Kačo ympärihis ta šanele mitä niät tahi ruat -videopakinat

Kačo ympärihis ta šanele mitä niät tahi ruat -videopakinat

Luatin: Olga Karlova

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Karjalan kielen elvytyšprojekti 2021–22

 

Nämä lyhyččäiset videot on luajittu vienankarjalakši. Idejana on kuvata šitä, mitä myö elämmä ta niämmä ympärihis. Kuvata ta paissa nähtävyä karjalakši. Videolla paistu pakina löytyy alta tekstinä ta lisäkši joka videoh on luajittu karjala-šuomi-šanavakkani. Videoloita voipi kaččuo ni tekstitykšen kera.

 

9. Ehätyš

Loššilla, lautalla toiseh rantah. Ei pitän ni huhuta. Ehätetäh toiseh rantah huhuomatta. Vot on lyštie!

Šanavakkani: ehätyš – venekyyti rannalta toiselle; joen t. järven ylimenopaikka, lautta=lošši, toiseh rantah – toiseen rantaan, ei pitän – ei tarvinnut, ni – edes, huhuta – huutaa, ehätetäh – kuljetetaan (tav. vesitse), vot on lyštie – onpa hauskaa.

8. Jäniksen kostinčča

Tällä netälillä enšimmäisarkena šain jänikseltä kostinččua. Šemmosen keltašienen, kantarellin. Ta še unohtu pihalla! Kokonah jiäty kor’arukka, torahakši muuttu. Ta kaččuot kuin netälin aikah on lunta tullun. Hyväšti šykyšy!

Šanavakkani: tällä netälillä – tällä viikolla, enšimmäisarkena – maanantaina, keltašieni=kantarelli, jäniksen kostinččua – jäniksen tuliaisia (metsästä ”jäniksen” tav. lapsille lähettämistä lahjoista), kor’arukka – ressukka, (jiä)torahakši – jääpuikoksi.

7. Lumen šuominta

Pätöväisen päivän on lunta tupruttan. Tavallini talvipurku. Lunta on äijä. Šuuret kinokšet, kulvehukšet. Ieššä on hyvä vehkeh, srikumentti, millä voipi lumet šuomie. Ta mänöy täššä kotvan aikua, kuni šuat pihan puhtahakši. Sussietalla onnakko lumikonehki rupesi pöräjämäh. Huomena še vašta talvi kalenterin mukah alkau. Tänäpiänä on pimiekuun jälkimmäini päivä. Ei muuta kun šuomimah!

Šanavakkani: pätöväisen päivän – koko päivän, tavallini talvipurku – oikea talvituisku, lunta on äijä – lunta on paljon, kinokšet, kulvehukšet – kinokset, vehkeh, srikumentti – kapine, millä voipi lumet šuomie – jolla voi tehdä lumityöt, mänöy kotvan aikua, kuni šuat pihan puhtahakši – menee jonkun aikaa, ennen kun saa pihan siistiksi, sussietalla – naapurilla, pöräjämäh – pörisemään, pimiekuu – marraskuu, šuomimah – tekemään lumitöitä.

6. Čäijyö päiväpaissošša

Mieleh on juuvva čäijyö kevyällä päiväpaissošša. Vesi tippuu räyštähäštä. Lintuset čirčietetäh. Lämmin on. Lunta on vielä kyllä niärävöih šuaten, hoš ni on šulakuun yhekšäštoista päivä. Noo, päiväni še paistau ta kešyä še jo tietäy.

Šanavakkani: čäijy – tee, päiväpaissošša – auringon paisteessa, čirčietetäh – visertävät, niärävöih šuaten – nivusiin asti, hoš ni on – vaikka onkin, šulakuun – huhtikuun, päiväni paistau – aurinko paistaa.

5. Šyötinlauta

Utranšuarešša lintusie muissetah šyöttyä. On kyllä šoma šyötinlautani luajittu! Šiinä še tijaniki pyöriy.

Šanavakkani: šoma šyötinlautani on luajittu – sorea lintulauta on tehty, tijaniki pyöriy – tiainen pyörii.

4. Rul’ačuna ta čuuru

Matkuan satikkah tahikka päiväkotih poikua käymäh. Otin šemmosen kulkuneuvon matkah. Rul’ačunakši myö šitä šanomma, kun šiinä on šemmoni rul’a. Ta čunahan še on, kun on jalakšet. Ta koko tämä kävelytie on ripoteltu čuurulla. Šuomekši onnakko šanotah hiekakši, hiekotetah teitä. Ka karjalakši šemmoni järiempi, še on čuuru. Čuurutettu on. Nin ei jätetty šemmoista paikkua, kohtua, missä nämä lapšie kulkuneuvot voitais kulkie. No hyvä še on, kun ei piäše liveštymäh.

Šanavakkani: satikkah / päiväkotih – päiväkotiin, matkuan poikua käymäh – mänen hakemaan pojan, otin matkah – otin mukaan, rul’ačuna – rattikelkka, čuuru – karkea hiekka, järie / jyrie – karkea, čuuruttua – hiekoittaa, kulkuneuvot voitais kulkie – kulkuneuvot voisivat kulkea, livestymäh – liukastumaan

3. Huomua milma -valonkuvaššin

Huomeneš. Ei ole enämpi pimie, ka hämärä kuiteski. Ta hyväh tarpeheh ollah nämä kuvaštimet. Miula on šemmoni Huomua milma -valonkuvaššin. Olemma konša lienöy luatin näitä karjalan kielen kurššilaisie varoin. Huomakkua meitä! Huomua milma!

Šanavakkani: huomeneš – aamu, pimie – pimeä, kuvaššin (mon. kuvaštimet) – heijastin, konša lienöy – joskus, olemma luatin – olemme tehneet, kurššilaisie varoin – kurssilaisia varten, huomua milma – huomaa minua, huomakkua meitä – huomatkaa meitä.

2. Prošvat ikkunoissa

Pakkani on ikkunat čiittän. Kirjutukšillah on koristan. Kaččuot, kuin kaunehet prošvat ollah!

Šanavakkani: on čiittän – on huurtanut, čiittyä ‘riittää, huurtaa, sekä myös sataa alijähtynyttä vettä’; on koristan kirjutukšillah – on koristanut ”kirjoillaan”, kirjuttua ‘kirjoa’; kaččuot=kaččokkua – katsokaa; kaunehet prošvat ollah – kauniit pitsit ovat.

1. Huomenešverolla

Huomenešverolla. Täššä miula on luuvvašša šemmoista jokurttiševošta. Olen noštan pakkasešta mussikkua ta šiitä pikkusen olen niitä kyllä šulattan. Ta šiitä lisännyn näitä myslijä. Ne ollah kakramyslijä. Kuppi kahvie maijon kera ta lehti. Tämänpäiväni Karjalaini kuččuu kaikkie luatimah roštuonoššokšie. Potarkkua pitäis ruveta miettimäh omilla tovarissoilla ta heimolaisilla.

Šanavakkani: huomenešvero – aamupala; luuvvašša (nom. luota) – lautasessa; olen noštan, šulattan mussikkua – olen nostanut, šulattanut mustikoita; kakramyslijä – kauramyslejä; kuččuu luatimah roštuonoššokšie – kutsuu tekemään jouluostoksia; potarkkua omilla tovarissoilla ta heimolaisilla – lahjoja kavereille ja sukulaisille.