Systemaattinen tiedonhaku, löytyykö tutkimusnäyttöä?

Systemaattinen tiedonhaku

Tiedonhaun laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, mihin tarkoitukseen tietoa haet. Jos tarkoituksena on löytää muutamia tutkimusartikkeleita aiheesta, riittää tällaiseen tarpeeseen pikainen haku / selaileva hakutyyli. Selailevaa hakutapaa voi käyttää myös systemaattisen haun suunnittelu- ja ideointivaiheessa. Tällöin pikahaut auttavat käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä.

⇒ Kirjallisuuskatsaus tarvitsee kattavat ja systemaattiset tiedonhaut.
Tieteellisen työn (esim. opinnäytetyön) pohjaksi selvitetään, mitä kaikkea aiheesta on julkaistu ja saatavilla.

Aiheen rajaukseen, kypsyttelyyn, hakusanojen ideointiin ja muuhun tiedonhaun valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tietokantahakuja avuksi. Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on kattava haku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia. Tee kokeiluhakuja ja muokkaa niitä tuloksen mukaan.

⇒ Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

  • Tee itsellesi (alustava) hakusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi mm. hakusanat sekä tietokannat, joihin haut kohdistetaan. Muokkaa suunnitelmaa tarvittaessa.
  • Mahdollista hakuprosessisi jäljitys esim. kirjaamalla ylös hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista. Tähän auttaa hakuhistorioiden kopiointi (search history).
  • Mieti myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joilla saatuja hakutuloksia arvioit/perkaat.  Näiden perusteella voit valita tulosjoukosta aiheeseesi sopivimmat lähteet. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.

Järjestelmällinen tiedonhaku kattaa yleensä:

  • Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset) – kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta
  • Kotimaiset väitöskirjat (alemmat opinnäytteet, kuten pro gradut, ovat lähinnä harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää lähteinä)
  • Tieteelliset lehtiartikkelit
    • Kotimaiset artikkelit liikkuvat sisällöltään usein ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ne on usein kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Kotimaiset artikkelit ovat usein helppolukuisia ja niihin perehdyttyään on luontevaa siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin.
    • Katsausartikkelit eli review-artikkelit antavat kirjojen tavoin kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. (Näiden lähdeluetteloista pääsee kätevästi alkuperäisartikkeleiden jäljille.)
    • Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkein lähdeaineisto akateemisissa töissä. Yliopistotasoisen opinnäytteen lähdekirjallisuudesta tulee löytyä kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita.
  • Haut kattavilla aihetta kuvaavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä
    • Tarkista asiasanastosta, löytyykö aiheellesi asiasanoja.
    • Käytä hyväksesi tietokantojen viitteisiin tallennetut asiasanat (subject headings tms.).
    • Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea hieman laajemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
  • Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta, eri tyyppisiä tiedonlähteitä pitää etsiä eri tietokannoista. Muista tarvittaessa muut tiedonhaun apuneuvot.
  • Usein tietokantahakuja täydennetään ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Muuta:

  • Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää myös PICO-menetelmää [linkki aukeaa uuteen välilehteen].
  • Mieti arviointi- ja valintakriteerit mukaan otettaville lähteille.
  • Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Älä rajaa hakua vain full text -saatavuuteen!
  • Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna prisma-vuokaaviota [linkki aukeaa uuteen ikkunaan]. Huomioi kuitenkin, että tätä käytetään hyvin usein soveltaen, ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Ota lisäksi hakuhistoria(t) talteen.
  • Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten läpikäynnissä ja poistamisessa voi käyttää apuna esim. viitteidenhallintaohjelmia (Zotero, Mendeley).

Tässä tiedonhaun materiaalissa käydään läpi systemaattisessa tiedonhaussa tarvittavia asioita hakusanoista ja tiedonlähteistä.

Lisälukemista: