Hakukoneet ja tietokannat
Tutkimustieto jaetaan julkisuuteen eri reittejä pitkin ja erilaisissa muodoissa. Siksi sitä on myös haettava eri paikoista ja eri välineillä. Haetko esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita, kirjoja, tilastoja vai lakipykäliä? Eri tiedonlähteet täydentävät toisiaan vähänkään laajemmassa tiedonhaussa.
Googlettaminen ei ole kielletty – vinkit ja haasteet
Google on tällä hetkellä maailman suosituin hakukone. Se ei siis ole varsinainen tietokanta, vaan yksi monista internetin hakukoneista, jotka ovat kenen tahansa käytettävissä.
Googlella löytää näppärästi vastauksia yksittäisiin kysymyksiin ja faktoihin. Sitä voit myös käyttää, kun aloitat tiedonhakua aiheestasi. Jos saat muutaman relevantin artikkelin alkuun pääsemiseksi, saat sitä kautta myös apua terminologian ja hakusanojen ideointiin, vaikkakaan systemaattiseen ja kattavaan tiedonhakuun Google ei ole riittävä. Se on kuitenkin hyvä ja tarpeellinen työväline myös tieteellisen tiedon hakemisessa, mutta verkosta löytyvän aineiston suhteen on aina oltava kriittinen ja arvioitava sen oikeellisuus ja tieteellinen arvo.
Miksi Google ei riitä?
Internet ja elektronisen julkaisemisen lisääntyminen ovat parantaneet tiedon ja julkaisujen saatavuutta. Myös avoin julkaiseminen on lisääntynyt, entistä useampi tieteellinen artikkeli löytyy vapaasti verkosta. Google Scholar on Googlen tieteelliseen tietoon erikoistunut hakukone, mutta Googlen hakukoneilla ei ole pääsyä moniin tieteellisiin tietokantoihin. Tietokantojen rinnalla niitä voi käyttää täydentävinä hakuvälineinä, mutta muista:
- Tiedon laatu ja taso vaihtelevat. Kuka tahansa voi julkaista verkkoon melkein mitä tahansa.
- Muista lähdekritiikki! Onko aineisto vertaisarvioitua?
- Tiedon suuri määrä ja monimuotoisuus hankaloittavat olennaisen tiedon löytymistä.
- Hakutulos on satunnainen ja eri hakijoille erilainen. Se ei ole kattava, systemaattinen eikä toistetettava. Uusimmat ja relevanteimmat hakutulokset eivät ole välttämättä kärjessä.
- Pääsääntöisesti hakusanojen sijainti tekstin alussa nostaa sijoitusta tuloslistauksessa. Relevanssilajittelu (”parhaat” osumat tuloslistan alussa) on vain koneen relevanssia.
- Google personoi hakutuloksia. Se muistaa aiemman haku- ja selaushistorian (mitä hakusanoja olet käyttänyt ja millä sivuilla olet käynyt) ja päättelee tämän avulla, mitkä asiat sinua mahdollisesti kiinnostavat.
- Google saa valtaosan tuloistaan mainoksista. Se, kuten moni muukin hakukone, on kaupallinen yritys eikä siis ole olemassa hyvää hyvyyttään pelkästään tiedonhakijoita palvellakseen.
Kaikki tieto ei ole vapaasti verkossa tai sähköisenä
- Tietoa julkaistaan edelleen myös painettuna.
- Kaikki tieto ei ole maksutta kaikkien saatavilla.
- Yliopiston opiskelijana pääset kirjaston hankkimiin elektronisiin lähteisiin (e-kirjoihin, e-lehtiin ja tietokantoihin) myös kotikoneella etäyhteydellä, jonka avaat yliopiston käyttäjätunnuksellasi UEF-Primo kautta. Ns. maksumuuri tulee UEF-tunnuksilla ylitettyä.
- Kaikki tieto ei löydy verkon maksuttomilla hakukoneilla. Esimerkiksi kaikkien tieteenalakohtaisten tietokantojen sisältämään tietoon hakukone ei ulotu. Ns. näkymätön netti (deep web) sisältää eri arvioiden mukaan 400-550 kertaa enemmän informaatiota kuin muu Internet.
- Kaikki tiedontuottajat (esim. EBSCO ja Ovid) eivät ole antaneet Googlelle lupaa haravoida dataa heidän tietokannoistaan. Tästä syystä esim. EBSCOn tietokantojen artikkelitietoja ei suoraan löydy Googlen kautta.
- Verkkosaatavuuden tarkistamiseen Google on kuitenkin kätevä väline. Google löytää monet OA-artikkelit ja kotimaisten viranomaisten julkaisut.
Tieteellisen tiedon hakuun tarvitaan järjestelmällinen ja kattava tiedonhaku.
- Tieteellistä aineistoa on haettava kirjastojen hankkimilla tietokannoilla.
UEF-Primo on Itä-Suomen yliopiston kirjaston hakupalvelu ja portti aineistoihin
UEF-Primosta löydät tietoa kirjaston kokoelmiin hankituista painetuista ja elektronisista kirjoista, tieteellisistä lehdistä ja tietokannoista. Haku kohdistuu oletusarvoisesti kirjaston kokoelmiin eli kirjoihin ja lehtiin, mutta voit myös hakea pelkästään kansainvälisiä artikkeleita tai vaikkapa kaikkea elektronista aineistoa.
Jos työskentelet yliopiston verkon koneilla, UEF-Primoon ei tarvitse välttämättä kirjautua, mutta on hyvä tietää, että kirjautuneena saat enemmän hakutuloksia kuin kirjautumatta: osassa tietokantoja oikeus sisältöjen hakemiseen on rajattu vain niille käyttäjille, joilla on käyttöoikeus tietoaineistoon. Tällaisia tietokantoja ovat muun muassa Scopus ja Web of Science.
UEF-Primoon kirjautuminen ja aineistojen etäkäyttö
UEF-opiskelijana olet oikeutettu käyttämään kirjaston hankkimia maksullisia e-aineistoja myös etänä. Etäkäyttö tarkoittaa sitä, että pääset kirjaston hankkimaan e-aineistoon myös yliopistoverkon ulkopuolelta, esim. kotoa käsin.
- Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi ja käytä e-aineistoja yhdellä kirjautumisella. Jos sinulla on UEFin käyttäjätunnus, teet sen näppärästi Tuudo-mobiilisovelluksessa.
- Ota käyttöösi Tuudo-mobiilisovellus ja rekisteröidy sen avulla. Saat digitaalisen kirjastokortin ja pääset mm. uusimaan lainasi, näkemään varauksesi ja tarkistamaan kirjastojen aukioloajat.
- Mikäli et voi tai halua käyttää Tuudoa, on vaihtoehtona myös verkkolomakkeella rekisteröityminen (vaatii kirjautumisen UEF-tunnuksella) ja perinteinen kirjastokortti: verkkolomake
- Kun olet rekisteröitynyt, onnistuu UEF-Primoon kirjautuminen UEF-tunnuksella. Käytä kirjautuessasi UEF-tunnuksesta muotoa [email protected] (ei siis etunimi.sukunimi).
- Mikäli et ole rekisteröitynyt asiakkaaksi, etsi UEF-Primosta haluamasi aineisto, avaa e-aineistolinkki hakutuloksista (= ”Saatavilla verkossa” -linkki) ja syötä avautuvaan ikkunaan / etäkäyttöpalvelimelle UEF-käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Tämä on tehtävä jokaisen aineiston kohdalla erikseen. Jos taas olet rekisteröitynyt kirjaston asiakkaaksi, kertakirjautuminen UEF-Primoon riittää e-aineistoihin pääsemiseksi.
Hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä:
Elektronisten aineistojen etäkäyttö
Uuden asiakkaan kirjasto-opas
UEF-Primon hakuvinkit yhdellä silmäyksellä ThingLink-alustalla
UEF-Primossa on neljä hakuryhmää
- Kun haet kurssikirjoja tai tiettyä lehteä tai kirjaa: ”Kirjaston kokoelmat”
- Kun haet artikkeleita omasta aiheesta: ”Kansainväliset artikkelit” – huomaathan ”Vertaisarvioidut kausijulkaisut” -rajauksen!
- Kun haet e-aineistoja: ”Elektroniset aineistot” – voit rajata aineistotyypeittäin, esim. kirjat ja artikkelit.
- ”Kaikki” hakee kaikesta tarjolla olevasta aineistosta vähintään viitetiedot. Siksi hakuun tarttuu myös aineistoa, jota ei ole kirjaston kokoelmissa tai joiden kokotekstiin ei ole pääsyä.
