Hakuaihe

KÄSITTEET JA HAKUONGELMAT: MITÄ TIETOA TARVITSET

Omaan aiheeseen sopivien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakuongelma ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

KÄSITTEET

Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

• Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
• Rinnasteiset suhteet ovat “jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

ESIMERKKI

Otsikko: Lähiöiden suunnttelun ihanteet ja päämäärä 1960-luvun Suomessa
Keskeiset käsitteet: lähiö, suunnittelu, ihanne, päämäärä
Suhteet: Ihanne ja päämäärä voidaan molemmat ajatella yläkäsitteen ‘haluttu lopputulos’ alle. Ne ovat siis rinnasteisia suhteita, jotka yhdessä suunnittelun kanssa rajaavat lähiön laajaa käsitettä – näiden välillä siis riippuvuussuhteet.

KOKOA, RAJAA, YHDISTELE, VERTAILE

Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voisi käyttää hyväksi. Millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta? Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Tietoa tarvitaan aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on myös pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.

Hakukäsitteitä voi olla yksi tai useampi. Aiheesta riippuen osa voidaan määrittää keskeisiksi ja osa täydentäviksi käsitteiksi. Keskeiset käsitteet ovat asian ydin, olennaisimmat ilmiöt; täydentävillä käsitteillä voidaan rajata ja määritellä hakuongelmaa tarkemmin.

Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

• Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
• Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
• Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
• Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
• Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan:
  • Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla)
  • Kenelle? (toiminnan kohderyhmä, kehen vaikuttaa, kenelle on tärkeä) – henkilöt, ryhmät, organisaatiot
  • Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mistä?)
  • Miten? (menetelmä, tarkastelutapa: esim. teoreettinen/soveltava )
  • Missä? (maa, maanosa jne.)
  • Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)

Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.

Esimerkki

Etsitään taustatietoja tutkimukseen, jossa on kyselytutkimuksen avulla tarkoitus selvittää, millainen on erämaa kaupunkilaisnuorten kokemuksissa ja mielikuvissa.
Tiedonhakuaiheita:

– onko juuri tätä aihetta, tästä näkökulmasta aiemmin tutkittu
– mikä on erämaa, miten eri tavoin sen voi määritellä (luonnontieteellinen / kulttuurinen / yksilöiden määritelmä)
– ympäristön kokemisen psykologiaa
– ihminen-luonto -suhde
– kuinka usein ja ketkä erämaassa retkeilevät/liikkuvat ylipäänsä
– millaisia ovat ne nuoret, jotka retkeilevät; millaisia ne, joilla ei ole omaa kokemusta erämaasta
– tietoa tutkimusmenetelmistä
– tilastoja