segö viizi juablokkapuuda.

Savun tagana on kerrostalo.

Miula himottais käyvä kazvitiijollizeh saduh.

 

Livvinkarjalakse puutarha on vai sadu (savun, saduu) da puaksuzeh vie saduine (saduzen, sadustu):

Pädöy omas saduzes huogavuo kezäl!

Mittumua puudu teijän savus on? Ga juablokkupuudu meil koilme, jo kukitah kai.

Makarovan Karjalan kielen sanakniigas (1990) sadu-eččosanan kohtal on vie toinegi merkičys: puu da ezimerkikse moine virkehezimerki: Kazvoi kolme čomua saduu (= kolme kaunista puuta) juuri pitkän sillan rinnal.

Kukkivia omenapuita

 

15.6.2021

Tämän päivän sanazet ollah nämmä:

tuulendaine, tuulenhengi = vieno tuuli
tuulisviehkuri, tuulispyöröi = myrsky(tuuli)
Kuva: Pixabay
Tyttö, jonka hiukset heiluvat tuulessa

 

9.6.2021

Čoma kezä on tulluh, ga senke vie rodih čakkua, šiäštä da pin’oidu, kuduat pinistäh da rahvastu syvväh. Täs kezän aijankohtazet sanazet virkehis:

čakka (vienankarjalakši, suvikarjalaksi),  čakku  (livvinkarjalakse)

eril. pistävistä t. purevista hyönteisistä; sääski, mäkärä, hyttynen, paarma, kärpänen tms.

Čakat šyyvväh, tukkunah lennelläh. Onko šiula čakkavoijetta matašša? (vienankarjalakši)

Kezällä on äijä čakkua. Kunneba olet pannun čakkavoidien? (suvikarjalaksi)

Vot oli čakkua egläi mečäs! Hyvä, gu čakkuvoijehtu oli keräl, vähäzel ga avvutti. (livvinkarjalakse)

pin’oi (suvikarjalaksi, livvinkarjalakse), šiäkši (vienankarjalakši)

hyttynen
Pin’oit pinistäh. Pin’oit savvuu varatah. Pin’oidu on pihal sagenah. (livvinkarjalakse)

Pin´oit pinissäh. (suvikarjalaksi)

Šiäkši inäjäy korvan juurella, ei anna muata. Pihalla on äijä šiäštä, muštanah kačo on. (vienankarjalakši)

Pin’oi da čakka -sanoil on vie muudugi merkičysty, kuduat lövvät Karjalan kielen sanakirjas:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=pin%CC%81oi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cakka&l=1

 Kuva: Pixabay

Hyttynen

 

1.6.2021

Tämän nedälin sanaine karjalakse on kezetä da virkehezimerkit senke on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi. Nečil sanal voibi olla kaksi eriluadustu merkičysty, kuduat ollah moizet:

kezetä I

tulla kesyksi, kesyyntyä, tyyntyä.
hod olloo ylbie, kezenöö, kezenöö, muškan toaks mändyö naimisiin mentyään. Suoj | sygyzes sah kezenöv vie (lehmä kesyyntyy, niin että antaa vieraan lypsää). Tulemaj | kezetäh vanhate rahvaz, vanhate smirnovuu taba tyyntyy sisu. kezenemäh päi tyyntymään päin on tuuĺi, volenov ynny hiljenee yhä. Säämäj

kezetä II

tulla kesäiseksi.
seä rubei kezenemäh. Suoj

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=keset%C3%A401&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=keset%C3%A402&l=1

Kuva: Pixabay

Vene rannassa

 

27.5.2021

Ukkoni, ukonjyry, jyrinä, jyry – ukkonen

Tulenisku, tulenišku – salama

Ukkoni jyräjäy ta tulta isköy. Kova jyrinä kuuluu, romahtelou ta pamahtelou. (vienankarjalakši)

Ukonjyryn aijaksi pidäy männä perttih. Koirat varatah ukonjyryö. (suvikarjalaksi)

Myösgi luadi jyryn. Tulenišku sytytti tulipalon. Tuldu išköy jyryn aigua. (livvinkarjalakse)

Kuva: Pixabay

Salamanisku

23.5.2021

Sroičča, Sroičanpäivä (vienankarjalakši, suvikarjalaksi), Sroičču, Sroičanpäivy (livvinkarjalakse) – helluntai, helluntaipäivä

Kuva: Pixabay

Koivuja

18.5.2021

Känäine, käbäine = lapsen käzi; känäzet, käbäzet = lapsen käit

Lapsi maguau känäzet nenga ristas. Opis viiputtua käbäzel! (Makarovan karjalan kielen sanakniigu 1990)

Kuva: Pixabay

Lapsen kädet

13.5.2021

Vosnesen’n’a, Voznesen’n’a, Voznesen’n’u   helatorstai

Vosnesen’n’a on kallis nelläšpäivä ‘torstai’. Ennein Vienašša šanottih: “Miikkulalla Miinuah, Vosnesen’n’ana Vonkajärveh”. Kevät-Miikkula (9.5.) oli Luvajärven Miinuan kylän pruasniekka, a Vosnesen’n’ua piettih Kontokin Vonkajärveššä. (vienankarjalakši)

Voznesen’n’a on ezimerkiksi Kondielahen, Heinolan da Tikkurilan kirikkölöin pruazniekka. (suvikarjalaksi)

Voznesen’n’u on Tuuksen pruazniekku. Voznesen’n’an kižat oldih Tuuksel. Enne sanottih nenga: ”Rubei Jumal lähtemäh taivahah Voznesen’n’annu. Ruajunveriät ollah Äijäspäiväs da Voznesen’n’assah avvoi.” (KKS:n mugah, livvinkarjalakse)

Kuva: Pinterest

Ortodoksinen kuva

1.5.2021

Keitinpäppi = munkki

Tämä sana oli luajittu konzugi livvinkarjalan paginkursal. Eräs vuozi tagaperin Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen opastujat kiännettih Agoran koufeičuppuzen syömislistua karjalakse  da ehoitettih suomen munkki-sanan vastinehekse karjalah keitinpäppi-sanan. Sana jäi elämäh kieleh.

Kuva:Pixabay

Munkki

 

29.4.2021

Mintäh kevättie šyyvväh tai läsitäh?

Mintäh kevättie syyväh dai läzitäh?

Mindäh kevättii syvväh dai läžitäh?

kevätti = kevätkala

  1. kevyällä pyyvvetty ta vähällä šuolalla šuolattu kala / keviällä pyyvetty da vähäzellä suolattu kala / keviäl pyvvetty da vähäzel suolattu kala

Kevätissä on kačo oma haju, a mimmoni makie kevätkala on!

/ Kevätissä on kačo oma haju, a mimmone magie kevätkala on!

/ Kevätis on kačo oma haju, ga mittuine magei yhtelläh se kevätkala on!

kevättyä /  kevättiä / kevättiä = olla kalalla kevyällä / olla kalassa keviällä / olla kalas keviäl

kevättäjä /  kevättäjä / kevättäi = kevätkalaštaja / kevätkalastaja, kevätkalaniekka / kevätkalastai, kevätkalaniekku

Olen kevättäjä, kevyällä kaikičči olen kevättämäššä. / Olen kevättäjä, keviällä aivin olen kevättämässä. / Olen kevättäi, keviäl ainos olen kevättämäs.

kevätti = kevätvaipumuš / kevätti, keväččy / kevätti, keväččy

  1. ihmisen tahi elukan kevätväšynnäštä / ristikanzan libo žiivatan kevätväzynnästä / ristikanzan libo elätin kevätväzyndäs

kevättyä / kevättiä / kevättiä = läsie kevättie / läzie kevättie / läžie kevättii

kevättäjä / kevättäjä /  kevättäi = še, ketä kevyällä vaivuttau, väšyttäy / se, kedä keviällä vaivuttau, väzyttäy / se, kedä keviäl vaivuttau, väzyttäy.

Kevyällä kaikičči vaivuttau, tottaše kevätti tarttuu.

/ Keviällä ainos vaivuttau, onnakko kevätti / keväččy tarttuu.

/ Keviäl ainos vaivuttau, vikse kevätti / keväččy tartuu. 

Kuva: Pixabay

Kalastaja ja suuri kala

21.4.2021

Kurmičča (vienankarjalakši, suvikarjalaksi), kurmičču (livvinkarjalakse) – pisama

Kevyällä nävöššä on kurmiččua. Peppi Pitkäšukalla on äijä kurmiččua. (vienankarjalakši)

Keviällä nävössä on kurmiččua. Peppi Pitkäsukalla on äijä kurmiččua. (suvikarjalaksi)

Keviäl nävös on kurmiččua. Peppi Pitkysukal on äijy kurmiččua. (livvinkarjalakse)

Kuva: Pinterest

Peppi Pitkysukku

16.4.2021

Syntymäpäivä on šyntymäpäivä / šynnyntäpäivä (vienankarjalakši), synnyndäpäivä (suvikarjalaksi) da roindupäivy (livvinkarjalakse)

Hyvyä šyntymäpäivyä / šynnyntäpäivyä!

Hyviä synnyndäpäiviä!

Hyviä roindupäiviä!

