Pääsiäissanasto (vienankarjala-suomi)

Äijäpäiväšanašto (vienankarjala-šuomi)

Šanat on kerännyn ta luatin: Olga Karlova

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Karjalan kielen elvytyšprojekti 2021–22

Äijäpäivä – pääsiäinen

šuuripyhä (šeiččemen netälie) – pääsiäistä edeltävä paastoaika (seitsemän viikkoa)

Šuureššapyhäššä hillenen miettimäh omua elošta.

pyhittyä (mie pyhitän, hiän pyhittäy, hyö pyhitetäh) – paastota

Erähät inehmiset pyhitetäh arkehisista šyömisistä, ei šyyvvä maitohista ta lihahista.

pyhähiset šyömiset – paastoruoka

Pyhän aikua šyyvväh pyhähisie šyömisie.

arkehiset šyömiset – paastottoman ajan ruoka (voi, maito ja liharuoat)

Arkehisih šyömisih kuulutah maito- ta liharuuvvat.

mämmi – mämmi

Šyön mämmie maijon kera.

lukie malittua (mie luven, hiän lukou, hyö luvetah), moliutuo (mie moliuvun, hiän moliutuu, hyö moliuvutah), molie (mie molin, hiän moliu, hyö molitah) Jumalua – rukoilla

Uškovaini rahvaš luvetah malittua. Moliuvun muate männeššä. Hiän moliu Jumalua.

ristileipänetäli – paaston neljäs viikko

ristileipä – paistettu leipä, jonka päälle on taikinasta tehty risti

Ennein ristileipyä kannettih ristimuamolla ta ristituatolla, ka niisi ni toisilla heimolaisilla.

ristimuamo – kummitäti

ristituatto – kummisetä

plahoslovie – siunata

svättie – siunata käyttöön (esine, rakennus yms.)

Virpopyhäpäivä – palmusunnuntai

Virpopyhänäpiänä virvotah virpovičalla ta luvetah:

Virvon varvon,

vuuvvekši tervehyökši,

netäliksi velkapiäkši,

šiula vičča, miula kakkara.

virpovičča, virpavičča, virvonvičča – virpovitsa

virpuo (mie virvon, hiän virpou, hyö virvotah), virvottua (mie virvotan, hiän virvottau, hyö virvotetah) – virpoa

ukonlammaš (mon. ukonlampahat), virpolampahaini, lampahaini (mon. lampahaiset) – pajunkissa

Pajun okšissa on jo lampahaisie. Netälie ennein Äijyäpäivyä kotih tuuvvah varpua, missä on ukonlammašta.

Šuuri nelläšpäivä – kiiratorstai

Äijänpäivänpiätinččä – pitkäperjantai

raiheinä, rairuoho – rairuoho

Kylvämmä raiheinyä kakši netälie ennein Äijyäpäivyä.

narsissi – narsissi

äijänpäiväntipani – pääsiäistipu

Näpertelemmä äijänpäiväntipasie yheššä lapšien kera.

äijänpäivännoita, trolli – pääsiäisnoita, trulli

äijänpäivänpupuni, äijänpäivänjänöni – pääsiäispupu

Meilä on hyväččäistä pupuista, jänöistä, tipaista äijänpäivänkorissukšina.

äijänpäivänropivo, äijänpäiväntuli – pääsiäiskokko

Pohjanmualla poltetah äijänpäivänropivuo.

äijänpäivänjiäliččä, äijänpäivänmuna – pääsiäismuna

Kaunis on kaččuo erivärisie äijänpäivänmunie.

Äijänpäivän pruasniekka – pääsiäisjuhla

Äijänpäivän pruasniekka on kallis pruasniekka.

Iisussa Hristossa nousi kuollehista – Jeesus nousi kuolleista

kuličča – kulitsa

Paissattako työ kuliččua?

pasha – pasha

Pasha on pruasniekkašyömini.

krassie (mie krassin, hiän krassiu, hyö krassitah) jiäliččöjä – maalata, värjätä munia

Äijänpäivänšuovattana myö kaikičči krassimma jiäliččöjä.

krassittu jiäliččä – maalattu muna

Stolalla oli luukon kuoriloilla krassittuo jiäliččyä.

šokolatijiäliččä, šokolatimuna – suklaamuna

Äijänpäivänkukko muniu šokolatimunie ilokši lapšilla tai ruavahilla.

Hyvyä Äijyäpäivyä!

Äijäpäivä päivän nouštuo. Kuva: Sirpa Mänty