- UEF-Primosta ei löydy juurikaan kotimaisia, suomeksi julkaistuja lehtiartikkeleita. Terveystieteiden artikkeleita löydät parhaiten Medic-tietokannasta.
Kotimaisissa tietokannoissa on artikkeleiden lisäksi tietoja opinnäytetöistä, kirjoista ja tutkimuslaitosten yms. organisaatioiden raporteista. Aineistot eivät välttämättä täytä tieteellisyyden kriteereitä vaan niiden tieteellisyys on aina arvioitava erikseen.
- Esim. lehdet; tarkista onko lehdellä julkaisufoorumiluokitus (JUFO). Ellei JUFO-luokitusta ole tai on 0, varmista viime kädessä ainelaitokseltasi suhtautuminen lähteeseen. Jos tasoluokka on 0, julkaisua ei ole vielä arvioitu tai julkaisu on ammatillisianen tai yleistajuinen.Niitä ei kuitenkaan kannata unohtaa, kun osoittaa perehtyneisyyttä aiheeseensa.
Hae kotimaista aineistoa väljemmin (yksinkertaisemmat haut) kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa. Tiedonhaussa kannattaa edetä yleisestä yksityisempään, eli hakea ensin muutamalla keskeisellä ydintermillä ja tulosmäärän mukaan tarkentaa hakua (lisätä aihetta tarkentavia AND-kytköksiä).
TIETOKANNAT
- Mediciin tallennetaan tietoa kotimaisista lääke- ja terveystieteellisistä julkaisuista; artikkeleista, kirjoista, väitöskirjoista, opinnäytetöistä ja tutkimuslaitosten ja virastojen raporteista.
- MEDICissä on linkityksiä kokoteksteihin. Mikäli et saa kokotekstiä Medicin kautta, tarkista aineiston saatavuus UEF-Primosta.
- Käytä tiedonhaussa sekä suomen että englannin kieltä. Julkaisujen sisältö kuvaillaan Medical Subject Headings- eli MeSH-asiasanoilla ja niiden suomenkielisillä vastineilla FinMeSH-asiasanoilla.
- Mediciin seurataan tieteellisyydeltään ja ammatillisuudeltaan eri tasoisia lehtiä, joten kannattaa olla kriittinen.
- Katso Medic-tietokantaesimerkki – ThingLink-kuva opastaa hyvin haun tekemiseen (lähteenä UEF kirjaston Tiedonhakijan opas)
- Medin haku poikkeaa muista tietokannoista: Yksittäisen hakusanan voi katkaista, mutta moniosaista hakusanaa ei ja se on aina laitettava lainausmerkkeihin, esim. ”terveyden edistäminen”. Ilman lainausmerkkejä sanaa haetaan OR-kytköksellä. OR-sanat tulevat välilyönnillä samaan hakukenttään.
Terveysportti (Duodecim)
- Kokoaa yhteen tärkeimmät suomalaiset lääketieteelliset verkkopalvelut ja -aineistot: mm. Aikakauskirja Duodecim, Suomen Lääkärilehti ja Työterveyslääkäri-lehdet, Lääkärin tietokannat, Lääkärin käsikirja, Työterveys ja kuntoutus -paketin, Duodecimin oppikirjat (Oppiportti) ja lääketietokannat sekä terveydenhuoltoalan termit ja sanakirjat. Kannattaa muistaa, että portaali on räätälöity ensisijaisesti lääkäreiden näkökulmasta.
- Voit hakea Finnasta satojen kotimaisten toimijoiden aineistoja samalla haulla. Mukana mm. Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoja, mutta myös yleisiä kirjastoja, museoita ja arkistoja. Myös UEF-kirjaston kokoelmatiedot sisältyvät tänne (paitsi ei kirjastoon hankittu elektroninen aineisto).
- Kokeile, kun haluat löytää aiheeseesi mahdollisimman kattavasti Suomessa olevaa kirja-aineistoa ja eri yliopistoissa tehtyjä väitöskirjoja (myös paljon opinnäytetöitä, graduja ja amk-töitä).
- Hakutuloksen rajaaminen pelkkiin väitöskirjoihin: vasemman laidan Aineistotyyppi-rajaus: Opinnäyte > Väitöskirja.
- Finnasta löytyy myös Suomessa julkaistuja artikkeleita: Aineistotyyppi: Lehti/artikkeli > Artikkeli.
- Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Sivustolla on tällä hetkellä noin 150 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.
- Uusilla artikkeleilla voi olla embargo eli julkaisuviive.
- Vapaasti verkossa oleva sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto. Monista julkaisuista on saatavilla sähköinen versio pdf-tiedostona, mutta osasta julkaisuja löytyy vain viitetiedot.
- Vapaasti verkossa oleva palvelu sisältää Suomen tutkimusorganisaatioiden julkaisuja. Palveluun päivittyy tietoja mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistollisten sairaaloiden sekä tutkimusrahoittajien järjestelmistä.
- Voit selata julkaisuja esim. organisaation, vuoden, tieteenalan tai julkaisutyypin mukaan.
Hoitosuositukset
- Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.
- Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) koordinoi ja julkaisee tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen.
Kansainväliset tietokannat ovat luotettavia lähdeaineistoiltaan ja niissä on monipuoliset hakumahdollisuudet. Kansainvälisten tietokantojen avulla saat käsityksen, mitä etsimästäsi aiheesta ylipäänsä on kirjoitettu. Tiedot kattavat eri maita ja tieteellisiä kustantajia.
Tietokantojen tuloksissa on usein päällekkäisyyttä ja jotkut tietokannat (esim. Scopus) sisältävät lehtiartikkelitietojen lisäksi tietoja myös esim. konferenssijulkaisuista.
Älä käytä tietokantahauissa (free) full text tai open access rajauksia, sillä rajaus jättää tuloksesta pois UEF kirjastoon hankittujen, kovatasoistenkin lehtien artikkeleita. Vaikka kaikki eivät ole vapaasti saatavissa, monet tieteelliset artikkelit ovat ns. maksumuurien takana, pääset uef-käyttäjätunnuksilla moniin julkaisuihin.
- Useimmissa tietokannoissa on Online full-text tai Find it -kuvake tai ”Find it Full text availability at UEF” -linkki. Jos kokoteksti ei aukea, tarkista artikkelin saatavuus UEF-Primon kautta.
Kaikista alla olevista tietokannoista ei tarvitse hakea. Aiheesi ja saamiesi hakutulosten määrä määrittelee tarvittavia tietokantoja.
TIETOKANNAT
- Tärkein kansainvälinen lääke- ja terveystieteiden tietokanta on Medline. Se on käytössäsi PubMedin kautta missä tahansa, maksutta.
- Jos sinulla on UEF käyttäjätunnukset, kannattaa PubMediin mennä kirjaston pikalinkkien tai UEF-Primon kautta. Tulet näin tunnistetuksi Itä-Suomen yliopiston kirjaston aineistojen käyttäjäksi ja maksulliset artikkelit avautuvat suoraan.
- Ohjeistusta: PubMed-opas suomeksi
- Laaja, monitieteinen Elsevierin tietokanta. Tietoja myös konferenssijulkaisuista, kirjoista ja kirjasarjoista. Sisältää Medline- ja EMBASE-tietokantojen viitteet. (Embasen tieteenalat: biolääketiede ja lähialat, mm. farmakologia).
- ThingLink ohjekuva
- Mahdollistaa myös siteerausten jäljittämisen (=mihin kyseisessä artikkelissa on viitattu ja missä on viitattu tähän kyseiseen artikkeliin).
MYÖS NÄMÄ VOIVAT OLLA SOPIVIA:
(Linkit vievät UEF-Primon tietueeseen)
PsycINFO: Psykologian, psykiatrian ja lähialojen tietokanta.
SPORTDiscus(EBSCOhost): Liikuntatieteiden, urheilun ja liikuntalääketieteen tietokanta
Cinahl(EBSCOhost): Hoitotieteen, terveystieteiden ja lähialojen artikkelitietokanta.
- Katso opasvideo tiedonhausta EBSCOhostin tietokannassa (kesto 8:12) [linkki aukeaa omaan välilehteen]. Vaikka videon tietokanta on eri, kaikki Ebscon tietokannat toimivat samojen periaatteiden mukaisesti.
- Katso ThingLink-opaskuva EBSCOhost-hakulomakkeesta
Web of Science (WoS): Laaja ja monialainen, Scopus-tietokannan kilpailija.
- Katso opasvideo Tiedon hakeminen Web of Science -tietokannasta (kesto 7:12) [linkki aukeaa omaan välilehteen]. Videolla esitellään lyhyesti aiheenmukainen haku ja perustyökalut.
- Pikavinkki: Vaihda oletushakukenttä All fields > Topic, jolloin hakusanoja haetaan otsikosta, avainsanoista ja tiivistelmästä.
- Kansainvälisen tutkijaverkoston tuottamia systemaattisia katsauksia ja muuta näyttöön perustuvaa tietoa eri hoitomenetelmien vaikuttavuudesta; Katsauksia on toimitettu terveydenhuollossa käytettävän ennaltaehkäisyn, hoidon tai kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja diagnostisten testien tarkkuudesta. Lue halutessasi lisää: Cochrane-yhteistyö.
- PubMed löytää Cochranen katsaukset, mutta kokoteksteihin täytyy mennä Cochrane Libraryn kautta.
- Oulun yliopiston kirjasto on tehnyt oivat Cochrane-ohjeet
Lainsäädännön haku
- Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö (sosiaali- ja terveysministeriö)
- FINLEX (Finlex-ohjeita)
Sisältää Suomen säädöskokoelman (lait, asetukset, päätökset), valtiosopimukset, säädöskäännökset sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätökset. Suomen säädöskokoelman virallinen julkaisupaikka.FINLEX on julkinen ja kaikille avoin. - EUR-Lex
Sisältää Euroopan unionin oikeudellisia tekstejä, lainsäädäntöä ja asiakirjoja 23 kielellä. EUR-Lex on julkinen ja kaikille avoin. - Myös Editan EDILEX ja Alma Talentin Suomen Laki sisältävät Suomen lainsäädännön sekä paljon muuta oikeudellista materiaalia.
Tilastotiedon haku
- THL:n tilastot aiheittain – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamaa tilasto- ja rekisteritietoa sosiaali- ja terveydenhuollosta, sairauksista ja niiden hoidosta.
- Sotkanet – Tilastotietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Palvelusta löytyy myös keskeisiä Euroopan maiden väestö- ja terveystietoja.
- Tilastokeskus – Suomen viralliset tilastot.
- StatFin-tilastotietokanta – tilastotietoa Suomesta.
- Findikaattori – Ajantasaista tietoa yhteiskunnan keskeisistä ilmiöistä indikaattoreiden muodossa (runsaasti terveysindikaattoreita)
- OECD Health Statistics – Sisältää OECD:n terveystilastoja maittain ja aluettain, laaja.
- WHO – Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) tilastot
Lisälukemista:
- Kotimaisen tilastotiedon opas (Tilastokeskus)
- Kansainvälisen tilastotiedon opas (Tilastokeskus)
Tekoälyä on käytetty hakukoneiden ja tietokantojen toimintaa ohjaavissa algoritmeissa jo pitkään, mutta viimeaikainen kehitys generatiivisen tekoälyn ja laajojen kielimallien käyttöönotossa on ollut nopeaa. Tiedonhaun näkökulmasta tekoälyn potentiaali on suurten tietomäärien tiivistämisessä ja jäsentelyssä, tekoäly voi auttaa myös hahmottamaan aihetta ja käsitteitä.
UEF-kirjaston sivuille on koottu erillinen, ytimekäs mutta silti tieteellistä tiedonhakua ajatellen kattava sivusto tekoälystä tiedonhaussa, joten perehdy tähän asiaan Tekoäly tiedonhaussa – sivustolla.
Sivustolta löytyy linkit UEFin tekoälypolitiikaan sekä vinkkejä linkkeineen tiedonhakuun tekoälyn avulla tieteellisistä tietokannoista.
Sivustolla esitellään tieteellisiin tietokantoihin lisätyt tekoälytyökalut:
- Scopus-tietokannan Scopus AI
- Web of Science –tietokannan Research Assistant
- UEF-Primon Primo tekoälyavustaja.
Tiedonhakuun nämä soveltuvat lähinnä silloin, jos tarvitset muutaman lähteen. Hakutulos ei ole yhtä täsmällinen tai kattava kuin hakulauseisiin perustuvassa haussa.
Tekoälyn avulla ei ainakaan vielä voi tehdä kattavaa ja systemaattista hakua, joka sisältäisi eri lähteitä monipuolisesti eri paikoista haettuna. Vastaukset perustuvat usein rajattuun määrään lähteitä, eikä valintaperusteita aina tunneta.
Tekoälyn tuottamat vastaukset, mukaan lukien lähteiden luotettavuuden ja asianmukaisuuden varmistaminen, pitää kuitenkin aina tarkistaa itse. Vastuu on sinun.