Kuva: Pixabay

Ruusu

13.4.2021

Samovaari karjalan murdehis on samovoara, samovuara, samavuara, samviara, samovaaru, samuvuaru, samvuaru da nämmis vie deminutiivua jogahizes, kui Videlen virkehezimerkis Pane samovaaraine kiehumah.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=samovoara&l=1

11.4.2021

Lindu-tverinkarielazen paginaklubas tiijustettuu:
Kukonkyynel = kois luajittu viinu-vodka.
Sanotah, kaikin tverinkarjalazet tietäh sanan da äijät maltetah mostu viinua luadiegi.
Makarovan karjalan sanakniigas (1990) löydyy kukoinviinu- livvinkarjalaine variantu.
Yhtelläh Karjalan kielen verkosanakirjas kukonviina on häkä:
kukoinviinoa puutui sain häkää. Suoj kukonviinaImpil kukoinviinuSäämäj kukinviinoa puutui piähNek-Riip
https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=kukonviina&b=1&ha=kukon*
Kuva: Pixabay
Pulloja pöydällä

9.4.2021

Karjalazet suvaijah deminutiivumuodoloi. On meil čuaju-čuajuine ’tee’ dai koufei-koufeihut ’kahvi’.
Virkehezimerki čuajuine-sananke:  Pädöy ikkunpieles istuo da čuajustu juvva.
Virkehezimerki koufeihut-sananke: Huondeksel suvaičen juvva koufeihuttu.

Kuva: Pixabay

Teekuppi

2.4.2021

Äijypäivy – pääsiäinen

Äijänpäivän piätteniččy – pitkäperjantai

Äijänpäivän piätteniččy paginkieles on vie strašnoi piätteniččy, da strašnoi täs on roinnuh ven’an strastnaja-sanas, ei strašnii. Страстная пятница ongi karjalakse  Äijänpäivän piätteniččy da suomekse pitkäperjantai.

1.4.2021

Suuri nelläspäivy – kiirastorstai

25.3.2021

Virboi, virboipyhäpäivy – palmusunnuntai

Virboinedäli – palmusunnuntaihin päättyvä viikko

Virboittua – virpoa

Virboivičču, lamboi – virpomisvitsa

Lambahaine – pajunkissa

Virboipyhänpiän virvoitetah rahvastu da žiivattua, sanotah:
Virvotti, varvotti,
Tuorehekse, tervehekse,
Kulu kettu iäres, uuzi kettu tilah.
Sinul vičču, minul jäiččy
Nedälikse velgua
(Karjalan rahvahankalendari 2013: 155)

Kuva: Pixabay

Pajunkissoja

23.3.2021

Yhtysniekku, yhysmies – osakas; työ- tai kauppakumppani

17.3.2021

Tämän nedälin Yle uudizis karjalakse roih viesti yskyniekanvakkah näh. Silloi myö luajiimmo yskyniekanvakku-sanan ”kiändäjen merkičyksii”, toizin sanoin emmo luadinuh äitiyspakkaus-sanas ezimerkikse muamažuspakkavustu. Sanavastinehtu olemmo miettinyh  yhtes  Facebookas, Kiännä!-projektan kiännösseminuaras, Jovensuun Paginpertis da uvvessah Facebookas: sana on luajittu kyzelyn vuoh #kuiboparemkarjalakse. Yhtehizen ruavon tulos on ylen hyvä!
Nygöi yskyniekanvakku toiči voibi olla kontekstan mugah vaigu vakku, konzu se toistuu tekstas äijän kerdua:
Kela on jullannuh uvven yskyniekanvakan.
Tämän vuvven vakas on kaikkiedah 50 (viizikymmen) tuotehtu yskyniekan pereheh niškoi.
Kela on luadinuh muutoksii yskyniekanvakkah mulloi pietyn kyzelyn perustehel da ottanuh huomavoh vakan vastuolližuon.
Tuotehtu vakas on vähästy vähem, migu aijemba, ga niilöin luaduh da vastuolližuoh on kiinnitetty enämbän huomavuo.
Ezimerkikse erähien tuottehien luajindas on käytetty kierrätysmaterjualua.
Uudine suomekse: https://yle.fi/uutiset/3-11833568
Kuva: sosiaalivakuutus.fi
Äitiyspakkaus

11.3.2021

Päiväčelleh = päiväl, päivän aigua

 

8.3.2021

Muamo – äiti

Buabo – mummo

Tytär – tytär

Sizär – sisar, sisko

Čidži, čikko – vahnin sisko

Tyttö, neičykky – tyttö

Neidine, neičoi – neitonen

Inehmine, naine – nainen

Kuva: PixabayKolme naista

 

8.3.2021

Čolli – tutti

Kuva: Pixabay

Lapsen tutti

8.3.2021

Kevätkuu – maaliskuu

 

23.2.2021

Roindupäivy, synnyndäpäivä, šynnyntäpäivä – syntymäpäivä karjalan eri paginluadulois.

14.2.2021

Laskiaissunnuntai – maidopyhälasku, pyhälaskun pyhäpäivy, sovindopyhäpäivy