Livvinkarjalaine paginkluubu

Terveh teile! Pakkaskuus 2022 algajen karjalan kielen elvytysprojektan hantuzis ruadau Livvinkarjalaine paginkluubu.

Täl sivul myö julguammo paginkluubalazien kirjutuksii, starinoi, runoloi, uudizii da konzu midägi. Yhty sinägi meijän paginkluubah!

Livvinkarjalaine paginkluubu Facebookas: https://www.facebook.com/groups/326474152732811/

17.6.2022

Kirjutannuh: Hannele Kumpulainen

Opastusvideot karjalakse: kačoin äijän kerdua

Karjalankielizet paginvideot jullattih oraskuul. Kogonažus avuau hyvin eriluaduzii nägökohtii kieleh da suau duumaimah kielen tilua holističnoilleh.

Livvinkarjalastu paginvidedu on viizitostu da niilöis pagizijua on kaikkiedah kaheksa lapset keräle čotaijen. Kai aiguhizet pagizijat ollah kielenaktivistat. Yksi videovuitti kestäy läs viitty minuttua. Kuvuamine da iänentoistamine on ammatillizesti luajittu.

Videosarjan allus tuvvah ezile sidä tunnehtakkua, kudai on siirdynyh evakkoloin lapsile da kudamua hyö vie nygöigi kannetah. Klipas on hyvin ozutettu net kielellizet toizenluadužuon kogemukset, kudamat omas puoles suadih karjalazet vaikastumah Suomes da monis tapahtuksis heittämäh kielen. Ven’an puolel histourii on olluh eriluaduine, ga siegi karjalan kielizien oza oli jygei. Mollembii, kui Suomen muga i Ven`an karjalazii, on yhtistännyh se igävy toziazii, što kieldy paistih, ga sidä ei opastettu kirjuttamah. Nygöi mollembis mualois ruatah ruaduo kielen hyväkse.

Karjalankielizet uudizet, kudamih näh sežo luajittih video,  on yksi tärgei suavutus kielen elvytykses. Uudizii on kuultu Ylel jo seiččie vuottu, ga sanozin iče vaiku seiččie vuottu.  Uudizet ollah tärgei karjalankielizile, ga myös net ollah näytehikkun karjalankieles suomelazile kuundelijoile. Oli ylen keräletembuaju dielo nähtä, kui uudizet roitah da Hiloin Natoi on lugemas niidy! Kui kehitytäh kai muut kielet, mugai sežo  karjalagi kehittyy, nygyaigastu karjalankieldy luajitahgi ylen äijy ihan uudizii azujes.

Iče pien juumorua eloitärgienny vuitinnu karjalažuttu. Juumoru avvuttau ristikanzua kestämäh da se sežo yhtistäy rahvastu. Yhtes videovuitis kačotah hairiehvedäjii sanoi da sit suau jogahine nagrua kylläl. Myös yhtes olemizen tärgevys nägyy kaikis nämmis starinois.

Videot ollah kuvattu Jovensuus, kus opastetah karjalan kieleh yliopistos da karjalua voit vähäzen kuultagi. Yksi videovuitti kuvattih Savonlinnas, kus kaksi karjalastu löydi toine toizes paginkanzan.

Yhtes videovuitis piäzemmö Tuuksele, ihan Anuksen Karjalah, kus karjalan kielen kehittäi Hiloin Natoi on roinnuhes.  Natoi kerdou omas matkas kielen elvyttäjäkse, buabas, kudai hänel andoi armahan karjalan kielen. Häi opastui karjalan kieleh Petroskoin valdivonyliopistos, kus häi myöhembä sežo ruadoi kielen opastajannu. Natoi kuččuu, kui äijät muutgi,  omassah opastajua L`udmila Markianovua karjalan kielen muamakse, häihäi oli normiiruinnuh livvinkarjalan kielimuvvon. Nygöi Natoi on kiändäi da opastai Päivännouzu-Suomen yliopistos. Karjalan opastundu tuli ozakse avvonazen yliopiston taričustu da opastundas rodih mahtoline dielo loitočigi. Natoi iloičeh, gu tänä vuon livvinkarjalan peruskursal oli rekordumiäry opastujua, keräl oliv sežo äijy nuordu.

Lapsis da lastenkazvatukses on äijy videovuittii,  rippuuhäi kielensiirdymine jälgimäi sit, omaksutahgo uvvet sugupolvet karjalan kielen da ruvetahgo käyttämäh sidä.

Olen kaččonuh nämmä videot, kudamis paistah livvinkarjalakse mondu kerdua, gu kieldy on mieleh kuunnella, da kuundelen vie enämbäzengi kerdua.

Videoloin kačondan jälgeh nouzou joga kerdua ylen tärgei kyzymys: a kui da midä minä iče voizin ruadua enämbän karjalan kielen hyväkse?

Kačo sinägi videot täs:

https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opetusvideot/

25.5.2022

LAUKKUSANASTUO LIVVINKARJALAKSE

Kerännyh da luadinuh: Eila Markkinen

Laukan pidäi ylen hyvin tiedäy, mittumua sanastuo laukas käytetäh. Konzu laukan pidäi maltau karjalakse, hänel on mahto kerätä dai luadie laukkusanastuo da nenga sit kehittiä nygösty karjalan kieldy.

