Sanaine karjalakse

Täl sivul julguammo sanastojoukon kerättylöi sanoi eri murdehil. Sanastojoukkoh kuulutah livvinkarjalaine Natalia Giloeva, suvikarjalaine Katerina Paalamo da vienankarjalaine Olga Karlova.

20.9.2021

Azuo on tämän nedälin sanaine karjalakse. Neče on verbi, kuduadu puaksuh käytetäh livvinkarjalas, da se juohattau suomen verbii asua, ga eibo niilöin merkičykset olla yhtenjyttymät.

Azuo on tehdä, da käytetäh verbii ezimerkikse moizis yhtevyksis:

Brihačču azui veičen iče. –  Poika teki veitsen itse.

Muamo azui murginan. – Äiti teki (valmisti) lounaan (päivällisen).

Tuatto azui kaikile vai hyvytty. – Isä teki kaikille vain hyvää.

Puaksuh voit kuulta sežo:

Häi azui tervehyön. – Hän tervehti.

Kuibo sit olis asua karjalakse? Se on eliä da täs eräs ezimerki:

Minä elän Jovensuus.

Minun velli eläy toizes linnas.

Hyö eletäh Ruočis.

Azuo-verbin käyttyö toizis murdehis voit kaččuo Karjalan kielen sanakirjas:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=asuo&l=1

Muamo azui murginan. Kuva: Pixabay

Muaman azuttu murgin

17.9.2021

Niin vain karjalaziengi elokseh tulou muailmalda uuzie azeida da kieleh laihinasanoi toizista kielistä. Erähät sanat kulgietah kielestä toizeh yhenmoizina kuin ne ollah alguperäzessä laihinanandajakielessä. Yhelläh kirjuttajalla voibi toičči olla kielien eroloin täh jygie tiediä, kuinba moizie uuzie laihinasanoi pidäis kirjuttua. Yksi vuitti sanastoruaduo on kirjutus- da taivutusohjavoloin andamine nengozillagi sanoilla.

Tämän nedälin sanane ongi suši ‘sushi’, da sidä nenga kirjutetah kaikissa karjalan kielen murdehissa. Rahvahienvälizen käytännön mugah tämän sanan kirjutettuh muodoh monessa kielessä tulou kirjainyhtymä sh (iännetäh š:nä), da suomen kielessä nouvatetah tädä kirjutustabua, vain suomessa š:llä kirjutettu muodogi on laihinasanoin oigeinkirjutuksen mugah maholline. Karjalan kielessä iänneh š voi kuuluo omaperäzihgi sanoih, da sidä vastuau karjalan kirjaimikon š. Karjalan kielessä tädä sanua kirjutetahgi vain š:llä.

Sanan taivutus eri murdehissa mänöy yksikössä da monikossa nenga: vienankarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušien, part. sušie – sušija, iness. sušissa – sušiloissa, illat. suših – sušiloih, abess. sušitta – sušiloitta; suvikarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušiloin, part. sušie – sušiloi, iness. sušissa – sušiloissa, abess. sušitta – sušiloitta; livvinkarjalassa nom. suši – sušit, gen. sušin – sušiloin, part. sušii – sušiloi, iness. sušis – sušilois, abess. sušittah – sušiloittah.

A mibä on suši? Suši on japonielane riissusta da kalasta luajittava syömine. Kalah sijah sušissa voijah käyttiä kazvoksiegi. Suših lizätäh vielä eriluaduzie mavustehie. Tavan mugah suših käytettävistä einehistä luajitah erimoizie pienie kiärehie.

Vuoropagina ruadopaikalla suvikarjalaksi:

– Miula on jo nälgä. Murgina-aigagi jo olis. Kunneba tänäpiänä mänizimmä murginalla?

– Tässä lähillä on se uuzi restorana. Sieldä voibi ostua sušiegi. Läkkä sinne syömäh!

– Hyvä ideja! Sušit ollah miula mieluzat syömizet. Ičegi toičči luajin eriluaduzie sušiloi. Nyt himottaisgi sušie.

– Hyvä. Miulagi sušit ollah mieldä myöten, vain oman muamon luajittuloi kalasyömizie nimi ei voita.

– No, se vet oma muamo armas, da muamon syömizet magiemmat. Nyt tule! Aiga lendäy.

– Vuota, tulen! Käyn vain kukkaron. Se jäi ruadoperttih.

Kuva: Pixabay

Suši

6.9.2021

Še on tarpehellini joka kotitalohuošta löytyjä aštie. Še voipi olla varrekaš tai varretoin.  Šäplälläki paššuau šitä noštua tahi pityä. Tavan mukah še on pyörie, lačakkapohjani ta rautani, ka nykyjäh šiinä voipi olla hoš mimmoista piälyštyä. Šillä kypšennetäh šyömistä: paissetah jiäliččyä, suaritah potakkua, kärrissetäh kalua, hauvotah kašviksie. Tämän netälin šana on riehtilä (vienan- ta šuvikarjalakši) ta riehtil (livvinkarjalakši) ʻpaistinpannu’.

Vuoropakina vienankarjalakši:

– Mitä šie ruat?

– Šuorien kakkarua paistamah. Luajin rosmiessua, šemmoista notkiempua taikinua, jotta kakkaroista tultais hienoset.

– Aha, kačoš kačoš. A millä šie ne kakkarat paissat?

– Ka riehtilällä tiettäväini. Voijan riehtilyä šiemenvoilla, toičči ni voita vähäsen lisyän. Riihi rautani palau, käki piällä kiäntelekši – arvuatko?

– Oltanehko riehtilä ta kakkara?

– Oikein arvattu, moločča olet! Et jouvu Huikkol’ah onnakko.

Riehtilä tulilla, kakkara šiinä paistumašša. Kuva: Olga Karlova

Riehtilä ta kakkara

 

30.8.2021

Sygyzy (suvi- da livvinkarjalakse), šykyšy (vienankarjalakse) on tämän nedälin sanaine. Algusygyzyl voibi olla vie lämmin, ga toiči ylen vilugi, voibi pastua päiväine, ga vihmuogi puaksumbah, migu kezäl. Sygyzyl mečäs on gribua, siendy da muarjua, da niidyhäi myö äijäl suvaičemmo. Sygyzyh näh on tämä vuoropagin livvinkarjalakse:

– Jälgikezä on tulluh, päiväine pastau, eigo tuule, eigo ni vihmu.

– Sanotah, tänä vuon sygyzy hätkestyy, kogo syvyskuun pyzyy nengoine poudu siä.

– A minä olen kuulluh, gu sygyzy roih vihmažu da vilu. Vuota vai, vie lehtet puulois pakutah, da vihmat dorogat čällätäh.

– Vihman jälles grivat da sienet kazvetah ruttoh. Ga buolah dai guarbalohgi himoittas kävvä, konzu on poudu siä.

– Buolua jo on ruskenah meijän čural. Kuibo teil?

-Meilgi nägyy on, ga erähät muarjazet vie ruohkat ollah. Terväh vikse jo kypsetäh.

– Läkkä huomei buolah meijän meččäh! Minä tönčöidy äijäl suvaičen, sih niškoi buolua pidäy kerätä.

– Läkkä! Toinah minä yhteltiedy valgiedu grivastu keriän, niidy himoittas keitettäväkse, kuivattavakse da pakastettavakse suaja. Huomenessah!

– Huomenessah!

Kuva: Pixabay

Syksyinen puu ja sateenvarjo

 

26.8.2021

Tahomma libo emmä, sygyzyllä ilma vilustuu da on aiga panna lämmindä vuatetta piällä. Lizäksi sygyzy on moine aiga, konza monet tahotah ičelläh uuven himoruavon. Se voibi olla hos nieglomine. Tämän nedälin sanane on niegluo (suvi- da livvinkarjala) / tikuttua (vienan- da suvikarjala) ‘neuloa, kutoa’.

 Vuoropagina suvikarjalaksi:

 –  Maltatgo sie niegluo?

–  Maltan. Buabo opasti miun nieglomah. Konza vain buabolla oli joudoaigua, hiän aivin nieglo. Muga i miula vällä aiga mänöy niegluossa. Miun poigagi toičči nieglou.

–  Teilä on niegloja pereh.

–  No, muga.

–  Midäbä sie suvaičet niegluo?

–  Mie suvaičen niegluo sukkie da alazie. Annan niidä lahjaksi ystävillä da rodnilla. Suvun lapsilla nieglon kaikenmoizie villazie vuatteida.

–  Mimmone näpperä olet! Mie maltan niegluo vain prostoida alaista. Sukan kandapiädä nikonza en ole nieglon. Sidä en malta niegluo.

–  Se ei ole jygie dielo. Mie voin andua siula linkan opassusvideoh. Sukkie kebieh opassut tikuttamah ohjavon mugah. Miun poigagi on opastun nieglomah opassusvideoloin avulla.

–  Passibo avusta. Opin opastuo.

–   Dai opassut. Nieglomizesta toinah vielä tulou siungi himoruado!

Kuva: Pixabay

Tyttö nieglou

16.8.2021

Tämän netälin šana on meštu (vienankarjalakši), tönččö (suvikarjalaksi) ta tönčöi (livvinkarjalakse). Še on šurvotuista marjoista ta jauhošta luajittu marjašyömini. Ken tykkyäy lisätä marjoih (mussikkah tahi puolah) hienoista talkkunajauhuo, a ken šuvaččou paremmin järiempyä talkkunua. Rukehisešta jauhošta luajittu marjameštu on niisi ylen makie. Šokeripeskuoki voipi pirottua mavun mukah. https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=mes%CC%8Ctu&l=1 mestu https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=t%C3%B6nts%CC%8C%C3%B6i&l=1 töntšöi

Marjaruokaa

Tönčöis voibi olla pyöryžiägi muarjastu.

Kuva: Hiloin Natoi

 

11.8.2021

Tämän netälin šana on koulu (vienankarjalakši), škola (šuvi- ta livvinkarjalakši).

Erähie kouluh ta opaššukšeh liittyjie virkkehie vienankarjalakši:

Koulu alkau tällä netälillä. Lapšet lähetäh kouluh.

käyvvä kouluh = opaštuo koulušša ‘käydä koulua’

– Joko šie käyt kouluh?

– Noo, mie opaššun toisella luokalla.

Miän lapšet jo kaikin opaššutah koulušša.

opaštuo ‘opiskella; oppia’; opaštuja ‘oppilas, opiskelija’: Opaštuja opaštuuOpaštujat opaššutah.

opaštua ‘opettaa’; opaštaja ‘opettaja’: Opaštaja opaštauOpaštajat opaššetah.

Lapši opaštuu lukomah. Mie opaššun šoittamah kantelehella.

– Opaššatko šie milma kirjuttamah karjalakši?                

Ka tiettäväini opaššan!

opašteliutuo ‘opetella’

Mie viikon (=pitän aikua) olen opašteliutun tikuttamah. Hyö opašteliuvutah kutomah pärevakkoja. Myö opašteliuvumma käyttämäh kaikenmoista tietokonehprogrammua.

 Lykkyö opaššuntah opaštujilla tai opaššantah opaštajilla!

Mukavua opaššušvuotta! Opaššu hyväsešti! Iluo opaššukšeh! Lykkyö opaššukšeh!

 

Školah liittyjät sanazet suvikarjalaksi:

škola ‘koulu’

Škola algau tällä nedälillä. Lapset lähtietäh školah.

käyvä školah ‘käydä koulua’

kluassa, luokka ‘luokka’

školaniekka ‘koululainen’

– Jogo sie käyt školah?

– Jo. Mie olen jo toizella kluassalla / luokalla.

Kaikki miän lapset jo käyväh školah, kaikin ollah školaniekat.

opastuo ‘opiskella; oppia’; opastuja ‘oppilas, opiskelija’: Opastuja opastuuOpastujat opassutah.

opastua ‘opettaa’; opastaja ‘opettaja’: Opastaja opastauOpastajat opassetah.

Lapsi opastuu lugemah. Mie opassun soittamah kandelehella.

– Opassatgo sie milma kirjuttamah karjalaksi?               

Ka tiettäväne opassan!

Mie viikon olen opastun nieglomah.

Hyö opassuttih käyttämäh kaikenmoizie tiedokonehprogrammoi.

Hiän opastuu karjalan kieleh.

 Lykkyö opassundah opastujilla dai opassandah opastajilla!

Lykkyö uudeh opassundavuodeh!

Iluo opassundah da opassandah!

 

Školah liittyjiä sanua da virkehty livvinkarjalakse:

 škola = koulu

Škola algau täl nedälil. Lapset lähtietäh školah.

kävvä školah = opastuo školas ‘käydä koulua’

– Jogo sinä kävyt školah?

– Da, minä opastun toizes kluasas / olen toizel luokal.

Kai meijän lapset jo opastutah školas, kaikin ollah školaniekat.

školaniekku, školan opastui  =  koululainen

opastuo ‘opiskella, oppia’; opastui ‘oppilas, opiskelija’: Opastui opastuuOpastujat opastutah.

opastua ‘opettaa’; opastai ‘opettaja’: Opastai opastauOpastajat opastetah.

Lapsi opastuu lugemah. Minä opastun soittamah gituaral.

– Opastatgo sinä minuu pagizemah da kirjuttamah karjalakse?     

Ga tiettäväine opastan!

Häi opastuu karjalan kieleh. Minä hätken olen opastunnuh nieglomah. Hyö opastuttih käyttämäh kaikenluaduzii tiedokonehprogrammoi.

 Lykkyy opastundah opastujile dai opastandah opastajile!

Lykkyy uudeh opastus-/opastunduvuodeh! Opastu hyvin / hyväzesti / putilleh!

Iluo opastundah da opastandah!

Kuva: Pixabay

Lapset mennäh školah.

 

2.8.2021

Tämän nedälin sanaine on nero, kudamua käytetäh eriluaduzis merkičyksis. Nämmä ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

nero
1. kyky, taito; äly, järki
neroKiestinkiP Pistoj nyt ei ole neruo kykyä enämpi ńi mih. ei ollun neruo älyä ottoa rahoaUhtua kun ois tšoarilla neruo ńi, heän šais – –Vuokkin oli neruo šoahakšeš, ei ollut neruo piteäkšeš! Kontokki kellä ńeruo šillä i veruo (sp.). Jyskyj kuin oĺis, poigarukat, ńeruo keĺĺä šoaha še oarre poisTunkua ńeroRukaj Korpis Suistamo Tulemaj ei ole ńeruo kirjuttamah kirjoitustaitoa. ei ńero anna ei osaa. kuori on kova, leikkavunnoogo ehki miun ńerol taidollani? kyläh ńeruo ottamah elä mäne (sp.). Suoj šiell‿on eluo, miss‿on ńeruoTver ei ole ńeruo ń(i)‿ei midä, i tungiettšie ruadamahTihvinä toivoimmo luulimme hänel ńi midä ńeruo e‿ule, a kaikenjyttyöm maltauSalmi kirju-, lugu-, ujjanduńero luku-, lasku-, uimataito. minun ńerol netše kod́i ei nouze. ńeron ker taitavasti roadau. ńerod on hänel kai keral šoapkazSäämäj ei tädä ńeroo taitoa d́ogahizel oleVitele ńero selläs kannettav e̮‿ole (sp.). nossoogo minun ńerol parzi? pahan ńeron kele vie piän syötäd (vaikka en voikaan kehua taidoillani, niin ansaitsen elatukseni). Nek-Riip

ǁ Erik. ei ole miula ńi mityttä neruo voimaa, vaipun olej jottev voi ńi vihkoh šylkie, kuńi el lepöä ta šyö vähäistäKiestinkiP kaikki nerot loputtu, ei voi vetöö ńiin kuim pitäisPistoj

ǁ Adv. käyttöä. seppä on ńerolleh hyvä taitava, teräbrujoa teräkaluja load́ie hyveäSuoj ńerošt́iSäämäj
2. keino, konsti; neuvo
goŕa ńeron tuoo (hätä keinot keksii; sp.). mil ńerol täh jauhuo soammo? ńeruo neuvoa kyzyi. mibo nygöi ńeroks pietäh (mikä nyt neuvoksi) ? Suoj aigu ńeron andau, miez ajjan astuttau (aigu projjiu kuluu da‿i ńero tuloosp.). midä ńeronnu nygöi piettäneh, ku izä kuoĺi? Säämäj kai ńerod loppih, ei tijjä kui roadoa. mil ńerol nygei piädy syötäd? Nek-Riip

ǁ Erik. elinkeino, ammatti; oppi. ombeluzńeroh ompelijan oppiin pandihSuoj ńeruo ottamas sepäl lyö työttih. hänes katšon ńeruo. sil on viiz virgoa, kuuz ńälgeä, ńeruo ammatteja on äjjy, a ńälgy pertiz ei lähteSäämäj andoi ńerua tšotampiendäz kirjanpidossa. ńero puutui otti oppia toižez miehez. leiväl olemm‿yhtel kylläžed, a ńerua on äjjy (ken milgi ńerol suau leibypalažensp.). Nek-Riip
ǁ vanhanaiguzie ńeroloi työkaluja. Suoj
3. tapa, tottumus
(näpistelijälle:) netšen ńeron ker meil ei pie tullaSalmi hänen jytyi em malta roadoa, minä roan omah i ńerohSäämäj pahad ńerod on. ńerod (pahat) tavat on hänel kai kerälNek-Riip
Kuva: Pixabay
Ihminen ompelee ompelukoneella

 

26.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah griba da sieni sego gribaniekka / gribaniekku da sieniniekka / sieniniekku.

Griba on tatti da sieni on helttasieni.

Karjalas gribaniekat kävväh gribah da sieniniekat kävväh sieneh.

Kuva: Pixabay

Sieni

20.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah mussikka / muštikka / must’oi / mušt’oi  da must’oimuarjaine sego must’oihut. Ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

mussikka s.

mustikka (Vaccinium myrtillus).
mussikkaUhtua Tunkua Repola Tihvinä ne kum mussikat oli kypšet ńin ne keräsi ńiitä tä keittiVuokkin vattšatautih kuivašta mussikašta tšäijyö keitettihKontokki muššikkaPaatene kovast‿om muštikkoaKorpis mussikašta vaŕenjua hilloa keit́etähTver mussikka ~ must́ikkaValdai must́ikkaSuistamo

ǁ Erik. musta pilvi. mussikkaTver.

must́oi s.

mustikka (Vaccinium myrtillus).
must́oi mard́a muijen kukka (laul.harv.). Paatene must́oiPoraj Ilom Suistamo Impil Salmi must́oi ~ mušt́oiKorpis Suoj Tulemaj Vielj mušt́oiMunj must́oi ~ mušt́oi. mušt́oi halvastau kukkii. Säämäj must́oi hambahat mustendaaVitele must́oidu kerätähNek-Riip

ǁ Adv:sesti paikallissijoissa mustikoiden poimimisesta. mušt́oih mändih. mušt́oiz ollahSuoj must́oizg(o) oĺitto? Salmi mušt́oih mendihSäämäj.

must́oihut dem.s.

→ must́oi.
oma mua om mańdžoihud, vieraz mua om mušt́oihud (sp.). Säämäj.

must́oimarjaine s.

