Livvinkarjalaine paginkluubu

Terveh teile! Pakkaskuus 2022 algajen karjalan kielen elvytysprojektan hantuzis ruadau Livvinkarjalaine paginkluubu.

Täl sivul myö julguammo paginkluubalazien kirjutuksii, starinoi, runoloi, uudizii, vuoropaginoi da konzu midägi. Yhty sinägi meijän paginkluubah!

Paginkluuban sivul julguammo sežo livvinkarjalan opastujien kodiruadoloi da ruadopajois luajittuloi kirjutuksii.

Kielentarkastandu: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Livvinkarjalaine paginkluubu Facebookas: linku.

27.2.2024

Livvinkarjalan paginkursan opastujien kirjutuksii: Kielibiogruafii

Jaana Petsalo (Jaana Pajattai, Mišin Jaana): Evakon tyttären troppu karjalan kieleh

Minun kielet

Minun muamankieli on suomi, ga minun muaman muamankieli on karjala(liygi). Školas opastuin anglien, ruočin da germuanien kielih. Gimnuazies opastuin sežo francien kieldy. Yliopistos olen opastunnuh ruočin, anglien da germuanien kielih. Ližäkse maltan vähäzen ven’an da pohjassaamen kieldy. Karjalan kieli on minun nygöine himoruado.

Juuret Salmin Virdiläs

Minun muaman vahnembat paistih karjalakse. Buabo (1911– 1993) oli käynnyh suomenkielizeh školah Salmin Karkus. Died’oi (1903–1997) pagizi, kirjutti da pajatti sežo ven’akse, gu häi oli käynnyh Manšilan ven’ankielizeh školah. Sie häi oli opastunnuh sežo kirikkösluavih. Mollembat paistih suomeksegi da maltettih kirjuttua suomekse.

Muamo ei ole paissuh karjalakse meijänke kois, ga buaban da died’oinke häi ainos pagizi vai karjalakse, sežo telefonas. Sendäh tiijän, konzu paistah putillistu karjalua.

Died’oi kirjutti muaman roindupäivänny nengoman lyhyččäzen tekstan omassah suomenkielizeh päivykirjah: ”Kylvetty Hakaselän pelto 100 kg ruista á 5/80. Perj. iltana synnytti Lea tyttären kello 9-10 välillä. Oli ilo, tytär tuli.”

”Mibo sinuu nagrattaa?”

Minun muamo (1942–  ) on livvinkarjalaine da pravoslaunoi, häi on roinnuhes Salmin Manšilas/Virdiläs perehen enzimäzen evakkomatkan (Rääkkylän Oravisalo 1939, Jalasjärvi 1939–42) jälles. Pereh lähti toizen da jälgimäzen kerran evakkoh kezäl 1944 Pielaviele, ga vuvvennu 1949 hyö muutettih Rančilan Keräläh Pohjas-Pohjanmuale. Sygyzyl muamo meni karjalankielizenny suomenkielizeh školah.

Muaman kyzymys enzimäzenny školapäivänny, konzu školadovariššu nagroi hänen karjalankielisty paginua. Neče dovarišsu oli ičegi Salmin evakko, ga häi oli elänyh perehenke Rančilas jo vähästy pitkembän aijan. Muamo on yhtelläh sanelluh, gu händy ei školas muokattu kielen libo evakkohuon täh; opastai oli moine hyvä inehmine.

Läs kaikis karjalan murdehis sanotah nagrattau (diftongu), ga Salmin Manšilan/Virdilän murdehes sanotah nagrattaa (pitky vokali).

Salmin murreh

Lapsennu kuulin salmilastu paginua vai silloi-toiči, ga se on minun korvih se ainavo, kui sanotah, oigei paginluadu. Iče en malta paista putilleh.

Valašin pruazniekku Pielaviel oli meijän perehen matkukohtu joga keziä 1970- da 1980-luvuil. Savos kuulit ainos karjalua, gu muaman kai rodn’at sie paistih karjalakse.

Täs erähii sanoi, kudamii viegi mustelen hyväl mielel: Läkkiä pertih! A-voi-voi! Tule lähembä leibiä!, ielleh-järilleh, vikse, mučoi, ruočči.

Opastundu ei ojah kua

Rubein opastumah karjalan kieleh Snellman-kezäyliopiston verkokursoil sygyzyl 2017. Enzimäine kursu oli Kačahtus karjalan kieleh, opastajannu Maria Kuismin. Täl kursal kuulin karjalua enzimästy kerdua virrallizes yhtevyös. Toine kursu oli Pagizemmo karjalakse – karjalan kielen algukursu, keviäl 2021, opastajannu oli Olga Kuusela. Tämägi oli ylen vessel kursu. Kolmas kursu oli Pagizemmo karjalakse – karjalan kielen jatkokursu, opastajannu myösgi Olga Kuusela. Täl kursal oli kui kieldy mugai kul’tuurua.

Igä elä, igä opastu

Sygyzyl 2021 rodih mahto opastuo karjalan kieldy Päivännouzu-Suomen avvonazes yliopistos loitoči da vie tallendehien vuoh. Enzimäi minun pidi ottua vai karjalan peruskursu, ga eihäi se muga mennyhgi. Vuvvinnu 2021-2022, 2022-2023 da 2023-2024 suoritin nenne Natalia Giloevan kursat:

Karjalan kielen peruskursu (livvinkarjala); täl kursal oli ylen raviedu opastundua. Karjalan kielen jatkokursu (livvinkarjala); kursal oli ližiä raviedu opastundua, ezim. verbilöin refleksiivutaivutus, kondicionualu. Karjalan kielen murdehet; tämä oli ylen mieldykiinnittäi da pättävy kursu. Kiännösseminuaru I (karjala); täl kursal luajitut kodiruavot oldih kui oigieh elokseh näh.

Ližäkse otin vie nämmä kursat: Karjala da ven’a, opastajannu Susanna Tavi; opastundu oli iččenästy opastundua. Karjalan kielen sanakniigu- da sanastoruado, opastajinnu Helka Riionheimo da Susanna Tavi; täl kursal luajiin Yle Uudizet karjalakse -sanaston. Opastus karjalan kieleh da kul’tuurah, opastajannu Susanna Tavi; tämä oli ylen monipuoline da pättävy kursu, hos tämä olis pidänyh ottua ihan opastundan allus.

Tallendehien vuoh opastundan jälles oli mahto ottua Karjalan kielen paginkursu (livvinkarjala). Nygöi piäzin enzimästy kerdua kerale live-luvendoloile, sendäh gu otin palkattomua oza-aigahistu opastunduvälliä ruavos. Čoma oli piästä pagizemah toizien opastujienke. Opastajannu oli myösgi Natalia Giloeva.

Minun Karjalan histourii -kursu ei ole viegi valmis, sendäh gu kursan kniigat ollah vie läs lugemattah da essie kogonah kirjuttamattah. Ga aigua vie on.

Kieliaktivismua

Kirjutan toiči midägi Facebookah karjalakse, kuundelen YLE Uudizet karjalakse joga nedälii. Olen olluh keral karjalan elvytysprojektan Paginpertilöis Zoomači, yhten kerran olen olluh Oulun Paginpertis. Vellenke myö toiči kirjutammo WhatsApp-viestilöi karjalakse. Silloi-toiči ostan da luvengi kniigoi karjalakse.

Piin minun enzimäzen virrallizen paginan karjalakse Huabuviel Karjalazien paginpertis syvyskuul 2022. Paginan rubriekannu oli Kačahtus karjalan kieleh – evakon tyttären paginua livvinkarjalakse. Mennyt talvikuul luvin Rastavanjevangelien saman yhtistyksen rastavanpruazniekas.

Olen kirjutannuh yhten karjalankielizen Wikipedii-kirjutuksen, tiemannu oli tiettäväine Huabuvezi. Tuliel aijal tahtozin nähtä da lugie hos vai yhten Aku Ankka -lehten karjalakse, gu onhäi Aku Ankka -lehtii kiännetty ezimerkikse erähile suomen murdehilegi.

Minun opastundu karjalan kieleh tiettäväine vie jatkuu, gu vie en ole valmis. Karjala järilleh – sana kerrallah!

Materjualua:

Huabuvezi – Wikipedii (wikipedia.org)

Leo Miralan kotisivut – Salmin historiaa ja sukututkimusta (salmi-saatio.fi)

Valassi 1973, Pielavesi – YouTube

Minun enzimäine školapäivy sygyzyl 1976. Kuva: Veikko Kuusirati

21.2.2024

Karjalakse voibi paista kaikkii dieloloi! Täs Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat Heli Palviainen da Keri Kallio paistah teatrah näh. Suvaičetgo sinä teatrua?

– Keri, suvaičetgo sinä teatrua?

– Muga, äijäl suvaičen! Olen moine teatruniekku, da olen ainos rakkahal käynnyh teatrah. Suvaičetgo sinä?

– Suvaičen minägi. Olen nuores suate olluh iče teatras ozuttelijannu da toiči taki kaččonuhgi teatruozutelmoi. Ga enämbän olen olluh iče laval. Olen käynnyh sežo ozuttelijanruavon opastundan.

– Iče olen ouperupajattai da ozuttajannu on ouperu minule tuttavembi. Olen nuorennu sežo olluh himoruadoteatras, da školas sežo vähäzen ozutelluh. Teatru on minule ainos olluh ylen tärgei da armas dielo. Tahtozin puaksumbah kävvä teatrah. Puaksuh olen ehtäl ruavos da en piäze.

– Ongo mittustu eruo ozutella ouperas, migu teatras?

– No toinah tärgevin ero on, gu ouperas pidäy ainos duumaija pajatandua da muuzikkua. Muuzikku ei seizatu da ei ole aigua jiähä nimidä duumaimah. Šou pidäy jatkuo, sanotah! Ongo sinul armastu ozutelmankirjuttajua?

– En malta sanuo. Suvaičen, ku suau ozutella eriluaduzis ozutelmois. A vikse enämbäl olen suvainnuh ozutellakseh klassikkuozutelmois. Ezimerkikse Niskavuori -ozutelmas libo Lieksan Vuonislahtel ozuteltuloi ozutelmoi, kudamat sijoitutah sih, ezimerkikse Heikki Turuzen ozutelmat. Ongo sinul armastu ozutelmankirjuttajua?

– Iče suvaičen sežo vahnoi ozutelmoi da klassikkua. Niskavuori-ozutelmat olen gimnuazis lugenuh da duumaičin, gu net oldih ylen hyvät. Tahtozin net teatras nähtä. Suvaičen tovengi sežo lugie ozutelmoi, ga duumaičen, gu on ainos parembi, konzu net suau teatras nähtä, net ollah ozuttamole kirjutettu! Minun rakkahin ozutelmankirjuttai on Shakespeare da minun rakkahin ozutelmu on vikse Hamlet.

Teatrusanastuo lövvät täs:

Teatrusanastuo livvinkarjalakse – Karjalan kielen elvyttäminen (uef.fi)

Kuva: Pixabay

19.2.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat toiči luajitah vällillisty kodiruaduo, kudamua keksitäh iče. Ilo on jullata!

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat toiči luajitah vällillisty kodiruaduo, kudamua keksitäh iče. Ilo on jullata!

Kirjutus: Tero Tikkanen

Kuva: Pentti Tikkazen pereharhiivu

Armahin himoruado

Minä mustan, gu minä olin alguškolas da meijän opastai andoi meile ruavokse luadie sugupuu. Kois minä kyzelin minun vahnembil, ket oldih heijän buabot da died´oit. Se oli ylen mieldykiinnittäi dielo. Minä tiijustin, što tuatan died´oi oli kuolluh talvivoinas. Ližäkse muamo kerdoi, što hänen buabal oli ruočinkieline sugunimi. Mindäh hänel nengone oli? Oligo häi ruoččilaine? Sidä muamo ei maltanuh sanuo, ga häi duumaičči, što Aune-buabo oli suomelaine.

Aigu meni, ga suvun histourii pyzyi mieldykiinnittäjänny dielonnu. Minä olin jo aiguhine briha, konzu alloin uvvessah sellittämäh omua suguu dai ezi-ižii. Sen jälles ei olluh tuluo. Nygöi olen läs viittytostu vuottu tutkinuh minun suguu ja olen sellitännyh kaikenluadustu dieluo. Ezimerkikse muaman buaban sugunimi oli ruočinkieline sendäh, gu hänen ezi-ižä oli päččiniekku Asikkalas. Ammui käziruadajil pidi olla ruočinkieline sugunimi, hos hyö oldihgi suomenkielizet. Pravoslaunoidu sugušuarua minul ei ole, gu kai minun ezi-ižät ollah Pohjas-Pohjanmual, Hämehes libo Savospäi.

Minun mieles sugututkimus on ylen hyvä himoruado, sendäh gu se on mieldykiinnittäi. Minun mieles on mugahtembuaju dielo kuulta libo sellittiä, midä minun ezi-ižät ollah ruattu. Täl kodvazel minä luven vahnoi ruočinkielizii suudoloin protokoloi da tutkin vahnoi fotokuvii. Ližäkse sugututkimus on huovis himoruado, hos toiči jovvutgi tiluamah sellityksii prihodoil da se maksau. Ga enimyölleh tarvičet vai tiedokonehen, Internetan da aigua. Tämä himoruado on sežo andanuh minule ylen äijän. Olen löydänyh ”uuzii” sugulazii, se on lähendännyh minuu ”vahnoih” sugulazih da se on avvutannuh minuu parem ellendämäh omua iččie. Mennyzys vaikuttau meijän argizeh elokseh. Minä sežo duumaičen, što tämä on kunnivoičendu minun ezi-ižile, gu minä kerron heijän starinua da yhteltiedy hyö havačutah hengih.

Kirjutus da kuva: Tarja Tonteri

Sadu

Kevät kulgou edehpäi terväzeh da sen jälles järgieh tulou sežo kezä. Kaččo kiändyy nygöi puaksuh pihamuah, saduh. On aigu kylviä siemenii padoih da se ongi minule ylen mieldykiinnittäi ruado. Sadulaukois on hyvä kazvossiemensortimentu jo pakkas- dai tuhukuun aigah. Vessel on kaččuo, kui piendy taimendu nouzou muaspäi, konzu vai mustat valella niilöi da konzu net suajah päivästy tarbehekse ikkunaspäi. 

Iče suvaičen kazvattua kui hyödykazvoksii, mugai čomenduskazviloi. Mennyt vuon istutin kolme tuija-tuhjuo da net ollah vihandat vuvven ymbäri. Ylen suvaičen niidy. Savus on sežo vahnua puustuo. Savun keskel on tävves komehuos suuri juablokkupuu, kudamua linduzet suvaijah. Sygyzyl meijän perehes syvväh puaksuh juablokkua da minä pastan juablokkupiiruadu sežo luajin varen’n’ua dai pyretty.

Ilon kodvaine koittau, konzu suat kezäkuus istuttua taimenii pihamuah. Net kazvetah monivuodizien sadukazvoksien ker yhten libo kahten kezän aijan. Moni hyödykazvos on sežo čomenduksennu savus. Minä suvaičen äijäl ruskeijuurikoidu, konzu nečen lehtet ollah čomat da net ollah mieleh iččeni savus. Tärgei on mustua valella kazvoksii tarbehekse, konzu kezä on räkki da vihmuu vai harvazeh.

Savun hoido ongi minun himoruado.

Kirjutus da kuva: Marja Kopeli

Saimuan uardehii: skiittusuari da n’orpat

Olemmo läs kymmendy keziä ajelluh omal venehel pitkin-poikki Saimuadu. Saimuan suaris on hos mittuzii hyvii da čomii kohtii, kudamis enimyölleh ei tietä net, ket ei suvaija venehel ajelendua. Kerron nygöi erähis Saimuan ainavoluaduzis uardehis.

Ilkonsuari on 18 kilometrii Lappeenrannaspäi pohjazeh. Venehel matkua sinne tulou läs 25 kilometrii. Suareh enzimästy kerdua menii voibi hämmästyö, kačo ku suares on viizi pravoslaunoidu časounua libo piendy kirikkyö. Net on nostettu 2009–2019, da niilöin mallit ollah eriluaduzet manasterit Välimerelpäi pohjazeh Jiämerele.

Jogahine časounu on nimetty olijan manasterin sivumanasterikse libo skiitakse. Skiittoin mallit ollah pečamolaine, konevičalaine, valamolaine da novgorodalaine kirikkö da Athos-goran manasterin kirikkö Grecies. Hos čazounat ollah pienet, ezimerkikse novgorodalazen kirikön akustiekku on uskomatoi da obrazat da kupolan mualavukset ollah ylen kaunehet.

Suares läbi kulgou yhten kilometrin piduhine troppu, da sie on kahtet randutelat, kudamih voit tulla venehenke. Suareh piäzet sežo laivumatkal Lappeenrannaspäi.

Olemmo käynnyh suareh monennu kezänny, da ainos kävymmö ilmai kiirehty kaččomah kai časounat. Olemmo sežo yöbynyh Ilkonsuaren randutelois erähii kerdoi. Rannan grillipaikas voit luadie midätahto ildupalua da ihaloija Saimuan rauhažua ehtytunnelmua.

En jo malta olla mainiččemattah tostu suardu, kudamah ainos kävymmö, konzu ajammo venehel lähäl sidä. Pättäväs kohtas vähäzel Savonlinnan suvipuolel Pihlajaviel on Juuvinsuari. Sen randutelat ollah suojažat monil tuulil, da sendäh äijät venehel ajelijat suvaijah jiähä sih yöbymäh.

Suares on omaluaduine pedäi, kudamas on ylen sangei oksu kallivon piäl. Joga kerdua, konzu olemmo suares, kävymmö rippumah oksas da otammo fotokuvan. Minul on kogonaine sarju vesseliä oksasripundukuvua eri vuozil.

Saimuan alovehel eläy saimuann’orpu, kudai on yksi muailman harvinazimis t’ulenilois. N’orpat ollah Saimuan suurimii uardehii. Olemmo nähnyh niidy erähii kerdoi ezimerkikse lähäl Juuvinsuardu Pihlajavien monis salmis. N’orpan nägemine on ainos sykähtyttäi kodvaine.

Kezäl n’orpii voit nähtä uimas: ainos piä nägyy vies gu mustu kumisuappuan terä. Keviäl net puaksuh virutah randukivil, konzu niilöil on karvanvaihtoaigu. Ihan nygöi n’orpat ečitäh pezäpaikkoi, da niilöil on sanottu julgi pezoittumisrauhu. Toivotah, što pezoittumine lykystyy da n’orpurodu lujenou.

Ližätieduo Ilkonsuareh da sen skiittoih näh: linku da linku.

Lizätieduo saimuann’orpah näh: linku.

Kirjutus da kuva: Helena Silvennoinen-Kuikka

Vierahien kielien opastundu  

Tahtozin vähäzen sanella teile, kui vierahien kielien opastundu on minun elokses mennyh. Opastuin enzimäzes luokas školas, konzu meil oli kodiruavonnu lugie yksi tekstu, kuduas oli ruočinkieline sugunimi Strömberg. Mustan, kui opiin lugie sidä sanua uvvessah da uvvessah, ga en sidä maltanuh sanuo. Muamo sanoi, što täl tytöl on vie vaigevuksii vierahien kielien opastundas.

Nelli vuottu opastuin meijän oman hierun školas da sit piäzin opastumah keškiškolah kirikönkyläh. Keškiškolas alloimmo opastuo ruočin da anglien kielii. Mustan, kui myö kiännimmö tekstoi da kodiruavokse oli ainos pitky listu uuttu sanua. Emmo nikonzu paissuh nämmil kielil da konzu luvimmo tekstoi, sanoimmo sanat muga, kui net kirjutettih.

Keškiškolan jälles rubein opastumah gimnuazies vierahien kielien liiniel. Se oli suuri muutos minun elokses, sendäh ku pidi jättiä kodi da vahnembat da mennä elämäh yksin Jovensuun linnah. Gimnuazies ruočin da anglien ližäkse rubein opastumah francien da germuanien kielii. Opastundan metoudu oli tuttavu jo keškiškolan aijoilpäi: tekstoin kiändämisty, lugemistu da grammuatiekkua. Pagizendua oli ylen vähäine. Anglien kielen opastai meil oli ylen pädevy da vuadii. Mustan, kui läs joga ildua meni čuassuu yksi-kaksi anglien kielen kodiruadoloinke.

Gimnuazien jälles tahtoin mennä Jyväskylän yliopistoh, ga jygei oli piästä opastumah sih aigahgi. Duumaičin, što vikse piäzen opastumah anglien kieleh da mugahäi se rodihgi. Yliopistos sanottih, što tahtonet opastajakse, pidäy vie ottua toine kieli sivuainehekse. Sih aigah en vie äijiä duumainnuh ruaduo, tahtoin vaiku opastuo. Ga mibo kieli olis hyvä sivuainehekse? Sie samas yliopistos opastui yksi neidine meijän hieruspäi da häi opastui anglien da ven’an kielii da minä duumaičin, što vikse nenga on hyvä minulegi.  Rubein opastumah ven’an kieldy sežo sendäh, ku sih aigah 1970- luvul sanottih, što maksau opastuo ven’an kieldy, se on tulien aijan kieli.

Vuozien da vuozikymmenien aigah olen vie opastunnuh vähäzen italien da eestin kielii,  ga net oldih minule vaiku himoruavonnu.  Norvegien kieldy pidi opastuo sendäh, ku myö elimmö sie kaksi vuottu. Konzu opastuin norvegien kieldy, rubein ellendämäh sežo danienkielisty tekstua, ga pagizendua en ole ellendännyh.

Nygöi sit opastun karjalan kieldy. Enzimästy kerdua opastun varavonalastu kieldy da enzimästy kerdua minä duumaičen, što vikse minuu vie tarvitah. Kai suuret kielet ylen hyvin eletäh ilmai minuu, ga karjalan kieli tarviččou jogahistu opastajua da opastujua, jogahistu pagizijua da jogahistu kirjuttajua. Da jogahistu pajattajua – nenga käski minun KarjalaBriha- ukko ližätä!

Kielien opastundu on ylen mieldykiinnittäi dielo. Jogahine kieli kuvuau muailman da eloksen omah luaduh. Konzu rubiet opastumah vierahii kielii, opastut samal aigua ezimerkikse kul’tuurua, histouriedu, muantieduo, da kirjalližuttu.

Kirjutus: Heli Palviainen

Kuva: Jari Palviainen

Tuatan roindupäivy

Nellänpiän oli minun armahan tuatan roindupäivy. Sen kunnivokse luajiin meile brunsan. Ainos on mieleh vastavuo tuatanke, puaksuh juommo yhtes čuajuu. A nygöi tahtoin nähtä pitkän kuavan mugah, sih on brunsu ylen pättävy! Pruazniekkustolas oli päččijäišniekkiä, bekonua, linzuleibiä, huondesveroblinua vavarjonke da äijy kaikkie muudugi. Pagizimmo läs kolme čuassuu eri tiemoih näh da oli ylen vessel olla yhtes. Nälläs niken ei stolaspäi nossuh! Tuatto vie sai kodih tuomazikse puolet blinois da vähäzen šokoluadua. Yhtelläh minule jäi äijän syömisty. Toinah mielespiettävän kel net syömmö nedälinlopul, konzu pruaznuičemmo vuozipäiviä. Elos on toiči yhty pruazniekkua!

19.2.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat puaksuh paistah omii aijankohtazii dieloloi da ruadoloi sego luajitah niilöih näh kirjutuksii. Mieleh on jullata nengomii paginoi da kerdomuksii.

Kirjutus: Keri Kallio

Kuva: BIS Records

Mennyt nedälil rodih eräs tärgei dielo minun elokses, da minun karjalan kielen opastai Hiloin Natoi ehtoitti, gu voizin vähäzen sanella sih näh karjalakse. Minun armas hora, kudamas olen läs viitty vuottu pajatannuh, voitti Grammy-palkindon! Palkindokategourii oli Paras Horaozutus da se annettih diskale Reconnaissance, kudamal on Kaija Saariahon horamuuzikkua. Olemmo kaikin ylen ozakkahat da kiitollizet – ei ole nikonzu aijemba suomelaine hora mostu palkinduo suannuh!

Disku iänitettih vuvvennu 2022 Vihdin kirikös. Vuvvennu 2022 pruaznuittih sežo Kaija Saariahon 70. roindupäiviä, da diskan iänittämizen ližäkse oli meil sežo konsertua. Kogo Suomi da klassillizen muuzikan muailmu pruaznuittih Kaijua yhtes. Häi oli meile – da tovengi kaikile suomelazile muzikantoile – ylen tärgei säveldäi da ristikanzu. Olemmo ylen ozakkahat, gu saimmo enne hänen tuonilmazih lähtendiä hänenke yhtes ruadua, hänele ozuttua da händy passiboija da hyvitellä. 

Passibo suuri Kaijale kaikes hyväs da tärgies ruavos! Olemme kai ylen ozakkahat, gu suammo hänen muuzikkua kuunnella da ozuttua.

14.2.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat paistih ystävänpäiviä vaste… ystävänpäiväs, kudamua sanotah vie mielespiettävien päiväkse. Täs net paginat. Hyviä pruazniekkua kaikile ystävile, dovarišoile, mielespiettävile dai bratanoile!

Keri Kallio da Jaana Petsalo

Keri: Pietgo sinä ystävänpäiviä?

Jaana: No en tiijä, piengo libo pruaznuičengo, ga toinah ostan da syön šokoluadua, a en tiijä, piengo muite. Kuibo sinä? 

Keri: Minägi en pruaznuiče. Hos vastavun ystävienke, toivotan hyviä ystävänpäiviä, ga ei muudu.

Jaana: Minun mieles toven sanuo ei ole Suomes mostu ystävänpäivän pruazniekkua.

Keri: Ei vikse ole samah luaduh, kui ezimerkikse Amerikas. A minun mieles on ylen vessel, gu Suomes se on moine päivy, konzu voibi sežo pruaznuija dovariššoi. Šotlandies oli se ainos päivy vai mielespiettävih niškoi.

Jaana: Muga, sil on moine leviembi merkičys Suomes. 

Keri: Oletgo konzutahto andanuh libo suannuh podarkua ystävänpäivänny?

Jaana: Olen vikse suannuh šokoluadua kelpäitah, da olen sežo andanuh šokoluadua. 

Keri: Iče en ni musta, olengo konzutahto suannuh libo andanuh, vikse olen. 

Jaana: Oletgo suannuh kartii?

Keri: Vikse olen suannuh, a en musta. Školas niidy ainos juattih. 

Jaana: Minä olen suannuh kaksi kartii. Yhten muamalpäi da tuatalpäi, toizen sizärelpäi. 

Heli Palviainen da Tero Tikkanen

Tero: Heli, midä sinä duumaičet ystävänpäiväh näh, pruaznuičetgo sidä?

Heli: Enne pruaznuičin ylen harvah, a nygöi se on minun da minun mielespiettävän vuozipäivy. Nygöi meile tulou kolme vuottu. Sidä pruaznuičemmo lähimäzel nedälinlopul. Suomen ystävänpäivy toven ei sih näh päi, ga karjalan mielespiettävien päivy pädöy! Kuibo sinä, pruaznuičetgo?

Tero: Minä en pruaznuiče sidä, sendäh gu ei ole olluh meijän perehes tabua pruaznuija ystävänpäiviä. Minä en suvaiče sidä amerikkalastu tabua, što kai on ruskenah da syväimil. 

Heli: Minä olen yhty mieldy sinunke, en suvaiče Amerikan mallii.

Tero: Ližäkse ystävänpäivy on minun da minun seukun roindupäivy!

Heli: Hyviä roindupäiviä jo edukyndeh! Pruaznuičetgo omua roindupäiviä?

Tero: Passibot! Tovennägözesti en, ga menen nedälinlopul minun mielespiettävällyö da sie sit keitämmö koufeit da syömmö midätah parembastu.

Tarja Tonteri da Helena Silvennoinen-Kuikka

Tarja: Kuibo sinä pruaznuičet ystävänpäiviä?

Helena:  Minä en äijiä sidä pruaznuiče, sendäh ku se ei vie olluh perindeh, konzu minä olin lapsennu da nuorennu. A kuibo sinä pruaznuičet ystävänpäiviä?

Tarja: Toiči minä työnnän ystävänpäivän kartiloi. Tänä vuon minä ostin kartit iččeni poijile da nevesköile sego sevoittarele, kudai on minun ylen hyvä ystävy, no en mustanuh niilöi työndiä poštači. Kartit vuotetah tuliedu vuottu. Työnnitgo sinä, Helena, kartiloi tänä vuon?

Helena: Minä työnnin kartit meijän bunukoile, sendäh ku tiijän, što se on heile tärgei dielo. Minä työnnän ystävänpäivän hyvittelyt Facebookas.

Tarja: Muga, muga. Minä sežo hyvittelen dovariššoi Facebookas. 

Kuva: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

5.2.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah luajittu kirjutuksii syömizih da juomizih näh. Mieleh on jullata!

Kirjutus: Keri Kallio

Kuva: Pixabay

Ei ole kebjei dielo sanella, mi on minun armas syömine libo juomine, gu rakkahal suvaičen monenluadustu syömisty da juomistu. En ole moine čirču, ga hyväl mielel opittelen tundemattomiigi maguloi. A yhtelläh on minul sežo kudamidägi tabua syömizih näh – ezimerkikse huondeksel syön puaksuh ainos yhtenjyttymän huondesveron. Suvaičen muga koufeidu da čuajuu, ga huondeksel juon ainos kupin koufeidu kagrumaijonke. Koufein ližäkse syön kagrupudruo varen’n’anke da leibiä juustonke. Moizen huondesveron jälles jatkuu päivy hyvin.

Ruadopäivän aigua juon kupin-kaksi vie koufeidu, a ehtäl kodih tulduu juon ainos čuajuu. Čuajuu juon konzu mienke, konzu kagrumaijonke, konzu ilmai mollembii, a zuaharii en nikonzu čuajunke käytä. Pitkän ruadopäivän jälles on ylen hyvä luadie čuajut, löydiä mugažu azendo da lugie kniigua libo kaččuo televiizorua kaikes rauhas! Ehtäl syön puaksuh leibiä da jogurtua myslin da mienke – da tiettäväine juon sežo čuaškazen čuajuu. Silloi-toiči ostan laukas tuorehtu muarjua da syön net jogurtanke.

Kirjutus da kuva: Tarja Tonteri

Monenluaduzet syömizet ollah minule mieleh, no ainos olen duumainnuh, što parahat syömizet ollah net, kudamat luajit iče. Toiči on vai vähä aigua, ga sit voit ostua valmistu syömisty laukaspäi.

Nygöi iče olen enimite  kieldävynnyh lihansyöndäs. Valmistan yhtelläh puaksuh lihahistu, sendäh gu minun koirat tarvitah sidä. Hyö syvväh hyväl mielel katliettua.

Kazvossyömizet ollah  ylen tervehellizet da ristikanzan syöndylaudazel pidäs ainos olla sežo ouvessii da fruktua. Suvaičen keittiä puaksuh kartohkanke morkouhkua da muidu ouvessiloi, midä vai (jiä)skuapas löydyygi.

Sanotah, što ainos pidäs olla stolal sežo jälgisyömisty, ga se tiettäväine puaksuh on magei. Sendäh fruktat yhtelläh ollah hyvä vaihtoehto, sendäh gu niilöis on vai vähä kalouriedu. Juablokkua, gruuššua, banuanua da mondu citrussua lövvät laukas ymbäri vuvven. Iče suvaičen kaikenualastu muarjupiiruadu. Moizien piirualoinke koufei, čuaju libo kakao ollah hyvät juomizet. Juon liijan mondu kuppii koufeidu päivän aigua. Olen koufeimuagari!

Kaikenualastu syömisty suvaičen, ga pidäs ainos mustua, gu magiedu ei pie syvvä liijakse äijiä.

Buaban šipainiekat da toizet hänen  luajitut perindöllizet karjalazet syömizet juohtutah puaksuh mieleh da voin tundie niilöin duuhun iččeni nenäs da mavun kielel. Niilöi ainos atkaloičen.

Kirjutus da kuva: Tero Tikkanen

Minun armahin juomine on kiistämättäh koufei. En musta, konzu rubein juomah koufeidu, ga uskozin, gu vikse brihastamisijäs. Nygöi se on oza minun jogapäivästy elostu. Huondeksil minun päivy algavuu huondesverol da ližäkse vie juon kaksiene kuppii koufeidu. Se nostattau minuu da samah aigah on mugažu lugie huondeksen uudizii. Tärgei on, što se pidäy luadie rauhas. Tullou konzu kiireh koufein juomizenke, ga sit minus tunduu, buitegu kogo päivy on kiirehelline. Minun pidäy sežo tunnustua, što gu en suanne huondeksel koufeidu, minun piädy algau kivistiä. Voibi sanuo, što koufei on minule vältämätöi.

Sežo murginan jälles minä suvaičen juvva koufeidu. Se on minule merki rauhoittuo. Nimi ei ole moine hyvä dielo, kui pitkän päivän jälles syvvä hyvin da sen jälles juvva kaksiene kuppii koufeidu maijonke. Se on minule ”minun kodvaine”.

Koufeil on minule myös socialine merkičys. Minä suvaičen kävvä dovarišoinke koufeičuppuzih. Sie minul on tavannu oppie eriluadustu koufeidu. On vähäzel tylčy dielo juvva ainos yhtenjyttymiä koufeidu. Ližäkse gostis olles puaksuh taritah koufeidu. Voibi sit sanuo, što koufeil on suuri merkičys minun jogapäiväzes elokses.  

Kirjutus: Heli Palviainen

Kuvat: Heli Palviainen da Merja Kurki

Ei midä, ga kellebo!

Minul ei ole nimidä tiettyy armahastu syömisty libo juomistu. Omien tervehysprobliemoin periä syöndy on minule vähäzel monimutkaine dielo, a hos en suvaiče valmistua syömisty, emändöičen hyvä mielel rakkahih niškoi da testiiruičen uuzii reseptoi. Ezimerkikse mennyt sygyzyn organizuičin roindupäivypruazniekan minun muaman da tuatindaman kudžule. Ku roindupäivyniekku on koiru, emmo tiettäväine voinnuh andua hänele samazii magiezii, kudamii iče söimmö. Mandžoit taki oldih ylen mieleh hänelegi! Sendäh gu meil ristikanzoil oli oma tortu, piätin luadie Rockyllegi roindupäivän kunnivokse koirien muffensoi. Ližäkse luajiin niilöih koiruystävällizen glaziruičendan, kuduas oli muun keskes muaoriehuvoidu. Rocky on toiči čirču syömizienke, a nämmä tevokset ozakse päittih pienele herrazele!

Toinah minun keskikohtu täs on se, što minule piädielo eule iče syömine, vaiku kenenke yhtes sidä syömisty syön. Syömizien da magieloin luadimine da taričendu on yksi mielužu taba ozuttua suvaičustu-rakkahuttu!

Kirjutus da kuva: Jaana Petsalo

Syvvä pädöy, syvvä pidäy

Šipainiekku on minun oma armas karjalaine syömine. Pahakse mielekse viegi en iče malta luadie niilöi, ga ozakse minun muamo on šipainiekoin maltačču pastai. Muaman tävvellizien šipainiekoin syväin on riisupudruo, niilöin kuoret ollah ainos hoikat, läs läbinägyjät, tazareunazet da yhtenkogozet, ei liijan pienet. Ulgonävön puoles net ollah kui konehen luajitut, da magu on tävvelline. Nämmii šipainiekoi muamo on pastanuh vuozikymmenien aloh ezimerkikse muahpanendoih, minun da ukon svuad’bah, poigien ristindypidoloih i yliopastujien pruazniekkoih da monih roindupäivypruazniekkoih. Syvvä pädöy!

Ebäkarjalazeh tabah minä en ole nimittuine maltačču keittäi libo pastai. Minun syöndyhimo on ihan hyvä, ga keitändy libo pastandu ei kuuluta minun himoruadoloih. Gastronoumies en tiijä nimidä; syön vai konzu nälgy roih, ga nälgyhäi roih puaksuh, joga päiviä. Huondesverokse juon ainos vihandua čuajuu i koufeidu da syön rugehistu leibiä juustonke. Minun ilduvero on yhtenjyttyine, ga koufeidu en juo enämbiä kuvven jälles. Ruavos syön murginakse puaksuh einehii, ga toiči kävyn ammattiškolan restoranah syömäh À la carte -listal mintahto algusyömizen, piäsyömizen da jälgisyömizen. Ildupäiväl juon tavan mugah espresson da syön midägi magiembastu ammattiškolan koufeičuppuzes, silloi-toiči välipalannu on jogurtu libo fruktu. Ruavospäi tulduu syön, midä jiäškuapas lövvän. Syvvä pidäy!

(Kuvan šipainiekal da muaman šipainiekoil ei ole nimittumua yhtevytty.)

Kirjutus: Marja Kopeli

Kuva: Esa Pakonen

Letut ollah minun armahat syömizet. Niilöih liittyy erähii merkičyksellizii mustoloi eloksen varrel.

Konzu olin pieni tyttö, olin silloi-toiči buaballuo gostis. Häi eli lähäl minun omua kodii. Mustoh on jiännyh yksi kerdu, konzu buabo pastoi meile lettuloi. Sit söimmö niilöi yhtes, avot gu net oldih hyvät! Syöndystola oli ikkunalluo. Buabo sanoi minule muheloittajen, što emmohäi ozuta meijän lettuloi siiričimenijöile, gu heilgi ei himoittas niilöi. Minule lapsennu oli merkičykselline dielo, što buabo otti minuu muga kui samah šuutkah. Yhtes söimmö lettuloi buiteku peitoči.

Toine musto liittyy muamah da hänen nevvoh. Olin vie lapsi. Luajiimmo yhtes muamanke lettutahtahan da soviimmo, što minä suan pastua lettuloi keitändypertis, enzimästy kerdua yksinäh. Muamo da tuatto istuttih pihaliedžus pagizemas. Minä toin sit heile valmehii lettuloi. Hyö niilöi hyväl mielel syödih. Muamo lopukse mainičči buitegu ei ylen tärgienny dielonnu, što ainos on hyvä pastua letut varmah kypsäkse. No, enhäi tiijä, oldihgo minun letut silloi kogonah kypsät. En kyzynyh. Ga nevvo jäi mieleh, da sen jälles olen ainos varmistannuh, što pastan letut syväimeh suate kypsäkse. Olen toko eloksen aigua suannuh kenentah muun lettuloi, kudamis voizin sanuo, što net ei oldu kogonah kypsät. Monii letunpastamizii on minun elokseh tuan jälles syndynyh. Vie kerron yhten muston mennyt kezäl. Olimmo mielespiettävänke olluh erähii nedälilöi venehreisul Saimual da muijalgi järvi-Suomen järvil. Menimmö yöbymäh Haukiviel suariportah, kudamas oli nuodivopaikku, kuivua halguo da muudugi tarvittavua. Sie minun mielespiettäväle čökkäi piäh, što hänel himoittau lettuloi. Minungi mieles se oli hyvä duumu. Ga sit myö pastoimmo yhtes lettuloi nuodivol. Siä oli kaunis da lämmin, muga kui kezäehtäl olla voi. Kezäloma, ei kiirehty nikunne, mieli rauhoitunnuh. Se lettunuodivon tunnelmu jäi mieleh kaunehennu da tärgienny mustonnu. Kuvas nägyy nuodivopaikku, ehtymaizemu da on sie lettugi riehtiläs pal’l’ahal tulel valmistumas.

Kirjutus da kuva: Helena Silvennoinen-Kuikka

Minun telefonas on mieldykiinnittäi sobivutus. Se keriäy kai tiijot minun ostoksih näh da luadiu kerättylöis tiedolois kaikenjyttysty statistiekkua.

Sobivutus ozuttau, što vuvven 2023 aigua 64 prosentua dengois meni einehih, 21 prosentua poltoainehih da 8 prosentua koin materjualoih.

Syömizis enäm dengua, 32 %, meni maidohizet, jäičät da razvat -joukkoh. Fruktoih da kazvoksih meni 24 % dengois da juomizih da kuivih einehih meni mollembih 11 prosentua dengois.

Lihua myö ostammo laukas vaiku harvazeh, sendäh ku minun ukko on mečästäi. Kaluagi enimite ostammo alovehellizel kalaniekal. Sen ližäkse myö iče keriämmö muarjua da siendy da luajimmo kai varen’n’at da mehut.

Sobivutus ozuttau sežo, ollahgo minun ostokset tervehellizet. Enimyölleh net ollah moizet, ga liijakse on vie suolua. Tarkembah ku kaččonen, ga suolua olen ostanuh äijän heiny- da elokuul.  Sih aigah on paras sieniaigu da myö suoluammo kai sienet!

31.1.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujat toiči luajitah mugasanottuu vällillisty kodiruaduo, kudamua keksitäh iče. Täl kerdua julguammo Marja Kopelin kirjutuksen, kudai on kiännös hänen omassah blogaspäi.

Linku suomenkielizeh algutekstah: linku.

Dialougukruugat luajittih meis paremban ruadojoukon

Savonia-ammattikorgeiškolas jogahine kuuluu mihtah ruadojoukkoh. Vuozi tagaperin meijän ruadojoukko piätti ruveta käyttämäh dialougukruugua. Soviimmo, što meil on kerran kuus kahten čuasun piduine kerähmö aziilistanke da vuorokkai senke yhten čuasun piduine dialougukruugu. Dialougukruugat ollah oldu ylen hyvä dielo meijän ruadojoukon yhtehizeh hengeh niškoi.

Meidy on ruadojoukos nygöi yksitostu hengie: on kui Savonias jo enäm kolmiekymmendy vuottu ruavos olluzii vahnoi dokkoloi, mugai vastevai ruadojoukkoh tulluzii. Meil on monipuolistu ruado- da opastusperiä, da igäjagavo on 32–63 vuottu. Meijän dielo on luadie, kehittiä da koordiniiruija opastundoi ruadoelokses olijoile, ket ollah jo piästy läbi tutkindos. Moine ruado vuadiu selgielöi yhtehizii tavoittehii, maltandua puhuo yhteh hiileh da enne kaikkie hyvii ruadojoukkoneroloi.

Enzimäine dialougukruugu: Misbo on pagin?

Meijän enzimäine dialougukruugu oli 6.2.2023 (kuvves tuhukuudu kaksituhattu kaksikymmen kolme). Sendäh gu metoudu ei olluh kaikil tuttavu, yksi meis ezitteli ezmäi lyhyččäzeh, midäbo dialougukruugu tarkoittau. Hänel oli aiembua praktiekkua tervehysalan ruadokollektiivois piettylöih dialougukruugoih näh, da net oldih päitty ylen hyvin ruadokollektiivoin yhtehizen hengen luadijannu.

Dialougukruugas kaikin istutah sananmugazeh kruugas. Nikel ei sua olla iespäi stolua kannettavua tiedokonehtu libo sumčua eigo ni sua da ei sua kačahtellakseh telefonua. Piäsiändölöin mugah kaikin syvetäh kuundelemah toizii, vuotetah omua vuoruo, kunnivoijah toizien nägökohtii da paistah kohti omis ajatuksis da tundolois. Myö soviimmo, što dialougukruugah ei voi ottua ozua loitoči, hos hibriduruadoaigua elämmögi, da što telefonat kaikin pietäh iänettöminny.

Enzimäzes kruugas olimmo uvven da tundemattoman ies. Alloimmo dialogukruugat samah aigah, konzu ruadojoukkoh oli tulluh kaksi uuttu hengie, da sen jälles on vie tulluh kaksi uuttu ozanottajua.

Mustohpanoloi enzimäzen kruugan jälles: ”Oli innostustu, tahdondua, vuottamuksii da toizielpäi ebäilyksii, tarvitahgo nämmii libo päitähgo moizet meile. Oli selgei, što metoudu ei olluh tuttu kaikile. Toizet oldih vikse sen periä vaikkani. Erähäs kohtas otimmo bumuagu-uzlan, da alloimmo lykätä sidä kruugas pitkin-poikki tulien paginanvuoron merkikse sežo heile, kuduat oldih oldu enimite vaikkani. Se pädi hyvin. Jäi vähäzel sevonnuh olo, tottu ielleh vuottai.”

Toine dialougukruugu: Ei enämbiä ebäilyksii

Avvonazen vuorovaikutuksen ehto on vuorojoukon ozanottajien keskeine luottamus. Luottamus nouzou, konzu ruadojoukon ozanottajat opastutah tundemah toine toizii mahtollizembah hyvin: toizien nerot, voimat, heikkovuot, arvot, nägökannat, persounan, sanonduluavun da histourien. Konzu luottamus on tarbehekse luja, ruadojoukon ozanottai vobii luottua, što händy kuunnellah, hänen mielii arvostetah, häi tulou ellendetykse da händy suvaijah omannu ičenny.

Dialougukruugas ruadojoukon ozanottajat voijah turvallizeh luaduh harjaitella keskenäh kuundelemistu da tilan andamistu toizele da samah aigah tuttavuo toine toizeh uuzis nägökohtis – sežo nengomis nägökohtis, kudamat ei vältämättäh liity nikui ruadoh.

Toine dialougukruugu oli 3.3.2023 (kolmas kevätkuudu kaksituhattu kaksikymmen kolme). Ruadojoukon ozanottajat kaikin oldih paikal da ližäkse vie silloine opastuspiällikkö. Olimmo piättänyh oppie paginan nostattajannu kartipuačkua, kudaman kartilois on kyzymyksii. Dialougukruugan allus otetah piävyndähizeh luaduh yksi karti, da sen jälles kaikin vastatah vuorokkai sih olluoh kyzymykseh. Enzimäine paginanvuoro on kartin nostajan hurual puolel istujal.

Meijän ruadojoukon enzimäine kyzymys oli nengoine: Kenbo sinus rodies, gu suazit nygöi vallita uvven ruavon da alan? Jogahine kerdoi omis ajatuksis da toizet kommentiiruittih. Kierrokseh meni puoli čuassuu libo puolet dialougukruugan aijas. Loppuaijal planiiruičimmo tuliedu ruadojoukkomenuo da kuibo parem olis viestittiä sih näh.

Ajatuksii toizen dialougukruugan jälles: ”Tunnelmu oli ihan vallatoi. Ei olluh enämbiä nimittumua tieduo enzimäzen kerran segovuos, epävarmuos da ebäilykses. – – -Tulou nengoine olo, što ruadojoukon hengi algau tovengi roitakseh. Ihan tämmösty yhtes idejoin luadimistu da nagramistu meijän ruadojoukko tarviččou.”

Ruadojoukon syväinpuoline luottamus lujenou

Olemmo täh sah pidänyh kaheksa dialougukruugua: nelli keviäl da nelli sygyzyl. Kartipuačkan käyttämine lujeni järgieh enzimäzen eksperimentan jälles dialougukruugan allukse. Erähii kerdoi kartin kyzymykseh vastuandah on mennyh kogo čuassu, toiči olemmo kerrinnyh paista kudamidägi muudu. Olemmo sežo oppinuh luadie tiemoi kruugoil, ga juuri niilöil kerroil kartin kyzymys on viritännyh moizen eložan paginan, što tiemua ei ole olluh aigua niyhty kaččuo.

Olemmo sežo yhtes hyllännyh erähii kartipuačkas nostettuloi kyzymyksii. Enne Rastavua hylgäimmö kyzymyksen, kudamas pakittih kerdomah mitahto peitočus. Niken ei tahtonuh kerduo omii sekriettoi, gu eihäi net sen jälles oldas enämbiä oldu peitočuksii.

Keviäl nostimmo uvven kartin sen jälles, konzu karti pakičči kerdomah enzirakkahuos. Myö emmo silloi vie olluh valmehet kerdomah mostu intimnoidu dieluo. Sama karti nouzi uvvessah sygyzyl, da silloi meijän ruadojoukon syväinpuoline luottamus oli jo moine luja, što voimmo kerduo ylen intimnoloigi mustoloi, jogahine tiettäväine oman ajattelendan mugah. Ližäkse olemmo paissuh, midä jogahine azus mahtollizen vuorotteluvällyön aigua, midä muuttazimmo ičes, midä ominažuttu arvostammo toizis libo mis emmo kieldävy nimittumas hinnas.

Dialougukruugat jatkutah

Jatkammo meijän ruadojoukon dialougukruugoi tänä vuon samah tabah, kui mennyt vuon. Kartipuačku on ylen hyvä kruugan allus, gu se andau tieman, kudai on tazapuoline da mieldykiinnittäi.

Mennyt vuvven malton perustehel rekomenduičemmo dialougukruugoi kaikile ruadojoukkoloile, kuduat pietäh syväinpuolizen luottamuksen nostamistu tärgienny.

Marja Kopeli, opastusazientundii, kiännös livvinkarjalakse
Aija Hietanen, lektoru
Savonia-ammattikorgeiškola, jatkujan opastundan yksikkö

23.1.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujien ruadoloi: eči kuva da luaji kirjutus sih.

Kirjutus da kuva: Keri Kallio

Ezmässargen ruavon jälles tulin keskuččubibliotiekkah opastumah da iänestämäh. Keskuččubibliotiekku Oodi on suuri bibliotiekku Helsingin keskilinnas, da sie on joga päiviä äijy rahvastu ruadamas, opastumas, lugemas libo muite viettämäs aigua. Oodi on suuri da komei puuhine da st’oklahine huonus, kudamua turistatgi tullah rakkahal kaččomah. Linnan eläjile se on ylen tärgei paikku, kus voibi ruadua monenluaduzii dieloloi da kus voibi löydiä hil’l’azen čupun omah ruadoh niškoi. 

Toinargi on jälgimäine päivy iänestiä edukyndeh prezidentanvalličuksis, da sendäh iänestin ezmässargen, gu ehtizin varmahgi. Iänestyspaikal ei olluh äijiä rahvastu. Iänestämizen jälles menin luguzualah kaččomah karjalan kielen luvendotallendehtu da kirjuttamah kodiruaduo. Mennyt nedälil en piässyh nikudamale luvendole, sendäh gu olen olluh ruavos, da sendäh on minul nygöi äijy iččenästy opastundua ruattavannu. 

Suvaičen äijäl bibliotiekas opastundua. Kois minul on  jygiembi syvetä opastundah. Bibliotiekas ei ole nimidä muudu azumistu da voibi istuo da kirjuttua kaikes rauhas. Bibliotiekas on sežo äijy muudu rahvastu opastumas libo ruadamas. Duumaičen, gu on ylen vessel yhtes tundemattomien ristikanzoinke vaikkani ruadua jogahine omii dieloloi. 

Kirjutus da kuva: Aleksandra Soloveva

Opastundan ližäkse minä vie ruan suomen kielen opastajannu. Minun opastujat ollah turvupaikanpakiččijat. Hyö ollah tuldu ezimerkikse Ukrainaspäi da Somalispäi. Yksi urkainalaine naine kävyy urokoile ainos oman poijanke. Brihačču istuu rauhas da resuiččou. Mennyt nedälil häi kruassi tädä mašinua. Häi valličči Urkainan flavun värit: keldazen da sinizen. Urokan jälgeh häi andoi podarkakse minule tämän kuvan. Brihačču sežo maltau suomekse. Häi sanoi, što terväh lähtöy päivykodih! Hyväččäine brihaččuine!

22.1.2024

Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan paginkursan opastujien ruadoloi: eči kuva da luaji kirjutus sih.

Kirjutus da kuva: Tarja Tonteri

Viluzen talven keskel ristikanzu algau vuottua kevätty da keziä. Fotoalbumois lövvin kuvii vuvvel 2021, konzu olimmo kulleskelemas Espoon Träskändan usad’bas. Nygöi usadä’ban omistau Espoon linnu, da nečen parahat aijat oldih sih aigah, konzu vällyherratar Aurora Karamzina (1808-1902) omisti usad’ban. 

Usad’bua ymbäröiččöy suuri puusto, kunne tuodih puuloi Uralispäi suate. Usad’ban ies on Aurora Karamzinan mustomerki. Žiäli, ku minul ei ole sit kuvua. Aurora otti vastah usad’bas äijän gost’ua, da yksi oli čuari Aleksandr II vuvvennu 1863, konzu Suomes oldih valdivopäivät.

Aurora Karamzina oli olluh nuorennu Piiteris čuari Aleksandr II:n dvorčas, da Piiteris häi oli tuttavunnuh sežo diakonieh, hyvyönluajindah. Myöhembäh vuvvennu 1869 Helsingih perustettih Diakonissalaitos Auroran perindön avul.

Träskändan puusto on ylen čoma matkailemizen kohtu. Meijän lemmikit, Helmi da Heikki, suvaittih äijäl juoksendella suurel nurmel, konzu päiväine loškotti pilvettömäs taivahas.

Arvakkua, kudai on Helmi?

Kirjutus: Heli Palviainen

Kuva: Kuva: iStock

Suomengi noita on oppii da tiedoiniekku! Luvendol oli paginua sih näh, gu sanal ”noita” suomes on buitegu igävänluaduine konnotacii. Karjalas dielo ongi jo parembi, gu paistah tiedoiniekas libo oppijas! A suomeksegi voibi hyvin paista ”noidas”, eigo se ainos ole paha dielo. Enne toinah duumaittih, što noita on se suarnois da kinolois ozuttelii pahan ruadai. Noita nägyi tuhmannu ’rumana’, varaittavannu da ilgienny. Tämähäi ei tovengi ole tottu, ku jo ammui eri kul’tuurois on olluh viizahii (miehii da naizii), kudamien puoleh on kiännytty da ket ollah maltettu ezimerkikse parandua rahvastu da elättilöi da tarkailla luonnos ennustuksii. Vaste valduvierot da jälgimäzekse medii on luadinuh tiedoiniekois pahoi. Muga myö noidat, kui muutgi ollah yksilölöi da monenmostu syndyy keral, a nimenomah nygymuailmas iččie noidakse kuččuu ainos vie enämbi da ičel se juohattau mieleh juurigi ristikanzua, kel on viizahuttu, yhtevytty iččeh da luondoh, kunnivoičustu täh muailmah da sen vägih (erähät paistah luondovieros). Vierol eule nimidä välii, kengi voibi olla ristitty libo atejistu, libo ezimerkikse wicca, da on sežo noitia, kuduat ei harjaiteta nimittumua vieruo. On aigu jättiä jällele net igävyt nägökannat nečengi tieman ymbäri da ottua mallii karjalazis: paista tiedovoiččemizes čomannu perindehtiedoloin i tiijon kunnivoičendannu da rakkahuonnu luonnon puoleh.

Kirjutus: Jaana Petsalo

Kuva: Eliisa Pihlaja-Vihelä

Huabuvien karjalazet kerävyttih pruaznuimah rastavastu da Suomen iččenäžytty kolmanpiän 6. talvikuudu 2023. Pruazniekkupaikakse oli vallittu keskilinnas sijaiččii Pekan Pirtit (Pešan Pertit). Vahnu parzihuonus oligi ylen pättävy täh pruazniekkah niškoi. Pruaznuimas meidy oli nenga 20 hengie, keräl kui yhtistyksen ozanottajii mugai ozanottajien vastinehii. Nuorin pruaznuiččii oli 20-vuodehine, kaikin toizet oldih äijiä vahnembat.

Programmas oli putillizen syömizen ližäkse paiči muudu välliä paginua da ylen mieldykiinnittäi tiedokilbu Suomen histourieh näh. Päivy oli vilu, läs -20 astehtu, ga tunnelmu meijän pruazniekas oli ylen lämmin.

Kuvas minä luven rastavanjevangeliedu livvikse ferezi piäl, sorokku piäs, paikku hardieloil da villusukat jallas. Ferezi on nenga 40 vuottu vahnu, minulgi se on olluh jo läs 20 vuottu. Sorokku on äijiä uvvembi, tilain sen eräs vuozi tagaperin nuorel käziruavonopastujal Inarispäi, ga täs se on minul enzimästy kerdua käytös. Kuvas ei ozakse voi nähtä, gu minä vähäzel edukyndeh varain kogo lugemistu.

Kirjutus da kuva: Helena Silvennoinen-Kuikka

Polvijärven pravoslaunoi kirikkö

Meijän hierun kiistämättäh kaunehin sroju on Pyhän Iivan Valattajan pravoslaunoi kirikkö.  Kirikkö sijaiččou Polvijärven hierus Pohjas-Karjalas da se on yksi Taibalehen pravoslaunoin prihodan kirikkölöis. Täl samal kohtal srojittih Polvijärven enzimäine pravoslaunoi kirikkö vuvvennu 1902, ga se hävii tulipalos jo vuvvennu 1909.

Hierun pravoslaunoit ristikanzat tahtottih yhtelläh suaja oman kirikön da sen pidi olla kaunehembi, migu Jovensuun kirikkö. Kirikön planiiruičči Piiteris eläi suomelaine arhitektoru Ivan Kanninen. Paikallizet pravoslaunoit annettih dengat uvven kirikön nostamizekse. Sen ližäkse suadih puutavarua čuarin käskyn mugah. Kuuzi polvijärvelästy kirvesmiesty srojittih kirikön da heinykuul vuvvennu 1914 arhijepiskoppu Sergei (Stratorodskii) svätii kirikön.

Kirikös on äijy Iivan Valattajale pyhitettyy obrazua. Kirikön pruazniekkupäiviä pietäh Iivan Valattajan roindupiän 24. kezäkuudu.

Lähtehmaterjualu: https://ortodoksinenkulttuurikeskus.fi/fi/vaeltajan-polku/polvijarven-johannes-kastajan-kirkko

17.1.2024

Kirjutus: Helena Silvennoinen Kuikka

Kuva: Pixabay

Mennyön nedälin argipäivyhuolet

Mennyt nedälil minul on olluh kaikenjyttysty ruadamistu da argipäivyhuoldu. Yhtenny päivänny minun auto ei lähtenyh käymäh, akkumul’uattoru oli tyhjennyh pakkazes.  Ga mibo nevvokse? Ukko abuh – tiettäväine! Tänäpäi huondeksel duumaičin, što nygöi rubien ruadamah tiedokonehel, ga internet-yhtevys ei rua. Ga  mibo nevvokse? Ukko abuh – tiettäväine! Ildupuolel tahtoin ravieh kävvä azieloi spruavimah yhten ystävän luo, ga en tiedänyh, što hänen pihamuadu ei vie oldu puhtastettu lumes. Minun auto juutui lumeh. Ga mibo nevvokse? Ukko viruu kois da kaččou televiizorua. Labju kädeh da iče abuh!

15.1.2024

Päivännouzu-Suomen yliopistos karjalan kielen opastandu sobivuu kielen elvytändäh da popul’arizacieh. Myö piemmö kieldy nägövis da kehitämmö sidä yhtes opastujienke. Nygöi on menemäs paiči muudu livvinkarjalan paginkursu, kudual opastujat paistah karjalakse sego luajitah kodiruavokse da ruadopajois vuoropaginoi da kirjutuksii. Niilöi rubiemmo hil’l’akkazin julguamah.

Kirjutus da kuva: Tarja Tonteri

Nedälinloppu on kulgenuh meil hil’l’akkazin 

Tiä suvičuralgi talvi on olluh ylen vilu. Äijän on pannuh lundu da pakkaine on räckännyh. Meijän koirat uinotah ruttozeh koin sydämes, konzu pihal niilöin käbälät kylmetäh da tulou pakkazenpuremii. Emändy sežo suvaiččou viruo da uinota päčin lämbiemäs. (Se on vai syvä tahto, ku tovelližuos meijän kois ei ole päččii, on vai kallis sähkö.)

Suovattan aijoi huondeksel oli ylen čoma taivas, konzu sit oli herkii värilöi. Fotografiiruičin taivastu. 

Meil on tiä kodihierus ylen hyvii laduloi da net avatah ainos  tuučan jälles, sendäh duumaičen, što pidäs lähtie hiihtämäh. No, sukset vuotetah uksen vieres.

Kirjutus: Satu Honka

Kuva: Pixabay

Midä olen ruadunuh loppunedälil da nedälinlopul

Nellänpiän kävyin laukkah, gu minä en ehtinyh kävvä sinne nedälin allus. Ostin kaikenualastu magiedu syömisty, toizin sanoin: en ostanuh nimidä tervehellisty. 

Nellänpiän ruavoin kogo päivän, da illal olin kielikursal. Minä olen kielen opastai da sežo suvaičen opastuo uuzii kielii. Maltan minä sežo ylen vähäzen muinazen jegiptan kirjutustu.

Piätenčän ruavoin huondekses ildassah. Illal myöhä en kaččonuh ni televiizorua, sendäh gu olin ylen väzynyh.

Suavattan päiväine pastoi da minä lähtin kävelyksele jälles murginua. Illal kačoin YouTubes videoloi kažilois sendäh gu en voinnuh nimidä ajatella. Menin aijoi muate, viizitostu minuuttua yheksätty.

Kirjutus: Jaana Petsalo

Kuva: Pixabay

Nedälinlopun ruadoloi

Enzimäine kogonaine ruadonedäli rastavan jälgeh oli rounoku tavanmugastu pitkembi, ga eihäi se viitty ruadopäiviä pitkembi olluhgi. Piätenčän ehtäl pidi enzimäi huogavuo da syvvä vuvven 2024 toinah jo viijes magei syömine kanzallisrunoilijan kunnivokse. Ozakse en ole andanuh nimittumua uvvenvuvvenuskalmuo syömizeh libo liikkumizeh näh; suvaičen hiihtämisty ylen äijäl, ga vie en ole hiihtänyh ni yhty kilometrii. Minun syömisharjavuksetgi ei olla mullostu tervehellizembät, toinah juuri vastukavai.

Suovattan oli Nuutinpäivy, perindehelline rastavančomenduksien iärehotandupäivy. Täl kerdua meil oli kois ylen vähäine rastavančomehdustu, vai keitändypertin rastavanripustimet pidi ottua iäre da panna niilöin sijah toizet, jo keviämbäzet. Ezmäi net pidi tiettäväine ut’uužie. Kevät roih!

Oman koin remontuagi duumaičimmo ukonke. Kävyimmö paikallizeh laukkah da tilaimmo yhteh magavopertih uvven harmuan viniilulattien da harmuat latekarniizat. Meil on nečis remontas ylen selgei ruavonjago: ukko ruadau, minä maksan čotat.

Kirjutus da kuva: Tero Tikkanen

Minul oli nedälinlopul ylen kiireh. Minul ollah algavuttu monet kursat yliopistol da niilöis on tulluh ylen äijy ennepäilugemistu. Ližäkse minul oli ezmässargen ekzuamenu Nevvostoliiton arren histouries. Se oli ylen mieldykiinnittäi kursu, sendäh gu minuu interesuijah Ven’an da Nevvostoliiton historii da se kursu andoi äijän uuttu nägökandua sih.

Hyväkse mielekse maltoin sežo huogavuo. Kävyin dovarišoinke Keski-Suomen muzeih kaččomah, mittuzii ozutteluloi sie olis. Sie luvimmo äijän Keski-Suomen histories da yksi ozuttelu kerdoi kylys da sen merkičyksis. Ližäkse suovattan kävyin gostih minun rodnielluo. Minun seukul on kolmevuodine brihačču. Se on ainos ylen vessel. Hänel on muga äijy energiedu da hänen nägemine elvyttäy minuu. Toiči tahtozin, štobi minul ičel olis mugaže äijy energiedu, kui hänel.

Mustin minä sežo olla liikkehelgi. Meil on Kortepohjas opastujile ilmaine kundozualu, kunne minä kävyn. Liikkehel olemine tazapainottau minun opastuselostu. Tundui myös ylen hyväl lähtie käymäh kundozualal rastavan jälles.

Kirjutus da kuva: Aleksandra Soloveva

Suovattan olen ainos ruavos. Minä arenduičin yliopiston bibliotiekan pertin da ruavoin sie. Minul oli 3 urokkua da yhten niilöis piin omatahtozennu. Sen jälgeh myö lähtimmö mielespiettävänke syömäh turcielazeh kebab-restoranah. Sie syömine ei ollun kallis, ga yhtelläh ylen magei! Tiijämmö nygöi vie yhten hyvän paikan!

Pyhänpiän minul oli yksi kerähmö. Myö pagizimmo tulien vuvven pluanoih näh. Ken midä luadiu da paiči muudu vie sežo minun projektah näh. Minä tahtozin luadie Nurmekses bes’odan. Nenga ruttoh nedälinloppu menigi!

Kirjutus: Heli Palviainen

Kuva: iStock

Tulin mielespiettävällyö jo aijoin aijal ruadonedälil, sendäh gu suovattan menemmö pruaznuimah hänen sizären roindupäiviä. Sizärele roih kolmekymmen vuottu. Pivot alletah ildupuolel, i ezmäi syömmö yhtes. Tiluammo eriluadustu pitsua, ku kaikin suajah iče vallita, mittumua tahtottas syvvä. Syöndän jälles vietämmö ildua yhtes: pagizemmo, toinah pajatammo da piemmö vesseliä. Meidy ei ole suuri joukko, vaiku hyö sizärekset da velli (kudai on minun mielespiettävy) dai myö vastinehet. Yhtelläh pruazniekkukohtas on vie Äijä, kudai on taloin kudžu. Nimeh kaččomattah häi on vaiku yksi pieni mužikkaine! Hos täh aigah vuvves on olluh äijy pruazniekkua da hos mittumua muudu menendiä da olemmo väzynyöt, vuotammo nedälinloppuu hyväs mieles. A sen jälles huogavummo hätken!

Kirjutus da kuva: Marja Kopeli

Kniigu- da lugemisdieloloi mennyt suovattan

Havačuin suovattan huondeksel seiččemen aigah. Se on vessel da merkilline dielo: konzu voizit muata hätken huondeksel, ga juuri sit havačutgi ylen aijoi. No, olihäi enämbi aigua, gu minul oli monenluadustu dieluo ruattavannu.

Kävyin kirjastoh. Kuopion linnankirjasto on ylen hyvä, sie on äijy kniigua da ystävälline palvelendu. Toin järilleh erähät kniigat, kudamii olin lugenuh rastavan da uvven vuvven aigua. Minul oli laihinas ezimerkikse Salmis kerdoi kniigu ”Rajoil da randamil”.

Kaččelin sežo, mittumua uuttu kniigua voizin ottua laihinah. Gu opastun karjalan kieldy, ečin nygöi ainos sežo karjalankielizii tevoksii. Täl kerdua otin laihinah Sandra Stepanovan kirjutetun kniigan ”Elämäni polku. Šombajärven kylän istorija šekä muisselmie miun elokšešta.” Se on kirjutettu vienankarjalakse.

Minul ičel on kaksi livvinkarjalakse kirjutettuu kniigua. Net ollah mollembat muumikniigoi: ”Varattavu Iivananpäivy” da ”Muuminotkon kylmykuu”. ”Muuminotkon kylmykuun” luvin sygyzyl da nygöi luven ”Varattavua Iivananpäiviä”. Net ollah vesselät da lapsilegi pättävät, no niilöis on sežo syvällizembi puoli aiguzile lugijoile. Duumaičen, što muumikniigois on suurdu eloksenviizahuttu.

Tänä talven olen jo lugenuh erähii muidugi karjalakse kirjutettuloi tekstoi. Hos karjalankielisty tekstua lugijes et ainos ellendä jogahistu sanua, voit ellendiä, midä tapahtuu libo midä tarkoitetah. Luven joga ehtiä muate viertes vähäzen, muga tekstu yhtelläh menöy edehpäi hil’l’akkazin.

10.1.2024

Janne Ojajärvi on työndänyh jullattavakse omassah čoman runon. Mulloi häi oli livvinkarjalan peruskursan opastujannu. Janne Ojajärvi: ”Tahtoin kiändiä livvinkarjalakse runon, kudaman olin kirjutannuh aijembah suomekse. Tekstu muutui vähäzel. Kirjutin runon silloi duačal lammen rannal, kus kaigui jouččenen pajo.”

Janne Ojajärvi: Joučen

Terveh terveh joučen-lindu
Terveh taivahan tabailii
Jovvu jovvu joučen-lindu
Jovvu pilven reunan piäle

Luodehespäi tuli lindu
Paginakas pajolindu
Siibi ilmua silitti
Taivahankantu tabaili

Heityi hil’l’azen vien luokse
Kierdi suuren allon kauti
Keilui aldoloin avul
Viiletti vezii myöte

Terveh terveh joučeneni
Terveh lindu taivahaine
Tulit tuulen soiton kyydis
Vellamon yskäh vaivuit

Tule tänne valdulindu
Käpčynahkazet nuoretgi
Kylyn lämbölöi luajittu
Löylyy linnule lämmäkse

Puutui joučen löylyn lämmäh
Valgoselgy vezilindu
Löylys lindu tervehtyi
Miellyttäi löylyn lämmiä

Jovvu jovvu joučen-lindu
Jovvu pilven reunan piäle
Eči pezäle sijua
Muni monii jäiččii pezäh

Runo suomekse:

Terve terve joutseheni
Terve taivaan tavoittaja
Jouvvu jouvvu joutseheni
Jouvvu pilven reunan päälle

Liiteli lännestä lintu
Kaarti kaihon laulun lintu
Siipi ilmoa siveli
Taivon kantta tavoitteli

Lensi yllä järven lauhan
Kaarsi lainehisen kautta
Kellui aaltojen avulla
Vaelsi vesiä myöten

Terve terve joutseheni
Terve taivaan tavoittaja
Saavuit tuulen soiton myötä
Vellamon sylihin vaivuit

Tule tänne joutseheni
Valkoselkä seilahuta
Saunan lämpö laitettunna
Valkolinnulle löylyä

Joutui juotsen löylyehen
Valkoselkä vesilintu
Taivaan lintu terveheksi
Nautti löylyn lämpösistä

Jouvvu jouvvu joutseheni
Jouvvu pilven reunan päälle
Etsi pesälle sijoa
Muni kymmenen munaista

Kuva: Janne Ojajärvi

20.10.2023

Livvinkarjalan peruskursan opastui Laura Orta: Minun pertis on ombelusmašin, kudai tuli Karjalaspäi perehenke

Meijän taloi on puuhine da keldaine. Taloi on jo vahnu, buaban vahnembat nostettih nečen taloin voinan jälles da nygöi minä elän sie oman ukonke. Talois on kaksi kerrostu da se on parzilois luajittu. Alahan ollah keitändyperti yhtes olopertinke da magavoperti. Alahan sežo on meijän kyly, ga yhtelläh toine kyly on rannas taloin lähäl. Magavopertin seinil on kirjavat šparielit da keitändypertin seinis nävytäh maksankarvaizet parret. Keitändypertis on suuri päčči da päčin rinnal seizou plita. Ylähän on kaksi pertii himoruadoloih niškoi.

Minun pertis on ombelusmašin, kudai tuli Karjalaspäi perehenke. Mašinal on igiä piäle suan vuvven, ga se ombelou parem, migu uuzi. Ukko suvaiččou tiähtilöi. Hänen pertis on ylen sangei loittobutki, kudamal häi puaksuh kaččou taivahal. Tiähtilöin kačondah niškoi sežo olemmo luadinuh suuren terasan.

19.10.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah luajittu kerdomuksii omah endizeh, nygözeh da tuliehgi kodih näh. Täs yksi jälgimäzis.

Kirjutannuh: Joonas Koskela

Puaksuh duumaičen, kusbo tahtozin eliä monen vuvven peräs. Vikse loitton ulgomual, kenbo tiedäy? Nygöi sežo tovennägöine alternatiivu on, što jiän Suomeh libo sen lähialovehele. Yksikai tahtozin eliä fatieras kerrostalois, kudai olis tarbehekse hil’l’ažal alovehel. Ezimerkikse mitah linnan agju vois olla hyvä paikku, a gu oldas laukat da himoruadopaikat lähäl kodii da ei olis liijakse pačkehtu.

Nečis fatieras olis kolme pertii. Pertilöi čomendazin mualavuksil da rauhažoil kruaskoil. Joga pertis ikkunat oldas suuret da niilöis nägys hyvin, konzu päiväl päiväine pastau libo ehtäl taivas ruskottau. Oma kyly olis hyvä dielo, a gu silloi-toiči huogavun kylyn laudazil. Moine on minun nägemys omas tulies kois.

19.10.2023

Oma kodi kullan kallis. Livvinkarjalan peruskursan opastujien kirjutukset omah kodih näh ollah ylen čomat. Moizet ollah sežo niilöih liitetyt kuvatgi.

