Milloin hakutulos on riittävä?

Haun onnistuminen  tulosten perusteella arvioituna riippuu haun tarkoituksesta. Joskus riittää vähän, mutta tarkasti aiheeseen liittyviä tuloksia. Toisella kertaa on tarpeen saada esiin ”kaikki mahdollinen”, vaikka osa tuloksista menisikin ohi aiheen.

Haetko määrää vai aiheenmukaisuutta?

Usein tulosten määrä ja aiheenmukaisuus eli relevanssi ovat toisilleen vastakkaiset lopputulemat. Näiden kahden sopivaa yhdistelmää haetaan muuntelemalla hakulauseita tietyin keinoin.

Koordinaatisto, jossa x-akselilla tulosten relevanssi ja y-akselilla tulosten määrä. Yksittäinen havainto on merkitty raksilla. Havainnot muodostavat laskevan funktion mukaisen pilven: mitä isompi y:n arvo, sen pienempi x:n arvo.

Hakua voidaan muokata tarpeen mukaan :

  • säätelemällä käsitteiden määrää hakulauseessa
  • valitsemalla erilaisia hakusanoja käsitteitä kuvaamaan
  • kohdistamalla hakua tietueen eri kenttiin
  • valitsemalla käyttääkö sanakatkaisua vai ei
  • rajauksilla

Jo saadun hakutuloksen perusteella voidaan päätellä, millä tavoin hakulausetta voisi muuttaa. Tästä lisää kahdessa seuraavassa luvussa.

Tiedonhaku kirjallisuuskatsausta varten

Jos tehdään muuta kuin puhtaasti matemaattista opinnäytetyötä, vaikkapa matematiikan opetukseen liittyvä työ, on opinnäytteen yksi osa ns. kirjallisuuskatsaus, joka toimii johdantona käsiteltävälle aiheelle. Opinnäyte voi myös koostua pelkästään kirjallisuuskatsauksesta.

Kirjallisuuskatsauksen idea on taustoittaa aihetta ja luoda kokonaiskuva käsillä olevasta kysymyksestä. Tähän tarvitaan useita eri lähteitä, jotta kokonaiskuva aiheesta hahmottuu tarkemmin ja luotettavammin.

Lähteistä voidaan hakea yhteneväisyyksiä ja toisaalta verrata keskenään ristiriitaisia tietoja, etsiä erilaisia ratkaisumalleja sekä havaita ongelmakohtia, joihin on aikaisemmin törmätty. Yhdistämällä eri lähteistä tulevaa tietoa voidaan kehitellä kokonaan uusia ajatuksia.

Lyhyempää kirjallisuuskatsausta varten riittää, että tärkeimmät lähteet on luettu.

Tämäkin vaatii useita tiedonhakuja, jota tärkeimmät lähteet ylipäänsä nousevat esille. Julkaisuihin pitää myös perehtyä tarkemmin, ennen kuin voi valita niistä keskeiset. Myös ihan uusimpia julkaisuja kannattaa tutkailla.

Kattavaa kirjallisuuskatsausta varten tarvitaan laaja tiedonhaku, jolla selvitetään ”kaikki”, mitä aiheesta on julkaistu.

Kattavassa tiedonhaussa haetaan mieluummin “liian suuri” hakutulos, jotta varmasti kaikki aiheeseen liittyvä saadaan mukaan. Hakutulosta seulotaan ensin otsikon, sitten tiivistelmän mukaan. Lopulta jäljelle jäävät ne, jotka luetaan kokonaisuudessaan.

Hyvä tiedonhaku käy läpi:

  • Kotimaiset ja ulkomaiset tiedonlähteet
  • Eri tyyppiset tiedonlähteet (kirjat, väitöskirjat, konferenssiraportit, tieteelliset artikkelit ja vastaavat)
  • Kattavasti aihetta kuvaavat hakusanat ja niiden erilaiset yhdistelmät

Hae siis esim. seuraavista lähteistä:

  • UEF-Primo / kansallinen Finna
  • MathSciNet / Web of Science / Scopus
  • Google ja Google Scholar / Google Books

Kasvatustieteen ”oma” tietokanta on Eric. Se sisältää on myös matematiikan opetukseen liittyvää kirjallisuutta.

Kirjallisuuden käyttö matemaattisessa opinnäytteessä

Jos opinnäyte on puhtaasti matematiikkaan liittyvä, ei kirjallisuutta käytetä kirjallisuuskatsauksen tavoin vertailemaan eri lähteistä tulevaa tietoa, vaan paremminkin etsitään vastauksia tiettyihin täsmällisiin ongelmiin ja ksymyksiin. Siten relevanssi on tuloksissa tärkeämpää kuin runsas määrä. Laatuun kannattaa kiinnittää huomiota sitäkin enemmän, jotta voidaan luottaa, että käytetty lähde esittää asian oikein.

Seuraava sivu: Tarkempia tuloksia