Onko julkaisu tieteellinen?

Check:

Vertaisarviointi

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia, referee-, peer review -menettelyksi kutsuttua prosessia. (Älä sekoita katsausartikkeliin = review). Vertaisarvioinnilla on tarkoitus taata julkaisujen tieteellinen taso ja laatu.

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet, (peer) reviewers) etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Sen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä, tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa (alan ja lehden) tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä korjausehdotuksia kirjoittajille.

Huomaathan, että vertaisarviointia ei tehdä lehden kaikkiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, vaan tieteelliset aikakauslehdet voivat sisältää monenlaisia artikkeleita.

Peer review in three minut es [aukeaa uuteen välilehteen]
(NC State University Libraries, videon kesto 3:14)

Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Se myös viivästyttää julkaisemista useita kuukausia. Ongelmana pidetään lisäksi vertaisarvioinnin puolueellisuutta, vaikka vertaisarvioinnin tarkoituksena on käsikirjoituksen tieteellisen tason objektiivinen tarkastelu. Jos referee tekee tutkimusta samasta aihepiiristä kuin käsikirjoituksen tekijä, voi hän yrittää osoittaa epäolennaisia virheitä, muotoseikkoja, tms. kilpailijansa työssä, ja näin tahallisesti hidastaa tai jopa estää työn julkaisemista. Näiden ongelmien korjaamiseksi useissa lehdissä käytetään sokkoarviointia. Silloin arvioitsijat eivät tiedä, kenen kirjoittajien käsikirjoitus on kyseessä (blinded peer review). Tavallisesti myöskään arvioitsijoiden nimiä ei kerrota kirjoittajille (double blinded).

Tieteellisyyden taso

Julkaisufoorumi arvioi ja ylläpitää JUFO Portaalia, josta löytyy kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville (tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille). Luokituksessa on kolme tasoa. Jo taso 1 täyttää vertaisarviointi- / tieteellisyyskriteerin.
Lehden/julkaisijan omilta kotisivulta peer review -tieto löytyy yleensä kohdista: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset.
Tieteellisten lehtien kustantajia ovat mm. Elsevier, Wiley, Sage, Taylor & Francis, Lippincott, Williams & Wilkins (LWW).
Lehtiä voidaan rankata myös artikkeleiden viittausmäärien mukaan, Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin. Lue lisää tästä ja muista tutkimuksen arvioinnin indikaattoreista (bibliometriset menetelmät, bibliometriikka, …)
Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumista voit hakea myös kustantajan/julkaisijan tieteellisyyttä. Tunnettuja tieteellisiä kotimaisia kustantajia ovat esim. Duodecim, Gaudeamus ja Vastapaino.
Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Julkaisut eivät useinkaan täytä tieteellisyyden kriteereitä. Ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita. Varmista ainelaitokseltasi/ohjaajalta tällaisten julkaisujen käyttäminen lähteinä.
Yleensä neuvotaan suhtautumaan kriittisesti ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin, sanomalehtiin, hallinnon selvityksiin, pro gradu -töihin ja amk-opinnäytetöihin, oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina) ja kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa.

Asiasta on kirjoitettu kirjaston blogissa: Mistä tarkistaa lehden tieteellinen taso?

Tietty rakenne

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia perusteellisesti ja syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä tiettyä vakiintunutta muotoa / rakennetta, tieteellistä esitystapaa.

Tieteellinen artikkeli sisältää yleensä seuraavat osat:

Otsikko (Title)
Tekijöiden nimet ja osoitteet (Authors)
Tiivistelmä (Abstract)
Johdanto (Introduction)
Menetelmät (Methods)
Tulokset (Results)
Tulosten pohdinta (Discussion)
Lähdeluettelo (References)

Lisäksi kullakin lehdellä on omat tarkat yksityiskohtaiset kirjoitusohjeensa, jonka mukaisesti siihen tarjottavan artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet voi googlettaa kunkin lehden kotisivulta.

Terveystieteellistä tutkimusta ohjaavat myös lait ja periaatteet.

Artikkeleita voidaan jaotella eri tyyppeihin

Lehden sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeihin, esim.

tutkimusartikkelit (article, original article, full paper) – alkuperäistutkimuksen esittelevä artikkeli
lyhyet tutkimusartikkelit (letter, brief communication)
katsausartikkelit (review) – kirjallisuuskatsaus alan/aiheen alkuperäistutkimuksiin. Näistä saa hyvän kokonaiskuvan, yleisnäkemyksen siihenastisesta tutkimuksesta. Uusista ja vähän tutkituista aiheista katsausta ei yleensä löydy.
systemaattiset (systemoidut) katsaukset (systematic review). Systemaattisten katsausten tavoitteena on yhdistää alkuperäistutkimusten tarjoama näyttö. Katsaukseen kerätään kaikki tietyt kriteerit täyttävät satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset. Informaatio kerätään järjestelmällisesti, prosessi suunnitellaan ja kuvataan niin tarkasti, että se on toistettavissa. Tämä on pitkäaikainen ja laaja prosessi. Esim. Cochrane-katsaukset eli Cochrane systematic reviews
meta-analyysit (meta-analysis) – yhdistetään useiden aiempien tutkimusten tulokset ja analysoidaan tilastollisesti ko. aineisto

Huomaa, että kaikki tieteellisissä lehdissä julkaistut kirjoitukset eivät ole tieteellisiä, mukana on myös mm. pääkirjoituksia (editorial), uutisia (news), mielipide- tai kommenttikirjoituksia muiden artikkeleihin (comment, letter) sekä kirja-arvosteluita (book review).

Lisäksi julkaistaan muun muassa

kokousjulkaisuja (proceedings)
työpapereita (working papers, discussion papers) ja tapausselostuksia (case reports)
haastatteluja (interviews) ja luentoja (lectures)
hoitosuosituksia (practice guidelines, guidelines) – lue tarkemmin Käypä hoito -suosituksista
potilasohjeita (patient education handouts)
raportteja (technical reports, reports)

Myös tutkimusmetodi voi ilmetä julkaisutyypistä, esim. satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (randomized controlled trial/RCT), vertaileva tutkimus (comparative study), kyselytutkimus (survey), haastattelututkimus, evaluation study, multicenter study, twin study, validation study.

Lue lisää:

Helve, O., Holopainen, J., Merenmies, J., Komulainen, J., & Pyörälä, E. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 1 : Artikkelin rakenne. Duodecim, 130(20), 2114-2115. https://www.duodecimlehti.fi/duo11895
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11895.pdf

Helve, O., Merenmies, J., Holopainen, J., Pyörälä, E., & Komulainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 2 : Tutkimusasetelmat. Duodecim, 130(21), 2206-2207. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/21/duo11917
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11917.pdf

Helve, O., Komulainen, J., Pyörälä, E., Merenmies, J., & Holopainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 3 : Tilastotiede. Duodecim, 130(22-23), 2356-2357.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11944
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11944.pdf

Helve, O., Pyörälä, E., Komulainen, J., Holopainen, J., & Merenmies, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 4 : Yleisimmät kompastuskivet. Duodecim, 130(22-23), 2358-2359.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11946
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11946.pdf