Aiheesta hakusanoiksi

Tiedonhakuprosessi alkaa tiedontarpeesta ja aiheesta joka sinulla on. Jos aihe ei ole aluksi tarkkaan rajautunut, se täsmentyy yleensä vähitellen, kun teet alustavia tiedonhakuja ja tutustut siihen, miten aihetta on tutkittu. Alkuvaiheessa ei kannata uppoutua kovin syvälle tuloksiin.

Hakuprosessi vie aikaa ja vaatii yleensä useita kokeiluja, on myös normaalia, että matkan aikana tunteet vaihtelevat turhautumisesta onnistumisen iloon. Epävarmuus on tavallista erityisesti silloin, kun sopivia lähteitä ei löydy ja prosessi ei etene. Näissä tilanteissa auttaa, kun pysähtyy hetkeksi. Jos et ole vielä dokumentoinut mitään, tee se nyt – se selkeyttää usein ajatuksia. Tarvittaessa voit myös kysyä apua kirjastosta!

Vinkkejä hakuprosessin alkuun

Omaan aiheeseen sopivien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa hakuongelma ja sen keskeiset käsitteet. Aihe ”puretaan ja pilkotaan” yksittäisiksi käsitteiksi, joista johdetaan hakusanat, joilla etsitään tietoa.

Keskeiset käsitteet ovat asian ydin, mutta on hyvä pohtia myös täydentäviä käsitteitä, joilla omaa aihetta voi rajata ja määritellä tarvittaessa vielä tarkemmin. Jos vasta tutustut aiheeseen, pikainen haku voi auttaa käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä.

Pohdi samalla myös käsitteiden välisiä suhteita, koska tällä on ratkaiseva merkitys konkreettisessa tiedonhaussa. Esim. ydintermit ovat niitä, joiden tulee esiintyä yhtä aikaa haun tuloksissa. Entä mitkä ovat rinnakkaistermejä, mitkä taas ovat toisilleen vaihtoehtoisia termejä? Ideointivaiheeseen menee jonkin verran aikaa, mutta samalla se täsmentää sekä aihettasi että suunnitelmallisempaa tiedonhakua.

Tieteelliset julkaisut ja hakukoneet ovat usein englanniksi, joten hakusanatkin on käännettävä myös englanniksi.

Mieti / huomioi:

• Synonyymit tai lähes samaa tarkoittavat termit: esim. iäkkäät, ikääntyminen, johtaminen, johtajuus, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, työssä jaksaminen, urheiluvammat, liikuntavammat, remote work, telework, …
• Rinnakkaiset/läheiset käsitteet: esim. liikunta, urheilu, fyysinen aktiivisuus, sport, exercise, physical activity.
• Laajemmat ja suppeammat käsitteet: esim. kävely, sauvakävely, pyöräily, sisäpyöräily, spinning.
• Mitkä sanat ovat toisilleen vaihtoehtoisia, mitkä sanat toisiaan rajaavia? Liikunta, urheilu, kilpaurheilu, ammattiurheilu, penkkiurheilu.
• Tunnettuja lyhenteitä voi käyttää, mutta yleisesti ottaen ne on hyvä hakea myös ”auki purettuna”, esim.painoindeksi, BMI, body mass index, ADHD, tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö, Attention Deficit Disorder with Hyperactivity.
• Myös asiasanastoja selaamalla voit saada ideoita omien hakusanojesi synonyymeiksi ja rinnakkaistermeiksi sekä käännöksiä varten. Asiasanoista tarkemmin Hakusanat ja asiasanat -otsikon alla.

Ideointia voi auttaa, kun pohdit samalla myös mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu ja mistä näkökulmasta aihetta tarkastellaan, mikä on konteksti. Esim. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveys tai vaikkapa lapset versus aikuiset.

Ota huomioon:

• Suomen kielessä käytetyt käsitteet eivät välttämättä käänny suoraan englanniksi, hyvä esimerkki tästä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Tieteelliset hakukoneet eivät toistaiseksi osaa myöskään tulkita luonnollista kieltä, vaan sanat on purettava osiin, esim. ”effect of stress on work accidents” > stress, work accident, effects.
• Aina termille ei ole yhtä vakiintunutta käsitettä, vaan tiedonhaussa on käytettävä vaihtoehtoisia hakusanoja, esim. työhyvinvointi: ”work well-being”, mutta myös ”occupational well-being”, ”work-related well-being”, ”well being at work”, ”employee well-being” tai ”job satisfaction”.

Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään ja jäsentämään aiheesi, sitä helpompaa on tehdä systemaattista tiedonhakua. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Myös visuaalinen käsitekartta voi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa aiheesta ja siihen sisältyvien käsitteiden välisistä suhteista. Käsitteitä voi hahmotella myös yksinkertaisesti kirjaamalla niitä ylös ranskalaisin viivoin.

Käsitteiden väliset suhteet ilmaistaan tiedonhaussa Boolen logiikalla (AND/OR/NOT). Tästä tarkemmin Hakulausekkeen muodostus -otsikon alla.

Hakua suuntaa myös tarkoitus, johon tietoa ollaan hakemassa. Joskus riittää pikaisempi haku, jolla saadaan käsiin edes jotakin aiheesta. Aihe täsmentyy ja rajautuu usein prosessin aikana. Lisäksi voit joutua hakemaan tietoa myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä tms.

Mistä niitä hakusanoja saa?

• Sanakirjat, kuten MOT Kielipalvelu (UEF-Primo)
• Taustatiedon ja käsitteistön selvittäminen esim. alan oppikirjoista, tietosanakirjoista (ensyklopedioista) ja muista hakuteoksista. Myös aiheesta löytyvä väitöskirja voi olla hyvä lähde.
• Alan lehdet, alan tai aihepiirin keskeisten lehtien selaaminen; e-lehdet.
• Kokeilemalla – tee koehakuja Internetissä tai tietokannoissa ja selaile & silmäile tuloksia. Alkuun pääset millä tahansa aihettasi kuvaavalla sanalla. Kiinnitä erityistä huomiota löytämiesi tiedonlähteiden otsikoihin, tiivistelmiin sekä kuvailutermeihin ja mieti, mitkä sanat voisivat toimia hakusanoina.
• Sanastot ja asiasanastot, ne voivat sisältää myös termien vieraskieliset vastineet.
• Hakusanaideoiden kysyminen tekoälyltä.

Hakusanoina voi käyttää mitä tahansa sanaa, jolla pääset tiedonhaussa alkuun. Hakusanat voidaan jakaa luonnollisen kielen sanoihin (sanahaku) ja asiasanoihin (asiasanahaku).

Sanahaku (keyword search) on tietokannoissa oletuksena. Voit käyttää haussa mitä tahansa sanoja, jotka kuvaavat aihettasi. Oletushaku hakee hakusanoja useimmiten julkaisun otsikosta, tiivistelmästä ja asiasanakentistä, mutta tietokannasta riippuen myös joskus laajemmin tekijän nimestä, lehden nimestä, kustantajan nimestä jne. Voit myös rajata hakua eri kenttiin.

Asiasanat

Asiasanoilla (subject terms, subject headings) tarkoitetaan johonkin asiasanastoon ennalta listattuja käsitteitä. Eri tietokannat käyttävät eri asiasanastoja ja kaikki tietokannat eivät käytä asiasanastoja lainkaan. UEF-Primossa käytetään esimerkiksi YSO-sanastoa (Yleinen Suomalainen Ontologia) ja PubMedissa MeSH-sanastoa (Medical Subject Headings).

Asiasanoja voi käyttää kuten tavallisia hakusanoja, mutta halutessaan voi tehdä erityistä asiasanahakua, jolloin hakusanoja haetaan vain asiasanakentästä. Kannattaa olla tarkkana, että sana on kirjoitettu täsmälleen sanaston antamassa muodossa, muuten haku ei toimi.

Toimiva tapa sopivien asiasanojen löytämiseen on aloittaa haku omin sanoin ja katsoa hakutuloksesta / hyvänoloisesta viitteestä tarkemmin sen kuvailussa käytetyt asiasanat.

Esimerkki 1: UEF-Primosta löytyvät kuvailutermit (Aiheet), jotka saat näkyviin hakutuloksen otsikkoa klikkaamalla.

Mihin asiasanoja tarvitaan?

• Asiasanoilla kuvaillaan julkaisun aihetta ja sisältöä tietokantoihin.
• Asiasanasto on hierarkkinen, standardoitu sanasto, jossa ennalta sovitun termin tarkoituksena on kuvata myös kaikkia synonyymeja. Ideana on tiivistää mahdollisten termivaihtoehtojen ja synonyymien määrä rajalliseksi.
• Asiasanastoja selaamalla voit saada ideoita omien hakusanojesi synonyymeiksi ja rinnakkaistermeiksi sekä käännöksiä varten.
• Asiasanasto paitsi listaa, myös selventää käsitteitä ja kuvaa niiden välisiä suhteita: esim. assosiatiiviset käsitteet (related), yläkäsitteet (broader) ja alakäsitteet (narrower). PubMedin sanastossa Entry Terms ilmaisee synonyymit / läheiset termit.

Asiasanahaun käyttö kohdentaa hakua ja parantaa hakutuloksen relevanssia ja aiheen osuvuutta – aina se ei kuitenkaan pienennä hakutulosta.

Huomioi, että asiasanoilla haettaessa ei löydy kaikkein uusimpia julkaisuja, sillä niitä ei ole ehditty vielä kuvailemaan.

Aina omalle aiheelle ei löydy sanastosta asiasanaa. Tämä on hyvin tavallista, varsinkin hyvin tarkkojen tai uusien termien kohdalla. Silloin käytetään sanahakua.

Kattavin hakutulos saadaan yhdistelemällä omia hakusanoja ja asiasanoja/asiasanahakua! 

Asiasanastoja:

• Medical Subject Heading (MeSH) on lääketieteen erityissanasto. MeSH-sanastoa käytetään laajasti lääke- ja terveystieteellisten aineistojen kuvailuun muissakin tietokannoissa, esim. Medicissä, UEF-Primossa ja Cochrane Libraryssa.
  • MeSH-sanasto PubMedissa. Sanastoon pääsee suoraan myös PubMedin aloitussivulta: Explore > MeSH Database
• FinMeSH on suomenkielinen käännös MeSH-sanastosta. Sanastoa käytetään Medicissä.
  • MeSH/FinMeSH -sanasto Finto-palvelussa
  • Sanasto löytyy myös Medic-tietokannasta. (Hakulomakkeen Asiasanat -kohta.)
• Yleinen suomalainen ontologia (YSO) on Suomessa käytettävä asiasanasto. YSO kattaa kaikkien tieteen- ja tiedonalojen keskeisimmän terminologian. Termeille saa myös englanninkielisen vastineen.

Esimerkki 2: Kuvakaappaus YSO-sanaston työhyvinvointi-asiasanasta. Asiasanan yhteydessä näkyy termiin liittyviä ylä- ja alakäsitteitä sekä assosiatiivisia käsitteitä.

Esimerkki 3: Käännökset Medic-tietokannan hakutuloksista. Voit tehdä Medicissä hakua suomenkielellä, mutta hyödyntää viitetiedoissa näkyviä MeSH-kuvailutermejä, kun pohdit englanninkielisiä hakusanoja.

Tietokanta ei sinällään ymmärrä yksittäisiä sanoja, vaan se hakee yksinkertaistaen hakijan kirjoittamia merkkijonoja julkaisujen metatiedoista (metadata) ja tuloksena on osumia, joissa kirjoittajan antamat merkit esiintyvät.

Tekoäly on tulossa tieteellisiinkin hakukoneisiin, mutta kattavat ja systemaattiset tiedonhaut tehdään edelleen ns. perinteisellä tiedonhaulla, yhdistelemällä sanoja keskenään.

Yksi hakusana riittää harvoin aiheen kuvaamiseen. Kun käytät tiedonhaussa useampaa kuin yhtä sanaa, tietokanta ei ymmärrä sanojen välisiä yhteyksiä, ellei sille kerro miten sanat halutaan yhdistää

Miten yhdistelet hakusanoja

Tieteellisissä tietokannoissa hakusanoja yhdistetään hakulausekkeiksi niin sanotuilla Boolen operaattoreilla:

• AND rajaa, tarkentaa, supistaa ja yhdistää
• OR laajentaa, hakee vaihtoehdot
• NOT sulkee pois

Lisäksi hakua voi ohjata mm. katkaisumerkkien ja lainausmerkkien avulla. Tietokannasta riippuen saatat tarvita myös sulkumerkit OR-sanojen yhteyteen.

