Karjalan kielen opaštajat ta kielikerhojen pitäjät keräyvyttih elokuun jälkimmäisenä pyhänäpiänä

 

Pyhänäpiänä 29. elokuuta piettih karjalan kielen opaštajien ta kielikerhojen pitäjien toini kerähmö. Enšimmäisen kerran elvytyšprojekti keräsi karjalan opaštajie oraškuun lopulla kevyällä (tietuo kerähmöštä löytyy alempana: toukokuu 24, 2021). Šilloin piätettih jatkua kieliruatajien vaštautumisie.

Toiseh kerähmöh oli planiiruitu kolme pakinua, kumpaset piettih projektin ruatajat. Natalja Giloeva ta Katerina Paalamo šaneltih, kuin mänöy livvin- ta šuvikarjalan opaššanta Päivännoušu-Suomen yliopistošša. Olga Karlova kerto šiitä, mimmosie vienankarjalan kurššija on šuatavilla Šuomešša. Lisäkši oli pakinua opaššušmetodiloista ta -materijaliloista, mitä kerähmön ošanottajat piettih hyövyllisenä tietona.

Tulijiksi kerroiksi on kačottu tärkiekši jakua keškenäh kokemukšie karjalan kielen opaššannašta. Jokahini karjalan kurššin opaštaja tahi kerhon pitäjä varuštau mitänih harjotušta, juohatušta tahi šanakisua, mitä iče opaštajana ollešša käyttäy ta kaččou hyväkši jakua toisilla.

Kerähmön jälkie on kerätty tietuo karjalan kurššiloista, mit matatah tänä opaššušvuotena eri rahvahanopistoloissa ta muissa opaššušlaitokšissa šekä eri karjalaisyhissykšien yhteyveššä. Niijen kera voipi tuttavuštuo elvytyšprojektin blogissa (elokuu 31, 2021).

Kerähmöššä paistih ni tulijašta pruasniekašta – Karjalan kielen päiväštä ta šiih liittyjäštä netälistä – konša netälin aikua eri linnoissa ta kylissä on meininki pityä eri tapahtumie, kumpasien tavottehena on šuaha karjalan kieli näkövämmäkši yhtehiskunnan eri aloilla. Jokahini voipi mitänih pientä ruatua šen hyväkši. Voipi järještyä vaštautumisie päiväkotiloissa ta koululoissa, niijen ei pie olla välttämättä šuurie. Vanhemmat tahi ämmöt ta ukot voijah šopie omie lapšien ta punukkojen opaštajien kera pienien pakinakertojen piennäštä, missä vaikka luvettais mitänih karjalakši tahi kuunneltais karjalankielistä musiikkie tai laulettais karaokepajuo. Karjalan kurššilla voipi kuččuo ketänih karjalakši pakasijua tahi laulajua, ketä opaštujat voitais pakautella. Omalla ruatopaikalla voipi riputella šanalippusie: tualetti, käsimuila, stola, jiäškuappi, vuatevuarna, jalaččipolčča, tietokoneh tni. Annahan ruatotovarissat ihmetelläh ta ihual’l’ah, šiitä jo voit ni piäššä ičen iäneh ta toimittua heilä, mitä tämä kaikki nyt merkiččöy. Keinuo ta tapua on äijän. Kerähmön ošanottajat toivottih, jotta tuommosih tempavukših tahi rynnissykših olis hyvä luatie minih lyhyččäini video, min avulla voipi mukavah tapah tuttavuššuttua kuulijakuntua karjalaisien nykypäiväh.

Vastaa