Kačo nečidä sanastuo da sano omii mielii da ehoituksii:

logo – logo

kupsu, kaupiččii – kauppias

myöjy  –  myyjä

klijentu – asiakas

myvvä – myydä

tarita –  tarjota

ostua – ostaa

kassu – kassa

kassukoneh –  kassakone

maksopiäteh –  maksupääte

kvitansii, čiekku – kuitti

bankukarti – pankkikortti

käzidengu –käsiraha, käteinen

maksua käzidengal – maksaa käteisellä

maksua bankukartil –maksaa pankkikortilla

plastiekkupakiettu – muovikassi

bumuagupakiettu – paperikassi

rekluamu – mainos

reklamiiruičendu –mainonta

reklamiiruija – mainostaa

rekluamukampuanii – mainoskampanja

rekluamutekstu – mainosteksti

reklamacii – reklamaatio (valitus, korvausvaatimus)

luadie reklamacii – tehdä reklamaatio

hindu – hinta

hindulippuine – hintalappu

hinnasto/hindulistu – hinnasto

hinnottelendu – hinnoittelu

hinnoittua/andua hindu/panna hindu – hinnoittaa

hindutazo – hintataso

hinnan nostandu – hinnan korotus

hinnantiedäi – hintatietoinen

taričushindu – tarjoushinta

taričendu/taričus – tarjous, tarjonta

taričuskilbu –tarjouskilpailu

tavarantuoju – tavarantoimittaja

myöndy – myynti

tukulmyöjy/tukullehmyöjy – tukkumyyjä

tavaran myöndy –menekki

tavaran myöndän kazvandu – menekin kasvu

myöndyvoitto/dohodu – myyntivoitto

myöndyhävivö/myöndymenetys – myyntitappio

moudu – muoti

mallivalličendu – mallivalikoima

soba, sovat –vaate,vaatteet

ruuttu, ruutat – (juhla)vaate, -vaatteet

sobaripustin, viešalku – henkari

sellittiä – pukea

sellitä, šuorita – pukeutua

miärävökabinku – sovituskoppi /-huone

miärätä, sovittua – sovittaa

näytehikkun – näyteikkuna

mallitytti – mallinukke

miärävötytti – sovitusnukke/torso

čomendua – somistaa

höyryttiä – höyryttää

höyrytin – höyrytin

ut`uužie – silittää

ut`ugu – silitysrauta

kohendusombelendu – korjausompelu

ommella – ommella (koneella)

puuttua –  ommella (käsin)

Kuva: Eila Markkinen

24.5.2022

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Briha ostoksil mužikoin sobalaukas

Briha kävelöy suures ostoskeskukses da duumaiččou, kus olis löydiä moine hyvä dai movvakas laukku, kudamas myvväh mužikoin sobii. Mones laukas siiriči häi jo on astunuh, ga nygöi seizattuu kaččelemah yhty näytehikkunua, kus kokotetah čomih, movvakkahih dai värikkähih kezäsobih sellitetyt mallitytit. Kodvazen briha niilöi ihailou, da duumaiččou: kävähtämmös laukkah.

Sie häi suau nähtä monenluadustu čomua miehien sobua, kudamat viešalkois riputah. Myöjy huomuau, ku brihua interesuijah kaprit da sit häi menöygi brihua palvelemah.

Myöjy: Terveh! Kuibo voizin avvuttua?

Briha: Terveh! Tahtozin ostua kaprit, kudamis on kormanit salbaimienke.

Myöjy: Kačo, nämmä sinizet da ruskiet ollah salbainkormaniloinke. Vie sežo erähät mustat ollah jällel.

Briha: Suvaičen ruskiedu värii. Tahtozin miärätä ruskiet kaprit.

Myöjy: Mibo sinun razmieru on? Vikse 50?

Briha: Minun razmieru on 50.

Myöjy: Täs sinule pättävy razmieru, ole hyvä. Miäriändykabinku on hurual, laukan čupus.

Briha: Yhteltiedy voizin miärätä kagluspaidoi, kudamis ollah lyhyöt da pitkät hiemuat.

Myöjy: Tahtotgo pruazniekkupaijan vai vällänaijanpaijan?

Briha: Tahton ostua vällänaijanpaijan. Minul algavuu nedälin peräs kezäloma. Matkuan sevoittaren kezämökile huogavumah dai kalastamah.

Myöjy: Paijat ollah täs. Tule, muga kačommo sinule pättävät mallit. Täs on kodazilolijua puuvillupaidua, sinisty, ruskiedu, maksankarvastu da beževoidu. Vie on yksiväristy pelvaspaiduagi, vaiku pelvahankarvastu dai pitkien hiemualoinke.

Briha: Mittuzet hinnat ollah nämmil paijoil?

Myöjy: Puuvillupaijat pitkien hiemualoinke ollah taričukses, maksetah vaiku 20 euruo. Niilöin normal’noi hindu on 39 euruo. Ga puuvillupaijat lyhyölöin hiemualoinke maksetah 29.90 da pelvahas luajitun paijan hindu on 149 euruo.

Briha: Tahtozin miärätä beževoidu paidua, kudamas on pitkät hiemuat dai pelvaspaidua.

Myöjy: Täs sinule razmierat S dai M. Suat sovittua mollembua razmierua, kudai sit roinnougi parembi.

Briha: Passibo, kävyn miärändykabinkah.

—Kodvazen peräs briha čökähtähes ozuttamah myöjäle, kui parahite hänele ollah kaprit da puuvillupaidu.

Briha: Nämmä kaprit mugakui paidugi ollah buitegu minuh näh ommeltu. Sežo materjualu minuu miellyttäy.

Myöjy: Muga, puuvillas luajitut, kuigi sežo pelvahas luajitut sovat ollah luonnonmaterjualua. Net hengitetäh, niilöis et hiesty.

Briha: Nämmä sovat ollah minule mieldy myö. Ostan nämmä kaprit, tämän puuvillupaijan dai sežo pelvaspaijan. Mollembat paijat razmierua M. Tahton vie ostua kodazilolijan sinizen paijan lyhyzien hiemualoinke. Sehäi on moine huovisgi, vaiku 20 euruo.

Myöjy: Muga, nygöi maksau ostua. Taričukses ollah sežo heinänkarvazet borčuiččijanmaikat. Hindu vaiku 8.90.

