Opiskelijasta tutkijaksi – millaisia eväitä tutkimusryhmäharjoittelu tarjoaa?
Päivikki Ojalehto – Marko Piipponen Tämä teksti on kirjoitettu kahden kriminologian tutkimusryhmän entisen harjoittelijan käymän keskustelun pohjalta. Päivikki on Hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntautumisvaihtoehdon maisteriopiskelija, Marko puolestaan kirjoittaa oikeushistoriallista väitöskirjaa suomalaisen forensiikan historiasta. Päivikki Marko, miten sinä päädyit harjoittelijaksi kriminologian tutkimusryhmään? Marko Olin saanut yliopiston harjoittelutuen kesällä -21, ja ajattelin ensin hakea lähinnä historian alan harjoittelupaikkoja, esimerkiksi Poliisimuseolta. Päätin kuitenkin lähteä merta edemmäksi kalaan, olin tehnyt sivuaineopintojen […]
Kriminologia tuo tieteen mukaan rikollisuudesta käytävään keskusteluun
Miikka Vuorela Kirjoittaja opettaa kriminologiaa oikeustieteiden laitoksella. HARVA ASIA kiehtoo ihmistä yhtä paljon kuin rikos ja rangaistus. Vuodesta toiseen dekkarikirjat ja rikossarjat ovat erittäin suosittuja ja uutisista voi päivittäin lukea mitä erikoisimmista rikostapauksista. Suurimmista jutuista tulee koko kansan seuraamia mediailmiöitä, joita puidaan vielä vuosikymmenten päästäkin: ”Kuka murhasi Kyllikki Saaren?” Samalla väkijoukkoihin kohdistuvat mittavat väkivaltateot herättävät […]
Lumi suli ja rikokset lisääntyvät – millainen yhteys säällä on rikollisuuteen?
Mika Sutela Kirjoittaja on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa. KRIMINOLOGISET TEORIAT selittävät pääasiassa rikollisuutta ihmisten sosiodemografisilla tekijöillä. Nämä tekijät kuitenkin muuttuvat hitaasti ajassa eivätkä ne kykene selittämään rikollisuudessa tapahtuvia lyhyen aikavälin, vuoden sisäisiä muutoksia. Kriminologiassa on pitkään keskusteltu säätilojen ja ilmaston välisestä yhteydestä rikollisuuteen, tarkemmin ottaen rikollisuuden kausivaihteluun. Tutkimuksissa tarkasteltuja säähän liittyviä muuttujia ovat olleet […]