Systemaattinen tiedonhaku, löytyykö tutkimusnäyttöä?

Lähdemateriaalin kartoittaminen merkitsee myös tutkimustilanteen kartoittamista, mitä aiheesta on julkaistu ja miten aihetta on tutkittu. Se auttaa aiheen rajaamisessa ja oman työn näkökulman täsmentämisessä.

Kirjallisuuskatsaus tarvitsee kattavat ja systemaattiset tiedonhaut

Tieteellisen työn (esim. opinnäytetyön) pohjaksi selvitetään, mitä kaikkea aiheesta on julkaistu ja saatavilla. Näyttöön perustuvaa tietoa haettassa on sama tavoite: löytää tutkimusongelmaan kaikki relevantti tutkimustieto.

Aiheen rajaukseen, kypsyttelyyn, hakusanojen ideointiin ja muuhun tiedonhaun valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tietokantahakuja avuksi. Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on kattava haku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia. Tee kokeiluhakuja ja muokkaa niitä tuloksen mukaan.

⇒ Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

  • Tee itsellesi (alustava) hakusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi mm. hakusanat sekä tietokannat, joihin haut kohdistetaan. Muokkaa suunnitelmaa tarvittaessa.
    • Aiheesta riippuen, systemaattisessa haussa saatetaan tarvita myös  asiasanoja. Kysy tarvittaessa apua kirjastosta asiasanojen ja asiasanahaun käyttöön!
  • Mahdollista hakuprosessisi jäljitys esim. kirjaamalla ylös hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista. Tähän auttaa hakuhistorioiden kopiointi (search history).
  • Mieti myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joilla saatuja hakutuloksia arvioit/perkaat.  Näiden perusteella voit valita tulosjoukosta aiheeseesi sopivimmat lähteet. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.
  • Systemaattisiin katsauksiin käydään usein läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista.

Erilaiset lähdetyypit ja erilaiset tietokannat

Järjestelmällinen tiedonhaku kattaa yleensä:

  • Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset) – kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta
  • Kotimaiset väitöskirjat (alemmat opinnäytteet, kuten pro gradut, ovat lähinnä harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää lähteinä)
  • Tieteelliset lehtiartikkelit
    • Kotimaiset artikkelit liikkuvat sisällöltään usein ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ne on usein kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Kotimaiset artikkelit ovat usein helppolukuisia ja niihin perehdyttyään on luontevaa siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin. Toisaalta, varaudu siihen, että aiheestasi ei löydy suomeksi tutkimustietoa.
    • Katsausartikkelit eli review-artikkelit antavat kirjojen tavoin kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. Systemaattisen katsauksen lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia. Silti katsauksia ei kannata jättää tiedonhauista pois. Näiden lähdeluetteloista pääsee kätevästi alkuperäisartikkeleiden jäljille.
    • Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkein lähdeaineisto akateemisissa töissä. Yliopistotasoisen opinnäytteen lähdekirjallisuudesta tulee löytyä kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita.
  • Haut kattavilla aihetta kuvaavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä
    • Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea hieman laajemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
    • Käytä hyväksesi hyvänoloisen artikkelin viitetiedot: löytyykö viitteisiin tallennetuista asiasanoista uusia käsitteitä (subject headings tms.).

Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta, eri tyyppisiä tiedonlähteitä pitää etsiä eri tietokannoista. Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen ja haettavien hakuvälineiden/tietokantojen monipuolisuudella.

Usein tietokantahakuja täydennetään ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Muuta:

  • Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää esim. PICO-menetelmää (katso 09: Tutkimustiedon hakeminen -kohta) [linkki aukeaa uuteen välilehteen]
  • Mieti arviointi- ja valintakriteerit mukaan otettaville lähteille.
  • Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Älä käytä full text -rajausta!
  • Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna prisma-vuokaaviota [linkki aukeaa uuteen ikkunaan]. Huomioi kuitenkin, että tätä käytetään hyvin usein soveltaen, ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Ota lisäksi hakuhistoria(t) talteen.
  • Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten läpikäynnissä ja poistamisessa voi käyttää apuna esim. viitteidenhallintaohjelmia (Zotero, Mendeley). Myös Covidence-työkalua voi käyttää apuna viitteiden läpikäymisessä.

Tässä tiedonhaun materiaalissa käydään läpi systemaattisessa tiedonhaussa tarvittavia asioita hakusanoista ja tiedonlähteistä.

Lisälukemista: