Hakuaiheen käsittely

Hakuaiheen käsittely

Hyvien hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakukysymys ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.

Mieti hakukysymysten avulla mitä tietoa tarvitset

Hakukysymys (tai hakuongelma) on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

Aiheesta on sellaisenaan on helppo johtaa ensimmäinen hakukysymys.

Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia muita tietoja tutkimuksessa voitaisiin käyttää hyväksi, millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Esimerkki eräästä gradusta:

Todennäköisyyslaskenta koulumatematiikan näkökulmasta / Susanna Horstia (2008). Kirjallisuuteen viitataan mm. seuraavissa:

  • mitä tarkoittaa todennäköisyyden käsite
  • millainen historia todennäköisyyslaskennalla on
  • millaisia ovat todennäköisyyden laskusäännöt
  • mitä on kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisuprosessi, käsitteenmuodostus yleensä
  • miten näitä sovelletaan matematiikan kouluopetuksessa
  • millaista on todennäköisyyslaskenta lukion oppikirjoissa

Määrittele käsitteet

Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa.


Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Esimerkki

Otsikko: Todennäköisyyslaskenta koulumatematiikan näkökulmasta
Pääkäsitteet: todennäköisyyslaskenta, opetus,
Apukäsitteet: lukio, oppikirjat, laskusäännöt, käsitteenmuodostus, ongelmanratkaisu, historia

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Esimerkki:

Otsikko: Alkulukujen lukumäärästä ja jakautumisesta
Käsitteet: alkuluvut, lukumäärä, jakautuminen

Kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile

  1. Tietoa tarvitaan aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on myös pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.
  2. Tutkimukseen saatetaan tarvita taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty.
  3. Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.

    Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mihin kysymyksiin minun pitää vastata?
  • Mitä aineistoa voin saada kirjallisuudesta, mitä tuotan itse?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?

4. Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym., varsinkin kun ollaan tekemisisssä soveltavan tutkimuksen tai vaikkapa matematiikan opetuksen kysymysten kanssa.