Sanojen keksiminen

dogsanatTiedonhakijan pitää kääntää omat ajatuksensa, käsitteet, kielellisiksi ilmauksiksi ja sitä kautta hakusanoiksi.

Hakujärjestelmässä hakusana voi toimia kuten yksinkertainen merkkijono. Tiedonhakijan on itse määrättävä kaikki merkkijonot, joita haetaan.

Hakusana voi olla myös lähtökohta, jonka avulla järjestelmä löytää sanasta erilaisia taivutusmuotoja ja johdannaisia. Varsinaisesti järjestelmä ei kuitenkaan ymmärrä eikä hae käsitteitä tai merkityksiä (hs.fi:fingerpori). Tämä tuo tulokseen myös aiheeseen liittymättömiä osumia.

Tiedon löytyvyys perustuu siis tiettyjen merkkijonojen esiintyvyyteen dokumenteissa tai niiden (meta)tiedoissa. Kääntäen, dokumentin aihe voi olla sisällöltään aiheenmukainen, mutta jos hakusanaa ei sen tiedoista löydy, itse dokumenttikin jää löytymättä.

Käsite itsessään on usein ensimmäinen hyvä hakusana.

Vaihtoehtoiset hakutermit ovat kuitenkin lähes aina välttämättömiä:

  • kieli on ensimmäinen kysymys. Englantia ja suomea ainakin tarvitaan
  • synonyymi ja muu läheinen ilmaus: lineaarinen ohjelmointi – optimointi, kryptologia – salaus
  • vastakkainen käsite voi olla hyödyksi: strength – weakness
  • laajempi kokonaisuus, johon käsite liittyy: monisto – topologinen avaruus
  • tarkempi osa-alue, jonka käsite sisältää: reaaliluku – rationaaliluku
  • merkitsemistavan vaihtelu esim. luokituskoodi: 30G25 (MSCkoodi aiheelle Discrete analytic functions)
  • kirjoitusmuodon vaihtelu: color – colour; dynamical/dynamic systems, number theory – theory of numbers
  • lyhenteet: CFL – Courant-Friedrichs-Lewy number

HUOM. Lyhenteiden käyttöä kannattaa välttää, jos ne ovat moniselitteisiä (esim. lyhenne API tarkoittaa ainakin käsitteitä ”application programming interface”, ”american petroleum institute” ja ”academic programs international”).
Pidemmän tekstin joukosta aukikirjoitettu muoto yleensä löytyy. Mutta jos haku kohdistuu vain otsikkoon, voi olla tarpeen kokeilla myös lyhenteellä.

APUNEUVOJA HAKUSANOJEN MÄÄRITTELYYN:

  • Sanakirjat (esim. MOT sanakirjasto), käsikirjat, hakuteokset (esim. Wikipedia)
  • Oppikirjat
    Taustatietoa ja alan käsitteistöä löytyy alan oppikirjoista, tietosanakirjoista ja muista hakuteoksista. Ne auttavat keskeisten käsitteiden ja niiden synonyymien pohtimisessa. Samalla on hyvä selvittää termien laajemmat ja suppeammat käsitteet sekä vaihtoehtoiset ilmaisut.
  • Jo löydettyjen julkaisujen sisällysluettelot ja lähdeluettelot
  • Asiasanastot
  • Jo löytyneiden julkaisujen tiedot tietokannoissa, erityisesti aihetta kuvaavat sanat (subject)
mattietue

Tietue UEF-Finnasta