Head of Department of Nursing Science, Professor Tarja Kvist and Vice Head, Professor Terhi Saaranen introduce:

Tarja Kvist:

Hello everybody,

Tarja Kvist in distance ConferenceI made my Registered Nurse degree in Helsinki City Nursing School. I remember walking Lääkärinkatu to Laakso Hospital (school located there) and thinking, that one day I will study nursing science. I started my nursing career in Helsinki University Hospital, specialized in surgical care and working in coronary surgical ward and ICU in Meilahti. It was great time and I really liked work as a RN, but soon nursing science and health management studies brought me in Kuopio. Nurse manager position and different development duties in Kuopio University Hospital prepared me to my next step, university career. After different phases in UEF I am a professor in Preventive Nursing Science. I also have been working as a vice head of department several years and now I started as a head of department.

My previous work experience in university includes many aspects, research in international and national groups and networks and teaching. International research and collaboration are very close to me and must be for every researcher. I have been very privileged to have several visiting researcher periods at the University of Pittsburgh, USA, which has been important for my career and even personally, creating new friendships. I also like to highlight some other collaborators, Kansas University, USA and Medical University of Warsaw, Poland and collegues in Italy and Uganda. I am also a member of international community of Sigma . I work with many experts in Finnish health care organizations and universities, one inspiring example is a national HoiVerKe group, which looks the nursing sensitive outcomes in Finnish health care. This is continuum to my long-lasting research profile in health service research including care quality of different patient groups, leadership, Magnet hospitals, methodological topics and coming preventive care views. Teaching and supervising students gives me energy, and their feedback is appreciated.

As a head of department my goals are to strengthen and support research activities based on our strategy, teaching and take care of good spirit of department. New and innovative research ideas are warmly welcome. Excellent research is a good basic for high quality teaching. Our skillful staff is already doing all this, but always we can be better.


There is life outside work. I love summer and activities of it. Gardens at home and summerhouse make me busy, it is relaxing to see how the new experiments grow up and old species give the big harvest.


When late summer and autumn comes, picking up different wild berries and mushrooms, like chanterelles, takes time and forest is my third home at the weekends. Born in summer and Upper Savo,


Sonkajärvi, which I am very proud of, I learnt early to bake special crepes (in Finnish muurinpohjalettu). They are my specialty; our staff and many international visitors have enjoyed them. Sitting more than an hour in smokesauna by summerhouse is something I really miss in winter. Summer is also time to meet family members, friends and organize crepe parties with neighbors and group of old collegues from the hospital.

Already in schoolgirl years I was interested in different countries and their cultures. That time it was a fashion to have international penfriends, so I had one from Brazil.  After no contact for deceades, we found each other and even met shortly when she was traveling around Europe. Brazil is still waiting for me and my husband, and we hope to go there some day.

One special hobby, following NHL hockey, I found when I visited first time in Pittsburgh 2009. It is very clear: I am a Penguins fan!


I also like reading all kind of books, detectives, novels and newspaper Helsingin Sanomat every day. Just now Kati Marton’s book of Angela Merkel is on table. Opera, musicals, concerts and theatre are always relaxing. Years ago, the first opera in Savonlinna Opera festivals and also in Metropolitan was Cavalleria Rusticana & Pajatso, they made me a friend of opera, sitting in opera, listening, watching and feeling the atmosphere gives a lot for all senses.

More than 40 years Nursing Science in Kuopio, first in Finland, motivates all of us to continue and renovate our research, teaching and visibility. Last words to you, who are considering to study Nursing Science in Kuopio, it will be a good choice. Follow our Facebook and other media, contact me and our staff. You are warmly welcome to UEF, Kuopio!

Best regards, Tarja Kvist
Professor, Head of Department of Nursing Science
email. tarja.kvist@uef.fi 



Terhi Saaranen: 

Hello everybody,

I am Terhi Saaranen from the Department of Nursing Science at the University of Eastern Finland. I started working at the University of Kuopio in autumn 2000 (1 August 2000) and on the same path, since 2010, I have been active at the University of Eastern Finland. However, during this career my duties have quite often changed. I started my work at the Department of Nursing Science as a university teacher, and after about a year of working, I got a permanent job as an education co-ordinator at the Open University of Kuopio. However, the research took the win, and I soon returned to the Department of Nursing Science. There I was as a researcher trainee in Finnish tutkijakoulutettava), coordinator of the University Network of HealthSciences (in Finnish terveystieteiden yliopistoverkoston koordinaattori), postdoctoral researcher, university lecturer and last 2.5 years as a fixed-term professor.

Now again, new challenges are awaiting me; at the turn of the year, I started as a permanent professor (nursing science, health pedagogy) and vice head of the department. My task as a professor in nursing science (health pedagogy), is to lead and develop research and teaching in the field (e.g., in our nurse teacher education in nursing science) and to teach bachelor’s, master’s and postgraduate level nursing students and those participating in continuous and supplementary education. In line with the strategy of the Department of Nursing, the research, teaching and social activities are focused on health education, promoting health in nursing (e.g., occupational well-being research in different contexts) and treating long-term health problems (e.g., job burnout, work-related stress and related treatment and prevention among students and employees) in a digital society. In addition, the task is to obtain additional research funding, exert social influence on issues in the field, and engage in international cooperation.

The area of responsibility of the vice head of the Department of Nursing is to act especially as the director responsible for teaching. I find this task an interesting challenge because as an educator in nurse teacher education I have been particularly interested in pedagogical and didactic issues, like responsibilities in planning and developing in information and communications technology (e.g., simulation courses, some online courses, video conferences) and from the department’s curriculum work. The staff of our department has also been motivated to develop teaching alongside research, so I believe we will get good results in the collaboration.  

In my free time I enjoy sports in a different form. Especially skiing is relaxing in the winter My children (my son 18 years old and my daughter 10 years old) also enjoy sports in various forms and our whole family can often be skiing or other sports on the weekends.


During the summer, we spend a lot of time in our summer cottage and you can find us, for example, in the heating of the smoke sauna.



Terhi Saaranen

I wish everyone, both students and staff, a good start to the year and success in their studies and challenging work.

Best regards, Terhi Saaranen,
Professor, Vice Head of Department
email. terhi.saaranen@uef.fi
UEF//CONNECT https://uefconnect.uef.fi/en/person/terhi.saaranen/

Näyttöön perustuva opetus – yliopisto-opetuksen ytimessä

Millainen käsitys sinulla on näyttöön perustuvasta opetuksesta yliopistokoulutuksessa? Miten se näkyy opetuksessasi ja opetussuunnitelmissa? Miten se ilmenee opiskelijoiden oppimisessa?

Näyttöön perustuvan opetuksen oletetaan olevan ydinasioita opetustoiminnassa ja opetussuunnitelmassa yliopistossa. Sillä tarkoitetaan parhaan tutkimusnäytön yhdistämistä oppimiseen, opetukseen, opetusmenetelmiin, arviointiin ja muihin koulutukseen liittyviin teorioihin ja käsitteisiin huomioiden opettajan oma asiantuntemus ja harkintakyky sekä oppijan mieltymykset (esim. oppimistyyli, motivaatio) ja tavoitteet. Näyttöön perustuvan hoitotyön tavoin näyttöön perustuvassa opetuksessa tavoitteena on käyttää todisteita (tutkimustietoa) opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseen (mukaillen Oermann, 2021). Lyhyesti avattuna näyttöön perustuvalla toiminnalla opetuksessa tarkoitetaan opetuksessa käytettävää parasta mahdollista näyttöä, kuten tutkimustiedon hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti.

Tällöin näyttöön perustuva toiminta liittyy kaikkeen opetustoimintaan pitäen sisällään niin opetussuunnitelmatyön kuin itse opetus- ja oppimisprosessin (tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi). Opetushenkilöstön on huomioitava myös opetustoimintaan liittyvä lainsäädäntö, oppimiskäsitykset, käsitykset opetettavasta aiheesta, kuten esimerkiksi terveydestä ja terveyden edistämisestä jne. Toiminnassa tulee huomioida muun muassa opiskelijan taso, käytössä olevat resurssit ja oppimisympäristön mahdollisuudet unohtamatta henkilöstön motivaatiota ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.


Yliopisto kontekstina antaa erinomaiset puitteet tiedolliseen näyttöön perustuvaan opetukseen toimiessaan osana työyhteisöä, jossa tutkimustoiminta on keskiössä. Itä-Suomen yliopistossa opetustoimintaa tutkimusperustaisesti myös arvostetaan. Esimerkiksi yliopistomme strategia tuo esille, että koulutuksemme sisältöjä, toteutustapoja ja rakenteita tulee kehittää monialaisesti uusimman tutkimustiedon, työelämärelevanssin ja yhteiskunnan tarpeiden pohjalta.  Konkreettisena esimerkkinä opetuksen edelleen kehittämisestä koko yliopistossa on akateemisen rehtorin johtama, juuri toimintansa aloittanut, pedajohtajaverkosto. Tähän verkostoon on kutsuttu muun muassa laitoksien opetuksesta vastaavat varajohtajat.  Pedajohtajaverkoston tavoitteena on muun muassa jakaa hyviä käytäntöjä opetustoimintaan, joita voidaan toteuttaa, arvioida ja edelleen kehittää laitostasolla.  