Briha: No vot ollah huogehet! Kerras ostan kolme borčuiččijanmaikkua, razmieru M. Nämmä hyvin päitäh kezäkse dai kundozualahgi.

Myöjy: Muga, dai heinänkarvaine nygöi on ylen movvakas väri. Ga täs, ole hyvä:

Briha: Passibo. Täs nygöi ollah kai. Kunne voin maksua? Kus on kassu?

Myöjy: Kačo, kassu on oigiel, nečie, kus nevvondumerkis lugou kassu.

Briha: Passibo.

Myöjy: Passibo suuri sinule. Hyviä keziä. Tule toiči.

—Briha menöy kassale.

Briha: Terveh!

Kassuneidine: Terveh!

Briha: Äijän lövvin hyviä kezäsobua. Kačommo, äijängo kai nämmä maksetah.

Kassuneidine: Čotaičen. Kaprit 69.90, puuvillupaidu lyhyzien hiemualoinke 29.90, pelvaspaidu 149 euruo, puuvillupaidu pitkien hiemualoinke 20 euruo, kolme borčuiččijanmaikkua 26.70. Nämmä kaikkiedah 295.50 €.

Briha: Passibo. Voibigo maksua bankukartil?

Kassuneidine: Tiettäväine, täs, ole hyvä.

Briha: Passibo!

Kassuneidine: Täs sinule kvitansii, ole hyvä.

Briha: Passibo suuri. Nägemizih.

Kassuneidine: Nägemizih. Tule toiči.

Huom. da muhahtus! Kassu on  kassa dai letti, palmikko, ga täs se on kassa.

Kuva: Pixabay

11.5.2022

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Ongo vahnal kaunehkirjallizel kniigal midätahto annettavua nygözen aijan ristittylöile?

Minä opastun karjalan kieldy Päivännouzu-Suomen yliopistos. Tänä keviän otin ozua Karjalan kielen lugupiiri -verkokursah. Erähänny opastusruavonnu oli kirjuttua mitahto karjalankieline kaunehkirjallizen kniigan arvostelu. Minä valličin oma lugemine -tevoksekse Juhani Ahon kirjutetun pienen romuanan “Raudutie”, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1864.  1800-lugu oli Suomes kanzallizen nouzun aigua, konzu muga sanotut suomenmielizet (fennomuanat) torattih suomen kielen stuatusas ruočinkielizienke da jällembäči sežo ven’an kielen kel.

Johannes Brofeldt oli roinnuhes 11. syvyskuudu vuvvennu 1861 da lähti tuonilmazih 8. elokuudu vuvvennu 1921.  Häi kiändi oman nimen suomekse vuvvennu 1907, konzu se muutui Juhani Ahokse. Häi oligi enzimäzii suomenkielizii ammattikirjuttajii da hänen ala kesti läs 40 vuottu.

Mikse minä valličin Raudutie-tevoksen? Juhani Aho oli fennomuanu da hänele suomekse kirjuttamine oli ičestäh selgei. Kniigan piähenget Matti da Liiza ollah päivännouzupuolizii ristittylöi da kniigan tapahtumat ollah sijoitettu Päivännouzu-Suomeh, Savoh, kudamih meil karjalaizil on viha-rakkahus-väli. Tuttavuin Raudutie-kniigah, konzu opastuin gimnuazies da “Raudutien” lugemine oli pakolline vuitti muamankielen kursua. Toine kosketus täh kniigah oli 1970-luvul, konzu sen pohjal luajittih tv-fil’mu. Gimnuazies “Raudutie” oli minun mieles ainos igivahnu, pölyhine kniigu, kudai oli pakko lugie. Fil’mu oli minun mieles ylen hyvä da ližäi minun mielenkiinduo kniigua kohtah. Karjalankieline kiännös on kohtavukzellizen uuzi, se on piässyh ilmah 2000-luvun allus. Konzu sain kniigan ičelleni, vastas oli vie vessel hämmästys: kiändäi oli iče L’udmila Markianova.

Gu alloin silmäillä tevostu, huomain terväh, mittuine kebjieh ellendettävy L’udmilan kiännös on. Sežo luonnon kuvuamine on veres da elävy; “Pakkaine paukkuu čuppulois, räškäy pitkin aijan selgiä da sieglou huurrehtu puuloih da tuhjoloih. … Kuuzen ladvas kyhnistäy harakku, kaglu lyhyönny da sangiennu, piä höyhenien sydämes.”… “Aijan selläl istui harakku. Se hyppäi siepäi seibähän nenäh račkahtih imeläh nagroh…”No tol’kovai sil nygöi on vessel…tyhjän nagrajal” burbetti Matti da riuhtoi tammua parembah juoksuh…”etgo sinä ellendä, ku sinuu harakatgi nagretah-!” Tekstas on ylen äijy mostu yhtenjyttymiä sanua libo sanondua, kui minun omas pohjaskarjalazes murdehes. Sendäh tekstu tunduu kodihizel.

Hos “Raudutie” on piässyh ilmah läs 150 vuottu tagaperin, sen tiemu on nygöigi aijankohtaine. Tundematoi, uuzi da kummalline varaittavu, no yhtel aigua lumuoju. Jiändy vahnah, tuttavas da turvallizes eländy tunduu parembal vaihtoehtol, migu vastavundu tundemattomanke. Uvven dielon eksperimentu vuadiu nenänsyvindiä da rohkevuttu.

Tevoksen allus Matti on maksamas arendujyvii pappilas. Protopappi kyzelöy Matil, ongo häi kuulluh rauduties, kudai kulgou ihan lähäl Lapinlahten kirikkyö. Protopappi kehoittau Mattii, gu pidäs yhtelläh kävvä ozuttamah Liizale raudutiedy. Täs tapahtumas algau mieldykiinnittäi da jumornoi kerdomus, kahten yksinkerdazen kyläläzen rohkies šeikuičendas da tuttavundas uudeh dieloh.

Ahon sarkazmu kukkiu kui kniigu- da rahvahanviizahuon, mugai progsessiivižuon da konservatiivižuon keskel. Häi panou hyvin rahvahan syvien rivilöin deputantat, Matin da Liizan, kummeksimah da nenänsydijänny, no mugaže ebäilijänny tarkastelemah progresan uuzimua tuotehtu. Mustelen iče mostu:  silloi konzu saimmo meijän školah enzimäzet tiedokonehet, niilöi kallehii konehii piettih lukkuloin tagan, net viritettih suurdu mielenkiinduo, ga ainos harvoil da vallituil oli luba käyttiä nennii.

Kniigan juoni menöy hil’l’ah, kui kai dielot tuah aigah. Matti kuuli protopapilpäi uudizen kummallizes azies, rauduties. Kniigan toizes luvus kuvaillah Matin konkretnoloi mielikuvii rauduties dai sidä, midä raudutiemielikuvat tuodih hänen ičenviendäh. ”Matti oli aiga hajamieline…Huttulan taloin palvelijal häi kyzyi, ollogo izändy mennyh raudutiedy kaččomah…raudutie oli Matin mieles kogo kodimatkan aijan. Kylys ei Matti da Liiza äijiä nimidä paistu. Ei Matti da Liiza vie ildastu syvvesgi paginoih piästy. Välil Matti duumaičči mainita rauditiedy, no jätti dielon tuliekse päiväkse. Raudutie oli Matin mieles yölgi muga, što uni ei tulluh”.

Kolmandes luvus Matti yhtelläh sai mainittuu raudutie-sanan iäneh. Häi sanoi sen mennen siiriči muun paginan joukos välinpidämättömästi, kui vai maltoi. ”Nygöi se on Lapinlahtengi kiriköl raudutie…oletgo kuulluh?”  Täs luvus Matin da Liizan sanelmus libo pagin on parahimilleh.  Mollembua, kui kirjuttajua, mugai kiändäjiä lykysti tuvva ezih tunnelmua ylen hyvin.

Sit Liiza käi yksinäh pappilah da sai ližiä tieduo rauduties. Mattii ei miellytännyh, gu akku tiedäy  azies enämbi händy. Sendäh rauduties ei paistu Korventaustal ni yhty sanua lopputalven aigah.

Hyö piätettih lähtie Lapinlahteh kuundelemah paikallistu pappii da mugaže kävvä kaččomah raudutiedy Iivananpäivän aigah. Kirikköh hyö ei kerritty, gu juna oli Lapinlahtel kirikköaigah. Kniigan lopus ollah Lapinlahten raudutieazemal. Matti da Liiza kummeksitah kaikkii: stroikkii, ristikanzoi, istutuksii. Liizan mieles monet ristityt azemal oldih ebäystävällizet da jyrkysanazet. Matin da Liizan negatiivizen elämyksen tagaperäl oli varmah uudeh azieh liittyi ebävarmus. Tämä tulou enne kaikkie ilmi kuvavukses Matin da Liizan enzimäzes junamatkuelämykses.

Kniigu oli vahnu, no mieldykiinnittäi. Tämän lugemiskerran aigah sain ihan uuzii nägöpuolii kniigah näh. Se on ylen hyvä aijankuva 1800-luvun lopun elostu Suomen kyläalovehel. Nygözeh aigah päitäh kahten ristikanzan puaruvälin dinuamiekku libo vuorovaikutus dai uvven menemizen procesan elementat. Kiännös on parasluaduine da sidä on kebjei ellendiä.

Kniigan allus tunnelmu on tyyni da ozutahes, buitegu aigu olis azetunnuh. Kniigan lopus vauhti ližävyy, aziet tapahtutah ruttoh da segavah. Liennöygo tämä olluh ennustus tulies aijas.  Matti humalduu da vastus matkanazundas jiäy silkeskie Liizale. Liiza hoidi uvven dielon ylen hyvin. Kirjuttai tahtoi ozuttua, gu naine voibi tarbehen mugah ottua vastuttu dielolois. Kodihtulendu merkičči tulemistu vahnah da turvallizeh ymbäristöh, kudai on suojas muailman myrskylöil. Lopus vuotin erähii vihjavuksii Liizan da Matin starinan jatkokse, no kirjuttai jätti jatkon luadimizen jogahizen mielikuvan varah.

Kuvas on Hannu Lappalainen

27.4.2022

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Obrazan mualuamine on moine ruado, kudamua pidäy azuo hil’l’akkazin tävvel syväimel malittuloinke. Enzimäzekse pidäy pohjustetule lavvale tarkah piirdiä kuva, kudaman tahtot mualata. Iče mualuamizeh tarvitah äijy eriluadustu väripigmentua, kudamat hierretäh hierdimel? Jäiččyemul’sienke.

Täh vie ližätäh vähäine vetty: mugahäi roih hyvä muju kruasindah niškoi.

Kistii  sežo on hyvä olla monenluadustu, piendy dai suurembua, oravankarvastu dai niäjän karvas luajittuu. Nenne ollah parembazet, migu sintiettizet kistit. On taki muitegi hyvä käyttiä obrazan luadimizeh luonnonmaterjualua, kudamat ollah luomukunnaspäi.

Obrazan mualuamizeh näh pidäy olla äijy aigua, ei pie hädävöijä. Konzu suat sen valmehekse, on sih mualattu ylen mondu värikerrostu dai vallenduskerrostu. Obrazu pidäy vie voidua. Vuottua vai pidäy mondu kuudu, anna värikerrokset hyvin kuivetah.

19.3.2022

Paginkluubalazien kažiloin uudizii

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

KAŽILOIN HIRVEI PÄIVY

Egläi kažit havačuttuu kerras ruvettih kirgumah nälgiä da heijän vačat lujah kuristih. Varmahgi hyö duumaittih, gu heijän ristikanzat oldih ihan höblöikse tulluot, gu ei maltettu ni kažii enäm syöttiä. Kažit ei mustettu, konzu hyö iellizen kerran oldih suadu murginua, eigo ni yhty lihanpalastu huondeksel puuttunuh heijän torielkoile! Vikse hyö kuultih ristikanzoin paginua sih näh, mindäh olis kažiloin turvalližuon periä ylen tärgei dielo olla syömättäh, ga yhtelläh heijän hädä-nälgy oli moine suuri, gu heil eulluh mahtuo ellendiä nimidä.

No, murginua nikonzu ei tulluh, da kažit puututtih kandokožinoloih – mindähbo myös!? Kažiloile tämä dielo ei olluh mieldy myö da hyö čiihottih da opittih murdua kožinoloin uksii. Mašinas ajajes hyö vängyttih, toinah liijakse ravien ajelendan täh rodih heile paha olo.

Pahakse mielekse kažit dogadittih, gu hyö oldih tuaste elättilöin liägäris. Täl kerdua hyö ei hätkie duumaittu omua hirviedy ozua, sendäh gu liägäri pani heih vägeviä rohtuo, kudai kerras sordi heijät da sai maguamah liägärin pertin koval lattiel.

Tulien kerran kažit havačuttih elättilöin liägärin leikavusžualas, kuduas hyö vuotettih narkouzan loppevundua. Kummu dielo, hyö toinah duumaittih, vastevaihäi myö olimmo sit toizes pertis, kuduas meih ainos čökätäh konzu mittustugi injekciedu da rohtuo, ga nygöi olemmo tiä! Lekarsvoin da narkouzan täh kažit oldih ylen pöllästynnyöt eigo vikse ni tietty, gu heis yhtel oli otettu suuspäi iäres hammaskivie da toizel ližäkse vie kolme hammastu!

Nygöi kažit ollah omassah kois da huogavutah egläzien varavoloin jälgeh. Ezmäi hyö voijah olla vähäzel väzynyöt, ga terväh hyö tahtottavalleh dogaditah, gu elos on äijiä parembi, konzu suus eule hammaskivie libo kibiedy hammastu.

15.3.2022

Kalevalan päivän (28.2.) kunnivokse oli sežo moine tembavus, kudamas naizet šuorivuttih kanzallizih ruuttih da suksitettih. Ylen oldih  čomat kaččuo moizet hiihtäjät!

Tämä tuhukuun pruazniekku oli jogahizele mieldy myö. Kaikile roittih ruskiet rožat dai kylläl vesseliä mieldy.

7.3.2022

Sellitä sana -kiža on ylen hyvä! Oletgo konzutahto kižannuh moizeh? Paginpertiläzet sidä ylen suvaittih da nygöi karjalazet nuoret livuttih sih.

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

3.3.2022

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

3.3.2022

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Minun päivy

Minä olen Hannu, 69-vuodehine penzionieru. Enne eläkehele piäzemisty ruavoin opastusohjuajannu ammattikorgeiškolas da olin yrittäjänny karjalaizes syömizrestoranas Ilomančis.  Minul on hotelli- da restoranualan dai opastajan opastus. Ližäkse olen pedagougien magistru. Suvaičen hora- da yksinpajuo, fiskul’tuurua da karjalan kieldy. Olen sežo aktiivine pravoslaunoin prihodan ozanottai.

Pagizen täs yhtes minun päiväs. Se oli toinah vähästy kiirehellizembi, migu tavalline päivy. Nedälinpäivy oli toinargi da Suomes sidä kučutah ”laskiaiastiistaikse”.   Perindehellizesti silloi enne čurattih, ga minä olin huondeksel vezigimnastiekas, mi on minun himoruado noumeru 1. Minul on sie virtualine, läs yhten čuasun programmu. Kävyn vezigimnastiekkah 2-3 kerdua nedälis.

Tulin kodih vezigimnastiekaspäi läs 10 aigah, söin huondespudron da azuin karjalan kielen kodiruadoloi. Sen jälgeh alloin valmistella pyhälaskumurginua. Olin kuččunuh murginale yhten aigah meijän suvinuaburit Espoospäi da iččeni kaksossizären ukon kel.  Murginakse taričin perindehellisty pyhälaskusyömisty, hernehrokkua, kudaman olin keittänyh jo aijembah.  Jälgisyömizekse oli pyhälaskupäppilöi, kudamat minun sizär oli pastanuh da täyttänyh mandžoivaren’n’an da pieksetyn kinuskisliuhkoin kel. Meidy oli stolas seiččie hengie, syömizet oldih hyvät da tunnelmu oli mugažu. Minä duumaičen, što ristittyzil on ylen istuo kaikes rauhas yhtehizen stolan ymbäri hyvien ystävien kel, paista dai syvvä magiedu syömisty.

Loppupäivy menigi yhten himoruavon, pajattamizen, merkilöis; näit ku nellän aigah minul oli rahvahanpajon urokku kandelehtaidoilijan Liisa Matveizen opastamizel da kuvven aigah menin vie kirikköhoran harjaittamizeh Pyhän Elian kirikköh. Yksinpajon urokal harjaittelin karjalankielizii pajoloi, kirikköhoras programmas oli pyhän aijan pajoloi.

Kois söin vie ildazen, kačoin TV-uudizet da luvin päivän lehtet digi-muvvos. Menin muate yhtentostu aigah väzynyönny, ga ozakkahannu.

23.2.2022

Minun päivy -rubriekku

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Minun ruadopäivy sobalaukas

Onhäi moine sanondaine: vuvvet ei olla vellekset keskenäh. Yhteh luaduh voibi sanuo nedälilöis dai päivisgi. Mugai sežo minul ruadopäivät naizien sobalaukas ei olla yhtenluaduzet. Tiettäväine jogahizes päiväs on rutiinanjyttysty ruaduo, ga on taki laukas konzu midägi muudu klijentan palvelendan ližäkse.

Toiči pidäy planiiruija tapahtumua, azuo rekluamua gaziettah dai socializeh medieh, muga kui Facebookah, čomendua ozutehikkunua, vastavuo sobamyöndytiijustajienke, ostua keviäl tulien sygyzyn dai talven sobua da ruuttua. Sygyzyl jo ostat mallivalličukset tuliekse kevätty dai keziä.

Minun laukas suau sežo palvelendua kohendusombelemizeh. Ristikanzat tuvvah takkiloi, štaniloi, pluat`t`oi, jupkii, paidoi dai ken midägi kohendettavua. Sit ainos konzu vai aigua on, istavun ombelemah da puuttamah. Konzu uuttu salbaindu takkih libo štaniloih pidäy panna, konzu lyhendiä lahkehii, helmoi libo hiemualoi. Ga toiči pidäy sobii kaijendua libo levendiä. Monenluadustu on ombelenduruaduo.

Toiči inehmizet tahtotah tiediä, mibo on heijän värivuvvenaigu. Sit hyö zvonitah libo tullah laukkah tiluamah aigua värianualizah. Tämä ruado ongi ylen mieldykiinnittäi: sellittiä klientale kai hänele parahat värit selgiemizeh niškoi.

Tiettäväine yrittäjäl ainos on äijy ruaduo, muga sežo minulgi. Toiči päivät vönytäh ylen pitkikse, pidäyhäi laukku vie ruokkiegi veriän salbuamizen jälgeh.

Yksikai suvaičen ruadua laukas, onhäi neče ruado moine hyvä pagizijale inehmizele. Suan vastavuo ristikanzoinke, tuttavuogi heijänke dai avvuttua heidy.

Anna vai ruaduo on äijy, ga ei ruado ruandal loppei dai vierii kivi ei sammaldu!

22.2.2022

Paginkluubalazet maltetah hyviä syömisty varustua, hyö tietäh äijän magiedu reseptua da juatah niilöi teilegi!

Kirjutannuh: Hannu Lappalainen

Kirkas gribasuuppu Elvira-mučoin tabah

Pravoslaunois kirikös algau kevätkuun allus suuri pyhä, kudai kestäy seiččie nedälii da lopeh Äijänpiän. Pyhä on ainos rungalline da hengelline. Hos enimyölleh duumaijah, što pyhittämine koskeh ainos moizii tiettylöi syömizii kui liha, jäiččy da maidohizet.  Pyhä algau sobupyhänpiän / sovindupyhänpiän kirikös, konzu sie on yhtehine prošken’n’an pakičendu da andamine. Kuajivus da prošken’n’an andamine ollahgi tärgielöi hengellizen pyhän dieloloi.

Tiettylöin syömizien ližäkse pyhän aigah pietellähes sežo eriluaduzis ilonpiendöis da pruazniekois. Pyhän aigah suittunuot dengat pidäy andua hyvyöntevgoh. Kirikköižät oldih viizahat, ku sijoitettih pyhäaijan ainos pruazniekan iele: ristikanzal on hyvä hilletä pruzniekan iel.

Sain tämän pyhäsuuppureseptan Värskan pravoslaunoin prihodan protopapin mučoil Elviira Põldil Estouniespäi. Elviira on roindua myöte Komispäi.

Tarvičet:

3 keldujuurikoidu

3-4 kartohkua

1 laukan

3 čosnokan kynty

50 gr kuivattuu gribua

(libo läs 400 gr tuorehtu)

30 gr greččuu

1 l vetty

2 ouveššikuubiekkua

mustupippurii

suolua

hienondettuu ukroppua

AZU NENGA:

Livota grivat lämmäs vies puoli čuassuu. Ota grivoin livotusliemi tallele da pilko grivat vähästy pienembikse. Pilko laukku da čosnokan kynnet dai freezua net grivoin kel pyhävois.

Kuorita keldujuurikoit da kartohkat dai pilko net kuubiekoikse. Vala grivoin livotusliemi kattilah da ližiä vetty muga, kun nestetty on kaikkiedah yksi litru. Kiehahuta neste, ližiä sih ouveššikuubiekat, laukku-čosnokku-gribasevos, grečču dai keldujuurikoi- da kartohkukuubiekat.  Keitä kartohkoin kypsenendässäh.

Mavusta suuppu pippuril da ukropal dai tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla varovaine: käyttänet ouveššikuubiekkoi, musta, ku niilöis on äijy suolua. Tariče suuppu mustan tostuleivän da kazvosmargarinan kel. Et olle pyhäniekku, syö gribasuuppua kannateksen kel.

14.2.2022

Kažitgi tietäh, kui hyvä on, konzu dovariššu on rinnal!

Kirjutannuh: Sanna Mylläri

Täs ollah minun kažit, Aini da Iita. Hyö ollah rakkahat dovarišat minule. Kažizet ollah ihan eriluaduzet da toiči heil roih midägi riidua huogavundukohtih libo veziastieloih täh. Yhtelläh hyö sežo kižatah yhtes da toiči vähäzen äbäzöijäh toine tostu. Minun kažit ei suvaija muata ihan bokku bokas, ga puaksuh hyö muatah samazes kohtas, toine toizen rinnal. Kažitgi duumaijah, što elos on čomembi dovarišanke. Hyviä ystävänpäiviä kaikile!

Kaksi kažii. Kuva: Sanna Mylläri

14.2.2022

Konzu suat jullattavakse moizen vesselän runozen da rubiet eččimäh sih pättäviä kuvua etgo ni lövvä. Midä sit ruat – kirjutaldat yhtele armahale ystäväle da kyzyt: ehtitgo tänäpäi kuvazen luadie, ystävänpäivyhäi on tänäpäi?! Ga ehtin, vastuau häi.

Runo: Eila Markkinen
Kuva: Kažin L’uba

Parahat ystävät ollah
kui riäpöit kurniekas:
hyö kaikin ollah syväimes da yhtes!
Hyviä ystävänpäiviä sinule, ystävy armas!

14.2.2022

Ystävänpäivy vai mielespiettävien päivy? Ga mollembat – luve mindäh.

Kirjutannuh: Milla Tynnyrinen

Armas kaži. Kuva: Milla Tynnyrinen

13.2.2022

Ystävänpäiväs on roinnuh mielespiettävien päivy. Luve tämä čoma kirjutus sih näh.

Kirjutannuh: Heli Palviainen

Ystävile poštukartit, ukole ukkavo!

Enne ystävänpäivy merkičči minule vaiku päiviä, konzu pruaznuijah dovarišoin da lähäzien pruazniekkua. Romantiekku ei sih kuulunuh, kui monis muis mualois. Vuozi tagaperin dielo yhtelläh oli muuttunuh, konzu rubeimmo olemah yhtes minun nygözen mielespiettävänke.

Ystävänpäivän huondeksel mulloi duumaičimmo, midä voinnuzimmo toine toizele toivottua. Emmo myö enämbiä vaigu ystävii olluh, ga toizielpäi emmo olluh sobinuh nimidä muudu. Luajiimmo kompromisan da nagratellen toivotimmo toine toizele varakse vaiku ”hyviä päiviä”. Ehtäl dielo tuli uvvessah paginakse da piätimmö, što nečis algajen toivottazimmo toine toizele hyviä vuozipäiviä. Rubeimmo sit virrallizesti olemah yhtes.

Nygöi, ezmäzenny vuozipäivänny, emmo ehti nähtäkseh, sendäh gu elämmö eri linnois da neče päivy puuttuu ezmässargeh. Pruaznučimmo sit sidä edukädeh jo nedälinlopul. Nimidä suurdu emmo planiiruinnuh, sendäh gu olimmo minun muaman luo pidämäs huoldu kažilois. Suovattan luajiin i katoin meile romantiellizen ildazen, kudaman lopukse otimmo palat tortua, kudaman piäle olin pannuh pruazniekkutuohuksen, kui konzutahto roindupäiväle. Kačoimmo fil’moi i kižaimmo videokižoih. Nedälinloppu oli ylen hyvä!

Suvaičuksellistu ystävänpäiviä da mielespiettävien päiviä kaikile!

Ukole ukkavo! Kuva: Heli Palviainen

Pruazniekkustola. Kuva: Heli Palviainen

Tortu, kudamas pruazniekkutuohus. Kuva: Heli Palviainen

11.2.2022

8.2.2022

Midä paistah naizet, konzu tullah sobalaukkah? Hyö tahtotah tiediä, mittuzet ruutat ollah movvas juuri nygöi da kui olis parem sellitä pruazniekkah. Luve tarkembah täs vuoropaginas, kuduan on kirjutannuh Eila Markkinen. 

Sobalaukas

Kaksi naistu tuli laukkah.

– Terveh!

– Tulgua terveh! Kuibo voizin avvuttua?

– Saimmo kučun kezäpruazniekkah, ga emmo tiijä, kui sih sellitä. Mittuzet sovat ollah movvakkahat tuliel kezäl?

– Minäbo kerron dai ozuttelen teile keviän da kezän moudua. Kačommo sit pättävät mallit da värit, kudamat ollah teile parahat.

– Passibo. Hyväl mielel miäriämmö sobii. Mibo vuozikymmenii nygöi on movvas?

– Vuozi 2000, millenium. Bootcut-houzut kudamis ollah lahkiet alahal leviet, dai Grunge-džinsat, kudamat ollah ylen vällät da leviet. Nämmis vyödäröt sežo ollah ylen madalat, n’avat nävytäh.

– Mittuzet pluat’at da jupkat ollah movvas? Ollahgo helmat pitkät libo lyhyöt?

– Mollembat ollah movvas. Kaikis movvakkahin on lyhyt, minijupku dai minipluat’t’u Jupkan vyödärö on madal, anna vai n’aba nägyy. Muitengi pal’l’astu ylärungua ozutetah, konzu jupkan libo houzuloin kel pannah piäle pikoi pikkaraine toupiekku.

– A kuibo parem olis sellitä, konzu ylärungu libo siäret ollah moizet, kudamii et jo tahto ozuttua?

– Movvas sežo ollah naizekkahat maxipluat’at, kudamis ollah pitkät helmat da puhvihiemuat. Kaikenualastu muudugi movvakastu sobua on. Pluat’an da houzut sežo voit yhtistiä. Variantua on äijy. On vie moinegi soba: “cat suit”. Täh runganmugazeh kiindieh kombinezonah šuorivutah rohkiembat inehmizet.

– Mittuzet ollah keviän da kezän materjualat da mouduvärit?

– Materjualois ylen komiet ollah sifon da šulku. Nämmis azutut paijat da pluat’at ollah čomat dai pruazniekallizet. Onhäi sežo puuvillahistu, pelvahas luajittuu dai viskouzusobuagi. Värii on äijy da net ollah ylen čomat. On kirkkahii dai pastelivärilöi, vilumbastu dai lämmembästy värivivahtustu. Pantone color -instituutas jullattih vuvven 2022 mouduvärikse “Very peri”. Tämä on fiolietovoih vivahtai sinine, kudamas sežo on ruskiedu värii. Väri on yhtenmoine talviokukanke (=periwinkle).

– Midäbo muudu värii vie on?

– Zelenäine myös on ylen movvakas. Kai sen eriluaduzet n’uansat ollah movvas. Sinizis valpahat dai keskimuzavat värit. Valpahanruskei muga kui pudri, muzavu valpahanruskei muga kui n’amu. Harmuat ollah hiilen da teräksen värizii. Sežo oranževoi, korallanruskei, tipazen keldaine da koufeinkarvaine ollah movvas.

– Ongo valgei väri movvakas?

– Tiettäväine on, no viluhko valgei moine, kui lumi. Beeževoit sežo ollah viluttavat. Nämmis värilöis nävytäh čuurun vivahtukset.

– No vot, äijy on mis vallita.

– Muga, assortimentua on äijy. On yksiväristy dai figuurallistu sobua. Nygöi voit sellitä vivahtus vivahtukseh libo kirkahih värilöih. Kai ollah movvakkahat. Hobjua sežo ei pie unohtua. Hobjazet sovat dai čomendukset ollah ylen movvakkahat. Naizet kačokkua, täs minul teile on čomua pruazniekkupluat’t’ua teijän kezäpruazniekkah. Minun mieles täs mallivalličukses lövvytäh teijän rungoi myö čomat ruutat. Kuibo sit, tahtottogo miärätä nämmii?

– Oi mittuzet čomat ollah. Passibo, rubiemmo sovittamah.

7.2.2022

Paginkluubalazet maltetah magiedu syömisty varustua. Täs yksi hyväččäine reseptu livvinkarjalakse, kuduan on kirjutannuh Hannu Lappalainen.

Hannu-diädän kalapastos

Päčis havvotut pastokset päitäh hyvin syömizekse murginal libo ildupalakse yöniekoil. Pastokset varustat kebjieh: pidäy vai sevoittua ruohkuainehet da päčči hoidau loput. Nenga emändäl da izändäl jiäy aigua olla yhtes gostien kel. Pastoksen piäruohkuaineh voibi ollah liha, kana, kala libo eriluaduzet ouvešit.  Pastoksien ližättehekse voibi tarita ezimerkikse ruskeijuurikoidu da suolattuu ogurčua libo saluattua dai batonastu libo valgiedu leibiä.

Tänäpäi valmistan pastoksen ilmai lihua, sendäh gu tämän illan gost’u ei syö lihua. Kala voibi olla gruavattuu (zuaharin kel suolattuu), savustetuu libo pilkottuu kalafiletty.

Täs on reseptu 3–5 hengele.

Tarvičet:

300 gr.          gruavattuu lohtu

200 gr.             savustettuu kalua

1-2 kpl            laukkua

vähäzen     puatokkua

500 gr.          kylmätettylöi kartohkupuikkozii

200 gr.          kylmätettylöi ouveššipuikkozii

3-4 dl             sagiedu sliuhkua                                                                                                          2-3 dl             kalaliendy

ukroppua, pippurii, čosnokkua, suolua, limonansokkua

Azu nenga:

Pilko laukat, ližiä vähäine puatokkua da kypsendä pyhävois madalas lämmös (freesua). Ližiä palazikse leikatut kalat da anna hauduo kodvaine. Ližiä kalan joukkoh vie limonansokkua, gu ezmäzikse kalan magu tarviččou happuo da toizekse limonansokan mavul voibi korvata suolan maguu. Sevoita sulanuot kartohkat da ouvešit laukku-kalasevoitekseh dai mavusta se ukropal, pippuril da čosnokal. Ližiä lopukse sliuhkat da kalaliemi sego tarkista suolu. Suolan konah pidäy olla sežo varovaine: käyttänet gruavattuu libo savustettuu kalua libo kalaliemikuubiekkoi, musta, sto niilöis on äijy suolua. Pasta päčis 200 gruadusis 1-1,5 čuassuu.

Hyviä syöndyhimuo! Leiby-suolu syöjile!

1.2.2022

Paginkluubalazet äijäl suvaijah kažiloi. Myö kai tahtoimmo ezmäi avata sivun nimel Kažiloin uudizet! Nygöi täl sivul meil on kažiloin rubriekkua, da tänäpäi on Runoloi kažiloih näh -rubriekan avuandan vuoro.

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Kažinpoigazet

Kažinpoigazet pikoi pikkarazet,

pörhäkközet, pehmiet,

tölmetäh hyö nurmikol

jagahizel vessel on.

Päiväine pastau lämmästi,

tuulen hengävys hil`l`azeh

kukkazii liedžuttau.

Kažinpoigazet pikoi pikkarazet,

pörhäkközet, pehmiet,

kižates hyö väzytäh,

kerras muate viertäh,

nurmikole uinotah.

Linduzet pajuo pajatetah

Heinyčirkat viulul soitetah,

kažinpogazii uinotetah.

31.1.2022

28.1.2022

Kirjutannuh: Eila Markkinen

Terveh teile! Minä olen Aatu, načal’niekku täs perehes. Tämä on minun valduistuin, kuspäi on hyvä vardoija i kačella, midä minun palvelijat ruatah.

Onhäi minul vie toinegi nimi – Kuldupalaine. Tämä nimi on minule mieldy myö, muuzikkua korvih tulou, konzu emändy minuu kuččuu ”omakse rakkahakse Kuldupalazekse”.

Toinah konzu midätah pahua olen luadimas, kerras Aatukse kuččuu minuu emändy. En voi ellendiä, mindäh kukkupadazispäi ei sua muldua kuobie iäres. Tiettäväine ellendän, mindäh emändy ei sidä minun ruaduo suvaiče, hänele roih kabrastamistu. Nu häi ei ellendä, što minä händy avvutan, kukkii hoijan, mullat kouhakokse azun.

Onhäi muudugi dieluo, kudamis emmo ainos ole yhty mieldy, ga yksikai olen hänele rakas dai häi minule.