Hakuaiheen käsittely
Hyvien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakukysymys ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.
Mieti hakukysymysten avulla mitä tietoa tarvitset
Hakukysymysten avulla voi hahmottaa itselleen, millaisia teemoja omaan aiheeseen liittyy, samaan tapaan kuin mietitään tutkimuskysymyksiä. Hakukysymykset voivat olla osittain samojakin kuin tutkimuskysymykset, mutta voivat myös poiketa niistä. Erityisesti pitää pystyä erittelemään ne asiat, joihin vastaus voisi löytyä kirjallisuudesta, ei oman kokeellisen tutkimuksen kautta.
Hakukysymys (tai hakuongelma) on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.
Aiheesta on sellaisenaan on helppo johtaa ensimmäinen hakukysymys.
Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia muita tietoja tutkimuksessa voitaisiin käyttää hyväksi, millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta, erityisesti soveltavassa matematiikassa.
Esimerkki eräästä gradusta:
Todennäköisyyslaskenta koulumatematiikan näkökulmasta / Susanna Horstia (2008). Kirjallisuuteen viitataan mm. seuraavissa:
- mitä tarkoittaa todennäköisyyden käsite
- millainen historia todennäköisyyslaskennalla on
- millaisia ovat todennäköisyyden laskusäännöt
- mitä on kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisuprosessi, käsitteenmuodostus yleensä
- miten näitä sovelletaan matematiikan kouluopetuksessa
- millaista on todennäköisyyslaskenta lukion oppikirjoissa
Kun tiedonhakua tehdään ja tuloksia saadaan, voi hakukysymysten avulla peilata, onko vastaukset kysymyksiin löydetty – hyvät hakukysymykset ovat siis myös hakutulosten arvioinnin ja valikoinnin väline.
Määrittele käsitteet
Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.
Esimerkki 1:
Otsikko: Todennäköisyyslaskenta koulumatematiikan näkökulmasta
Pääkäsitteet: todennäköisyyslaskenta, opetus,
Apukäsitteet: lukio, oppikirjat, laskusäännöt, käsitteenmuodostus, ongelmanratkaisu, historia
Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.
Esimerkki 2:
Otsikko: Alkulukujen lukumäärästä ja jakautumisesta
Käsitteet: alkuluvut, lukumäärä, jakautuminen
Kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile
- Tietoa tarvitaan aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on myös pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.
- Tutkimukseen saatetaan tarvita taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty.
- Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.
Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:
- Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
- Mihin kysymyksiin minun pitää vastata?
- Mitä aineistoa voin saada kirjallisuudesta, mitä tuotan itse?
- Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
- Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
- 4. Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym., varsinkin kun ollaan tekemisisssä soveltavan tutkimuksen tai vaikkapa matematiikan opetuksen kysymysten kanssa.
Seuraava sivu: Sanojen keksiminen