Mistä näkökulmista näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella?

Näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella esimerkiksi tiedollinen osaamisen, käytännön toiminnan ja asenteiden näkökulmista. Tiedollisen osaamisen näkökulmasta useat kansainväliset tutkimukset ovat tuoneet esille, että yliopiston opettajat käyttävät säännöllisesti empiiristä näyttöä toiminnassaan (mitä pidetään myös itsessään selvyytenä). Sen sijaan opetushenkilöstön taidolliset (esim. tietyn opetuksen tiedon haussa tai/ja soveltamisessa) tai muut käytännön toimintaan liittyvät puutteet (esim. vähäiset henkilöstöresurssit) voivat heikentää ajantasaisen tutkimustiedon käyttöä myös yliopistoissa (Lilienfeld ym., 2013; Scheeler ym., 2016).

Opetushenkilöstö yliopistossa yleisesti edustaakin melko heterogeenistä ryhmää, joka eroaa taustakokemukseltaan, ammatilliselta osaamiseltaan ​​tutkimuksen ja opetuksen alalla (Goodwin ym., 2014). Näyttöön perustuva opetus vaatii opetushenkilöstön sitoutumista ja osaamista sekä resursseja näyttöön perustuvan tiedon käyttössä. Ehkä yksi tärkeimmistä on asenne näyttöön perustuvaa opetusta kohtaan. Myönteinen asenne luo sitoutumista ja halua kehittää näyttöön perustuvaa opetusta, mikä vaatii myös opettajalta jatkuvaa osaamisensa kehittämistä.

Miten edistää näyttöön perustavan opetuksen kehittämistä?

Ottaen huomioon yliopiston opetushenkilöstön akateemisen taustan ja heidän ammatillisen sitoutumisensa tutkimukseen, kamppailemme ehkä enemmän muihin resursseihin liittyvien haasteiden kuin tietoon liittyvien haasteiden kanssa (ks. Czerniawski ym., 2017). Organisaatiossa tulee olla luotuna toiminnalle yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö riittävine resursseineen (aika, tila, henkilökunta jne.). Työntekijätasolla jokaisen tulee pohtia myös opetus- ja tutkimustyön tasapainoa, johon voi vaikuttaa myös henkilökohtaisilla valinnoilla työmäärän hallinnassa pitämiseksi. Sinänsä näyttöön perustuva hoitotyö prosesseineen on meille hoitotieteen laitoksella tuttua ja tämä osaamisperusta antaa hyvän pohjan myös näyttöön perustuvalle opetukselle. Näyttöön perustavan opetuksen kehittämisessä on eduksi sisällöllisen osaamisen lisäksi myös opettajien pedagogisen osaamisen hyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmatyössä ja digitaalisten oppimis- ja oppimismenetelmien käytössä).

Many Hands together

Miten käytännössä kehitän omaa näyttöön perustavaa opetustani? Hyvä opetus perustuu siis ajantasaiseen, laadukkaaseen tutkimustietoon. Tässä oman tutkimuksen tekeminen opetustyön rinnalla on avainasemassa. Opettajina voimme vahvistaa näyttöön perustuvaa opetustamme myös monenlaisilla, erilaisilla toimilla. Esimerkiksi projektit, jotka kytkeytyvät laitoksen  opetukseen ja tutkimukseen (kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö) antavat loistavia mahdollisuuksia kehittää myös näyttöön perustuvaa opetusta. Opettajien opetus- ja tutkimusvaihdot antavat myös mahdollisuuksia oman opetuksen kehittämiseen. Samoin vastaavasti ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailijat tuovat uusia kehittämisnäkökulmia ja mahdollisuuksia omaan opetustyöhön.

Opetussuunnitelmatyö on nyt myös ajankohtaista laitoksellamme ja koko Itä-Suomen yliopistossa. Yhteisellä, osallistuvalla suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla kehittämme myös näyttöön perustuvaa opetustamme. Tällöin opintojaksojen opettajat toimivat yhteistyössä myös opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa hyödyntäen tarvittaessa pedagogisten ja tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijoita.

Tätä näyttöön perustuvaa opetusta ja ohjausta on myös opiskelijoiden hyvä harjoitella jo opintojen aikana, mitä opetus- ja tutkimushenkilöstö tukee omalla toiminnallaan. Hyvä mahdollisuus opiskelijoilla siihen on käytännössä myös harjoittelujen aikana, aidoissa harjoitteluympäristöissä ja muun muassa erilaisiin projekteihin osallistuen. Tässä vain muutamia esimerkkejä näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisestä. Haastankin jokaisen pohtimaan itsenäisesti ja yhdessä kollegoidemme, opiskelijoiden ja työelämän kanssa, miten voimme edelleen kehittää laadukasta, näyttöön perustuvaa opetustamme. Jakakaamme niistä myös kokemuksia, hyviä käytäntöjä toisillemme.

Vuosi on kääntynyt viimeiselle kuukaudelle, joulukuulle. Elämme nyt adventin aikaa joulun odotuksin. Haluan kiittää työyhteisöäni ja laajemminkin monitieteisten verkostojen tutkimus- ja opetuskollegoitani, opiskelijoita ja kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua. Lisäksi kaikille hyvää uutta vuotta ja näyttöön perustuvaa, osallistavaa työskentelyä vuodelle 2022.

Professori (hoitotiede, terveyspedagogiikka), Terhi Saaranen
Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Terhi Saaranen

Lähdeviitteet saatavissa kirjoittajalta; terhi.saaranen@uef.fi

Luottamus monialaisessa yhteistyössä

Onnistunut yhteistyö edellyttää luottamusta. Luottamus voidaan ymmärtää toisen henkilön ja hänen osaamisensa myönteisenä hyväksymisenä eri tilanteissa. Oletuksena on, että henkilö toimii odotusten mukaisesti yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Keskeisinä arvoina luottamuksessa ovat rehellisyys, luottamuksellisuus, huolehtiminen ja kunnioittaminen. Luottamukseen perustuvassa yhteistyössä henkilö on kiinnostunut olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimimaan toisten motiivien, tekojen ja päätösten perusteella.

Luottamukseen liittyy aina epävarmuutta ja riskejä. Meillä voi olla aiempia kokemuksia, missä luottamuksemme on petetty tai olemme pettyneet toisten toimintaan. Aiemmat kokemukset, epäluuloisuus ja pessimistinen asenne estävät luottamisen ja luottamuksen syntymisen. Myös yhteistyökumppaneiden luotettavuuden arviointi voi aiheuttaa epävarmuutta, kun ei tunneta heidän motiivejaan yhteistyöhön. Ovatko he sitoutuneita yhteiseen päämäärään ja yhteisen hyvän tuottamiseen? Ilman luottamusta, yhteistyö usein epäonnistuu. Yhteisen tekemisen ja yhteisyyden kokemisen sijasta voimavarat menevät epäilemiseen ja toiminnan valvomiseen. Yhteistyö edellyttää rohkeutta kohdata oma epävarmuus ja hyväksyä mahdollinen riski pettymisestä. Luottamus merkitsee oman haavoittuvuuden ja epävarmuuden hyväksymistä ja sen altistamista toisen luottamukselle. Luottamus ansaitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Luottamus edellyttää yhteistyökumppaneiden keskinäistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Meidän on luotettava toisten ammattiryhmien osaamiseen ja siihen, että he tekevät parhaansa. Kunnioittaminen ja tasa-arvo luovat turvallisuutta ja mahdollistavat pitkäaikaisten ammatillisten yhteistyösuhteiden muodostamisen ja luottamuksen syntymisen. Se näkyy sujuvana yhteistyönä, ihmisten välisenä välittömänä ja henkilökohtaisena yhteytenä. Lisäksi luottamus parantaa yksilön itsekunnioitusta ja lisää yksilön ja yhteisön hyvinvointia.

Minulla on ollut ilo osallistua hoitotieteen edustajana Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun SOKK-hankkeeseen: Sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus Pohjois-Savossa – SOKK. Hankkeessa rakennamme, toteutamme ja koordinoimme palvelujärjestelmässä tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden monialaista käytännönopiskelua aidoissa oppimisympäristöissä yhteistyössä pohjoissavolaisten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän yksiköiden ja yritysten kanssa.

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä ensimmäiset käytännön opetuksen pilottijaksot, joissa eri alojen opiskelijat harjoittelevat monialaisen yhteistyön tekemistä. Mukana ovat lääketieteen, ravitsemustieteen ja sosiaalityön oppiaineet Itä-Suomen yliopistosta sekä fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja sosionomin tutkinto-ohjelmat Savonia-ammattikorkeakoulusta. Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat monialaisen yhteistyön taitoja ja ammattilaisena toimimista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Yhtenä keskeisenä oppimiskeinona käytetään reflektiota, jossa opiskelija ja hänen opiskelijatiiminsä yhdessä reflektoivat omaa oppimistaan ja toimintaansa ohjaajan tukemana.

Hoitotieteen koordinoimana hankkeessa on rakennettu monialainen Opi ohjaajaksi -koulutus digitaaliseen oppimisympäristöön. Koulutuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän monialaisen käytännön opetuksen ohjaajat saavat valmiuksia monialaisen yhteistyön ohjaamiseen. Hoitotieteen opiskelijat ovat osallistuneet ohjaajakoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkossa ohjaajakoulutus tarjotaan avoimesti kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Monialaisessa työskentelyssä ja ammattien välisessä yhteistyössä luottamus on toiminnan perusta. Toisiinsa luottavat toimivat yhdessä ja ovat avarakatseisimpia, luovempia ja onnellisempia kuin muut. Luottamus helpottaa yhteistyötä ja mahdollistaa toisen työhön tukeutumisen ilman kontrollia ja valvontaa. Kuten kirjailija Ernst Hemingway on todennut,

“Paras tapa tietää, voitko luottaa toiseen ihmiseen, on luottaa häneen.” Tämä sopii mainiosti monialaisen yhteistyön lähtökohdaksi.

Ari Haaranen
yliopistonlehtori, TtT, AmO
Itä-Suomen yliopisto
Hoitotieteen laitos

Instagram: @sokkhanke

Twitter: @SOKKhanke

Mitä minun pitäisi tietää DORA:sta ja tutkijoiden julkaisujen arvioinnista?  

Väitöskirjatutkijani Maija on raportoimassa kiinnostavaa empiirisiin havaintoihin perustuvaa tutkimustulosta. Maijalla on huolena, mikä olisi paras lehti tulosten julkaisemiseen, jotta Jufo-luokitus olisi riittävä korkea. Lähtökohtana ei ole artikkelin tieteellinen sisältö vaan julkaisukanavan luokittelu – erityisesti tuo neljän kirjaimen kummajainen -Jufo ja impakti -kerroin.  Lisäksi aloittelevaa tutkijaa askarruttaa olisiko syytä julkaista tulokset kotimaisella kielellä vai ihan englanniksi – tieteen nykyisellä valtakielellä.

Keskustelu julkaisujen laadun arvioinnista osana tutkijoiden arviointia on ollut pitkää ja laveaa vuosia.  Tarkasteluissa on todettu, että rahoitusta ei pitäisi jakaa julkaisumäärien perusteella, koska toimijat voivat ”pelata” järjestelmän kanssa julkaisusarjan, tiedeorganisaation tai yksittäisen tutkijan eduksi. Onkin myönteistä, että viime vuosina on myös maassamme havahduttu tutkijoiden julkaisujen laadun painotusten valuvikoihin ja tutkijoiden arvioinnin käytäntöihin kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti. Suomen Akatemia on aktiivisesti edistänyt keskustelua ja kehittänyt arviointikäytäntöjä monien toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on toiminut DORA -julistus (San Francisco Declaration on Research Assessment) vuodelta 2012 ja vahvat eurooppalaiset linjaukset. Maassamme Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) suositus Tutkijan vastuullisesta arvioinnista on tärkeä kansallinen lisä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeiden ohella.

DORA:n keskeinen viesti on, että julkaisun impakti -kerrointa ei voi käyttää sen laadun arviointiin, vaan artikkeleiden sisältö ja sen uutuusarvo on aivan keskeisintä – ei siis lehden ”arvo” sinänsä. Suomen Akatemia liittyi DORA-julistukseen maaliskuussa 2019 ja sen nykyinen ohjeistus tutkijoiden arviointiin noudattelee kyseistä suositusta. Ohjeiden mukaan tutkimusrahoituksen hakijaa ei pyydetä esittämään mitään lehtiperusteista metriikkaa hakemuksensa osana ja mm. Jufo-luokituksen ilmoittaminen on kielletty. Kuitenkin muissa yhteyksissä kohtaa yksittäisen tutkijan hakemuksia ja julkaisuluetteloita, joissa nämä kertoimet on listattu tai niitä myös jostain edellytetään(huoh!).

Hoitotieteen alan tutkijoilla on valittavana julkaisukanavikseen mittava määrä kotimaisia tieteellisiä lehtiä tai vastaavasti lähes 130 kansainvälistä oppialan tieteellistä lehteä puhumattakaan muiden alojen relevanteista julkaisusarjoista. Aloitteleva tutkija ja hieman edistyneempikin tarvitsee tietoa ja ohjausta julkaisukanavien valintaan. Hoitotieteen julkaisujen arviointi vaatii laajaa näkemystä tieteestä ja sen moniarvoisista käytännöistä. Hoitotieteen asiantuntijoiden näkemykset ”oikeasta” tieteestä ja sen julkaisemisen foorumeista voisi olla päivityksen tarpeessa avoimen julkaisemisen vauhdissa.  Olisi suotavaa, että alallamme keskustellaan sosiaalisten sääntöjen muodostumisesta ja julkaisutoiminnan arvoista sekä tutkijoiden arvioinneista riittävän monipuolisesti.

Ohjauskeskusteluni väitöskirjatutkija Maijan kanssa päätyy siihen, että hänen tuloksensa on tärkeintä julkaista lehdessä, johon artikkeli sisällön puolesta sopii – se voi olla kansallinen Hoitotiedelehti tai joku kansainvälinen sarja. Valinta jää vielä puntarointiin, koska kyseessä on kansallisesti kiinnostava projekti, jolla haetaan vaikuttavuutta käytäntöön.  Päädymmepä sitten jompaankumpaan, on turvallista tietää, että paras arviointi jutusta saadaan sen pyyteettömästi työtänsä tekeviltä vertaisarviointiin suostuneilta asiantuntijoilta – vaikka palautteet eivät aina miellytäkään ja vaativat runsaasti oman työn uudelleen arviointia.

Professori Katri Vehviläinen-Julkunen
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Yhteistyötä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta

Viime syksynä Hoitotieteen laitos käynnisti yhdessä Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen sekä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa kehittämistoiminnan osana Etänä Enemmän – Sotetyö uudistuu hanketta. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli laatia etäjohtamisen toimintamalli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Kehitystyö toteutettiin organisaation henkilöstölle suunnatun työpajatoiminnan avulla. Työpajoja järjestettiin syyskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana yhteensä viisi, joista kaksi ensimmäistä pystyttiin toteuttamaan lähitapaamisina.

Työpajatoimintaa edeltävästi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä oli toteutettu henkilöstön haastatteluja, joiden tuloksiin perustuen työpajojen poikkileikkaaviksi teemoiksi muodostuivat digijohtamiseen, – työntekijyyteen sekä -organisaatioon liittyvä osaaminen, yhteistyösuhde sekä luottamus eri toimijoiden välillä, sekä konkreettiset yhteydenpitotavat ja käytänteet etäkontekstissa. Toiminnan oli tarkoitus alkaa jo keväällä 2019, mutta Korona muutti myös meidän aikataulusuunnitelmamme ja työpajojen aloitus piti siirtää syksyyn. Viimein syyskuussa järjestettiin koko Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän henkilöstölle avoin kick off-tilaisuus, joka koostui etäjohtamiseen liittyvistä alustuksista tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuen.

Työpajoihin osallistui yhteensä 35 henkilöä, jotka toimivat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän eri tahoilta sekä tasoilta. Osallistujista muodostettiin neljä ryhmää, joissa oli kaikissa sekä johtajia että henkilöstön edustajia eri yksiköistä ja vastuualueilta. Ryhmien monimuotoisuus sekä käytetyt dialogiset ja osallistavat menetelmät mahdollistivat laajan ja monitahoisen näkemyksen syntymisen etäjohtamiseen liittyvistä teemoista. Työpajojen sisällöt rakentuivat edellisten tapaamiskertojen sekä kahden pohdintatehtävän tuloksiin, mikä mahdollisti ryhmittäin valittujen kehittämiskohteiden prosessoinnin syventämisen. Kolmannen tapaamiskerran jälkeen laadittiin alustava toimintamalli, jonka sisältöä tarkennettiin ja muokattiin yhteisissä keskusteluissa.