Kirjutannuh: Sofia Silfvast

Taloi on vahnu, keldaine da puuhine. Taloi on srojittu voinan jälles suuren mäin piäle. Ikkunaspäi nägyy peldoloi, pieni järvi da taloin tagan on sagei meččy. Pihas kasvau monii suurii koivuloi. Pihas sežo ollah kazvimua, liedžu da čoma pikkaraine oja. Pihan peräs on kon’ušši, kus enne eli heboine. Taloin vieres on hil’l’aine dorogu. Talois on kolme kerrostu. Oloperti on korgei da valgei, ku sit on viizi ikkunua. Olopertis on suuri päčči da ruskiekse mualattu late. Keitändyperti on olopertin yhtevykses. Talois on čoma verandu, kus on äijy kukkua. Talois on nelli magavopertii. Keskikerroksen suuri magavoperti oli ennevahnas hierun laukku. Yläkerrokses libo čardakal on kaksi magavopertii. Alakerrokses on kyly da varasto kaikenualazile dieloloile. Kylyspäi on pihaveräi saduh. Taloi on ylen korei.

18.10.2023

Enimät livvinkarjalan peruskursan opastujat ollah työtty jullattavakse kirjutukset omah kodih näh. Oma kodi kullan kallis! Eihäi sudre sanota.

Kirjutannuh: Tarja Tonteri

Minun pereh eläy pienes hierus kyläalovehel lähäl kirikkyö. Pyhänpiän kirikön kellot kuulutah meijän kodih, konzu ikkun on avvoi. Minä äijäl suvaičen nečidä.

Myö elämmö puutalois, kuduas on kaksi kerrostu. Meijän kois on nelli pertii, kolme alakerrokses da yksi yläkerrokses, kus meijän buabo eläy. Häi on ylen hyvä sadouniekku.

Kuhn’as on puulämmitykselline päčči, kuduas pastutah päppizet da šipainniekat. Pihamua on suuri da sit ymbäri on korgei aidu. Pihas kazvau čoma juablokkupuu, kuduas sygyzyl on äijy juablokkua. Halgosarai da kyly ollah ulgohuonukses. Kylyy sežo lämmitämmö halgoloil. Kylypäivy on ainos suavattu.

18.10.2023

Livvinkarjalan peruskursan opastujat ollah luajittu kodiruavokse da ruadopajois kerdomuksii eri tiemois. Niilöis nygöi roittih kirjutukset da täs vie yksi ylen-ylen čoma!

Kirjutannuh: Helena Silvennoinen-Kuikka

Meijän kodi hierun agjal

Myö elämmö minun ukonke suures, vahnas talois, kudaman sroittih prarodiitel’at. Taloile on kerdynyh igiä jo 120 vuottu. Taloi sijaiččou hierun agjal da ikkunat kačotah meččäh da peldoloih. Meijän taloin syväin on oloperti, kudamas ollah parziseinät, suuri päčči da kuhn’u. Talois on ližäkse mondu magavopertii da omat ruadopertit meile mollembile. Magavopertilöis ollah valpahat šparielit da kuvii seinäl. Konzu minul pidäy ruokkie pertit, minä ainos duumaičen, što taloi on liijakse suuri. A konzu lapset da bunukat tullah gostih, sit taloi on ylen pättävy. Vahnu taloi vahnoin pertilomuloinke on meile kahtele pelvaspiäle mieldy myöte.

17.10.2023

Livvinkarjalan peruskursan opastujat jo ravieh luajitah kirjutuksii erähis tiemois. Täs vie yksi hyvä kerdomus da senke čoma kuva.

Kirjutannuh: Keri Kallio

Nygöi kerron dieloloi omah kodih näh. Minä elän yksin yksipertizes fatieras kerrostalois. Taloi on Helsingis, lähevös linnan agjal. Nygöi olen elänyh tiä puolitostu vuottu da ylen suvaičen minun piendy kodii. Enzimästy kerdua elän yksin, ga duumaičen, gu se minule ylen hyvin pädöy. Suvaičen, gu on kois omua rauhua. Puaksuh on minun elos ylen kiirehelline – kois voibi huogavuo.

Minun fatieru on aiga pieni, a ylen kodikas. Tiä on mondu rakastu tavarua – minun kniigat, buaban obrazat da kanzallisruutat, minun soittimet. Olen čomendannuh fatierua seinil riputettuloil kuvil da čomil ezinehil, kazviloil da kuivattuloil kukkazil. Ikkunan ies on minun ruadosija, kus ruan, kirjutan da opastun. Ikkunaspäi nägyy taloidu da puudu – nygöi nägyy sygyzyn da ilduruskon čomat värit.

Yksin elän, ga puaksuh kerävymmö perehenke yhteh muaman da tuatan luokse. Syömmö, juommo, pagizemmo – se on vesseliä yhtesolendua. Muamo da tuatto vie eletäh samazes talois, kus olen lapsennu elänyh. Sinne on ylen vessel kävvä gostih.

16.10.2023

Livvinkarjalan peruskursan opastujat ollah luajittu kerdomuksii omah iččeh, pereheh da kodih näh. Täs yksi čoma kirjutus kuvanke:

Kirjutannuh: Maija Tytärniemi

Karjalazet juuret

Minun vahnembien yhtehine kodi oli Raja-Karjalas, minun oma lapsuskodi päivännouzun da päivänlaskun rajal. Ga nygöi jo olen eläkkeheläine. Elän tiä Keski-Suomes vahnan usad’ban alovehel. Ikkunaspäi nägyy komieloi, vahnoi, korgieloi pedäjii. Kaikis loitombazennu nägyy ylen korgei mägi.

Lapsuskoin da eläkkehele piäzendän välil olen elänyh joga čural Suomen niemie. Olen elänyh sego pogostal sego linnas – piälinnasgi. Minul oli kaksipertihine libo kolmen pertin fatieru rivitalois libo monikerroksizes kivitalois. Opastumisaijan sen sijah elin opastujien yhteiskois. Minä sežo olen oman ukonke srojinuh meile puuhizen taloin päivänlaskun kyläalovehel. Meil oli sie sežo pikkaraine kon’ušši ponil da liävy kahtel lambahal. Olin oman taloin emändy.
Kirčinniemi, Temppeliuuličču, Korpiojandorogu, Karjakujo, Norolanraitti i muga ielleh nellitostu adressii – net ollah minun nellitostu muuttamistu. Olen mennyh omii troppii myöte sinne tänne. Kodi on olluh sie, kus minun syväin.

Yksi dielo yhtelläh on luja. Minul ainos on olopertis obrazučuppu. Obrazu on ikkun iänkaikkižuoh. Ikkun kodih. Panen obrazan pertin peräčuppuh, parahah kohtah. Obrazu da sen ymbäri käzipaikku. Da lampadku vie obrazan ies. Puaksuh viritän vie tuohuksengi obrazan lähäle.

Tiä mändylöin al (net ei olla karjalazii mändylöi) minä nygöi kirjuttelen kniigua rajakarjalazien evakkoloin tyttären omaeloskerdua, biogruafiedu. A mittuine se olis livvinkarjalakse? Toven hyvä ajatus!

13.10.2023

Livvinkarjalan peruskursan opastujat ollah luajittu kerdomuksii omah iččeh, pereheh, syömizih-juomizih sego kodih näh. Rubiemmo hil’l’akkazin julguamah niilöi. Täs enzimäine magei kerdomus, tarkembah reseptan jyttyine kirjutus. Kuva on kirjutuksen luadijan: häi sanoi, gu ei ole löydänyh sen magien rastavantortan kuvua, ga rastavanaijan kuvan tahtos sih liittiä.

Kirjutannuh: Marja Kopeli

Minä kerron teile nygöi omas rastavanperindehpastokses.

Joga vuottu enne Rastavua pastan anglielastu fruktutortua. Tortan reseptu on ylen vahnu, olen kirjutannuh sen mustoh jo vuvvennu 1985.

Fruktutortu on minun rakas rastavanpastos, da se oli sežo minun muamalegi mieldy myö. Muamo lähti tuonilmazih kaksi vuottu tagaperin. Tortua pastajes mustelen muamua da meijän yhtehizii Rastavoi igävöijen da kiitollizennu.

Anglielaine fruktutortu ei ole moine kebjei syömine. Sih pannah voidu, zuaharii, jäiččiä, nižujauhuo, tahtahankohottajua da mittumiitahto kuivattuloi fruktii: višn’ua, izmua, mindalii, luumuu i muga ielleh. Mi vai on kenengi mieldy myö, sidäi pane.

Fruktat voit livottua yön aigua mistahto valpahas nestehes, minul on puaksuh punšua libo lik’ourua libo mollembii segai. Voit käyttiä sežo tiettäväine kampottua, gu eittahtone käyttiä nimidä alkohol’ua.

Ezmäi voi da zuahari vuahtatah, sit ližätäh jäičät da jauhot da lopukse pilkotut da livotetut fruktat. Tahtas valutetah tortuformah. Tortu pastetah päčis 200 gruadusis läs 1–1,5 čuassuu.

Vot on hyvä! A tortu vie paranou, konzu vuotat erähän päivän libo kai nedälin. Rastavakse olis sežo hyvä siästiä hos vähäine libo pastua uuzi.

27.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah kirjutettu omii mielii karjalan kielen opastundah näh.

Eila Markkinen da Aira Sumiloff: Vessel oli paista karjalakse da kuulta karjalan kieldy

Midä työ duumaičetto livvinkarjalan paginkursah näh, kudai on mennyt nedälil loppenuhes?

Aira: Minus neče kursu on paras kursu täh sah, gu suammo vaigu paista da joi vähäizen maltan karjalua, gu olemmo mondu kursua suannuh kävvä.

Minul gu ei tiä suves ole nikedä, kenen kel voizin paista karjalua. Vai kui opastummo lugemah da kirjuttamah, emmo voi kieldy ielleh siirdiä, emmo maltane paista.

Eila: Paginkursu on olluh interesnoi. Vessel on olluh paista livvinkarjalakse da kuulta karjalan kieldy. Mieldykiinnittäjät sežo oldih gost’at, kudamat saneltih omua ruaduo karjalan kielen hyväkse.

Äijängo kursua oletto jo käynnyh?

Aira: Minä olen kävynnyh moizet kursat: opastus karjalan kieleh da kul’tuurah, livvikarjalan perus- da jatkokursat, karjalan kielen murdehet da kiännäseminuaran.

Eila: Jo mondu vuottu tagaperin rubein opastumah karjalan kielen livvin murrehtu. Net oldih intensiivukursat, vuorokkai Karjalan tazavallas da Suomes. Sit olen opastunnuh nämmil avvonazen yliopiston kursiloil, livvinkarjalan algukursal da jatkokursal dai nygöi täl paginkursal.

Midäbo kursua vie tahtotto suaja?

Aira: Minä tahtozin, štobi olis paginkursua äijy, kielioppikursu olis sežo ylen, ylen tarbehelline, sežo lyhyččäine fonetiekan kursu, ližiä kiännässeminuarua da midätah mostu kursua, kuduas suazimmo sežo kuulta da paista sego kirjuttua karjalakse.

Eila: Minä tahtozin grammuatiekkukursan da sežo jatkopaginkursan.

Hannu Lappalainen: Pagizemah opastutah vaiku pagizemal

Konzu rubiemmo pagizemah karjalan kielen opastundah näh, jogahizen meis pidäy kyzyö ičel, ”Mikse minä opastun karjalan kieldy?”. Ližäkse on hyvä duumaija omii lähtökohtii karjalan kielen opastumizeh näh.

Minun persounalline lähtökohtu karjalan kielen opastumizeh on mielenkiindo suomi-ugrilaizih kielih da kul’tuurah. Minul ei ole karjalankielizii juurii, no karjalazii juuri on; minun buabo on Liberin Dimitroffiloi. Mih minä sit tarvičen karjalan kieldy. Kieli on välineh ellendiä karjalastu kul’tuurua da olla yhtevyksis toizih karjalankielizih kirjallizeh libo suullizeh luaduh.

Olen nygöi Karjalan kielen koin abuniekkoin paginanvedäi. Ihan täs ruavos minä tarvičen da se dielo motiviiruiččou minuu opastumah karjalan kieldy. Ellendämizes da tekstan luadimizes olen jo verduallizen pitkäl, no pagizemizen malto vuadiu vie äijän harjaitustu.

Pagizemah opastutah vaiku pagizemal, no moizii paikkoi, kus on mahto käyttiä karjalan kieldy on ylen vähäine. Eriluaduzet paginjoukot ollah yksi opastumizen muodo. Erähii probliemoi voibi paginjoukkolois olla; ezimerkikse, ollou joukko ylen suuri libo pagintiemat ollah ainos yhtet da samat libo ei-mieldykiinnittäjät libo ollou joukos vai se-tämä pagizii, kieldy hyvin käyttäi ristikanzu, erähien ozanottajien paginkursat voijah muuttuo kuundelukursoikse. Meijän joukos mostu probliemua oletteli toiči -no ei puaksuh. Iče huomain, gu väzynyönny libo ollou olluh moine tiemu, kudai on yksikai olis libo jiäs olemattah (ezim. kažit), siirryin helpoh kuundelijakse. Da opastumizeh näh tundiettu toziazii on, gu parem opastummo sidä, midä jo maltammo; muasterikirjuttajat kirjutetah, muasteripagizijat paistah i muga ielleh.

Suan tänä keviän karjalan kielen perusopastuksen valmehekse da duumaičen jatkua opastumistu ainehopastukseh. Monien ainehopastuksen kursoin opastuskieli on yhtelläh suomi libo karjalan kielen käytto opastuksen yhtevykses vähenöy. Ehoitangi, gu universitiettu libo elvytysprojektu organizuiččis karjalazen kultuuran pagizemizen- da kirjuttamizen jatkokursan karjalan kielel. Suomekielizii karjalazen kul’tuuran kursua on opastuspluanas jo kylläl.

23.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah luajittu vuoropaginoi. Nenga Sanna Mylläri da Maura Häkki paistih 21.2. pietyn muamankielen libo oman kielen päivän jälles:

– Jäin luvendon jälgeh duumaimah nämmii muamankieli da oma kieli -terminöi. Muamankieli eule ainos ihan hyvä terminy. Parembat oldas enzikieli da oma kieli, konzu pagin on moizih vähembistökielih näh, kui karjal.

– Olen yhty mieldy sinunke! Muamankieli eule ainos ristikanzan oma kieli. Puaksuh nenga on monikul’tuurallizil da vähembistökielien pagizijoil. Minul on ičel kaksi enzikieldy, ga nikudai ei ole niilöis minun oma kieli.

– No muga. Karjalua en malta kuččuo omakse muamankielekse sih tabah, kudamal se sana enimyölleh ellendetäh. Karjal pahakse mielekse eule minun enzikieli, ga oma kieli se on.

– Minägi en voi kuččuo karjalua muamankielekse, ga se on minun oma kieli. Yhtelläh minul nägyy virrallizis bumuagois, ku karjal olis minun muamankieli.

– Minä olen sežo duumainnuh jo hätken, ku vaihtazin karjalan virrallizekse muamankielekse. Ga vikse minuu on mešainnuh se, ku muamankieli-terminy ei päi minun tilandeheh. Onnuako avvuttas, duumainnen karjalua omannu kielenny.

– Toinah se avvuttas! Ga olis ylen hyvä, ku olis mahto panna sinne enämbi, migu vai yksi muamankieli.

– Tovengi! No nygöi vikse planiiruijah nengostu muutostu. Se olis tovessah hyvä dielo.

16.2.2023

Hannu Lappalainen: Anni-t’outan voronkusieni- libo gribavatruškat Ilomančispäi

(20–30 palua suuruos rippujen)

Täytteheh tarvičet:

• 45–50 gr. kuivattuu voronkusiendy libo gribua
• 1-2 laukkua
• 3–4 dl riissuu
• suolua
• čosnokkua
• sulatettuu argivoidu (sego voideluh)

Kuoreh:

• 1 kilo kartohkua
• 1–0,5 dl nižujauhuo
• 1 jäiččy

Azu nenga:

Livoita kuivatut voronkusienet libo grivat vähäzes, lämmäs vies da pilko net. Freesua Žuari vähäzes temperatuuras pilkottu laukku da sienet/grivat dai mavusta sevoites pippuril, čosnokal, suolal dai pienel miäräl puatokkua. Mavustehtu voibi olla äijy, gu kartohkalline tahtas vedäy maguloi iččeh. Keitä riisut dai sevoita net sieni/griba-laukkusevoiteksenke. Ližiä sevokseh sulatettu argivoi da anna sevoiteksel vähäine vilustuo muga, ku se olis kebjei levittiä.

Keitä kartohkat kuorienke, kuorita net hiilavannu da survo net tazazekse massakse dai ližiä suolua. Voit käyttiä sego kuorittuu vaguumakartohkua. Vilustuta kartohkumassu, sevoita (älä pieksä) massah yksi jäiččy da läs 1–0,5 dl nižujauhuo.

Luaji tahtahas salgo da leikkua se samankogozikse paloikse. Taputtele palazet piduličoikse 0,5 cm:n sangieloikse pohjikse. Pane pohjan toizele puolele bohattu syöndyluzikalline täytehty ja kiänä toine puoli piäle. Typitä reunat, gu täyte ei valus ullos pastamizen aigah. Pasta vatruškat 250–300 gruadusis, kuni net roitah čoman maksankarvazii. Pastoaigu on 15–20 minuuttua riippujen päčin temperatuuras. Voidele valmehet vatruškat sulatetul argivoil.

Syö vatruškat vereksen saluatanke! – Hyviä syöndyhimuo!

15.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat suadih yhtekse kodiruavokse kaččuo mitahto karjalankieline video da sanuo sih näh omii mielii. Video pidi eččie ičel.

Eila Markkinen: Zinaida Dubinina suvaičči karjalua, eli karjalakse da kirjutti karjalakse

Minä kuundelin Kirjakamari-programman vuvvel 2016 karjalazes kirjuttajas Zinaida Dubininas (2.8.1934–27.1.2022), dai kačoin hänes luajitut uudizet Viestit Karjala -programmois vuozil 2019 da 2022.

Zinaida Dubinina oli Karjalan tundiettu runoniekku, kirjuttai da kiändäi. Häi on kirjutannuh runuo da prouzua livvinkarjalakse. Hänen suurembii kiännösruadoloi ollah Biblii lapsile, Uuzi Sana, psaltiri da Kalevala-eepossu. Häi sežo kirjutti äijän runuo kui lapsile, mugai aiguhizile.

Zinaida Dubinina algoi kirjuttua livvinkarjalakse, konzu meijän armas karjalan kieli oli ajettu čuppuh. Händy työnnäldi kirjuttamah kuulužu karjalaine runoilii Vladimir Brendojev, kudai čomasti kučui Dubininua ”Anuksen silmykaivozekse”. Zinaida Dubininan ezmäine runokniigu ”Silmykaivoine” – karjalazet runot lapsile – jullattih vuvvennu 1995.

Zinaida Dubinina suvaičči karjalua, eli karjalakse da kirjutti karjalakse. Häi ongi sanonuh nenga: ”meijän elaijas ainos on midä kirjuttua”. Kirjakamari programmas Anuksen kanzallizen kirjaston ruadai Galina Fedulova sanelou Zinaida Dubininas da lugou hänen runoloi.

Minule nämmä runot ollah mieldy myö mugaže, kui kai Dubininan kirjutukset. Konzu niilöi kuundelen libo luven, suan matkata karjalazeh elokseh dai bohattah livvinkarjalah. Rakkahal mustelen tädä ruadajua tovellistu karjalastu kirjuttajua, inehmisty, kudaman kel olen suannuh vastavuogi vuvvennu 2013 čomaizes Kotkatjärven hierus, kus livvinkarjalah opastumas olin.

Zinaida Dubininan mustokse tahton kirjuttua täh hänen omua tekstua:

”Minä kuoltesgi ylbei olen,
hyväs mieles elaijan agjas,
sil, gu ainos sinunke elin,
minun mua da Karjalan rahvas”.

Olgah mua hänele höyhenenny.

13.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat suadih kodiruavokse sanuo omii mielii huomenizeh pruazniekkah näh.

Eila Markkinen on kirjutannuh nenga:

Ystävänpäivy, Valentinan päivy, dovarišanpäivy, mielespiettävien päivy… Kui tädä päiviä kučummo, rippuu meis ičes da sit, kedä tahtommo mustua.

Omua armastu voit mustua kukkubukietan kel dai mielespiettävänkartinke libo voit ostua podarkakse midätahto muudu. On taki laukois äijy midä ostua.

Ystävän kel voit kävvä koufeičuppuzeh koufeidu libo čuajuu juomah magien pirožnoinke. Ystävile voit sežo kartin andua libo työndiä poštači. Iče suvaičen ilaškoittua ystävii kartiloil, kudamih kirjutan oman pikkarazen runozen. Nygöi jo ongi ystävänpäivykarti, kus on livvikse pikkaraine runoine, omas piäs azuttu. Ylen čoman kuvan kartih on mualannuh Kažin L’uba, Hiloin Natoin idejas. Tämä ystävänpäivykarti on jo ihaškoitannuh mondu ristikanzua. Mugahäi hyväs mieles olen.

Nu, vie on kolme pikkarastu tekstua, kudamat minule himoittau suaha poštukartiloikse. Anna vai löydyy ristikanzu, kudai tahtos nämmih runozih kuvat kruassie.

1.

Solovei čoma pajolindu
moneh luaduh pajattau
sinule omale armahale
ystävänpäiviä toivottau.

Roikkah sinun päiväh kylläl hyviä mieldy.

2.

Sinuu kuldoi armastan
hyviä ystävänpäiviä toivotan
roikkah päiväh hyviä mieldy
kylläl magiedu syömisty.

3.

Oma kuldukägözeni
armas syväinkäbyzeni
rouzan n’uppu kuldoizeni
sinuu minä rakastan
mielespiettävien päiviä toivotan.

Maura Häkki on kirjutannuh nenga:

Ylen harvah pruaznuičen ystävänpäiviä. Tavan mugah olen työndänyh dovarišoile hyvittelylöi viestiči, ku olen mustanuh. Tänä vuon toinah pruaznuičemmo vähäzel minun mielespiettävienke. Kačommo tiettäväine, roihgo aigua, ku meil on muutandu uudeh kodih nedälinlopul da pidäs vie pakuija vahnas fatieras enne nedälinloppuu.

Hannu Lappalainen on kirjutannuh nenga:

Midä ystävys on?

Ystävys on kahten ristityn keskeine rahvahanväline kontaktu, kudai on lähäzembi, migu tuttavus, ga loittozembi, migu yhtes olemine. Ystävys on omatahtoine da taza-arvoine väli, kudaman ozapuolet puaksuh vietetäh joudoaigua yhtes da paistah persounallizeh dielois. Hyväs ystävyös mollembat ozapuolet hyväksytäh toine tostu moizinnu, mittuzet hyö ollah. Hyvä ystävysväli on sežo turvalline; luotettavu ystävy ei sortuiče yhtehizii peitočuksii edehpäi.

Nenga tovelline ystävy ruadau:

• Häi kuundelou Sinuu – ei vaiku pagize da toitota omii mielii. Ystävy rohkenou sežo olla eri mieldy sinunke.
• Soittau Sinule sit, konzu hänel on igävy sinuu – ei vaiku sit, konzu hänel on mitah probliemu.
• Hyväksyy Sinuu sangiennu, laihannu, väzynyönny, rakastunuonnu libo ihan moizennu kui olet.
• Maltau sanuo Sinule, mittuine soba pädöy sinulles.
• Ellendäy, što toiči Sinä tahtot olla kogo päivän yksin pižamas da villazis sukis.
• Soittau da hyvittelöy Sinuu, konzu Sinul on olluh lykkyy.
• Mustau, gu Sinä avvutit händy vaigevuksis da avvuttau Sinuu, konzu tarvičet abuu.
• Tiedäy, gu luottamus on monen välin tärgevin kleisteri.

Aira Sumiloff on kirjutannuh nenga:

Huomei, 14. tuhukuudu pietäh ystävänpäiviä joga puolel muailmua.

Sanotah, što ystävänpäiväl on hristianskoloi perindehii da se on tulluh pyhän Valentinuksen eloksen da onnuako kuoldendangi mugah. Valentinus on erähien histourien kirjuttajien mugah mistiekalline pyhä ristikanzu da hänes on saneltu hos mittustugi legendua.

Eräs niilöis on nengoine: Jepiskoppu Valentinus eli 200-luvul da erähien kirjuttajien mugah häi tahtoi venčaija saldattoi, hos suari Markus Aurelius Cladius oli miärännyh, saldatat ei suau olla naizis, gu naizis olijat saldatat ei olla ylen innokkahat vojuimah. Valentinus vangittih da viškattih tyrmäh, da saldatoin mučoit työttih hänele kirjazii, podarkoi da kartiloi. Markus Aurelius piätti, što pyhä Valentinus pidäy kuaznie, da händy kuaznittih.

