Mihin Google riittää?

Internet ja sen hakukoneet, kuten Google, ovat parantaneet tiedon ja julkaisujen saatavuutta huimasti. Myös ongelmat ovat tiedossa: tiedon laatu ja taso vaihtelevat, roskaa on paljon. Tiedon suuri määrä ja monimuotoisuus hankaloittavat olennaisen tiedon löytymistä.
Erityisesti pitää huomata, että hakutulos on satunnainen ja vaihtelee ajasta ja paikasta toiseen, eikä paras lähde välttämättä ole ensimmäisillä sivuilla. Sivujen välisten linkitysten, klikkausten ja käyttäjäprofiloinnin merkitys on yleisesti tiedossa. Itse sivujen sisältöihin, teksteihin liittyviä seikkoja ovat mm:

• Pitkät tekstit löytyvät todennäköisemmin kuin lyhyet.
• Päivitetyt sivut löytyvät paremmin kuin staattiset.
• Hakusanojen sijainti tekstin alussa nostaa sijoitusta tuloslistauksessa.
• Hakusanojen keskinäinen sijainti ja yleisyys tekstissä vaikuttavat

Kaikkiaan Google käyttää yli 200 erilaista ‘signaalia’ tulosten lajitteluun. Googlen uusin ominaisuus on koneoppiva tekoäly (BrainRank), joka perustuu massiiviseen hakukäyttäytymisdataan ja sen analysointiin, jolloin hakukone vähemmän riippuvainen siitä, mitä yksittäiseen hakuun kulloinkin kirjoittaa – hakukone ikään kuin tekee “paremman” haun käyttäjän puolesta, vaikka käyttäjä ei itse sitä huomaa.

Muista lisäksi:

• Kaikki tieto ei ole Internetissä. Tietoa julkaistaan edelleen myös painettuna.
• Kaikki tieto ei ole maksutta Internetissä. Yliopiston opiskelijana kuitenkin pääset kirjaston hankkimiin elektronisiin lähteisiin (e-kirjoihin, e-lehtiin ja tietokantoihin) myös kotikoneella.
• Kaikki tieto ei löydy hakukoneilla. Esimerkiksi tieteenalakohtaisten tietokantojen sisältämään tietoon hakukone ei ulotu.

Googlella löytää näppärästi vastauksia yksittäisiin kysymyksiin ja faktoihin: kuka oli maailman paras jalkapalloilija vuonna 2008? Mikä lisäaine on E322?

Laajemmat ja monimutkaisemmat kysymykset ovat hankalampia haettavia. Tutkimuksen tueksi tarvitaan usein myös lähteitä, jotka eivät ole löydettävissä netistä hakukoneilla.

GOOGLE SCHOLAR

Googlen tieteelliseen tietoon erikoistunut hakukone pääsee osittain samoille lähteille kuin kirjallisuustietokannatkin. Esim. isojen kustantajien tieteelliset lehdet ovat Scholar-haun piirissä. Löydetyn artikkelin aukaiseminen ei kuitenkaan onnistu, ettet ole kampusverkon koneella tai kirjautuneena UEF-Primoon.

Scholarin hakutoiminnot ovat googlemaiset, haun muokkaamisen mahdollisuudet ovat rajalliset ja tuloksen selailu pidemmälle melko ikävää.

Kaikki Scholarin tavoittama aineisto ei ole oikeasti tieteellistä, joten tulosten kanssa pitää olla kriittinen.

GOOGLE BOOKS

Google kirjahakukone on näppärä apuväline, kun halutaan hakea tietoa kirjojen sisältä, kokotekstistä. Tekijänoikeussyistä kirjoja ei kuitenkaan voi lukea Google Booksissa kokonaan. Löydetyn kirjan voi kuitenkin jäljittää kirjastosta, painettuna tai e-versiona.