= must́oi.
mušt́oimaŕjaine kukkiuSäämäj.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=mussikka&l=1

https://khttps://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oihut&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=must%CC%81oimarjaine&l=1

Kuva: Pixabay

Mustikoita

12.7.2021

Tämän nedälin sanazet ollah muur’oi, hilloi, l’uboi da šl’uboi.  Ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

muuroi s.

suomuurain (Rubus chamaemorus) punertuneena mutta vielä kovana.
muuroi. Korpis Suistamo Impil Tulemaj Munj | kova kuńi on, sińi om muuroi. Suoj | muuroid ollah vie, e(i) ulla ĺubovunnuot  eivät ole kypsyneet. Salmi | muuroi on tupez nupussa, sid roih halvah kukkaan, halvu ku kirbuou, sid roih muuroi. Säämäj | muuroi ~ muuŕoi. Vielj Vitele | meil e̮ole suodu lähän, muuŕoin kazvattajoa. Nek-Riip
ǁ Adv:sesti paikallissijoissa muurainten poimimisesta. muuroiz ollah. Suoj | läkkeä muuroih, minä näin žikon marjapaikan. Säämäj

hillo(i) s.

suomuurain (Rubus chamaemorus); hilla, kypsä muurain.
hillo. Oulanka Kiestinki Pistoj Uhtua Vuokkin Repola Paatene Mäntys Poraj Ilom Korpis | hillo še enžimäkši i kypšenöy. Jyskyj | myö poimima hilluo dai šaima važuo ńeĺĺä. Tunkua | hilluo šyyväh maijon kera, luaitah piiraida, keitetäh varend́ua, kiisselie dai muuda. Rukaj | läkkä hilloih! olemmo hillois. hilloida keräimmö. Suoj | muuruan ku hyvin šuoŕioh ĺienöö h́illo. Tihvinä | hillo kypsä muurain. Suistamo | hilloi pehmeä, kypsä muurain. Impil | hilloi. Säämäj

ĺupoiII s.

kypsä lakka, hilla (Rubus chamaemorus).
ĺuboi. Impil Tulemaj Vitele | mene keriä ĺuboidu! Salmi
ǁ Vrt. hillo(i)muuroi.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=l%CC%81upoi02&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=muuroi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=hilloi

Kuva: Pixabay

Hilla

 

5.7.2021

Tämän nedälin sanaine on pläkky, da ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

1. läpäys, läiskäys.
bläkky ~ pläkky. bläkyn andoa emä lapsel kämmenel peäh. Suoj täz ota pläkky (kämmenel perzetty)! Säämäj kämmenel pläkyn andoi, et sattanuheze, äl‿itke. Nek-Riip
2. kärbäizen tapettavu pläkky kärpäslätkä. šibĺietäz puolikengässä om pläkky kieli. Säämäj
3. s. mon. länget.
pĺäkyt riputah kokkazešša. Tver.
Kuva: Hiloin Natoi

 

Kärpäslätkä penkin päällä

28.6.2021

Tämän nedälin sanaine on maitoheinä / maidoheinä / maidoheiny, da ezimerkit on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi:

maitoheinä s.

eril. keltakukkaisista kasveista.
maidoheinä maitikka (Melampyrum sp.). Korpis Suistamo | maidoheinä voikukka (Taraxacum officinale), keltano (Hieracium sp.), keitto (Crepis sp.) t. piisku (Solidago sp.). Suoj | maidoheiny maitikka, voikukka, kelta-apila (Trifolium agrarium) t. niittyleinikki (Ranunculus acer). Salmi

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=maitohein%C3%A4&l=1

Kuva: Pixabay

Voikukkia

23.6.2021

Tämän nedälin sanazet karjalakse ollah nämmä:

Iivananpäivä  / Iivananpäivy ,  Kešä-Iivana / Kezä-Iivana / Kezä-Iivan, Lehti-Iivana / Lehti-Iivan  – juhannus

Kuva: Margarita Kemppainen

Kaksi nukkea karjalaisissa puvuissa

 

22.6.2021

Räken päivän sanazet karjalakse: kävvä kezoile da mennä vedeh

Käygiä kezoile, ga vedeh älgiä mengiä!
Äijät karjalazet mustellah, kui ollah kuultu nečen omis muamolois.
Sanakse, kävvä kezoile on käydä uimassa da mennä vedeh on hukkua veteen. Karjalasgi on uija da uidua -verbit, kudamii käytetäh, konzu pagin on juuri uidamizes: häi maltau uidua, uidi toizeh randah. Sidä vastah kezoile voit kävvä, maltanet libo et maltane uidua. Uimassa kävijä, uija on kezoiniekku.
Kuva: Pixabay
Nainen vedessä

 

17.6.2021

Satu sadu saduine: tämän nedälin sanaine

Vienankarjalakši puutarha on satu (savun ~ satun, satuo), puutarha (puutarhan, puutarhua)

Vanhempi rahvaš on käyttän venäjänkielistä satu-laihinašanua (esim. šuarnatekstit) ta puutarha-šana on piäššyn luajempah käyttöh vienankarjalan kirjakieleššä (šanakirjat, opaššuškirjat tni.).

Tähä tulkah šemmoset huonehet, kuin čuarilla, hopieni šilta, kultaset käsipuut miän rannašta čuarin rantah… ta satut miän huonehista ympäri (Yhekšän kullaista poikua -starina, http://resources.krc.karelia.ru/krc/doc/publ2010/Onegina_skazki.pdf).

Heilä savušša käypi aina yöllä kultalintu (Karjalan kielen verkkosanakirja).

Työ niise mänkyä miun viinasatuh (Peittopakina viinasatun ruatajista, Matvein jevanheli, Uuši šana).

Mi kašvau mečäššä, puutarhašša, pihapellolla? (Šanalipaš 2017: 40)

Lapšen šuušta (Oma Mua, №20, 2015):

Punukka tuli ammön šyntymäpäivällä ta toi

ruušuja.

– Passipo, armahaisen, ihaštu ämmö. – Niin

kaunehet  ruušut!  Ihan  šamanmoiset  kašvetah

miun puutarhašša!

– Jo ei kašveta!

 

Suvikarjalaksi puutarha on sadu (savun ~ sadun, saduo).

Miän savussa on äijä eriluaduista kukkua da tuhjuo segö viizi juablokkapuuda.

Savun tagana on kerrostalo.

Miula himottais käyvä kazvitiijollizeh saduh.

 

Livvinkarjalakse puutarha on vai sadu (savun, saduu) da puaksuzeh vie saduine (saduzen, sadustu):

Pädöy omas saduzes huogavuo kezäl!

Mittumua puudu teijän savus on? Ga juablokkupuudu meil koilme, jo kukitah kai.

Makarovan Karjalan kielen sanakniigas (1990) sadu-eččosanan kohtal on vie toinegi merkičys: puu da ezimerkikse moine virkehezimerki: Kazvoi kolme čomua saduu (= kolme kaunista puuta) juuri pitkän sillan rinnal.

Kukkivia omenapuita

 

15.6.2021

Tämän päivän sanazet ollah nämmä:

tuulendaine, tuulenhengi = vieno tuuli
tuulisviehkuri, tuulispyöröi = myrsky(tuuli)
Kuva: Pixabay
Tyttö, jonka hiukset heiluvat tuulessa

 

9.6.2021

Čoma kezä on tulluh, ga senke vie rodih čakkua, šiäštä da pin’oidu, kuduat pinistäh da rahvastu syvväh. Täs kezän aijankohtazet sanazet virkehis:

čakka (vienankarjalakši, suvikarjalaksi),  čakku  (livvinkarjalakse)

eril. pistävistä t. purevista hyönteisistä; sääski, mäkärä, hyttynen, paarma, kärpänen tms.

Čakat šyyvväh, tukkunah lennelläh. Onko šiula čakkavoijetta matašša? (vienankarjalakši)

Kezällä on äijä čakkua. Kunneba olet pannun čakkavoidien? (suvikarjalaksi)

Vot oli čakkua egläi mečäs! Hyvä, gu čakkuvoijehtu oli keräl, vähäzel ga avvutti. (livvinkarjalakse)

pin’oi (suvikarjalaksi, livvinkarjalakse), šiäkši (vienankarjalakši)

hyttynen
Pin’oit pinistäh. Pin’oit savvuu varatah. Pin’oidu on pihal sagenah. (livvinkarjalakse)

Pin´oit pinissäh. (suvikarjalaksi)

Šiäkši inäjäy korvan juurella, ei anna muata. Pihalla on äijä šiäštä, muštanah kačo on. (vienankarjalakši)

Pin’oi da čakka -sanoil on vie muudugi merkičysty, kuduat lövvät Karjalan kielen sanakirjas:

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=pin%CC%81oi&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cakka&l=1

 Kuva: Pixabay

Hyttynen

 

1.6.2021

Tämän nedälin sanaine karjalakse on kezetä da virkehezimerkit senke on otettu Karjalan kielen sanakirjaspäi. Nečil sanal voibi olla kaksi eriluadustu merkičysty, kuduat ollah moizet:

kezetä I

tulla kesyksi, kesyyntyä, tyyntyä.
hod olloo ylbie, kezenöö, kezenöö, muškan toaks mändyö naimisiin mentyään. Suoj | sygyzes sah kezenöv vie (lehmä kesyyntyy, niin että antaa vieraan lypsää). Tulemaj | kezetäh vanhate rahvaz, vanhate smirnovuu taba tyyntyy sisu. kezenemäh päi tyyntymään päin on tuuĺi, volenov ynny hiljenee yhä. Säämäj

kezetä II

tulla kesäiseksi.
seä rubei kezenemäh. Suoj

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=keset%C3%A401&l=1

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=keset%C3%A402&l=1

Kuva: Pixabay

Vene rannassa

 

27.5.2021

Ukkoni, ukonjyry, jyrinä, jyry – ukkonen

Tulenisku, tulenišku – salama

Ukkoni jyräjäy ta tulta isköy. Kova jyrinä kuuluu, romahtelou ta pamahtelou. (vienankarjalakši)

Ukonjyryn aijaksi pidäy männä perttih. Koirat varatah ukonjyryö. (suvikarjalaksi)

Myösgi luadi jyryn. Tulenišku sytytti tulipalon. Tuldu išköy jyryn aigua. (livvinkarjalakse)

Kuva: Pixabay

Salamanisku

23.5.2021

Sroičča, Sroičanpäivä (vienankarjalakši, suvikarjalaksi), Sroičču, Sroičanpäivy (livvinkarjalakse) – helluntai, helluntaipäivä

Kuva: Pixabay

Koivuja

18.5.2021

Känäine, käbäine = lapsen käzi; känäzet, käbäzet = lapsen käit

Lapsi maguau känäzet nenga ristas. Opis viiputtua käbäzel! (Makarovan karjalan kielen sanakniigu 1990)

Kuva: Pixabay

Lapsen kädet

13.5.2021

Vosnesen’n’a, Voznesen’n’a, Voznesen’n’u   helatorstai

Vosnesen’n’a on kallis nelläšpäivä ‘torstai’. Ennein Vienašša šanottih: “Miikkulalla Miinuah, Vosnesen’n’ana Vonkajärveh”. Kevät-Miikkula (9.5.) oli Luvajärven Miinuan kylän pruasniekka, a Vosnesen’n’ua piettih Kontokin Vonkajärveššä. (vienankarjalakši)

Voznesen’n’a on ezimerkiksi Kondielahen, Heinolan da Tikkurilan kirikkölöin pruazniekka. (suvikarjalaksi)

Voznesen’n’u on Tuuksen pruazniekku. Voznesen’n’an kižat oldih Tuuksel. Enne sanottih nenga: ”Rubei Jumal lähtemäh taivahah Voznesen’n’annu. Ruajunveriät ollah Äijäspäiväs da Voznesen’n’assah avvoi.” (KKS:n mugah, livvinkarjalakse)

Kuva: Pinterest

Ortodoksinen kuva

1.5.2021

Keitinpäppi = munkki

Tämä sana oli luajittu konzugi livvinkarjalan paginkursal. Eräs vuozi tagaperin Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen opastujat kiännettih Agoran koufeičuppuzen syömislistua karjalakse  da ehoitettih suomen munkki-sanan vastinehekse karjalah keitinpäppi-sanan. Sana jäi elämäh kieleh.

Kuva:Pixabay

Munkki

 

29.4.2021

Mintäh kevättie šyyvväh tai läsitäh?

Mintäh kevättie syyväh dai läzitäh?

Mindäh kevättii syvväh dai läžitäh?

kevätti = kevätkala

  1. kevyällä pyyvvetty ta vähällä šuolalla šuolattu kala / keviällä pyyvetty da vähäzellä suolattu kala / keviäl pyvvetty da vähäzel suolattu kala

Kevätissä on kačo oma haju, a mimmoni makie kevätkala on!

/ Kevätissä on kačo oma haju, a mimmone magie kevätkala on!

/ Kevätis on kačo oma haju, ga mittuine magei yhtelläh se kevätkala on!

kevättyä /  kevättiä / kevättiä = olla kalalla kevyällä / olla kalassa keviällä / olla kalas keviäl

kevättäjä /  kevättäjä / kevättäi = kevätkalaštaja / kevätkalastaja, kevätkalaniekka / kevätkalastai, kevätkalaniekku

Olen kevättäjä, kevyällä kaikičči olen kevättämäššä. / Olen kevättäjä, keviällä aivin olen kevättämässä. / Olen kevättäi, keviäl ainos olen kevättämäs.

kevätti = kevätvaipumuš / kevätti, keväččy / kevätti, keväččy

  1. ihmisen tahi elukan kevätväšynnäštä / ristikanzan libo žiivatan kevätväzynnästä / ristikanzan libo elätin kevätväzyndäs

kevättyä / kevättiä / kevättiä = läsie kevättie / läzie kevättie / läžie kevättii

kevättäjä / kevättäjä /  kevättäi = še, ketä kevyällä vaivuttau, väšyttäy / se, kedä keviällä vaivuttau, väzyttäy / se, kedä keviäl vaivuttau, väzyttäy.

Kevyällä kaikičči vaivuttau, tottaše kevätti tarttuu.

/ Keviällä ainos vaivuttau, onnakko kevätti / keväččy tarttuu.

/ Keviäl ainos vaivuttau, vikse kevätti / keväččy tartuu. 

Kuva: Pixabay

Kalastaja ja suuri kala

21.4.2021

Kurmičča (vienankarjalakši, suvikarjalaksi), kurmičču (livvinkarjalakse) – pisama

Kevyällä nävöššä on kurmiččua. Peppi Pitkäšukalla on äijä kurmiččua. (vienankarjalakši)

Keviällä nävössä on kurmiččua. Peppi Pitkäsukalla on äijä kurmiččua. (suvikarjalaksi)

Keviäl nävös on kurmiččua. Peppi Pitkysukal on äijy kurmiččua. (livvinkarjalakse)

Kuva: Pinterest

Peppi Pitkysukku

16.4.2021

Syntymäpäivä on šyntymäpäivä / šynnyntäpäivä (vienankarjalakši), synnyndäpäivä (suvikarjalaksi) da roindupäivy (livvinkarjalakse)

Hyvyä šyntymäpäivyä / šynnyntäpäivyä!

Hyviä synnyndäpäiviä!

Hyviä roindupäiviä!

