Hakuaiheen käsittely

KÄSITTEET JA HAKUONGELMAT: MITÄ TIETOA TARVITSET

kysymysHyvin hakusanojen löytämiseksi pitää ensiksi tunnistaa oma hakuongelma ja sen keskeiset käsitteet. Käsitteistä johdetaan sitten hakusanat.
Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsit vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

KÄSITTEET

Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.

Käsitteitä voi olla yksi tai useampia. Hakuaiheesta riippuen voi erottaa keskeiset käsitteet sekä niitä täydentävät apukäsitteet. Vaikka lähdettäisiin liikkeelle vain yhdestä peruskäsitteestä, eteen voi tulla näkökohtia, jotka pakottavat lisäämään hakuun muitakin käsitteitä.

Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä. Tällöin niiden yhdistely ja monipuolinen käyttö ovat hakuvaiheessa helpommin hallittavissa.

Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

  • Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
  • Rinnasteiset suhteet ovat ”jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

Esimerkki:

Otsikko: Alkulukujen lukumäärästä ja jakautumisesta
Käsitteet: alkuluvut, lukumäärä, jakautuminen
Suhteet: Lukumäärä ja jakautuminen voidaan molemmat ajatella yläkäsitteen ’ominaisuudet’ alle. Ne ovat siis rinnasteisia suhteita. Alkulukuja tässä tapauksessa tarkastellaan juuri näiden ominaisuuksien kautta, eli alkulukujen ja ominaisuuksien välillä on riippuvuussuhde.


KOKOA, RAJAA, YHDISTELE, VERTAILE

Kun kyse on tutkimuksen (opinnäytteen) tekemisestä, on nähtävä, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voitaisiin käyttää hyväksi, millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Tietoa tarvitaan aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on myös pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.

Tutkimukseen saatetaan tarvita taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty.

Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mihin kysymyksiin minun pitää vastata?
  • Mitä aineistoa voin saada kirjallisuudesta, mitä tuotan itse?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym., varsinkin kun ollaan tekemisisssä soveltavan tutkimuksen tai vaikkapa matematiikan opetuksen kysymysten kanssa.

Esimerkki eräästä gradusta:

Todennäköisyyslaskenta koulumatematiikan näkökulmasta / Susanna Horstia (2008).Kirjallisuuteen viitataan mm. seuraavissa:
mitä tarkoittaa todennäköisyyden käsite
– millainen historia todennäköisyyslaskennalla on
– millaisia ovat todennäköisyyden laskusäännöt
– mitä on kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisuprosessi, käsitteenmuodostus yleensä
– miten näitä sovelletaan matematiikan kouluopetuksessa
– millaista on todennäköisyyslaskenta lukion oppikirjoissa