Työpajatoiminnan konkreettisena tuloksena muodostui etäjohtamisen toimintamalli, jossa on huomioitu tutkitun tiedon ja osallistujien kokemusten perusteella merkittävät tekijät: luottamus, vuorovaikutus sekä etäjohdettavan ja etäjohtajan keskeiset taidot. Toimintamalliin liittyen työpajatoiminnan aikana laadittiin yhteiset säännöt etäkokouksiin, ehdotus organisaation viestintäkanavien sisällöistä sekä konkreettinen työkalu yksiköiden etäjohtamisen tueksi. Työpajatoiminnan tulokset esiteltiin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän johtoryhmälle heidän huhtikuun kokouksessaan.

Antamassaan palautteessa työpajoihin osallistuneet kokivat tärkeänä ajankohtaisen aiheen esille nostamisen, sekä laaditun mallin käytännönläheisyyden. Positiivisena nostettiin esiin myös organisaation eri tahojen osallisuuden ja heidän näkemystensä huomioimisen kehitystyössä, minkä johdosta toimintamalli on hyödynnettävissä organisaation eri toimintaympäristöissä. Osallistujien erilaisista taustoista huolimatta työpajatoimintaan osallistuminen koettiin helpoksi. Työpajojen aikainen avoin ja monipuolinen keskustelu oli osallistujien mukaan herättänyt ja syventänyt pohdintaa heidän omasta roolistaan sekä työyhteisössä, että myös organisaatiossa, minkä he kokivat osallisuuden myönteisenä seurauksena. Laaditun mallin konkreettisuus ja laaja sovellettavuus nousivat myönteisinä esiin myös johtoryhmän kanssa käydyssä keskustelussa. Toteuttajan näkökulmasta merkittävä palaute oli kuitenkin se, että työpajoihin osallistuneet olivat toiminnan aikana ottaneet esiin käsiteltyjä aiheita työyhteisön sisäisissä keskusteluissa jalkauttaen tietoa ja osallistaen näin myös muita aiheiden käsittelyyn.

Nyt toteutunut moniammatillinen sekä monialainen kehittämistoiminta on yksi konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta yliopiston ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Samalla se nostaa esiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkityksen, joka voimistuu entisestään tulevaisuudessa haasteiden monimuotoistuessa ja teknologian kehittyessä.

Projektipäällikko Anja Terkamo-Moisio
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Hoitotyön johtamisen koulutukselle on kysyntää!

Hoitotyön johtaminen on vaativaa johtamista. Hoitotyön johtajat eri tasoilla, ylimmästä johdosta yksiköiden lähijohtajiin johtavat sote-alan suurinta henkilöstöryhmää, hoitotyöntekijöitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lähihoitajia ja vastaavia, lukuisia ammattilaisia, jotka hoitavat ja valvovat potilaita 24/7. Heidän merkityksensä potilaiden selviytymisen ja hoitotulosten kannalta on tutkimuksin osoitettu ja kiistaton. Siihen tarvitaan asiantuntevaa hoitotyön johtamista, johon puolestaan tarvitaan ajan tasalla olevaa koulutusta.

Hoitotieteen laitoksella annetaan johtamiskoulutusta hoitotieteen pääaineessa, tätä on tehty jo vuodesta 1979 alkaen, ja koulutus on ollut jatkuvan kehittämisen kohteena. Koulutuksessa tarvitaan luonnollisesti tutkimusperustaa, ja se onkin vahvistunut erityisesti 2000-luvulta alkaen. Vielä siinä vaiheessa, kun onnistuin saamaan juuri väiteltyäni lehtoraatin (hoitotyön johtaminen) 2003 vuoden alusta, ei hoitotyön johtamisen tutkimusta tehneitä hakijoita ollut jonoksi asti. Toisin on nyt, kun tätä vapautuvaa tehtävää on hakemassa hyvä joukko kelpoisia hakijoita, se kertoo myös tutkimuksen vilkastumisesta. Professuuri tähän koulutussuuntaan saatiin vuonna 2011, parempi myöhään, kuin ei ollenkaan.

Hakijoita hoitotyön johtamisen koulutukseen on ollut aina hyvin, mutta selkeästi hakijamäärät ovat olleet lisääntymässä, ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden on hoitotyön johtamiseen ollut viime vuosina viisi, ja kaikki hakijat huomioituna, 10 hakijaa per aloituspaikka. Siihen on monta selitystä, mutta on ilmeistä, että myös koulutus, sen toteutus ja sisällöt nähdään valtakunnallisesti vetovoimaisena.  Suurin osa opiskelijoistamme tulee eteläisestä Suomesta.

Myös tärkeänä tekijänä hoitotyön johtamisen opintojen kiinnostuksen kasvussa on varmasti ollut avoimessa yliopistossa tarjottu hoitotyön johtamisen opintokokonaisuus. Olemme saaneet sitä kautta motivoituneita ja hyviä hakijoita sekä valintakoehakuun, että suoraan avoimen yliopiston väylän kautta opiskelijoiksi. Lisäksi opettajana yhteistyö AY:n suunnittelijoiden kanssa on ollut erinomaisen hyödyllinen, kun opintojaksoja on suunniteltu ja testattu etäopiskeluna toteutettaviksi. Tämä teki etäopetukseen siirtymisen melko lailla sujuvaksi koronapandemian iskiessä.

Hoitotyön johtamisen koulutuksessa opiskelijat saavat modernit valmiudet hoitotyön johtamiseen ja asiantuntijatyöhön eri puolilla ja tasoilla sote-palvelujärjestelmää, ja myös valmiudet tutkijakoulutukseen hoitotieteessä. Opinnoissa perehdytään mm. näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen ja arviointiin, henkilöstöä arvostavaan ja innoittavaan hoitotyön johtajuuteen, talouden ja tuottavuuden johtamiseen hoitotyössä, vetovoimaisen organisaation johtamiseen, kumppanuuksien ja toimintakulttuurin johtamiseen, digitalisoituvan sote-palvelujärjestelmän johtamiseen, sekä hoitotyön johtamisen asiantuntijuutta vahvistavaan käytännön harjoitteluun, ja projektityöskentelyyn. Opintoihin sisältyy myös terveystieteiden tiedekunnan tarjoamia moniammatillisia johtamisopintoja sote-palvelujärjestelmän ymmärtämiseksi ja moniammatillisen johtamisen toteutukseen.

Haku koulutukseen on juuri aukeamassa https://www.uef.fi/fi/koulutus/hoitotiede – tervetuloa hakemaan opiskelupaikkaa!

Yliopistonlehtori Pirjo Partanen
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto


A smart decision for promising future

Studying Master of Public Health-track of Health Promotion in Nursing Science, UEF

Every year many applicants compete for joining master’s degree program in Public Health (MPH) at the University of Eastern Finland. This two-year program is entirely in English and has been one of the popular programs for applicants at our university.

Students on the MPH program take the core studies of public health, then they can choose to continue any of the following four tracks:

  1. Epidemiology
  2. Public Health Nutrition
  3. Globe, Culture and Public Health
  4. Health Promotion in Nursing Science

Application round for 2021-2023

299 applications were received, and the evaluation process has already started. Regardless of the pandemic of COVID19, we have had the online application round from the first of December 2020 until 20 January 2021. Surprisingly, this year, the number of applicants increased by 19%.

But what could be the reason for such a growth in the number of applicants? A reduction in the amount of tuition fee from 12,000 to 10,000 Euros per year might be one of the reasons for having more applicants this year in our program. Besides, Coronavirus disease has moved everything to the online platform, from working to shopping, communicating, and even studying. Likewise, online studying is more convenient and effective than ever thanks to technological development. The pandemic situation of COVID19 has forced our teaching to be in the hybrid model (online and on-campus). Hence, since the beginning of the pandemic, MPH courses have been offered online. This might provide a unique opportunity for some people trying distant learning and using their time for studying online during the pandemic. Not to mention, the high-quality education system of Finland is another reason to attract applicants from around the world to study in this Scandinavian country.

Health Promotion in Nursing Science

The Department of Nursing Science, in close collaboration with the Department of Public health, is offering diverse courses for the track of Health Promotion in Nursing Science. Not only students on the Health Promotion track can take these courses, but also all other degree students including MPH and exchange students with health background are welcome to take part in our courses. From the basic to advanced level, our courses address the health promotion topic concerning the nursing perspective. Each year, MPH students with different educational backgrounds (nursing, midwifery, pharmacy, medicine) choose the Health Promotion track.

Courses on the track of Health Promotion in Nursing Science

After completing the first semester, MPH students will choose the track they want to be specialized in. All specific courses on the track of Health Promotion will be offered during the second and third semesters. In the final semester, students will have only a few more compulsory courses from core studies and their master’s thesis.

Like other tracks, the Health Promotion in Nursing Science track has 20 credits which consist of the following courses:

  • Patient safety (3 ECTS)
  • Values and Knowledge basis of Nursing Science (3 ECTS)
  • