Mitä ministeri sanoikaan Vaasan hallinto-oikeudesta?
Tapio Määttä Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja ja ympäristöoikeuden professori. Mitä väärää on siinä, kun ministeri Olli Rehn arvioi Vaasan hallinto-oikeuden Talvivaaran/Terrafamen ympäristölupia koskeneiden päätösten johtaneen neuvottelujen kariutumiseen yksityisten sijoittajien kanssa? Eihän ministeri tässä mitenkään kritisoi tuomioistuinta, eikä siten loukkaa niiden riippumattomuutta. Tähän väitteeseen olen törmännyt eilen ja tänään useammassa yhteydessä sen jälkeen, kun usean […]
The first graduate from Master’s Programme in Economic and Resources Law: ”Energy is the very glue that holds life together”
Oskari Korhonen The first graduate from UEF Law School’s Master’s Programme in Economic and Resources Law, Dayann Obeng-Darko, decided to pursue a second master’s degree after working with international business and marketing. After completing the degree he felt the urge to continue working as a researcher and ended up pursuing a doctoral degree in law. […]
Keskittämistä vai työnjakoa ja profiloitumista?
Tapio Määttä Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja ja ympäristöoikeuden professori. SUOMESSA ON väitetty olevan liian paljon liian pieniä yliopistoja ja niissä liian pieniä laitoksia. Tämä ajatus näkyy myös Helsingin Sanomien laajassa professorikyselyssä (”Yli 850 professoria tyrmää hallituksen tiedepolitiikan”, HS 13.3.2016). Yli puolet kyselyyn vastanneista oikeustieteen professoreista voisi harkita oman alansa laitoksen vähentämistä toisesta […]
Kohti oikeudenmukaisempaa kansainvälistä yritysverotusta
Mika Nissinen Kirjoittaja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa vero-oikeuden yliopisto-opettajana, on virkavapaalla Verohallinnosta ja kirjoittaa omaa väitöskirjaa Suomen verosopimusten kiinteistä toimipaikoista. Kirjoitus pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen Verohallinnon 18.2.2016 asiantuntijapäivillä. Maailma on erilainen kuin sata vuotta sitten. Tämä on todettu (vihdoin) myös kansainvälisessä yritysverotuksessa ja OECD:n sekä G20-valtioiden käynnistämän BEPS-työn lopputulosten myötä kansainvälisen verotuksen periaatteita tullaan muuttamaan ennennäkemättömällä […]
Pariisin historiallinen ilmastosopimus
Kati Kulovesi Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden professori Itä-Suomen yliopistossa. Pariisin ilmastokonferenssi päättyi lauantai-iltana 12.12.2015 riemukkaissa tunnelmissa uuden, maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen hyväksymiseen. Pariisin sopimus on historiallinen saavutus ja merkittävin kansainvälinen sopimus sitten 90-luvun. Se sisältää monta vaikeaa poliittista kompromissia 195 maan kesken. Sopimus on tärkeä, pitkään odotettu osoitus kansainvälisen yhteisön kyvystä puhaltaa yhteen hiileen vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. […]
Kuka kouluttaisi lainvalmistelijoita?
Anssi Keinänen Kirjoittaja on lainsäädäntötutkimuksen professori Itä-Suomen yliopistossa LAINVALMISTELUN LAATU on monenlaisen mielenkiinnon kohteena kaiken aikaa. Asia nousee median otsikoihin usein milloin mistäkin syystä. Tutkijat arvioivat valmistelun laatua mitä erilaisin tutkimusasetelmin ja -kysymyksin. Kansallakin tuntuu olevan asiasta omat vankat mielipiteensä. TUTKIJOIDEN LUOMA kuva kotimaisen lainvalmistelun laadusta ei ole kovinkaan ruusuinen. Lainvalmisteluohjeiden vaatimuksia ei täytetä säädösvalmistelussa. […]
Oikeustieteelliset yliopistojen asemointitilastoissa
Tapio Määttä Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja ja ympäristöoikeuden professori. YLIOPISTOJEN VÄLISISTÄ rankingeista on tullut yhä näkyvämpi osa yliopistopolitiikkaa. Ne ovat monelta osin tunnetusti kyseenalaisia. Monen mielestä rankingeilla on lähinnä viihdearvoa. Tähänkin kirjoitukseen on syytä suhtautua samanlaisella kriittisellä asenteella kuin muihinkin yrityksiin sijoittaa yliopistoja tai niiden koulutusaloja johonkin järjestykseen. OPETUS- JA kulttuuriministeriö on […]
Mitä ajoneuvot ovat – oikeustiede kohtaa kielifilosofian
Maija Aalto-Heinilä kirjoittaja on oikeusfilosofian lehtori Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella OIKEUS ON erinomainen kohde kielen ja merkityksen luonteesta kiinnostuneille tutkijoille – myös muille kuin juristeille. Oikeushan pyrkii ohjaamaan käyttäytymistämme sääntöjen avulla. Tämä edellyttää, että lainsäätäjä kommunikoi säännöt meille ja että me ymmärrämme ne – muutoin niitä on mahdotonta noudattaa. Kommunikaatiokatkoksilla ja väärinymmärryksillä voi olla kova […]
Yhteiskuntatieteistä oikeustieteisiin
Outi Ratamäki NELJÄ VUOTTA sosiologian opintoja, kahdeksan vuotta ympäristöpolitiikan opintoja ja tutkimusta, viisi vuotta Suomen ympäristökeskuksen tutkijana. Kaiken tämän jälkeen olen päätynyt oikeustieteiden laitokselle projektitutkijaksi. Miten sujuu oikeustiede yliopistossa? Riippuu siitä minkä roolin milloinkin valitsen. Olen koordinaattori, mutta samalla myös post doc -tutkija, opettaja ja perusopiskelija. Ja kohta ehkä myös jatko-opiskelija. Voisi luulla, että […]
Yhteistutkimuksella lisäarvoa myös oikeustieteeseen
Anssi Keinänen – Miikka Vuorela OIKEUSTIEDE ON perinteisesti ollut tieteenala, jonka piirissä tutkijat ja professorit kirjoittavat yksin. Toisin on esimerkiksi luonnontieteissä ja lääketieteessä, joissa yhdellä artikkelilla saattaa olla satoja, jopa tuhansia kirjoittajia. Suomalaisessa mittakaavassa tieteellisellä artikkelilla on usein kahdesta viiteen kirjoittajaa. Oikeustieteissä yhteistutkimus on kuitenkin vierasta. Yhtenä perustavana syynä lienee lainopillisen metodin luonne, jossa tutkija […]