AND, OR ja NOT -komennot  sekä yleisimmät merkit tiedonhaussa

• AND: kaikkien mainittujen hakusanojen on oltava hakutuloksessa yhtä aikaa.
  • AND rajaa ja tarkentaa hakua, pienentää hakutulosta.
  • AND yhdistää hakusanat (aiheet) toisiinsa. Esim. urheilu AND ravitsemus.
  • Yleisimmin tarvittu operaattori
• OR: vaihtoehtoisten hakusanojen etsiminen – jokin annetuista sanoista tai kaikki voivat esiintyä hakutuloksessa.
  • OR laajentaa hakua. Esim. synonyymien hakeminen: urheilu OR liikunta
  • OR antaa tietokannalle käskyn hakea joku tai kaikki annetuista sanoista
• Pelkästään OR-komennoilla yhdistettyjen sanojen hakutulos on yleisesti suuri ja siksi ORilla yhdistettyjen hakusanojen tulosmäärää on syytä rajata ANDilla yhdistettävillä hakusanoilla.
  • Kun saman hakukentän sisällä on AND- ja OR-komentoja, tarvitaan OR-sanojen ympärille sulkumerkit, jotta hakusanat yhdistyvät loogisesti oikein. Esim. nuoret AND (urheilu OR liikunta)
  • Jos hakulomakkeessa on useampi hakukenttä, kirjoita OR-termit yhteen ja samaan hakukenttään. Eri kenttiä yhdistävät AND-komennot.
• NOT: mainittu hakusana ei saa esiintyä hakutuloksessa. Käytä harkiten, koska se voi jättää hakutuloksesta pois myös hyödyllisiä tuloksia!
  • NOT-komento tulee viimeisenä, esim. urheilu AND nuoret NOT urheiluvammat
• sulkumerkit: ( ) ohjaavat hakua, kertovat haun suoritusjärjestyksestä. Niitä tarvitaan kirjoitettaessa hakulause eri komentojen kanssa yhteen hakukenttään:
  • Sulkumerkit ohjaavat tietokantaa hakemaan ensin sulkumerkkien sisällä olevat sanat: esim. (”neck pain” OR ”shoulder pain”) AND rehabilitation. Sulkumerkkien sisällä olevat sanat haetaan omana kokonaisuutenaan ja yhdistetään vasta sitten AND-komennolla.
  • Ilman sulkumerkkejä AND-operaatio suoritetaan useimmiten ennen OR-operaatiota kirjoitusjärjestyksestä riippumatta. Jos hakulauseessa on AND- ja OR-komentoja, hakulogiikka ei säily.
  • Sulkumerkkien sisällä olevat sanat haetaan omana kokonaisuutenaan.
• katkaisumerkki eli asteriski: * (tähti). Sen avulla haussa huomioidaan sanan eri taivutus/-sanamuodot.
  • Suomenkieliset sanat taipuvat, katkaisumerkki auttaa hakemaan eri variaatiot, esim. child* > child, children ja childhood.
  • Varsinkin Medic-tietokannassa suomenkieliset hakusanat kannattaa katkaista! Mieti mistä kohtaa sana taipuu ja laita siihen katkaisumerkki: esim. kuntout* hakee sanoja kuntoutus, kuntouttaminen, kuntoutumisprosessi.
  • Liian lyhyttä sananvartaloa ei kuitenkaan kannata jättää, esim. lasten kipu > (last* OR laps*) AND (kipu* OR kivu*)
• lainausmerkit: ”” tarvittaessa fraasien/sanaliittojen ympärille, jotta käsite pysyy kasassa, esim. ”work stress”, ”well-being”.
  • testaa, miten lainausmerkkien käyttö vaikuttaa hakutuloksiin. Yksiselitteistä sääntöä niiden käyttämiseen ei ole!
• Eri tietokannat tarjoavat myös muita tapoja hakusanojen ja hakulauseiden rakentamiseen. Jos katsot tarkemmin tietokantakohtaisia ohjeita, saatat törmätä vaikkapa korvausmerkkiin (wildcards). Korvausmerkki voi olla esim. asteriski (*) ja sitä käytetään, kun halutaan korvata hakusanassa joku kirjain, esim. brittiläisessä englannissa käytetään sanaa organisation ja amerikanenglannissa organization. Jotta molemmat sanat saadaan mukaan hakuun, hakusanan voi kirjoittaa organi*ation. Korvausmerkkien symbolit vaihtelevat kuitenkin tietokannasta toiseen, eikä niitä aivan kaikissa tietokannoissa tarvita tai ole edes käytössä. Monet kansainväliset tietokannat ottavat kirjoitusmuotovariantit huomioon automaattisesti.

Miten muodostat hakulauseen käytännössä?

Esimerkki 1: Aiheena niska- ja hartiakivun kuntoutus.

1. Sinulla on vaihtoehtoisia hakusanoja: niska- ja/tai hartiakipu. Tarvitset OR-komennon sanojen väliin.
2. Yksinään niska- ja/tai hartiakipu ei riitä, vaan asiaa tarkennetaan kuntoutukseen. Tarvitset AND ja OR-komentoja.
3. Kun samassa haussa on AND ja OR-komentoja saman hakukentän sisällä, tarvitset OR-sanojen ympärille sulkumerkit, jotta tietokanta yhdistää hakusanat loogisesti oikein.
4. Suomenkielellä hakua voisi kokeilla joko hakulauseella (niska* OR hartia*) AND (kipu OR kivu*) AND kuntout* tai (niskakipu OR hartiakipu) AND kuntout*. Englanniksi hakien voisi lähteä liikkeelle vaikkapa (”neck pain” OR ”shoulder pain”) AND rehabilitation.

Esimerkki 2: Aiheena kotona asuvien iäkkäiden hyvinvointi heidän itsensä kokemana. Hakua voi palastella monin eri tavoin.

Esimerkki 3: PubMedin sanahaku. Hakusanat on yhdistetty AND- ja OR-komennoilla. OR-sanat ovat sulkumerkkien sisällä.

Esimerkki 4: Medic-haku poikkeaa muista 

Jotta tietokanta suorittaa haun oikein, käytä useampiosaisissa sanoissa lainausmerkkejä. Jos lainausmerkkejä ei ole, tietokanta hakee sanat OR-operaattorilla. Vaihtoehtoisten hakusanojen väliin ei kirjoiteta OR, vaan OR-sanat ilmaistaan välilyönnillä. Siksi lainausmerkkien käyttö on tärkeää!

Medicissä ei voi katkaista lainausmerkkien sisällä olevaa sanaa / fraasia, vaan sana on haettava ’kokonaisena’, esim. ”fyysinen aktiivisuus”.

Halutessasi voit hakea Medicistä yhtä aikaa sekä suomen- että englanninkieliset hakusanat

Tekoälystä apua

Jos hakulauseen rakentaminen osoittautuu haastavaksi, kokeile syöttää tutkimusaiheesi Scopus AI:lle. Voit kirjoittaa kysymyksen tms. kehoitteen luonnollisella kielellä.

Muokkaa hakua tarvittaessa

Vain kokeilemalla tietää, mikä toimii parhaiten. Joskus riittää yksinkertainenkin haku! Hakua oppii tekemällä – eli hautkin yleensä hioutuvat ja paranevat kokeilujen myötä.

Löytyykö tutkimusnäyttöä?

Tiedonhakuprosessi on tärkeä osa tutkimusprosessia. Lähdemateriaalin kartoittaminen merkitsee myös tutkimustilanteen kartoittamista; mitä aiheesta on julkaistu ja miten aihetta on tutkittu. Se auttaa myös aiheen rajaamisessa ja oman työn näkökulman täsmentämisessä.

Tieteellisen työn pohjaksi selvitetään mahdollisimman kattavasti, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla. Tavoite on aina sama: löytää kaikki relevantti tutkimustieto.

Varaa aikaa aiheen kypsyttelyyn ja rajaukseen, hakusanojen ideointiin ja lopullisen tiedonhaun valmisteluun. Hakulausetta ei kannata kuitenkaan ensi alkuun hioa liikaa paperilla, vaan sanojen toimivuus näyttäytyy osin vasta kokeiluhakujen myötä. Tältä pohjalta on hyvä muodostaa lopullinen hakulause.

Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta, eri tyyppisiä tiedonlähteitä pitää etsiä eri tietokannoista. Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen ja haettavien hakuvälineiden / tietokantojen monipuolisuudella.

Suunnittele ja ole järjestelmällinen, dokumentoi

Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

• Tee itsellesi alustava hakusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi mm. hakusanat sekä tietokannat, joihin haut kohdistetaan. Tietoa pitää hakea useammasta eri tietokannasta.
  • Huomioi myös tietokantojen hakusäännöt ja -ominaisuudet.
  • Aiheesta riippuen, systemaattisessa haussa saatetaan tarvita myös  asiasanoja. Kaikille aiheille ei kuitenkaan löydy välttämättä asiasanoja. Kysy tarvittaessa apua kirjastosta!
• Dokumentoi! Mahdollista hakuprosessisi jäljitys kirjaamalla ylös hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista. Tapoja on monia.
• Mieti myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joilla saatuja hakutuloksia arvioit/perkaat. Perustele käyttämäsi rajaukset.
• Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Älä käytä tietokannoissa free full text -rajausta.

Kirjallisuuskatsauksiin käydään usein läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.

Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten eli duplikaattien läpikäytiin ja poistamiseen voi käyttää apuna esim. viitteidenhallintaohjelmia, kuten Zotero ja Mendeley. Systemaattisten katsausten tekoon on olemassa selainpohjainen Covidence-työkalu, jota voi käyttää myös pelkästään apuna hakutulosten läpikäymisessä.

Järjestelmällinen tiedonhaku kattaa yleensä:

• Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset) – kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta
• Kotimaiset väitöskirjat (alemmat opinnäytteet, kuten pro gradut, ovat lähinnä harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää lähteinä)
• Tieteelliset lehtiartikkelit
  • Kotimaiset artikkelit liikkuvat sisällöltään usein ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ne on usein kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Kotimaiset artikkelit ovat usein helppolukuisia ja niihin perehdyttyään on luontevaa siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin. Toisaalta, varaudu siihen, että aiheestasi ei löydy suomeksi tutkimustietoa.
  • Katsausartikkelit eli review-artikkelit antavat kirjojen tavoin kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. Oman kirjallisen työn lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia. Silti katsauksia ei kannata jättää tiedonhauista pois. Näiden lähdeluetteloista pääsee kätevästi alkuperäisartikkeleiden jäljille. Lisäksi, jos katsauksessa on kerrottu hakustrategia, sitä voi hyödyntää omaan aiheeseen soveltaen.
  • Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkein lähdeaineisto akateemisissa töissä. Yliopistotasoisen opinnäytteen lähdekirjallisuudesta tulee löytyä kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita.
• Haut kattavilla aihetta kuvaavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä
  • Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea hieman laajemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
• Usein tietokantahakuja täydennetään myös ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Linkkivinkkejä:

• Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää esim. PICO-menetelmää (Oulun yliopiston kirjasto)
• Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna prisma-vuokaaviota. Prisma-kaaviota käytetään hyvin usein soveltaen, ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Covidence-työkalu tekee taustalla Prisma-kaaviota.
• Etsitkö systemaattisia katsauksia lääketieteen tai hoitotieteen alalta? (UEF Library-blogipostaus 7.4.2020)
• Systemaattinen tiedonhaku (Tampereen yliopiston kirjasto) 
• Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions (Kappale: Searching for and selecting studies)

Tietokannoissa on usein kaksi hakutapaa: Basic search on yksinkertainen perushaku yhdellä hakukentällä, kun taas Advanced search mahdollistaa tarkemmat hakuehdot.

Boolen logiikka on periaatteessa sama tietokannasta toiseen (AND, OR ja NOT -komennot), joten sen ymmärtäminen on olennaista tiedonhaun onnistumisen kannalta. Käytännön tiedonhaussa eri tietokannoissa on pieniä eroavaisuuksia ja ”knoppeja”, jotka on hyvä ottaa haltuun, jotta tiedonhaku menee juuri kuten tarkoitit.

Alla on linkitettynä yksittäisiä tietokantaesimerkkejä. Kuva opastaa, miten rakennat haun ao. tietokantaan:

• Medic
• Psycinfo
• PubMed
• UEF-Primo
• Web of Science
• UEF kirjaston Tiedonhakijan opas

Tietokannoista on tarkempi esittely Hakukoneet ja tietokannat -osiossa. Myös täältä löytyy vinkkejä konkreettiseen tiedonhakuun.

Jos käytettävissä on vain yksi hakukenttä, on muistettava tarvittaessa sulkumerkit. Jos käytät erillisiä hakukenttiä, sulkumerkkejä ei tarvita.

Lisäksi UEF kirjaston Tiedonhaku ja koulutus-sivulle (Ohjeita ja oppaita -otsikon alle) on koottu ohjeita tutuimpien tietokantojen käyttöön.

Helpota haku-urakkaa tutustumalla näihin

• Suomenkielinen PubMed opas
• ThingLink ohjekuva
• Ohjevideo Näin haet Medlinesta Pubmed käyttöliittymän avulla (kesto 28:31)
• Ohjevideo PubMed haut MeSH termein (kesto 16:47)
• Ohjevideo Hakutulosten tallentaminen PubMedissa (kesto 11:17)
• PubMedin oma FAQs & User Guide 

Yksittäisiä asioita PubMed-hausta:

• Muista sulkumerkit OR-kytkettyjen sanojen ympärillä, jos hakulauseessa on yhtä aikaa sekä AND- että OR-kytkettyjä sanoja. Ilman sulkumerkkejä hakulogiikka ei säily: esim. (exercise OR physical activity) AND insomnia AND (adolescent OR teenagers OR youth)

• Myös lainausmerkit vaikuttavat tulosten määrään:
  • ”physical activity” hakee sanoja kaikista hakukentistä [All Fields]
• Ilman lainausmerkkejä sanaa haetaan Automatic Term Mapping -toiminnolla: haussa huomioidaan yksikkö- ja monikkomuodot, haetaan myös linkittyvä MeSH-asiasana, jos sellainen löytyy sekä fraasin lisäksi haetaan hakusanoja myös ANDilla yhdistettyinä.
  • esim. kun hakusana physical activity haetaan ilman lainausmerkkejä, tietokanta löytää automaattisesti siihen linkitetyn exercise-asiasanan ja suorittaa haun kaikista hakukentistä myös sanahaulla. Lisäksi se hakee hakusanat AND-komennolla ja fraasihakuna. Hakuhistoriasta voi tutkailla tarkemmin, miten tietokanta on suorittanut haun.

• Jos hakusana on lainausmerkeissä, hakusanaa haetaan tietokannan tietueiden kaikista kentistä [All Fields].
• Katkaisumerkki on * (asteriski eli tähti), hakusanan voi katkaista myös keskeltä sanaa, esim. functional* capacity > functional capacity, functional walking capacity, functional exercise capacity jne.
  • Sanassa on oltava vähintään neljä merkkiä, ennen katkaisua. 
  • Katkaisun käyttö ’sulkee’ Automatic Term Mapping -toiminnon; hausta jäävät pois mahdolliset MeSH-termit ja synonyymit.
• Exclude preperints -filteröinti rajaa hausta pois käsikirjoitukset (ne eivät ole vielä käyneet läpi välttämättä vertaisarviointia).
• Advanced -hakulomakkeella haun voi halutessaan kohdistaa vain tiettyyn tai tiettyihin tietokannan tietueiden kenttiin, esim. otsikkoon ja abstraktiin (Title/Abstract). Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa etusivun hakukentässä hakusanan perään [Title/Abstract] > (exercise[Title/Abstract] OR physical activity[Title/Abstract]) AND insomnia[Title/Abstract] AND (adolescent OR teenagers OR youth)

Asiasanahaku

• Voit tehdä PubMedissa asiasanahakua aloitussivun oletushaulla kirjoittamalla hakulauseeseen asiasanojen perään [MeSH], esim. Diabetes Mellitus, type 1[MeSH] AND Resistance Training[MeSH] – varmista asiasanan kirjoitusasu sanastosta, se voi poiketa puhekielen sanasta.
• Kaikkein uusimpia artikkeleita ei ole ehditty vielä asiasanoittamaan, joten pelkkä asiasanahaku ei ole riittävän kattava vaan tarvitaan sanahakua.
• MeSH Databasen puolella voit halutessasi tarkentaa asiasanaa eri näkökulmilla (subheadings). Restrict to MeSH Major Topic painottaa termin merkitystä; Voit myös sulkea hausta pois tietyn asiasanan alakäsitteet (Do not include MeSH terms found below this term in the MeSH hierarchy). Alakäsitteet tulevat muuten automaattisesti hakuun mukaan.
• MeSH-sanaston käyttö voi tuntua vaikealta, eikä sanastosta välttämättä löydy omaan aiheeseen sopivaa sanaa. Toimiva tapa sopivien asiasanojen löytämiseen on aloittaa haku omin sanoin ja katsoa hyvänoloisesta viitteestä tarkemmin sen kuvailussa käytetyt asiasanat. Saat tarkemmat viitetiedot auki, kun klikkaat tuloslistalla artikkelin otsikkoa.