Erähän toizen legendan mugah pyhä Valentinus tapettih, gu häi tahtoi auttua ristittylöi pagoh tyrmispäi da erähän legendan mugah pyhä Valentinus työndi omale mielespiettäväle kartin, kudamas allekirjutuksennu oli Sinun Valentinuksel.

Mi lienöy oigei, voimmo vaigu arbailla.

Minä en äijiä suvaiče nengomua pruazniekkua, gu se on ylen, ylen kaupalline da se ei ole meijän oma pruazniekku, engo ni suvaiče ylehizesti, što amerikkalazii perindehii tiä vietetäh.

Sanna Mylläri on kirjutannuh nenga:

Ystävänpäivy, mielespiettävien päivy libo pyhän Valentinan päivy ei ole minule ylen tärgei päivy. Se on muijalpäi tulluh pruazniekku, kudamal ei ole Suomes perindehty. No onhäi sidä jo nygöi mingi aigua pietty Suomesgi da toinah nuorembile se on toven mittuinengi perindeh. En äijäl suvaiče sidä amerikkalastu, ylen romantillistu tabua pruaznuija ystävänpäiviä. Ga dovariššoi on tiettäväine toiččinah hyvä duumaija da mustua milgi taval, olgah tämä päivy sih niškoi. Da tiettäväine omua vastinehtu, ollou sinul nengoine.

13.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat suadih yhtekse kodiruavokse kaččuo mitahto karjalankieline video da sanuo sih näh omii mielii. Video pidi eččie ičel.

Aira Sumiloff: Vladimir Brendojev on kirjutannuh minungi tundolois

Kodiruavokse tahtoin kuunnella, kui Zinaida Dubinina pagizou omas elokses, ga konzu rubein programmua eččimäh, tuli nägövih Youtubes Karjalan TV:n programmu ”Sa armas olet”. Sidä rubein kaččomah, gu oli ylen mieldykiinnittäi da sit kerrottih Vladimir Brendojevas. Brendojev oli suuri karjalane runoniekku, kudai oli enzimäine, ken kirjutti karjalankielizii runoloi. Programmas pagizuteltih Vladimiran sizärdy, ammustu mielespiettäviä dai erästy mužikkua. Ylen, ylen mieldykiinnittäi programmu oligi, ku minä suvaičen V. Brendojevan runoloi. En mobilniekal nähnyh, ken oli toimittai, onnuako Olga Ogneva libo Anna Usova, gu selgei da rauhažu oli pagizuttelijan iäni.

Sizär kerdoi, kui Vladimir oli sanonuh, gu häi rubieu karjalakse kirjuttamah runoloi. Sih aigah, ammui, ei suannuh joga kohtas paista karjalakse eigo ni olluh livvikarjalan kirjua kädeh ottua. Sizär oli sanonuh Vladimirale: ”Heitä tämä tyhjy ruado, kenbo rubieu niilöi lugemah, ylen on jygei lugie.” Sih Vladimir vastai: ”Älä vai sano, minä roimmos karjalane Puškin.”

Programmas ristikanzat kerrottih, mittuine Vladimir oli ristikanzannu. Hyö sanottih, gu häi oli ylen hyväluaduine, hänel oli äijy ristikanzua ymbäri da händy neidizet suvaittih äijäl da kui häi kaksi akkua venčal vei. Hänel oma Karjalan mua oli armahin dai karjalan kieli, kodirandu, meččy da mečän elätit. Hänen sizär kerdoi, gu Vladimir erähäl kerdua tapoi jänöin da konzu tuli järilleh mečäspäi, sanoi: ”buitegu ristikanzan olizin tappanuh.”

Programmas lugiettih Vladimiran runoloi, vuitti niilöis on sežo säveldetty pajoloikse. Runo ”Sa armas olet” on minun ryndähäs, gu Vladimir Brendojev on kirjutannuh äijän minungi tunduo täh runoh.

9.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah saneltu omih armahih syömizih da juomizih näh.

Tämän kirjutuksen on luadinuh Sanna Mylläri

Minun uvvekse lembiruttomurginakse ollah tuldu pelmenit. Mennyt vuon sain oppie pelmenilöi erähän kerran, sidä enne olin niilöi syönnyh vikse vaigu kerran. A se ideju on ihan tuttavu, olen nähnyh Masterchef Austraalii -programmas äijän kerdua, konzu hyö luajitah kitailazii dumplingsilöi da italielazii ravioliloi. Kylmättimes olijat pelmenit ollah ylen hyvät ruttomurgiakse. En malta pelmenilöi iče luadie, ga lövvin Prismas kylmätehpelmenilöi. Suvaičen niilöi lihaliemes keitetynny, kannateksen libo creme fraichen kel. A minule on sanottu, ku eestilaukan pelmenit ollah parembat. No tuliel kerdua Tamberel kävves menen sit eestilaukkah pelmenilöi ostamah. Toinah niilöi voizin konzugi iče oppie azuo.

Tämän kirjutuksen on luadinuh Aira Sumiloff

Minähäi suvaičen hos mittustu syömisty, sendäh oli jygei reššie, mis syömizes kirjutan. Kalat, grivat da sežo sienet ollah ylen armahat, vai gu tänäpäi tuulou da vilu on, duumaičen kirjuttua lohisuupas.

En nikonzu mittua, äijängo midägi suuppah panen.

Minun suuppah tulou kalua, laukkua, kartohkua, sliuhkua, vetty, mavustehpippurii, ukroppua da suolua.

Puhkuan lohen da panen ruvvat, piän da ketun vähäzekse aigua vedeh kiehumah. Konzu net ollah kiehuttu da liemi on mavustunnuh, fil’truičen sen da panen liemeh kartohkat da kogonaizen laukan, suolua da mavustehpippurii. Annan kiehuo. Konzu kartohkat ollah läs kypsät, panen lohen palat suuppah da annan vie kiehuu kaksi-kolme minuuttua. Lopuškal panen sliuhkua da ukroppua da vie hiilutan.

Ylen hyviä on rugehizen leivän ker.

Lohisuupan liendy ei ole nikonzu liigua.

Tämän kirjutuksen on luadinuh Eila Markkinen

Savulohipastos

Duumaičin, mi syömine minule on kaikis paras. Kaikensyöjy olen, syön kalua, lihua, siendy, kazvoksii imi… Vaigei on sanuo, mi paras on. Nu, tiettäväine päčis pastettuloi syömizii suvaičen. Pastossyömizet ollahgi perindehellizii mavukkahii syömizii, kudamii sežo on kebjei azuo, mugakui tämägi savvulohipastos. Pastoksen voit azuo kylmätettylöis kartohkois da laukois, muga varustat syömizenraviembah.

Valmistusainehet:

• 1 kg kartohku-laukkusevoitustu
• 500 g lämminsavvustettuu lohtu
• 1/2 dl siečkattuu ukroppua
• 3 mavustehogurčua
• 260 g juustot’orkatestu
• 5 dl sliuhkua
• 2 čl suolua
• 1 čl mustuapippurii

Pastoksen azumine:

1. Pilko mavustehogurčat da sevoita kai ainehet päččiformas. Jätä
   vähäine juustot’orkatestu ripoitettavakse pastoksen piäle.
2. Vala sliuhkat da ripoita juustot’orkates pastoksen piäle. Pasta 200
   astehes läs 30 minuuttua.
3. Leiby-suolu syöjile!

8.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat ollah saneltu omih armahih syömizih da juomizih näh. Täs on Maura Häkin kirjutus.

Suši

Suši on japounielaine syömine, kudai tavan mugah roih riisus, veziheinäs, kalas libo erijyttyzis kazvoksis. Minä suvaičen sušin täyttehinny enimyölleh lohtu, veresty juustuo da avokaduo. Tavan mugah nygöi luajin sušii dovarišoinke libo dovarišoile.

Hannu-diädän (Hannu Lappalainen) ahven-juurikoipastos

Päčis kypsendämine, juurekset, kala dai kannates ollah kai päivännouzupuolizen syömisperindehen elementoi. Perindehen pohjalpäi kehitettyh syömizeh tarvičet:

• 500 grammua ahvenfiletty
• 100 grammua keldujuurikoidu
• 100 grammua palsternakkua
• 100 grammua juurisellerii
• 100 grammua kartohkua
• 100 grammua laukkastu
• 100 grammua poreilaukkua
• 150 rammua kannatestu
• ½ detsilitrua sliuhkua
• sen-tämän palazen voidu
• sen-tämän tippazen limonanmehuu
• suolua da pippurii
• vähäzen ukroppučilmua

Peze, kuorita da leikkua juurekset puikkozikse, pane net päččiformah, ližiä nenga kaksi palastu voidu da räkitä niilöi 175 astehes läs 10 minuuttua. Pane suolal, pippuril, limonanmehul da ukroppučilmul mavustetut ahvenfiliet juureksien piäle da vala kannateksen da sliuhkan sevoitus kaloin piäle. Pyhän aigah voit kannateksen da sliuhkan sijah ottua kalaliendy da argivoin sijas kazvosmargariinua libo pyhävoidu. Pasta päčis, kuni kalat da juurekset ollah kypsät. Tariče pastos vereksen saluatanke.

7.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujat suadih yhtekse kodiruavokse kaččuo mitahto karjalankieline video da sanuo sih näh omii mielii. Video pidi eččie ičel.

Kirjutannuh Sanna Mylläri

“Pahan” brihan pajatukset. Santtu Karhu. Karjalan TV 2001.

Vuozi tagaperin Santtu Karhun roindupiän Viestit Karjala julgai Youtubes programman Santtu Karhuh näh. “Pahan” brihan pajatukset on luajittu da ilmah piästetty Karjalan televiizoras allunperin jo enäm 20 vuottu tagaperin, vuvvennu 2001. No mieldykiinnittäi se on vie nygöigi.

Programman on toimitannuh Ol’ga Ogneva, Karjalan tv:n toimittai da Santun sevoitar. Iellizenny vuon (v. 2000) Santtu Karhu & Talvisovat oldih piästetty ilmah heijän enzimäzen al’bouman “Pahoin brihoin pajatukset”. Programmah niškoi oli luajittu muuzikkuvideoloi al’bouman erähis pajolois da pagizutettu Santtuu. Ol’ga Ogneva sežo kävyi läbi joukkovehen histouriedu mieldykiinnittäjien televiizoru- da gaziettupalaizienke.

Olen nähnyh programman silloi vuozi tagaperin, ga mieldykiinnittäi dielo oli kaččuo se uvvessah. Nygöi ellendin paginat vie parembah. Ol’gan da Santun paginua oli vessel kuunnella: “Mih niškoi sinä pajatat vai karjalakse?” “No pidäyhäi yksi urai olla hos täs pienes linnaizes.” “Yhtelläh opastathäi omii lapsii pagizemah karjalakse?” “No olgah vie kaksi uruadu, minun ližäkse.” “Mindäh moine nimi diskal, Pahoin brihoin pajatukset?” “No emmohäi myö hyvät ole… ku täl kielel pajatammo, huliguanut olemmo.” Hos Santtu paginat šuutkakse panougi, yhtelläh häi pagizou vagavua dieluo kielen häviendäh näh. Pahakse mieleksi nygöi 20 vuvven jälgeh Santun paistut dielot ollah nägövis. Ga ozakse on meidy nuorembiigi, kudamat tahtommo huliguanat olla da karjalakse paista! Hyvittelyt Santule roindupäivänke!

6.2.2023

Kirjutannuh Hannu Lappalainen

Kačoin Karjalan TV:n Kirjakamari-programman, kudai saneli tundietuт kielentutkijan L’udmila Markianovan ruavos da uvves Raija Pyölin kirjutetus kniigas ”Elostu suurembi ruado”. Programman luadi redaktor Olga Ogneva, ken on suanuh monii preemielöi da huomavonozutuksii hyvis da korgeitazozis ohjelmois dai kirjutuksis; jälgimäine niilöis on ”Karjalan anšijoitunut lehtimieš -arvonimi, kudaman häi sai tämän vuvven allus. Nygöi Olga on Karjalan TV- ta ratijoyhtyvehen kanšalliskielisen toimitukšen johtajan šijahini.” Olga on sežo väzymätöi karjalan kielen puolespagizii da häi ruadau Karjalan kielen koin yhtistyksen halličukses.

Programman tunnelmu on ylen rauhalline da taga-alamuuzikku aksentiiruiččou sidä. Olgan iänenkäyttö pädöy ylen hyvin tunnelmah; se on selgei da garmounine. Elostu suurembi ruado -kniigu on kirjutettu suomen kielel. Kirjuttai, suomenkarjalaine Raija Pyöli on karjalan kielen tutkii, folosoufien dohtoru da L’udmilan ystävy. Häi kuččuu L’udmilua Ven’an Karjalan Mikael Agricolakse, mi on minun mieles ylen pättävy arvonimi täl karjalan kirjukielen muamal.

Luvin kniigan terväzeh, konzu vai se piäzi ilmah. Tämä dielo auttoi minuu sen ellendämizes.

Programman allus Olga ezittelöy kniigan kaksi piähengie, kudamat ollah L’udmila Markianova, karjalan kirjukielen muamo dai iče karjalan kieli. Ližäkse Olga tuou julgi vuvven 1990 älyllizen tilandehen da L’udmilan stuatusan täs kaikes; 1990 elettih karjalan kieleh näh pozitiivistu aigua. Tagan on kummalline vuozituhandeh vaihton aigu, konzu kieldy elvytettih da kirjukieldy luajittih. L’udmila oli tämän ruavon keskes oigei ristikanzu, oigies paikas da oigieh aigah.

Olga ezittelöy ylen hyvin kniigan mugah L’udmilan lapsuon, opastumisaijan da ammattitien tapahtumii. Hiä luadiu boikoizin yhtehvedoloi L’udmilan elokses. L’udmilan suavutuksen peitočuksii oldih 1. karjalaine roinduperä, 2. pagizendan da kirjuttamizen nero, 3.korgien alan opastus. Ližäkse häi oli sydämeči opastai dai hänel oli korgei vastuontundo. Häi oli ruadai da sitkei.

Minun mieles tämä programmu oli kui veres, keväine tuulahtus libo kajožu, sygyzylline päivy. Rekomenduičen!

6.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujienke puaksuh pagizemmo aijankohtazii dieloloi. Net voijah olla kui ylehizet aijankohtazet uudizet, dielot libo ruavot, mugai jogahizen omat. Eila Markkinen on kirjutannuh omah aijankohtazeh himoruadoh näh.

Minul ainos on himoitannuh opastuo mualuamah obrazua. Jo mondu vuottutagaperin duumaičin algua kävvä opastumah täh dieloh rahvahanopistoh.Vai ei jo ole olluh aigua. Ruavot dai kai muut eloksen dielot ollah temmattu kaiken aijan. Nu yhtelläh vuvvennu 2021 ilmoitimmos obrazan mualuandan algukursale Valamoih. Ga sie nedälin opastuin kruassimah enzimästy omua obrazua ”Ravieh kuulijua Jumaldomua” (Jumaldoma on Jumalanmuamo), kudamua pietäh ihmehienluadijannu. Neče obrazu sijaiččou Athosgoral, Dohiaran manasteris.

Mennyt vuon sežo kävyin Valamoih opastumah ližiä obrazan mualuamistu. Silloi azuin ”Koršunan Jumaldoman”, mi oligi kursan tiemannu. Neče obrazu kuuluu tipičnoih obrazuluaduh, kudamua kučutah ”Eleusa”, Jumaldoma-obrazat. Nämmä obrazat vie parembah tietäh ”hellän Jumaldoman” obrazoinnu. Mennyt sygyzyn ilmoitimmos rahvahanopistoh obrazan mualuandan kursale.

Kursuillat ollah joga nedälii ezmässargen. Meidy opastujii sinne kävyy yheksä inehmisty, kudamis erähät ollah kruasittu jo mondu vuottu, ga sežo on moizii, kudamat vaste allettih nečen himoruavon. Minä rubein azumah obrazua ylianheli Gabriel’as, kudamua sežo kučutah kuldutukakse. Vai enzmäzikse olifoičimmo opastajankeminun ”Koršunan Jumaldoma” -obrazan. Anna vai kaikin nähtih dai opastuttih sih ruadoh. Nygöi ylen hyväs mieles olen, gu ilmoitimmos kursale. Obrazan mualuamine minule hyviä da rauhažua mieldy andau.

2.2.2023

Livvinkarjalan paginkursan opastujien yhtenny kodiruavonnu oli sanella aijankohtazih dieloloih näh somes. Täs Aira Sumiloffan postavus erähäs aijankohtazes tiemas:

Egläi Savon Sanomat -lehtes oli mieldykiinnittäi dielo. Toimittai kirjutti konehälys da saneli, kuibo se konzugi maltau kerduo dielot läs putilleh da konzugi menöy sudre.

Nagroin iäneh, konzu luvin, midä konehäly oli kirjutannuh savolazeh ”mykyrokkah” näh. (En tiijä mi on myky karjalakse, germuanekse se on knödel, voibigo olla kurkko, gu mykyrokan ”mykyih” pandih žiivatan verdu da ozrujauhuo da luajittih kurkot, mit keitettih rokas, kuduas oli sežo kartohkua, laukkua, lihua, syväindy, maksua, syväinkeriä). Konehäly sellitti, što kurkkorokku on tiedokonehprogrammu, kudai on planiiruittu lujendamah tiedokonehen ruaduo erähis kohtis. Ga sit koneälyh oli kiändänyh monikon sanakse mykyrokkoja – kurkkorubiloi da kerdoi, kus niilöi voit ostua. Minä nygöi duumaičen, suago nečis verkolaukas muidugi rubiloi ostua, tuhkuruvengi onnuako.

Eräs bratan pyyzi koneälyy sellittämäh karjalan kielen astevaihteluu.

Konehäly vastai: ”Karjalan kielen astevaihtelu on kielen opastuksen ilmenemismuodo, kuduas sanan merkičys muuttuu toizekse astevaihtelun täh. Neče tapahtuu, konzu muutetah sanoin vokaliloin piduhuttu. Esimerkikse sanas ”käzi (lyhyt ä-iänneh) merkičys on ”käzi”, gu sanas ”kääzi” (pitky ä-iänneh) merkičys on ”mado”. ”

Suomen karjalazen syömisperindehen omaluaduzii piirdehii

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Kolakat luonnonolot da syrjäine paikku loitton suuris keskučois ollah muovailtu karjalastu syömiskul’tuurua kauti aijoin. Jago päivännouzu- da päivänlaskupuolizeh syöndytalovusaloveheh rubei roimahes jo 1000-luvul, konzu päivanouzu- da paivänlaskupuolizet kiriköt erottih. Karjalazen syöndytalovusalovehen tärgevimät piirdehet ollah päčin käyttö einehenluadimizes, eriluaduzet piiruat da kurniekat, mieldymine muigieh maguh dai bohattu kaloin, kazvoksien dai enne kaikkie sienien-grivoin käyttämine.

Jago päivännouzu- da päivänlaskupuolizeh syömiskul’tuurah säilyi misgi muvvos 1940-luvule suate. Päivännouzupuolizel alovehel on Suomen rikkahin pastoskul’tuuru; eriluaduzet rieskat, lugemattomat piiruat da šipainiekat, kurniekat, kukkozet da pyöröit sego muut pastokset ollah täs parahannu tovestuksennu.

Päivänlasku- da päivännouzupuolizen syömiskul’tuuran piälimäizet erot Suomes:

Päivänlaskupuoline, keitändykuhn’u:

• ruoččilaine vaikutus
• katoliičeskoi/l’uteranstvu (syöndypyhiä ei aksentiiruittu)
• tulel keittämine/hiiloksel pastamine
• suurpastamine (kova leiby)
• magei leiby

Päivännouzupuoline, päččikuhn’u:

• sluavilaine vaikutus
• pravoslaunoi (äijy syöndypyhiä vuvves)
• päčin käyttö syömizen luadimizes
• pastandu joga nedälii (pehmei leiby, piiruat)
• muigei, rugehine leiby
• sienien-grivoin käyttämine

Jälgimäi

Livvinkarjalan paginkursan opastujien yhtenny kodiruavonnu oli sanella aijankohtazih dieloloih näh somes. Täs Maura Häkin postavus tämän nedälin aijankohtazes tiemas:

Suomen parluamentu jälgimäi hyväksyi tranzakonan uvvistuksen iänin 113-69. Tämä oli pieni askel transrahvahan oigevuksien eistämizeh edehpäi Suomes. Transaktivistat oldih ruattu transzakonan uvvistamizen edeh enäm kymmendy vuottu. Translapsii da -nuorii, muun- da intersugupuolizii ei otettuh huomavoh täs uvvistukses. Ruaduo on vie äijy iel! Toinah konzutah vie meil kaikil roitah Suomes yhtenverdazet ičenmiäriämisoigevukset, ga se päivy ei ole vie tänäpäi. Vägie kaikile transristikanzoile, kudamat puututtih kuundelemah suomelazien deputuatoin vihapaginua transzakonan kaččelendan aigua.

26.1.2023

Tulipaččahat

Kuva: Sirpa Mänty

Teksti: Maura Häkki

Pilkoin pihal halguo. Oli moine vilu, ga kai hengitys rubei minul menemäh höyrykse. Huomain pimiel taivahal värikkähii figuuroi. Kerras rubein tarkistamah, onhäi minul piähineh piäs, sendäh ku buabo konzutah pagizi, ku konzu net ollah taivahal, ei sua mennä pihale ilmai piähinehty eigo ni viheldiä. Ozakse minul oligi treuhka piäs.

24.1.2023

Kirjutannuh Hannu Lappalainen

Kuvas on ylen mistiekalline da azetunnuh tunnelmu. On yö, tuuldu ei ole, kai luonnon iänet kuulutah ylen hyvin; aigu on azettunuh. On elokuuhine, lämmin da pimei ildu. Kaččelen pilvilöin välis taivahal loškottajua kuudamua da hyräilen hil’l’azeh Claude Debussyn Kuudam-pajuo (Clair de lune), kudamua olen pajatannuh yksinpajourokal. Olen ozakas.

Avando

Kirjutannuh: Aira Sumiloff

Ammui, konzu ristikanzoil ei olluh kois nimittustu pezokonehtu, sovat pestih kylys. Gu hyö elettih joven libo järven lähäl, sovat huuhteltih kezil da talvil jogilois libo järvilöis. Net viedih talvel veziregyzil sinne. Sit porattih jiäh avando, kudamas nenne sovat huuhteltih. On olluh ylen vilu käzil, ei nygöi voi ni ellendiä, mittuine jygei ruado se on inehmizil olluh. Mužikat ei tiettäväine sobii pesty eigo huuhteltu. Brihačut käydih sežo avandol, hyö ongitettih hienuo kalua kurniekkah niškoi.

Nygöi erähät ristikanzat kävväh avandos uidamah. Sidä en minä ellendä nivouse, gu en viluu vetty suvaiče. Olgah hos kui se hyvä tervehyöle, ga minä onnuako suazin syväininfarktan, hypännen avandoh.

Vuvvenaijat

Keviäl luondo havaččuu da aijoi algau sellittiä iččie čomih kirkahih
värilöih.

Kezäl päiväzen sugahat da vihmusiät värilöi muzavembikse dai
pehmiembikse luajitah.

Sygyzy luonduo ruskiekse mujuttau. On aigu sellitä kuldazen sygyzyn aigah.

Talveh niškoi luondo jaksahes da vieröy muate lumikattien alle.

Suari

Kirjutannuh: Sanna Mylläri

Konzu olin lapsi, minun perehel oli kodvazen aigua vahnu kalastajanveneh. Se oli pieni puuhine mouttoruveneh, kudai pidi kovua iändy, hos kulgigi hil’l’akkazin. Sil myö tytyttelimmö kezäl Saimual, toiččinah hätkembähgi. Saimual oli pikkaraine suari, kunne myö puaksuh kävyimmö. Se oli elämätöi, čoma peskurandaine suari, kudamah oli kebei ajua meijän madalpohjazel venehel. Peskurannan rinnal kazvoi harvazeh pedäjii, niilöin uale oli hyvä panna palatku.

Sit suares tuli meijän moine alalline huogavundukohtu, kudamas puaksuh olettelimmo monii päivii. Minä uijin peskurannas da kävyin šeikuimah kažl’oin keskes da loitombannu olijoil kivil. Rannas vien rajas oli alalleh moine pehmei kažl’umatto, kuduan piäl oli čoma kävellä pal’l’ahil varbahil. Azuimmo murginua hiiligrillil da pienel pohodukeittimel. Nikonzu eule murgin olluh moine hyvä, kui sie meijän pienes suares! Toiččinah veimmö sinne gost’iigi. Ga sit myö muutimmo Päivänlasku-Suomeh da venehgi myödih. Nygöi en ole käynnyh minun armahas suares piäl 30 vuodeh. Tahtozin vie piästä uvvessah, sie oli ainos moine hyvä da rauhažu olla.

23.1.2023

Aira Sumiloff juohatti yhten luguzen suomekse, kudaman on sanelluh hänelleh omahine Hermes Sumiloff. Nečen luguzen nimi Airan mugah vois olla ”Laškan ristikanzan nedäli”. Täs čökkiäy silmäh se, gu joga nedälinpäivy da sih liittyi verbi alletah yhtenjyttymäl kirjaimel. Natalia Giloeva on luadinuh luguzen karjalakse, da sitgi kirjaimet mennäh yhteh luaduh.

Suomekse:

Maanantaina ei malta, tiistaina ei tiedä, mitä tekee, keskiviikkona ei kehtaa, torstaina ei tohdi, perjantaina pelottaa, lauantaina laiskottaa ja pyhäpäivä ei ole kenenkään työpäivä!

Karjalakse:

Ezmässargen en ehti, tossargen en tiijä, midä ruadua, kolmanpiän en kehtua, nellänpiän en navedi, piätteniččän pöllästyn, suovattan siirräldän, pyhänpiän panen mattii oman laškuon täh.

19.1.2023

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Minä ruan laukas kuuzi päiviä nedälis, mugahäi nedälinloput lyhyökse jiäjäh. Konzu suovattan laukan veriän salbuan, toiči vie jiän ombelemah klijentoin sobii, kudamii hyö ollah tuodu kohendettavikse. Mugahäi mennyt suovattangi sobii kohendelemah jäin. Tämän ruavon jälgeh vie laukan ruokin dai einehlaukkah kävyin midätahto syömisty ostamah, sit kodih astuin. Konzu ruadopäivy vönyi pitkäkse, en jo äijiä kois pertilöi ruokkinuh, vaiku vähäzen kabrastin. Tiettäväine sobii pezin dai suömisty azuin. Ildazen jälgeh vähäzen huogavuin, sen jälgeh kylyy kylbemäh kävyin. Oi kui hyvä oli kylyn laudazil huogavuo! Kyly armas ainos huogaittau kui rungua, mugai mieldygi. Kylyn kylvendän jälgeh divanal kažin kel istuin, kniigua opittelin lugie, ga puaksuzeh nukahtimmos. ”Parembi viertä muate”, duumaičin da kažinke muate vierimmö.

Pyhäpäivy rodih moine pilvine, tuuline da vihmažu dai röččäigi äijäl. Nengomal pahal siäl ei jo himoita kävellä pihal. ”Nu enhäi zuaharii ole” duumaičin da šuoriin sobih, kudamat ollah parahat moizel siäl. Mugahäi pihale menin da läs čuasun gul’aičin.

Ildupäiväl nuaburilinnah ystävän luokse gostih mašinal ajoin. Sie hänen kel koufeidu joimmo, magiedu must’oipiiruadu söimmö dai huondeksel azuttuu šípainiekkua. Kai kuulumizet taraitimmo da äijän nagroimmo. Avoivoi, kui ravieh aigu gostis lendi, muga kui illaččulois. Jo taki ildu rodih, konzu järilleh kodih tulin. Vie muate viertes duumaičin, mittuine hyvä da mugažu gostindu minule rodih. Moine ilo oli vastavuo ystävänke.

Sevoittarekset vastavutah laukas da paistah talvi-ilmah näh

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Anni: Terveh, Leena.

Leena: Ga terveh. Kačo vai mittuine siä rodih! Jo taki lundu panou.

Anni: Muga, lumihauhtuo tulou kylläl. Anna vai illakse korgiet kivokset roitah.

Leena: Lapset jo vuotetah, konzu piästäh čuruamah. Vähä on lundu mägilöis olluh.

Anni: Muga on. Minä šuvaičen suksittua. Vikse terväh hiihtämäh piäzen, sidä vuotan.

Leena: Sežo minägi. Minulgi himoruado on hiihtämine.

Anni: Mennyt kuun allus, konzu lundu da pakkastugi vie oli, kävyin läs joga päiviä suksittamah. Nu mibo rodih nygöi. Siä lämbeni, äijäl vihmui, roittihes moizet libiet dorogat.

Leena: Ga älä ni virka. Meijängi hierun dorogat oldih toiči ylen libiet, varaittau astuogi. Paha oli mašinal ajua.

Anni: Dorogat ollah moizet libiet, kui järven jiä. Pidäy olla varovaine käveltes, sit et livesty.

Leena: Muga. Mužikat puaksuh traktoral ajetah da ripoitetah čuuruu jiähizile kävelytielöile da dorogoile.

Anni: Nygöi roih hyvä, konzu lundu panou, sit dorogat ei enämbiä olla jiähizet.

Leena: Se on hyvä dielo. Siäennustehesgi uskaldettih kogo nedälikse lundu.

Anni: Roinnougo vie lujua pakkastu tänä talven?

Leena: Sidä emmo ni tiijä. Nähtäväkse jiäy.

Anni: Vot kui mugažu oli sinun kel paista, ga nygöi pidäy kävvä midätahto syömisty ostamah.

Leena: Mugahäi minulgi pidäy. Kaikkie hyviä sinulles. Näimmökseh!

Anni: Näimmökseh!

18.1.2023

Kirjutannuh Hannu Lappalainen

Kuvat: Yngve Lostedt

Pietenčän huondespäiväl olin ozanottajannu Näkökulmia karjalaiseen kulttuuriin -kursan luvendol, kudual Pekka Hakamies pagizi Suomen Pohjas-Karjalan libo minun kodimuakunnan mieldykiinnittajäs histouries. Ildupäiväl ajoimmo gostih minun hyvän ystävän Tapio Mäkitalon fermale Viljolahten hieruh.

Tapio on ruavos Valamoin manasteris Trapesa-restoranan johtajannu da on tovelline karjalaizien syömizien specialistu. Hänen tuatan sugu on roindua myöte Uomaan hierus Impilahten voulostispäi. Tapio eläy omas lapsuskois Ville-kažinke. Hänel on ylen hyvä musta kyly, ga täl kerdua kävyimmö piäsrojan saunah da ildazekse söimmö hirvenpäččilihua päččiouveššiloinke.

Suovattan kävelimmö pihal, opastuimmo ruisleivän pastamistu da ildazel oli nedälinlopun piäkohtu – karaoke- da tansi-ildu hierutaloil.

Pyhäpiän magaimmo myöhässäh da enne kodih lähtendiä ižändy pastoi vie čupukkua da gostinčakse kodih saimmo vie ouveššii omas ogrodaspäi dai gribua kylmättimespäi.

Kirjutannuh: Maura Häkki

Piätenčän kävyin huondeksel ottamah uvven tatujirouhkan. Sit rodih ylen hyvä! Illal ruokiimmo mielespiettävän pertin, sendäh ku olimmo sen dovarišoinke čällännyh. Suovattan kävyimmö mielespiettävänke Utransuareh pastamah halloumijuustuo da tofuo. Meil oli keral sežo lämmiä kakavuo. Sit meile rodih vilu da lähtimmö mielespiettävällyö. Illal vie planiiruičimmo mielespiettäväle uuttu tatuu. Pyhänpiän söimmö vafl’ua nutellanke da sit tulin järilleh omah kodih. Kois pezin sobii da kupetin kažiloi. Illal kačoin vie sarjoi televiizoras.

16.1.2023

Kirjutannuh: Aira Sumiloff

– Terveh, oligo libei astuo, gu meteoroulogat uskaldettih ylen libiedy kelii.

– Terveh, terveh. Kai meni putilleh, libei oli, ga hyväkse mielekse en langennuh, vai äijäl pidi vardoijakseh, astuo varovazilleh.

Nygöi sanottih, gu tulou ylen vilu ilmu, kova pakkaine vähäzekse aigua, ga tuliel nedälil roih lämmin ilmu, tuuččuau, lundugi panou, sen jälles tulou röččy da vikse vihmugi.

Minun mieles ilmaston muuttujes kai kirkiet muutokset roitahgi, da ei hätkie yhtenjyttyine ilmu pyzy, vaihtelehes se kaiken aigua. Voimmo vai nähtä, kui ielleh kai roihes. Nygöi tulou uuttu sanuagi siäh näh, egläi sanottih, što on hyvä energiisiä, gu tuulou.

Muga, sehäi se onnuako on. Mennyt vuon oli vikse ylen äijy lundu. Mustango oigieh?

Oigieh Muaman pihal et tiedänyh, kunnebo kaiken lumen voitgi panna, gu ei voi linnan čurale työndiä.

A meil on hyvä, gu ei ičele pie mennä lumiloi suomimah, gu kerrostalois elämmö.

Suau nähtä, äijängo lundu vie panou, gu tuhukuugi on iespäi. Tulis vai teriämbäh kevät da roittas sit lämmät ilmat, nygöi pidäy äijäl lämmittiägi da äijy menöy dengua sähköh. A voi voi!

Kevätty sit vai vuotammo da keziägi, a sit joi päiväine pastau da lämmittäy.

Kirjutannuh: Maura Häkki

X: Ongo tänäpäi ilmu vilustunnuh?

Y: Mugon! Huondeksel pakastih da oli kova pakkaine.

X: Toinah huomei roih lämmembi.

Y: En vellin usko. Kogo tuliekse nedälii uskaldetah lujua pakkastu.

X: Minä tuaste duumaičin, ku olis vaigu vilu tuuli.

X: Pidäy sit panna piäle enämbi lämmiä sobua.

Y: Ga minul eule talvitakkii!

X: Minul on ylimiärähine. Voin andua sen sinulles!

Kirjutannuh: Sanna Mylläri

– Kuibos tuaste rodih nengoine siä? Ezmäi oli luja pakkaine, ga sit kerrasgi rodih ylen lämmin.

– Älä ni virka, kummua sanot! Šliaččysiä tuli kerras.

– Moine vilu rodih meile vahnas talois, konzu oli kova pakkaine da sit vie tuulistih, pideli alalleh vai päččii lämmittiä.

– No nygöi ei vikse pie nenga äijiä halguo kandua.

– Ei pie, ga lundu suau olla suomimas kogo aijan.

– Muga se vikse on, röččiä on tuaste uskaldettu.

– Da röččylundu on vie ylen jygei suomie, ga ei voi ni suomimattah jättiä.

– Eibo voi, muite terväh juututah mašinat da muut.

24.11.2022

Timoi Munne: Olen paginkarjalaine!

Olen vuozii kačelluh, kui nerorahvas opitah kehittiä mittustugi karjalan kirjukieldy. Hyvä dielo. Vikse kieli sit libuu parembakse, sen stuatussu da rahvahan kielenmalto kohetah. Ga hyvä olis minulegi tiediä, kuibo parem kirjuttua puhtaskielizeh tabah. Yhtelläh kuibos minun kieli enimite todevuu? Minun karjalankielistymine algoi 1990-luvul sidä kuunneltes. Se on olluh erähien minun dovarišoin muamankieli. Hätken kuultuu da kielenke šuutkumieles kižattuu, minä hil’l’akkazin alloin käyttiä sidä enämbi vagavah luaduh paginkielenny. Kaikis tärgevin aigu oli vuozinnu 2008-2009, konzu minä rubein pagizemah karjalakse Santun da sit myöhembä toizien kielenmaltajienke. Nygözes elaijas minä pagizen erähän čuasun joga päiviä heittelemättäh. Minä olen paginkarjalaine! Minun mieles minul on oigevus kirjuttua da paista karjalan kieldy pahoi. Minun kieli on varavonalaine vähembistökieli da sih ei voi rinnastua yhtenjyttyzii vuadimuksii, kui valdukieleh. Minul ei ole aigua vuottua mittuzengi kirjukielen valmistumistu. Eigo karjalan kieli ole minul nimittuine mustopačas, kudamah minä vältämättäh tahton oman nimen sendäh, ku olen moine hajukas da muga oigies. Minä elän nygöi täs kieliyhtehistös täl kielel. Minä tiettäväine suvaičen nečidä kieldy, ga vie tärgiembi on, gu minä suvaičen täl kielel.

1.9.2022

Eila Markkinen: Minägo karjalaine -kursu

26.–28.8.2022 Valamoin rahvanopistos piettih kursu nimel ”Minägo karjalaine”. Hyväččäine joukko rahvastu Suomen eri čurilpäi kerävyi nedälinlopukse pagizemah nygyaijan karjalažuos, midä karjalažus tänäpäi merkiččöy, kui myö panemmo oman vuitin, ruammo karjalan kielen dai kul’tuuran edeh.

Yhtehizis paginois nostih nägövih lapset da nuorižo, tulii aigu. Kuibo suaha heijät viriemäh karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah. Pyhänpiän saimmogi kuulta kahtu nuordu, kudamat kuulutah ”Karjalazet Nuoret Suomes” ry:n joukkoh. Milla Tynnyrinen da Maura Häkki kerrottih, kui yhtistyksen tavoittehennu on puolistua karjalazien oigevuttu omah kieleh da kul’tuurah, kehittiä da suaha tundietukse karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua, kannattua karjalazien nuorien kielellisty da kul’tuurallistu identitiettua dai karjalan kielen elvytändyruaduo sego eistiä edehpäi kielellisty yhtenverdažuttu Suomes. Milla da Maura saneltih, kui yhtistys järjestyä monenluadustu kul’tuurutoimindua nuorih niškoi, ottau ozua yhteiskunnallizeh paginah, luadiu tiijoitusruaduo da ruadau yhtes toizien, yhtistyksen omih tavoittehih pättävien yhtistyksien da ristikanzoin kel.

Kul’tuurua, omua neruo meile kursalazile ozutettih Timoi Munne, Sanna Riissanen dai Loimolan Voima. Saimmo nähtä enzimäzen ammatillizeh luaduh Suomes luajitun teatrumonolougan “Unis da mierol”, mi on karjalazen brihan kazvandukerdomus kuduas kačotah karjalazien ozua pienen brihačun nägökohtaspäi. Monolougu pohjavuu histouriellizih tozidieloloih talvivoinan algajes vuvvennu 1939. Ylen äijäl tämä monolougu kävyi tundoloih, kyynälet silmih nostih. Timoi Munne ammatillizeh luaduh on luadinnuh monolougan . Hänen oman ičen ollah kui käzikirjutus, tuotando mugai ozutusgi.

Soprano Sanna Riissanen kerdoi omas karjalažuos dai pajatti. Mieleh oli kuulta pajot, kudamis kuului karjalazii runoloi: Zinaida Dubininan “Keviän iäni”, Klavdija Vinogradovan “Tule uni uionottamah”, Tyyne Rugojevan “Mieleh on jiänyn” dai Miikul Pahomovan “Mustad puud”. Nämmä runot ollah nerokkahasti säveldetty iškusoittimile.

Loimolan Voiman muzikantat, Šuačin vellekset Levoin Miša da Levoin Miikkula saneltih luvendol omas ruavos karjalan kielen dai kul`tuuran edeh. Saimmo kuulta, kui Loimolan Voima, karjalankieline lofi-folk-yhtyveh on rodivunnuh. Velleksien tavottehennu on luadie varavonalastu karjalan kieldy nägyjäkse muuzikan kauti. Miša säveldäy da Miikkula kirjuttau tekstat suorah karjalakse. Myö vie saimmo kuunnella Loimolan Voimua heijän konsertas. Vellekset soitettih da pajatettih pajoloi heijän uvvel “Mi on praudua” -diskalpäi da sežo erähii “Ruttomužikan kyynäl” albomaspäi. Vot oli hyvä da vessel konserta nähtä da kuulta. Vie muate viertes pajot piänahkas helistih.

16.8.2022

Kielenkäyttötilandehet -hairiehvedäi tutkimus: šuutkakse, ilokse dai tiijokse

Kirjutannuh: Timoi Munne, rinnal nagranuh: Sanna Mylläri, loitoči kaččonuh: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Pagizuttelu Hoilolas libo kus 14.8.2022

Pagizuttelii:

Mittuzii kielenkäyttötilandehii teil on?

Pagizuteltavat:

Meijän kielenkäyttötilandehet liitytäh ainos vaiku puaruvälih.

Pagizuttelii:

Ahah. Työ käytättö kieldy vaiku kahtei? Eigo monikieližys ole juohtunuh mieleh?

Pagizuteltavat:

Eigo ole huigei! Emmo ole duumainuh, gu monikieližys olis tarbeheh. Neče dielo on kahten piettävänny moine magei!

Pagizuttelii:

Öh. Kusbo työ sit käytättö kieldy da mittuizis tilandehis?

Pagizuteltavat:

Vaiku kois da enimyölleh magavopertis da magavosijas.

Pagizuttelii:

Vuottakkua nygöi…

Pagizuteltavat:

Parahat kielenkäyttötilandehet ollah huondeksel, konzu olemmo mollembat muattu putilleh. Enzimäi pidäy tiettäväine kävvä pezol. Toiččinah olemmo opitelluh kielil päivälgi, ga silloi enimyölleh suures hiäs.

Pagizuttelii:

Mittumasbo kumman hiäs?

Pagizuteltavat:

Kačos, gu olemmo vaste vai alganuh nämä hommat. Terväh voibi tulla moine hädä. Tuo ukko-rašku muitegi suvaiččou sidä päiväl, gu häi tahtou nähtä kai hyvin. Pidäy olla hyvät tulet. Häi kačos on nengoine ylen vizualine ristikanzu.

Pagizuttelii:

Nähtä kielitilandehen?

Pagizuteltavat:

Eibo vai yhty sidä, ga kogo kogonažuon, rungan da kai mieldykiinnittäjät kohtat.

Pagizuttelii:

Nygöi vikse en ihan ellendä. Työ pagizitto, gu oletto vaste vai zavedinnuh.

Pagizutetltavat:

Muga. Meil on täs perehdysjakso menemäs. Perehty ei vie ole, ga jaksavumine kävyy ylen ravieh. Toinah sidä perehtygi algau suittumah, gu vai harjaitammo nečidä puaksuh da putilleh. Tiettäväine sih ei vaiku kielihommat tävvy. Pidäy olla toizetgi brujat käytös. Myö tahtommo, gu tämä opittelu olis ylen äijänluaduine da mollembat suazimmo hyvän mielen.

Pagizuttelii:

Olettogo työ käynnyh milgi kursal nämii opastumah da toinah teil on käytös mittuinegi kielioppi?

Pagizuteltavat:

Ihan kahtei olemmo opastunnuh da taki meil on kielioppigi, se ilmanigäine: oma himo vedäy. Sih tabah olemmo suannuh kielioppii. Nygöi rubiemmo kehittämäh omua kielineruo da lugemah sih niškoi kielikontaktututkimustu.

Pagizuttelii:

Kuibo sit yliopisto? Onhäi sie se elvytysprojektu.

Pagizuteltavat:

Emmo ole ni tiedänyh, gu sie voinnus opastuo nämmih dieloloih. No emmohäi myö nenga väzyksih livuttele, gu pidäs ihan tovessah elvyttiä, hos akku-rašku toičinah ohkau ylen syväh. Olisgo vie midägi kyzyttäviä?

Pagizuttelii:

Öö, eibo ole.

17.6.2022

Opastusvideot karjalakse: kačoin äijän kerdua

Karjalankielizet paginvideot jullattih oraskuul. Kogonažus avuau hyvin eriluaduzii nägökohtii kieleh da suau duumaimah kielen tilua holističnoilleh.

Livvinkarjalastu paginvidedu on viizitostu da niilöis pagizijua on kaikkiedah kaheksa lapset keräle čotaijen. Kai aiguhizet pagizijat ollah kielenaktivistat. Yksi videovuitti kestäy läs viitty minuttua. Kuvuamine da iänentoistamine on ammatillizesti luajittu.

Videosarjan allus tuvvah ezile sidä tunnehtakkua, kudai on siirdynyh evakkoloin lapsile da kudamua hyö vie nygöigi kannetah. Klipas on hyvin ozutettu net kielellizet toizenluadužuon kogemukset, kudamat omas puoles suadih karjalazet vaikastumah Suomes da monis tapahtuksis heittämäh kielen. Ven’an puolel histourii on olluh eriluaduine, ga siegi karjalan kielizien oza oli jygei. Mollembii, kui Suomen muga i Ven’an karjalazii, on yhtistännyh se igävy toziazii, što kieldy paistih, ga sidä ei opastettu kirjuttamah. Nygöi mollembis mualois ruatah ruaduo kielen hyväkse.

Karjalankielizet uudizet, kudamih näh sežo luajittih video, on yksi tärgei suavutus kielen elvytykses. Uudizii on kuultu Ylel jo seiččie vuottu, ga sanozin iče vaiku seiččie vuottu. Uudizet ollah tärgei karjalankielizile, ga myös net ollah näytehikkun karjalankieles suomelazile kuundelijoile. Oli ylen keräletembuaju dielo nähtä, kui uudizet roitah da Hiloin Natoi on lugemas niidy! Kui kehitytäh kai muut kielet, mugai sežo karjalagi kehittyy, nygyaigastu karjalankieldy luajitahgi ylen äijy ihan uudizii azujes.

Iče pien juumorua eloitärgienny vuitinnu karjalažuttu. Juumoru avvuttau ristikanzua kestämäh da se sežo yhtistäy rahvastu. Yhtes videovuitis kačotah hairiehvedäjii sanoi da sit suau jogahine nagrua kylläl. Myös yhtes olemizen tärgevys nägyy kaikis nämmis starinois.

Videot ollah kuvattu Jovensuus, kus opastetah karjalan kieleh yliopistos da karjalua voit vähäzen kuultagi. Yksi videovuitti kuvattih Savonlinnas, kus kaksi karjalastu löydi toine toizes paginkanzan.

Yhtes videovuitis piäzemmö Tuuksele, ihan Anuksen Karjalah, kus karjalan kielen kehittäi Hiloin Natoi on roinnuhes. Natoi kerdou omas matkas kielen elvyttäjäkse, buabas, kudai hänel andoi armahan karjalan kielen. Häi opastui karjalan kieleh Petroskoin valdivonyliopistos, kus häi myöhembä sežo ruadoi kielen opastajannu. Natoi kuččuu, kui äijät muutgi, omassah opastajua L’udmila Markianovua karjalan kielen muamakse, häihäi oli normiiruinnuh livvinkarjalan kielimuvvon. Nygöi Natoi on kiändäi da opastai Päivännouzu-Suomen yliopistos. Karjalan opastundu tuli ozakse avvonazen yliopiston taričustu da opastundas rodih mahtoline dielo loitočigi. Natoi iloičeh, gu tänä vuon livvinkarjalan peruskursal oli rekordumiäry opastujua, keräl oliv sežo äijy nuordu.

Lapsis da lastenkazvatukses on äijy videovuittii, rippuuhäi kielensiirdymine jälgimäi sit, omaksutahgo uvvet sugupolvet karjalan kielen da ruvetahgo käyttämäh sidä.

Olen kaččonuh nämmä videot, kudamis paistah livvinkarjalakse mondu kerdua, gu kieldy on mieleh kuunnella, da kuundelen vie enämbäzengi kerdua.

Videoloin kačondan jälgeh nouzou joga kerdua ylen tärgei kyzymys: a kui da midä minä iče voizin ruadua enämbän karjalan kielen hyväkse?

25.5.2022

Laukkusanastuo livvinkarjalakse

Kerännyh da luadinuh: Eila Markkinen

Laukan pidäi ylen hyvin tiedäy, mittumua sanastuo laukas käytetäh. Konzu laukan pidäi maltau karjalakse, hänel on mahto kerätä dai luadie laukkusanastuo da nenga sit kehittiä nygösty karjalan kieldy.

Kačo nečidä sanastuo da sano omii mielii da ehoituksii:

logo – logo

kupsu, kaupiččii – kauppias

myöjy – myyjä

klijentu – asiakas

myvvä – myydä

tarita – tarjota

ostua – ostaa

kassu – kassa

kassukoneh – kassakone

maksopiäteh – maksupääte

kvitansii, čiekku – kuitti

bankukarti – pankkikortti

käzidengu – käsiraha, käteinen

maksua käzidengal – maksaa käteisellä

maksua bankukartil – maksaa pankkikortilla

plastiekkupakiettu – muovikassi

bumuagupakiettu – paperikassi

rekluamu – mainos

reklamiiruičendu –mainonta

reklamiiruija – mainostaa

rekluamukampuanii – mainoskampanja

rekluamutekstu – mainosteksti

reklamacii – reklamaatio (valitus, korvausvaatimus)

luadie reklamacii – tehdä reklamaatio

hindu – hinta

hindulippuine – hintalappu

hinnasto/hindulistu – hinnasto

hinnottelendu – hinnoittelu

hinnoittua/andua hindu/panna hindu – hinnoittaa

hindutazo – hintataso

hinnan nostandu – hinnan korotus

hinnantiedäi – hintatietoinen

taričushindu – tarjoushinta

taričendu/taričus – tarjous, tarjonta

taričuskilbu –tarjouskilpailu

tavarantuoju – tavarantoimittaja

myöndy – myynti

tukulmyöjy/tukullehmyöjy – tukkumyyjä

tavaran myöndy –menekki

tavaran myöndän kazvandu – menekin kasvu

myöndyvoitto/dohodu – myyntivoitto

myöndyhävivö/myöndymenetys – myyntitappio

moudu – muoti

mallivalličendu – mallivalikoima

soba, sovat –vaate,vaatteet

ruuttu, ruutat – (juhla)vaate, -vaatteet

sobaripustin, viešalku – henkari

sellittiä – pukea

sellitä, šuorita – pukeutua

miärävökabinku – sovituskoppi /-huone

miärätä, sovittua – sovittaa

näytehikkun – näyteikkuna

mallitytti – mallinukke

miärävötytti – sovitusnukke/torso

čomendua – somistaa

höyryttiä – höyryttää

höyrytin – höyrytin

ut’uužie – silittää

ut’ugu – silitysrauta

kohendusombelendu – korjausompelu

ommella – ommella (koneella)

puuttua – ommella (käsin)

24.5.2022

Briha ostoksil mužikoin sobalaukas

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Briha kävelöy suures ostoskeskukses da duumaiččou, kus olis löydiä moine hyvä dai movvakas laukku, kudamas myvväh mužikoin sobii. Mones laukas siiriči häi jo on astunuh, ga nygöi seizattuu kaččelemah yhty näytehikkunua, kus kokotetah čomih, movvakkahih dai värikkähih kezäsobih sellitetyt mallitytit. Kodvazen briha niilöi ihailou, da duumaiččou: kävähtämmös laukkah.

Sie häi suau nähtä monenluadustu čomua miehien sobua, kudamat viešalkois riputah. Myöjy huomuau, ku brihua interesuijah kaprit da sit häi menöygi brihua palvelemah.

Myöjy: Terveh! Kuibo voizin avvuttua?

Briha: Terveh! Tahtozin ostua kaprit, kudamis on kormanit salbaimienke.

Myöjy: Kačo, nämmä sinizet da ruskiet ollah salbainkormaniloinke. Vie sežo erähät mustat ollah jällel.

Briha: Suvaičen ruskiedu värii. Tahtozin miärätä ruskiet kaprit.

Myöjy: Mibo sinun razmieru on? Vikse 50?

Briha: Minun razmieru on 50.

Myöjy: Täs sinule pättävy razmieru, ole hyvä. Miäriändykabinku on hurual, laukan čupus.

Briha: Yhteltiedy voizin miärätä kagluspaidoi, kudamis ollah lyhyöt da pitkät hiemuat.

Myöjy: Tahtotgo pruazniekkupaijan vai vällänaijanpaijan?

Briha: Tahton ostua vällänaijanpaijan. Minul algavuu nedälin peräs kezäloma. Matkuan sevoittaren kezämökile huogavumah dai kalastamah.

Myöjy: Paijat ollah täs. Tule, muga kačommo sinule pättävät mallit. Täs on kodazilolijua puuvillupaidua, sinisty, ruskiedu, maksankarvastu da beževoidu. Vie on yksiväristy pelvaspaiduagi, vaiku pelvahankarvastu dai pitkien hiemualoinke.

Briha: Mittuzet hinnat ollah nämmil paijoil?

Myöjy: Puuvillupaijat pitkien hiemualoinke ollah taričukses, maksetah vaiku 20 euruo. Niilöin normal’noi hindu on 39 euruo. Ga puuvillupaijat lyhyölöin hiemualoinke maksetah 29.90 da pelvahas luajitun paijan hindu on 149 euruo.

Briha: Tahtozin miärätä beževoidu paidua, kudamas on pitkät hiemuat dai pelvaspaidua.

Myöjy: Täs sinule razmierat S dai M. Suat sovittua mollembua razmierua, kudai sit roinnougi parembi.

Briha: Passibo, kävyn miärändykabinkah.

Kodvazen peräs briha čökähtähes ozuttamah myöjäle, kui parahite hänele ollah kaprit da puuvillupaidu.

Briha: Nämmä kaprit mugakui paidugi ollah buitegu minuh näh ommeltu. Sežo materjualu minuu miellyttäy.

Myöjy: Muga, puuvillas luajitut, kuigi sežo pelvahas luajitut sovat ollah luonnonmaterjualua. Net hengitetäh, niilöis et hiesty.

Briha: Nämmä sovat ollah minule mieldy myö. Ostan nämmä kaprit, tämän puuvillupaijan dai sežo pelvaspaijan. Mollembat paijat razmierua M. Tahton vie ostua kodazilolijan sinizen paijan lyhyzien hiemualoinke. Sehäi on moine huovisgi, vaiku 20 euruo.

Myöjy: Muga, nygöi maksau ostua. Taričukses ollah sežo heinänkarvazet borčuiččijanmaikat. Hindu vaiku 8.90.

Briha: No vot ollah huogehet! Kerras ostan kolme borčuiččijanmaikkua, razmieru M. Nämmä hyvin päitäh kezäkse dai kundozualahgi.

Myöjy: Muga, dai heinänkarvaine nygöi on ylen movvakas väri. Ga täs, ole hyvä:

Briha: Passibo. Täs nygöi ollah kai. Kunne voin maksua? Kus on kassu?

Myöjy: Kačo, kassu on oigiel, nečie, kus nevvondumerkis lugou kassu.

Briha: Passibo.

Myöjy: Passibo suuri sinule. Hyviä keziä. Tule toiči.

Briha menöy kassale.

Briha: Terveh!

Kassuneidine: Terveh!

Briha: Äijän lövvin hyviä kezäsobua. Kačommo, äijängo kai nämmä maksetah.

Kassuneidine: Čotaičen. Kaprit 69.90, puuvillupaidu lyhyzien hiemualoinke 29.90, pelvaspaidu 149 euruo, puuvillupaidu pitkien hiemualoinke 20 euruo, kolme borčuiččijanmaikkua 26.70. Nämmä kaikkiedah 295.50 €.

Briha: Passibo. Voibigo maksua bankukartil?

Kassuneidine: Tiettäväine, täs, ole hyvä.

Briha: Passibo!

Kassuneidine: Täs sinule kvitansii, ole hyvä.

Briha: Passibo suuri. Nägemizih.

Kassuneidine: Nägemizih. Tule toiči.

Huom. da muhahtus! Kassu on kassa dai letti, palmikko, ga täs se on kassa.

11.5.2022

Ongo vahnal kaunehkirjallizel kniigal midätahto annettavua nygözen aijan ristittylöile?

Minä opastun karjalan kieldy Päivännouzu-Suomen yliopistos. Tänä keviän otin ozua Karjalan kielen lugupiiri -verkokursah. Erähänny opastusruavonnu oli kirjuttua mitahto karjalankieline kaunehkirjallizen kniigan arvostelu. Minä valličin oma lugemine -tevoksekse Juhani Ahon kirjutetun pienen romuanan “Raudutie”, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1864. 1800-lugu oli Suomes kanzallizen nouzun aigua, konzu muga sanotut suomenmielizet (fennomuanat) torattih suomen kielen stuatusas ruočinkielizienke da jällembäči sežo ven’an kielen kel.

Johannes Brofeldt oli roinnuhes 11. syvyskuudu vuvvennu 1861 da lähti tuonilmazih 8. elokuudu vuvvennu 1921. Häi kiändi oman nimen suomekse vuvvennu 1907, konzu se muutui Juhani Ahokse. Häi oligi enzimäzii suomenkielizii ammattikirjuttajii da hänen ala kesti läs 40 vuottu.

Mikse minä valličin Raudutie-tevoksen? Juhani Aho oli fennomuanu da hänele suomekse kirjuttamine oli ičestäh selgei. Kniigan piähenget Matti da Liiza ollah päivännouzupuolizii ristittylöi da kniigan tapahtumat ollah sijoitettu Päivännouzu-Suomeh, Savoh, kudamih meil karjalaizil on viha-rakkahus-väli. Tuttavuin Raudutie-kniigah, konzu opastuin gimnuazies da “Raudutien” lugemine oli pakolline vuitti muamankielen kursua. Toine kosketus täh kniigah oli 1970-luvul, konzu sen pohjal luajittih tv-fil’mu. Gimnuazies “Raudutie” oli minun mieles ainos igivahnu, pölyhine kniigu, kudai oli pakko lugie. Fil’mu oli minun mieles ylen hyvä da ližäi minun mielenkiinduo kniigua kohtah. Karjalankieline kiännös on kohtavukzellizen uuzi, se on piässyh ilmah 2000-luvun allus. Konzu sain kniigan ičelleni, vastas oli vie vessel hämmästys: kiändäi oli iče L’udmila Markianova.

Gu alloin silmäillä tevostu, huomain terväh, mittuine kebjieh ellendettävy L’udmilan kiännös on. Sežo luonnon kuvuamine on veres da elävy; “Pakkaine paukkuu čuppulois, räškäy pitkin aijan selgiä da sieglou huurrehtu puuloih da tuhjoloih. … Kuuzen ladvas kyhnistäy harakku, kaglu lyhyönny da sangiennu, piä höyhenien sydämes.”… “Aijan selläl istui harakku. Se hyppäi siepäi seibähän nenäh račkahtih imeläh nagroh…”No tol’kovai sil nygöi on vessel…tyhjän nagrajal” burbetti Matti da riuhtoi tammua parembah juoksuh…”etgo sinä ellendä, ku sinuu harakatgi nagretah-!” Tekstas on ylen äijy mostu yhtenjyttymiä sanua libo sanondua, kui minun omas pohjaskarjalazes murdehes. Sendäh tekstu tunduu kodihizel.

Hos “Raudutie” on piässyh ilmah läs 150 vuottu tagaperin, sen tiemu on nygöigi aijankohtaine. Tundematoi, uuzi da kummalline varaittavu, no yhtel aigua lumuoju. Jiändy vahnah, tuttavas da turvallizes eländy tunduu parembal vaihtoehtol, migu vastavundu tundemattomanke. Uvven dielon eksperimentu vuadiu nenänsyvindiä da rohkevuttu.

Tevoksen allus Matti on maksamas arendujyvii pappilas. Protopappi kyzelöy Matil, ongo häi kuulluh rauduties, kudai kulgou ihan lähäl Lapinlahten kirikkyö. Protopappi kehoittau Mattii, gu pidäs yhtelläh kävvä ozuttamah Liizale raudutiedy. Täs tapahtumas algau mieldykiinnittäi da jumornoi kerdomus, kahten yksinkerdazen kyläläzen rohkies šeikuičendas da tuttavundas uudeh dieloh.

Ahon sarkazmu kukkiu kui kniigu- da rahvahanviizahuon, mugai progsessiivižuon da konservatiivižuon keskel. Häi panou hyvin rahvahan syvien rivilöin deputantat, Matin da Liizan, kummeksimah da nenänsydijänny, no mugaže ebäilijänny tarkastelemah progresan uuzimua tuotehtu. Mustelen iče mostu: silloi konzu saimmo meijän školah enzimäzet tiedokonehet, niilöi kallehii konehii piettih lukkuloin tagan, net viritettih suurdu mielenkiinduo, ga ainos harvoil da vallituil oli luba käyttiä nennii.

Kniigan juoni menöy hil’l’ah, kui kai dielot tuah aigah. Matti kuuli protopapilpäi uudizen kummallizes azies, rauduties. Kniigan toizes luvus kuvaillah Matin konkretnoloi mielikuvii rauduties dai sidä, midä raudutiemielikuvat tuodih hänen ičenviendäh. ”Matti oli aiga hajamieline…Huttulan taloin palvelijal häi kyzyi, ollogo izändy mennyh raudutiedy kaččomah…raudutie oli Matin mieles kogo kodimatkan aijan. Kylys ei Matti da Liiza äijiä nimidä paistu. Ei Matti da Liiza vie ildastu syvvesgi paginoih piästy. Välil Matti duumaičči mainita rauditiedy, no jätti dielon tuliekse päiväkse. Raudutie oli Matin mieles yölgi muga, što uni ei tulluh”.

Kolmandes luvus Matti yhtelläh sai mainittuu raudutie-sanan iäneh. Häi sanoi sen mennen siiriči muun paginan joukos välinpidämättömästi, kui vai maltoi. ”Nygöi se on Lapinlahtengi kiriköl raudutie…oletgo kuulluh?” Täs luvus Matin da Liizan sanelmus libo pagin on parahimilleh. Mollembua, kui kirjuttajua, mugai kiändäjiä lykysti tuvva ezih tunnelmua ylen hyvin.

Sit Liiza käi yksinäh pappilah da sai ližiä tieduo rauduties. Mattii ei miellytännyh, gu akku tiedäy azies enämbi händy. Sendäh rauduties ei paistu Korventaustal ni yhty sanua lopputalven aigah.

Hyö piätettih lähtie Lapinlahteh kuundelemah paikallistu pappii da mugaže kävvä kaččomah raudutiedy Iivananpäivän aigah. Kirikköh hyö ei kerritty, gu juna oli Lapinlahtel kirikköaigah. Kniigan lopus ollah Lapinlahten raudutieazemal. Matti da Liiza kummeksitah kaikkii: stroikkii, ristikanzoi, istutuksii. Liizan mieles monet ristityt azemal oldih ebäystävällizet da jyrkysanazet. Matin da Liizan negatiivizen elämyksen tagaperäl oli varmah uudeh azieh liittyi ebävarmus. Tämä tulou enne kaikkie ilmi kuvavukses Matin da Liizan enzimäzes junamatkuelämykses.

Kniigu oli vahnu, no mieldykiinnittäi. Tämän lugemiskerran aigah sain ihan uuzii nägöpuolii kniigah näh. Se on ylen hyvä aijankuva 1800-luvun lopun elostu Suomen kyläalovehel. Nygözeh aigah päitäh kahten ristikanzan puaruvälin dinuamiekku libo vuorovaikutus dai uvven menemizen procesan elementat. Kiännös on parasluaduine da sidä on kebjei ellendiä.

Kniigan allus tunnelmu on tyyni da ozutahes, buitegu aigu olis azetunnuh. Kniigan lopus vauhti ližävyy, aziet tapahtutah ruttoh da segavah. Liennöygo tämä olluh ennustus tulies aijas. Matti humalduu da vastus matkanazundas jiäy silkeskie Liizale. Liiza hoidi uvven dielon ylen hyvin. Kirjuttai tahtoi ozuttua, gu naine voibi tarbehen mugah ottua vastuttu dielolois. Kodihtulendu merkičči tulemistu vahnah da turvallizeh ymbäristöh, kudai on suojas muailman myrskylöil. Lopus vuotin erähii vihjavuksii Liizan da Matin starinan jatkokse, no kirjuttai jätti jatkon luadimizen jogahizen mielikuvan varah.

27.4.2022

Kirjutannuh da kuvat: Eila Markkinen

Obrazan mualuamine on moine ruado, kudamua pidäy azuo hil’l’akkazin tävvel syväimel malittuloinke. Enzimäzekse pidäy pohjustetule lavvale tarkah piirdiä kuva, kudaman tahtot mualata. Iče mualuamizeh tarvitah äijy eriluadustu väripigmentua, kudamat hierretäh hierdimel? Jäiččyemul’sienke.

Täh vie ližätäh vähäine vetty: mugahäi roih hyvä muju kruasindah niškoi.

Kistii sežo on hyvä olla monenluadustu, piendy dai suurembua, oravankarvastu dai niäjän karvas luajittuu. Nenne ollah parembazet, migu sintiettizet kistit. On taki muitegi hyvä käyttiä obrazan luadimizeh luonnonmaterjualua, kudamat ollah luomukunnaspäi.

Obrazan mualuamizeh näh pidäy olla äijy aigua, ei pie hädävöijä. Konzu suat sen valmehekse, on sih mualattu ylen mondu värikerrostu dai vallenduskerrostu. Obrazu pidäy vie voidua. Vuottua vai pidäy mondu kuudu, anna värikerrokset hyvin kuivetah.

19.4.2022

Kažiloin hirvei päivy

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

Egläi kažit havačuttuu kerras ruvettih kirgumah nälgiä da heijän vačat lujah kuristih. Varmahgi hyö duumaittih, gu heijän ristikanzat oldih ihan höblöikse tulluot, gu ei maltettu ni kažii enäm syöttiä. Kažit ei mustettu, konzu hyö iellizen kerran oldih suadu murginua, eigo ni yhty lihanpalastu huondeksel puuttunuh heijän torielkoile! Vikse hyö kuultih ristikanzoin paginua sih näh, mindäh olis kažiloin turvalližuon periä ylen tärgei dielo olla syömättäh, ga yhtelläh heijän hädä-nälgy oli moine suuri, gu heil eulluh mahtuo ellendiä nimidä.

No, murginua nikonzu ei tulluh, da kažit puututtih kandokožinoloih – mindähbo myös!? Kažiloile tämä dielo ei olluh mieldy myö da hyö čiihottih da opittih murdua kožinoloin uksii. Mašinas ajajes hyö vängyttih, toinah liijakse ravien ajelendan täh rodih heile paha olo.

Pahakse mielekse kažit dogadittih, gu hyö oldih tuaste elättilöin liägäris. Täl kerdua hyö ei hätkie duumaittu omua hirviedy ozua, sendäh gu liägäri pani heih vägeviä rohtuo, kudai kerras sordi heijät da sai maguamah liägärin pertin koval lattiel.

Tulien kerran kažit havačuttih elättilöin liägärin leikavusžualas, kuduas hyö vuotettih narkouzan loppevundua. Kummu dielo, hyö toinah duumaittih, vastevaihäi myö olimmo sit toizes pertis, kuduas meih ainos čökätäh konzu mittustugi injekciedu da rohtuo, ga nygöi olemmo tiä! Lekarsvoin da narkouzan täh kažit oldih ylen pöllästynnyöt eigo vikse ni tietty, gu heis yhtel oli otettu suuspäi iäres hammaskivie da toizel ližäkse vie kolme hammastu!

Nygöi kažit ollah omassah kois da huogavutah egläzien varavoloin jälgeh. Ezmäi hyö voijah olla vähäzel väzynyöt, ga terväh hyö tahtottavalleh dogaditah, gu elos on äijiä parembi, konzu suus eule hammaskivie libo kibiedy hammastu.

15.3.2022

Pyhälasku da Kalevalan päivy

Nivalan linnas pruaznuittih 27. tuhukuudu pyhälaskuu dai Kalevalan päiviä. Päivy oli ylen čoma, päiväine pastoi i pakkastugi oli vai viizi astehtu.

Pyssymägeh kerävyi äijy rahvastu čuruamah, suksittamah, kižuamah dai muite vai vesseliä aigua viettämäh.

Kalevalan päivän (28.2.) kunnivokse oli sežo moine tembavus, kudamas naizet šuorivuttih kanzallizih ruuttih da suksitettih. Ylen oldih čomat kaččuo moizet hiihtäjät!

Tämä tuhukuun pruazniekku oli jogahizele mieldy myö. Kaikile roittih ruskiet rožat dai kylläl vesseliä mieldy.

7.3.2022

Sellitä sana -kiža on ylen hyvä! Oletgo konzutahto kižannuh moizeh? Paginpertiläzet sidä ylen suvaittih da nygöi karjalazet nuoret livuttih sih.

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

Suovattan minä da minun mielespiettävy vastavuimmo meijän dovarišan Mauranke, sendäh gu meile pidi kaččuo valmehekse se-tämä dielo karjalazien nuorien yhtistyksen tulieh vastavundah niškoi. Myöhäi azuimmo yhtistyksen korona-aijannu da sendäh emmo ylen puaksuh ole voinnuh kerävyö yhteh meijän ozanottajienke. Suurin vuitti meijän toimindas on olluh internetas, ga nygöi jälgimäi tilandeh on vähästy parembi da voimmo ruveta puaksumbah vastavumah i rožači.

Midäbo karjalazet nuoret sit ruatah, konzu yhteh pertih puututah? No, tavan mugah olemmo juonnuh čuajuu-koufeidu da paissuh konzu midägi. Karjalakse iäneh pagizendu voi yhtelläh olla äijile jygei dielo, vähimyölleh allus, da sendäh tahtoimmo yhtes löydiä mintahto tavan, kuduan vuoh voizimmo luadie paginas kebjiembän.

Kerras juohtui mieleh, gu kuuluu Paginpertis puaksuh kižatah sellitä sana -kižah. Ideju oli moine hyvä, gu kerras duumaičimmo azuo oman versien täs kižas. Ezimerkinny meil oli minun vahnu Alias-kiža, kuduan kartilois sanakniigoin ližäkse kaččelimmo sanazii. Täh tabah kartiloih tuli kui karjalažuoh suorah liittyjiä sanua (šipainiekku, Loimolan Voima, käzipaikku), mugai tostugi sanastuo (irvistiä, nozničat, oriehu). Minun mieles nämmä kartit ylen hyvin kuvastetah karjalan kieldy: se on čoma da ainos kehittyi kieli, kudamal voit sanella kai ičelles tärgiet dielot.

3.3.2022

Kirjutannuh Milla Tynnyrinen

Terveh! Täs kerdomus minun egläzes päiväs.

8.00

Tänäpäi havačuin ammui sendäh, gu minuu vuotti kiirehelline päivy. Yhtelläh en kerras suorivunnuh, ga ezmäi vaigu viruin kruavatis da luvin uudizii. Kruavatispäi noustuu söin huondesverokse leibiä pestonke da rubein avuamah tiedokonehtu.

10.00

Päivän ezmäine planiiruittu dielo oli kerähmö yhteh projektah niškoi. Kerähmö piettih Teams-sobivutuksen kauti da paginua täydyi läs čuasukse. Kerähmös kačottih vaigieloi dieloloi, kudamis toiči en ellendännyh nimidä, no ozakse keräl oli mostu ristikanzua, ket enäm tietäh moizis projektois.

11.00

Sit oligi murginaigu. Olin jo egläi luadinuh syömisty valmehekse da sendäh murginan azumine oli ylen kebjei: torielku mikropäččih da kerras rodih valmis.

Syödävänny oli päčis luajittu pastos, kudamas oli tomuattua, kartohkugnocchii, hernehprotejiinupalastu, kagrusliuhkua, kazvosjuustuo da tiettäväine mavustehii.

12.00

Murginan jälles minul oli kačottavannu se-tämä ruadodielo. Ezmäi pagizin telefonas Helsingin linnan rahvahanopiston vastuajanke, sendäh gu minä da minun dovariššu piemmö sie myöhembä tänäpäi luvenduo karjalazih nuorih niškoi. Ližäkse kirjutin sähköpoštua da kačoin erähii Karjalazet Nuoret Suomes -yhtistyksen dieloloi. Minul on ylen puaksuh mostu piendy ruaduo yhtistykseh näh, gu ruan sen halličukses jo kaksi vuottu. Nygöi alganuh vuozi on kolmas.

13.00

Kodvazen ruattuu duumaičin, gu olis hyvä kävvä kunnetahto, eigo vai kogo päiviä istuo omas fatieras. Čuassu yhten mail päiväine rubei pastamah, da kävyimmö mielespiettävänke meijän fatierua lähäl olijah koufeičuppuzeh. Ostimmo pyhälaskun kunnivokse päppizet. Vikse olimmo päivän libo kaksi myöhäs, ga päppizet yhtelläh oldih ylen hyvät.

Koufeičuppuzes istujes sain viestii, gu minun mennyt nedälil pakittu pasportu on valmis da vuotti minuu policiiazemal. Kävyimmö sit sidä ottamah. Ei pidänyh hätkie vuottua omua vuoruo, hos en olluhgi tilannuh aigua internetači.

14.30

Kodih tulduu ellendin, gu minul oli vaigu kaksi da puoli čuassuu aigua luvendon algussah. Kabrastin vähäzen keitändypertis da sit kodvazen vaigu huogavuin kirjua lugijen. Ližäkse söin suuren väliveron, sendäh gu tiezin, što ehtäl piäzen murginale vaste myöhä.

16.00

Väliveron jälgeh minun hyvä dovariššu Maura Häkki tuli meijän luo. Rubeimmo yhtes planiiruimah ližiä meijän luvenduo, kuduah näh jo aijemba kirjutin. Luvendodielo oli meis ylen varattavu, sendäh gu emmo ole nikonzu aijemba mostu pitkiä paginua pidänyh.

18.30

Luvendo loppih da kai dielot mendih ylen hyvin, moločat myö! Internetanke ei tulluh probliemua, da saimmo luvendon jälgeh hyviä kommentua da kyzymysty. Piäl čuasun kahtei paistuu olimmo väzynyöt, ga vie oli vägie keittiä čuajuu da paista opastundas, muailman tilandehes da nedälinlopun pluanois. Vikse kävymmö yhtes luistelemah, ollou aigua da roinnou hyvä ilmu.

20.00

Maura lähti kodih da minä mielespiettävänke söin myöhäzen ildazen. Syömizekse oli samua pastostu, kui aijembagi tänäpäi. Viegi oli magei.

21.00

Nygöi jälgimäi voin huogavuo! Täs ehtäl olen kirjutannuh tädä kerdomustu omah päiväh näh. Konzu suan tämän tekstan valmehekse, rubien lugemah kniigua da kahten-kolmen čuasun peräs menen magavosijah.

3.3.2022

Minun päivy

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Minä olen Hannu, 69-vuodehine penzionieru. Enne eläkehele piäzemisty ruavoin opastusohjuajannu ammattikorgeiškolas da olin yrittäjänny karjalaizes syömizrestoranas Ilomančis. Minul on hotelli- da restoranualan dai opastajan opastus. Ližäkse olen pedagougien magistru. Suvaičen hora- da yksinpajuo, fiskul’tuurua da karjalan kieldy. Olen sežo aktiivine pravoslaunoin prihodan ozanottai.

Pagizen täs yhtes minun päiväs. Se oli toinah vähästy kiirehellizembi, migu tavalline päivy. Nedälinpäivy oli toinargi da Suomes sidä kučutah ”laskiaiastiistaikse”. Perindehellizesti silloi enne čurattih, ga minä olin huondeksel vezigimnastiekas, mi on minun himoruado noumeru 1. Minul on sie virtualine, läs yhten čuasun programmu. Kävyn vezigimnastiekkah 2-3 kerdua nedälis.

Tulin kodih vezigimnastiekaspäi läs 10 aigah, söin huondespudron da azuin karjalan kielen kodiruadoloi. Sen jälgeh alloin valmistella pyhälaskumurginua. Olin kuččunuh murginale yhten aigah meijän suvinuaburit Espoospäi da iččeni kaksossizären ukon kel. Murginakse taričin perindehellisty pyhälaskusyömisty, hernehrokkua, kudaman olin keittänyh jo aijembah. Jälgisyömizekse oli pyhälaskupäppilöi, kudamat minun sizär oli pastanuh da täyttänyh mandžoivaren’n’an da pieksetyn kinuskisliuhkoin kel. Meidy oli stolas seiččie hengie, syömizet oldih hyvät da tunnelmu oli mugažu. Minä duumaičen, što ristittyzil on ylen istuo kaikes rauhas yhtehizen stolan ymbäri hyvien ystävien kel, paista dai syvvä magiedu syömisty.

Loppupäivy menigi yhten himoruavon, pajattamizen, merkilöis; näit ku nellän aigah minul oli rahvahanpajon urokku kandelehtaidoilijan Liisa Matveizen opastamizel da kuvven aigah menin vie kirikköhoran harjaittamizeh Pyhän Elian kirikköh. Yksinpajon urokal harjaittelin karjalankielizii pajoloi, kirikköhoras programmas oli pyhän aijan pajoloi.

Kois söin vie ildazen, kačoin TV-uudizet da luvin päivän lehtet digi-muvvos. Menin muate yhtentostu aigah väzynyönny, ga ozakkahannu.

23.2.2022

Minun ruadopäivy sobalaukas

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Onhäi moine sanondaine: vuvvet ei olla vellekset keskenäh. Yhteh luaduh voibi sanuo nedälilöis dai päivisgi. Mugai sežo minul ruadopäivät naizien sobalaukas ei olla yhtenluaduzet. Tiettäväine jogahizes päiväs on rutiinanjyttysty ruaduo, ga on taki laukas konzu midägi muudu klijentan palvelendan ližäkse.

Toiči pidäy planiiruija tapahtumua, azuo rekluamua gaziettah dai socializeh medieh, muga kui Facebookah, čomendua ozutehikkunua, vastavuo sobamyöndytiijustajienke, ostua keviäl tulien sygyzyn dai talven sobua da ruuttua. Sygyzyl jo ostat mallivalličukset tuliekse kevätty dai keziä.

Toiči inehmizet tahtotah tiediä, mibo on heijän värivuvvenaigu. Sit hyö zvonitah libo tullah laukkah tiluamah aigua värianualizah. Tämä ruado ongi ylen mieldykiinnittäi: sellittiä klientale kai hänele parahat värit selgiemizeh niškoi.

Tiettäväine yrittäjäl ainos on äijy ruaduo, muga sežo minulgi. Toiči päivät vönytäh ylen pitkikse, pidäyhäi laukku vie ruokkiegi veriän salbuamizen jälgeh.

Yksikai suvaičen ruadua laukas, onhäi neče ruado moine hyvä pagizijale inehmizele. Suan vastavuo ristikanzoinke, tuttavuogi heijänke dai avvuttua heidy.

Anna vai ruaduo on äijy, ga ei ruado ruandal loppei dai vierii kivi ei sammaldu!

22.2.2022

Kirkas gribasuuppu Elvira-mučoin tabah

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Pravoslaunois kirikös algau kevätkuun allus suuri pyhä, kudai kestäy seiččie nedälii da lopeh Äijänpiän. Pyhä on ainos rungalline da hengelline. Hos enimyölleh duumaijah, što pyhittämine koskeh ainos moizii tiettylöi syömizii kui liha, jäiččy da maidohizet. Pyhä algau sobupyhänpiän / sovindupyhänpiän kirikös, konzu sie on yhtehine prošken’n’an pakičendu da andamine. Kuajivus da prošken’n’an andamine ollahgi tärgielöi hengellizen pyhän dieloloi.

Tiettylöin syömizien ližäkse pyhän aigah pietellähes sežo eriluaduzis ilonpiendöis da pruazniekois. Pyhän aigah suittunuot dengat pidäy andua hyvyöntevgoh. Kirikköižät oldih viizahat, ku sijoitettih pyhäaijan ainos pruazniekan iele: ristikanzal on hyvä hilletä pruzniekan iel.

Sain tämän pyhäsuuppureseptan Värskan pravoslaunoin prihodan protopapin mučoil Elviira Põldil Estouniespäi. Elviira on roindua myöte Komispäi.

Tarvičet:

• 3 keldujuurikoidu
• 3-4 kartohkua
• 1 laukan
• 3 čosnokan kynty
• 50 gr kuivattuu gribua
• (libo läs 400 gr tuorehtu)
• 30 gr greččuu
• 1 l vetty
• 2 ouveššikuubiekkua
• mustupippurii
• suolua
• hienondettuu ukroppua

Azu nenga:

Livota grivat lämmäs vies puoli čuassuu. Ota grivoin livotusliemi tallele da pilko grivat vähästy pienembikse. Pilko laukku da čosnokan kynnet dai freezua net grivoin kel pyhävois.

Kuorita keldujuurikoit da kartohkat dai pilko net kuubiekoikse. Vala grivoin livotusliemi kattilah da ližiä vetty muga, kun nestetty on kaikkiedah yksi litru. Kiehahuta neste, ližiä sih ouveššikuubiekat, laukku-čosnokku-gribasevos, grečču dai keldujuurikoi- da kartohkukuubiekat. Keitä kartohkoin kypsenendässäh.

Mavusta suuppu pippuril da ukropal dai tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla varovaine: käyttänet ouveššikuubiekkoi, musta, ku niilöis on äijy suolua. Tariče suuppu mustan tostuleivän da kazvosmargarinan kel. Et olle pyhäniekku, syö gribasuuppua kannateksen kel.

14.2.2022

Kažitgi tietäh, kui hyvä on, konzu dovariššu on rinnal!

Täs ollah minun kažit, Aini da Iita. Hyö ollah rakkahat dovarišat minule. Kažizet ollah ihan eriluaduzet da toiči heil roih midägi riidua huogavundukohtih libo veziastieloih täh. Yhtelläh hyö sežo kižatah yhtes da toiči vähäzen äbäzöijäh toine tostu. Minun kažit ei suvaija muata ihan bokku bokas, ga puaksuh hyö muatah samazes kohtas, toine toizen rinnal. Kažitgi duumaijah, što elos on čomembi dovarišanke. Hyviä ystävänpäiviä kaikile!

14.2.2022

Konzu suat jullattavakse moizen vesselän runozen da rubiet eččimäh sih pättäviä kuvua etgo ni lövvä. Midä sit ruat – kirjutaldat yhtele armahale ystäväle da kyzyt: ehtitgo tänäpäi kuvazen luadie, ystävänpäivyhäi on tänäpäi?! Ga ehtin, vastuau häi.

Runo: Eila Markkinen

Kuva: Kažin L’uba

Parahat ystävät ollah
kui riäpöit kurniekas:
hyö kaikin ollah syväimes da yhtes!
Hyviä ystävänpäiviä sinule, ystävy armas!

14.2.2022

Ystävänpäivy vai mielespiettävien päivy? Ga mollembat – luve mindäh.

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

Tuhukuul muailman eri čuril pruaznuijah ystävän- libo mielespiettävien päiviä. Äijis kul’tuurois ristikanzat hyvitelläh ystävänpiän omua mielespiettäviä libo vastinehtu, ga Suomes puaksumbah pruaznuijah ystävytty da hyvitelläh omua dovariššua. Kallistu podarkua ei pie dovarišale työndiä, ga prostoi da čoma karti hyvin pädöy.

Tiettäväine tänäpäi Suomesgi ystävänpäiväh liittyy romantielline suvaičus, kudai on kallis da alalline tiemu ezimerkikse medies da kinolois. Romantiellizen suvaičuksen teroitandu ystävänpäiväs paistes enäm ei ole Suomes nimittuine poikkevus – vikse täs voit nähtä kanzoinvälizen medien da eriluaduzien ystävänpäivänpodarkoin markinoičendan vaikutustu.
Karjalazet ollah tavan mugah pietty ystävänpäiviä kahteh eri luaduh ezimerkikse sendäh, gu hyö eletäh kui Suomes, mugai Ven’al. Nämmis mualois ystävänpäiväh liitytäh eriluaduzet pruazniekat da perindehet, da Ven’al ystävänpäivy on juuri kaikkien mielespiettävien päivy.

Äijät karjalazet ollah harjavuttu pruaznuimah ystävänpiän mollembah luaduh da hyvitellä sinä piän kaikkii ičele tärgielöi ristikanzoi. Da miksebo ei hyviteltäs sidägi dovariššua, ken ei ni ole ristikanzu? Minä ezimerkiksi voizin sanuo hyviä ystävänpäiviä omassah vahnembien Niilo-kažile, kuduale tänä vuon roih jo 12 vuottu. Häi on olluh minun elokses minun lapsuos algajen da sendäh voin händy rakkahal ystäväkse kuččuo.

13.2.2022

Ystävänpäiväs on roinnuh mielespiettävien päivy. Luve tämä čoma kirjutus sih näh.

Kirjutannuh: Heli Palviainen

Ystävile poštukartit, ukole ukkavo!

Enne ystävänpäivy merkičči minule vaiku päiviä, konzu pruaznuijah dovarišoin da lähäzien pruazniekkua. Romantiekku ei sih kuulunuh, kui monis muis mualois. Vuozi tagaperin dielo yhtelläh oli muuttunuh, konzu rubeimmo olemah yhtes minun nygözen mielespiettävänke.

Ystävänpäivän huondeksel mulloi duumaičimmo, midä voinnuzimmo toine toizele toivottua. Emmo myö enämbiä vaigu ystävii olluh, ga toizielpäi emmo olluh sobinuh nimidä muudu. Luajiimmo kompromisan da nagratellen toivotimmo toine toizele varakse vaiku ”hyviä päiviä”. Ehtäl dielo tuli uvvessah paginakse da piätimmö, što nečis algajen toivottazimmo toine toizele hyviä vuozipäiviä. Rubeimmo sit virrallizesti olemah yhtes.

Nygöi, ezmäzenny vuozipäivänny, emmo ehti nähtäkseh, sendäh gu elämmö eri linnois da neče päivy puuttuu ezmässargeh. Pruaznučimmo sit sidä edukädeh jo nedälinlopul. Nimidä suurdu emmo planiiruinnuh, sendäh gu olimmo minun muaman luo pidämäs huoldu kažilois. Suovattan luajiin i katoin meile romantiellizen ildazen, kudaman lopukse otimmo palat tortua, kudaman piäle olin pannuh pruazniekkutuohuksen, kui konzutahto roindupäiväle. Kačoimmo fil’moi i kižaimmo videokižoih. Nedälinloppu oli ylen hyvä!

Suvaičuksellistu ystävänpäiviä da mielespiettävien päiviä kaikile!

11.2.2022

Ystävänpäivy lähenöy. Sidä sanotah vie mielespiettävien päiväkse. Eila Markkinen on kirjutannuh piendy čomua hyvittelyrunostu tulieh pruazniekkah niškoi. Luve runozet omale ystäväle libo mielespiettäväle!

Oma kuldukägözeni,
armas syväinkäbyzeni,
rouzan n`uppu kuldoizeni,
sinuu minä rakastan,
mielespiettävien päiviä toivotan.

Sinuu kuldoi armastan,
hyviä ystävänpäiviä toivotan,
roikkah päiväh hyviä mieldy,
kylläl magiedu syömisty.

Solovei čoma pajolindu,
moneh luaduh pajattau,
sinule omale armahale
ystävänpäiviä toivottau.

8.2.2022

Midä paistah naizet, konzu tullah sobalaukkah? Hyö tahtotah tiediä, mittuzet ruutat ollah movvas juuri nygöi da kui olis parem sellitä pruazniekkah. Luve tarkembah täs vuoropaginas, kuduan on kirjutannuh Eila Markkinen.

Sobalaukas

Kaksi naistu tuli laukkah.

– Terveh!

– Tulgua terveh! Kuibo voizin avvuttua?

– Saimmo kučun kezäpruazniekkah, ga emmo tiijä, kui sih sellitä. Mittuzet sovat ollah movvakkahat tuliel kezäl?

– Minäbo kerron dai ozuttelen teile keviän da kezän moudua. Kačommo sit pättävät mallit da värit, kudamat ollah teile parahat.

– Passibo. Hyväl mielel miäriämmö sobii. Mibo vuozikymmenii nygöi on movvas?

– Vuozi 2000, millenium. Bootcut-houzut kudamis ollah lahkiet alahal leviet, dai Grunge-džinsat, kudamat ollah ylen vällät da leviet. Nämmis vyödäröt sežo ollah ylen madalat, n’avat nävytäh.

– Mittuzet pluat’at da jupkat ollah movvas? Ollahgo helmat pitkät libo lyhyöt?

– Mollembat ollah movvas. Kaikis movvakkahin on lyhyt, minijupku dai minipluat’t’u Jupkan vyödärö on madal, anna vai n’aba nägyy. Muitengi pal’l’astu ylärungua ozutetah, konzu jupkan libo houzuloin kel pannah piäle pikoi pikkaraine toupiekku.

– A kuibo parem olis sellitä, konzu ylärungu libo siäret ollah moizet, kudamii et jo tahto ozuttua?

– Movvas sežo ollah naizekkahat maxipluat’at, kudamis ollah pitkät helmat da puhvihiemuat. Kaikenualastu muudugi movvakastu sobua on. Pluat’an da houzut sežo voit yhtistiä. Variantua on äijy. On vie moinegi soba: “cat suit”. Täh runganmugazeh kiindieh kombinezonah šuorivutah rohkiembat inehmizet.

– Mittuzet ollah keviän da kezän materjualat da mouduvärit?

– Materjualois ylen komiet ollah sifon da šulku. Nämmis azutut paijat da pluat’at ollah čomat dai pruazniekallizet. Onhäi sežo puuvillahistu, pelvahas luajittuu dai viskouzusobuagi. Värii on äijy da net ollah ylen čomat. On kirkkahii dai pastelivärilöi, vilumbastu dai lämmembästy värivivahtustu. Pantone color -instituutas jullattih vuvven 2022 mouduvärikse “Very peri”. Tämä on fiolietovoih vivahtai sinine, kudamas sežo on ruskiedu värii. Väri on yhtenmoine talviokukanke (=periwinkle).

– Midäbo muudu värii vie on?

– Zelenäine myös on ylen movvakas. Kai sen eriluaduzet n’uansat ollah movvas. Sinizis valpahat dai keskimuzavat värit. Valpahanruskei muga kui pudri, muzavu valpahanruskei muga kui n’amu. Harmuat ollah hiilen da teräksen värizii. Sežo oranževoi, korallanruskei, tipazen keldaine da koufeinkarvaine ollah movvas.

– Ongo valgei väri movvakas?

– Tiettäväine on, no viluhko valgei moine, kui lumi. Beeževoit sežo ollah viluttavat. Nämmis värilöis nävytäh čuurun vivahtukset.

– No vot, äijy on mis vallita.

– Muga, assortimentua on äijy. On yksiväristy dai figuurallistu sobua. Nygöi voit sellitä vivahtus vivahtukseh libo kirkahih värilöih. Kai ollah movvakkahat. Hobjua sežo ei pie unohtua. Hobjazet sovat dai čomendukset ollah ylen movvakkahat. Naizet kačokkua, täs minul teile on čomua pruazniekkupluat’t’ua teijän kezäpruazniekkah. Minun mieles täs mallivalličukses lövvytäh teijän rungoi myö čomat ruutat. Kuibo sit, tahtottogo miärätä nämmii?

– Oi mittuzet čomat ollah. Passibo, rubiemmo sovittamah.

7.2.2022

Paginkluubalazet maltetah magiedu syömisty varustua. Täs yksi hyväččäine reseptu livvinkarjalakse, kuduan on kirjutannuh Hannu Lappalainen.

Hannu-diädän kalapastos

Päčis havvotut pastokset päitäh hyvin syömizekse murginal libo ildupalakse yöniekoil. Pastokset varustat kebjieh: pidäy vai sevoittua ruohkuainehet da päčči hoidau loput. Nenga emändäl da izändäl jiäy aigua olla yhtes gostien kel. Pastoksen piäruohkuaineh voibi ollah liha, kana, kala libo eriluaduzet ouvešit. Pastoksien ližättehekse voibi tarita ezimerkikse ruskeijuurikoidu da suolattuu ogurčua libo saluattua dai batonastu libo valgiedu leibiä.

Tänäpäi valmistan pastoksen ilmai lihua, sendäh gu tämän illan gost’u ei syö lihua. Kala voibi olla gruavattuu (zuaharin kel suolattuu), savustetuu libo pilkottuu kalafiletty.

Täs on reseptu 3–5 hengele.

Tarvičet:

• 300 gr gruavattuu lohtu
• 200 gr savustettuu kalua
• 1-2 kpl laukkua
• vähäzen puatokkua
• 500 gr kylmätettylöi kartohkupuikkozii
• 200 gr kylmätettylöi ouveššipuikkozii
• 3-4 dl sagiedu sliuhkuo
• 2-3 dl kalaliendy
• ukroppua, pippurii, čosnoukkua, suolua, limonansokkua

Azu nenga:

Pilko laukat, ližiä vähäine puatokkua da kypsendä pyhävois madalas lämmös (freesua). Ližiä palazikse leikatut kalat da anna hauduo kodvaine. Ližiä kalan joukkoh vie limonansokkua, gu ezmäzikse kalan magu tarviččou happuo da toizekse limonansokan mavul voibi korvata suolan maguu. Sevoita sulanuot kartohkat da ouvešit laukku-kalasevoitekseh dai mavusta se ukropal, pippuril da čosnokal. Ližiä lopukse sliuhkat da kalaliemi sego tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla sežo varovaine: käyttänet gruavattuu libo savustettuu kalua libo kalaliemikuubiekkoi, musta, sto niilöis on äijy suolua. Pasta päčis 200 gruadusis 1-1,5 čuassuu.

Hyviä syöndyhimuo! Leiby-suolu syöjile!

1.2.2022

Paginkluubalazet äijäl suvaijah kažiloi. Myö kai tahtoimmo ezmäi avata sivun nimel Kažiloin uudizet! Nygöi täl sivul meil on kažiloin rubriekkua, da tänäpäi on Runoloi kažiloih näh -rubriekan avuandan vuoro.

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Kažinpoigazet pikoi pikkarazet,
pörhäkközet, pehmiet,
tölmetäh hyö nurmikol
jagahizel vessel on.

Päiväine pastau lämmästi,
tuulen hengävys hillazeh
kukkazii liedžuttau.

Kažinpoigazet pikoi pikkarazet,
pörhäkközet, pehmiet,
kižates hyö väzytäh,
kerras muate viertäh,
nurmikole uinotah.

Linduzet pajuo pajatetah
Heinyčirkat viulul soitetah,
kažinpogazii uinotetah.

31.1.2022

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

Terveh! Täs kažiloin uudizet pakkaskuul:

Terveh teile, täs vereksembät kažiloin uudizet Jovensuuspäi.

Toiči sanotah, gu kažile on parahite mieldy myö moine elos, kuduas ei ole liijakse uuttu libo kummakastu. Nengomah hil’l’akkazeh tabah ollah kažit eletty talvikuul tiä Jovensuusgi sen jälgeh, konzu hyö ezmäi yhten kerran puututtih kandokožinoloih da niilöis elättilöin liägärih. Toizel kažil on liijakse aktiivine suojusrauhaine, sendäh hänel pidäy puaksuh ottua verikoittehet. Toine kaži oli keral vaigu rokotehtu suamas.

Ozakse liägärin tiijot oldih hyvät, nygöi voijah kažit huogavuo. Täl nedälil hyö ollah vaigu kačottu-duumaittu ainos muuttujua siädy. Konzu päivy on ylen lämmin, kažit virutah lattiel da ihan unohtetah kai kattiet da od’d’ualazet. No, talvikuul yhtelläh voit tuliruttoh kylmiä da pakkazel kažit muatahgi toine toizen piäl libo muite rinnakkai hos divanal.

Pakkazen täh kažiloin mieles nedälin paras dielo oligi varmah se, konzu heijän ristikanzat liikutettih omassah kruavatin toizeh kohtah. Nygöi se on kažiloin kruavatti, sendäh gu on lämböbartarein vieres.

28.1.2022

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Terveh teile! Minä olen Aatu, načal’niekku täs perehes. Tämä on minun valduistuin, kuspäi on hyvä vardoija i kačella, midä minun palvelijat ruatah.

Onhäi minul vie toinegi nimi – Kuldupalaine. Tämä nimi on minule mieldy myö, muuzikkua korvih tulou, konzu emändy minuu kuččuu ”omakse rakkahakse Kuldupalazekse”.

Toinah konzu midätah pahua olen luadimas, kerras Aatukse kuččuu minuu emändy. En voi ellendiä, mindäh kukkupadazispäi ei sua muldua kuobie iäres. Tiettäväine ellendän, mindäh emändy ei sidä minun ruaduo suvaiče, hänele roih kabrastamistu. Nu häi ei ellendä, što minä händy avvutan, kukkii hoijan, mullat kouhakokse azun.

Onhäi muudugi dieluo, kudamis emmo ainos ole yhty mieldy, ga yksikai olen hänele rakas dai häi minule.