Kuva: Pixabay

Ruusu

13.4.2021

Samovaari karjalan murdehis on samovoara, samovuara, samavuara, samviara, samovaaru, samuvuaru, samvuaru da nämmis vie deminutiivua jogahizes, kui Videlen virkehezimerkis Pane samovaaraine kiehumah.

https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=samovoara&l=1

11.4.2021

Lindu-tverinkarielazen paginaklubas tiijustettuu:
Kukonkyynel = kois luajittu viinu-vodka.
Sanotah, kaikin tverinkarjalazet tietäh sanan da äijät maltetah mostu viinua luadiegi.
Makarovan karjalan sanakniigas (1990) löydyy kukoinviinu- livvinkarjalaine variantu.
Yhtelläh Karjalan kielen verkosanakirjas kukonviina on häkä:
kukoinviinoa puutui sain häkää. Suoj kukonviinaImpil kukoinviinuSäämäj kukinviinoa puutui piähNek-Riip
https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=kukonviina&b=1&ha=kukon*
Kuva: Pixabay
Pulloja pöydällä

9.4.2021

Karjalazet suvaijah deminutiivumuodoloi. On meil čuaju-čuajuine ’tee’ dai koufei-koufeihut ’kahvi’.
Virkehezimerki čuajuine-sananke:  Pädöy ikkunpieles istuo da čuajustu juvva.
Virkehezimerki koufeihut-sananke: Huondeksel suvaičen juvva koufeihuttu.

Kuva: Pixabay

Teekuppi

2.4.2021

Äijypäivy – pääsiäinen

Äijänpäivän piätteniččy – pitkäperjantai

Äijänpäivän piätteniččy paginkieles on vie strašnoi piätteniččy, da strašnoi täs on roinnuh ven’an strastnaja-sanas, ei strašnii. Страстная пятница ongi karjalakse  Äijänpäivän piätteniččy da suomekse pitkäperjantai.

1.4.2021

Suuri nelläspäivy – kiirastorstai

25.3.2021

Virboi, virboipyhäpäivy – palmusunnuntai

Virboinedäli – palmusunnuntaihin päättyvä viikko

Virboittua – virpoa

Virboivičču, lamboi – virpomisvitsa

Lambahaine – pajunkissa

Virboipyhänpiän virvoitetah rahvastu da žiivattua, sanotah:
Virvotti, varvotti,
Tuorehekse, tervehekse,
Kulu kettu iäres, uuzi kettu tilah.
Sinul vičču, minul jäiččy
Nedälikse velgua
(Karjalan rahvahankalendari 2013: 155)

Kuva: Pixabay

Pajunkissoja

23.3.2021

Yhtysniekku, yhysmies – osakas; työ- tai kauppakumppani

17.3.2021

Tämän nedälin Yle uudizis karjalakse roih viesti yskyniekanvakkah näh. Silloi myö luajiimmo yskyniekanvakku-sanan ”kiändäjen merkičyksii”, toizin sanoin emmo luadinuh äitiyspakkaus-sanas ezimerkikse muamažuspakkavustu. Sanavastinehtu olemmo miettinyh  yhtes  Facebookas, Kiännä!-projektan kiännösseminuaras, Jovensuun Paginpertis da uvvessah Facebookas: sana on luajittu kyzelyn vuoh #kuiboparemkarjalakse. Yhtehizen ruavon tulos on ylen hyvä!
Nygöi yskyniekanvakku toiči voibi olla kontekstan mugah vaigu vakku, konzu se toistuu tekstas äijän kerdua:
Kela on jullannuh uvven yskyniekanvakan.
Tämän vuvven vakas on kaikkiedah 50 (viizikymmen) tuotehtu yskyniekan pereheh niškoi.
Kela on luadinuh muutoksii yskyniekanvakkah mulloi pietyn kyzelyn perustehel da ottanuh huomavoh vakan vastuolližuon.
Tuotehtu vakas on vähästy vähem, migu aijemba, ga niilöin luaduh da vastuolližuoh on kiinnitetty enämbän huomavuo.
Ezimerkikse erähien tuottehien luajindas on käytetty kierrätysmaterjualua.
Uudine suomekse: https://yle.fi/uutiset/3-11833568
Kuva: sosiaalivakuutus.fi
Äitiyspakkaus

11.3.2021

Päiväčelleh = päiväl, päivän aigua

 

8.3.2021

Muamo – äiti

Buabo – mummo

Tytär – tytär

Sizär – sisar, sisko

Čidži, čikko – vahnin sisko

Tyttö, neičykky – tyttö

Neidine, neičoi – neitonen

Inehmine, naine – nainen

Kuva: PixabayKolme naista

 

8.3.2021

Čolli – tutti

Kuva: Pixabay

Lapsen tutti

8.3.2021

Kevätkuu – maaliskuu

 

23.2.2021

Roindupäivy, synnyndäpäivä, šynnyntäpäivä – syntymäpäivä karjalan eri paginluadulois.

14.2.2021

Laskiaissunnuntai – maidopyhälasku, pyhälaskun pyhäpäivy, sovindopyhäpäivy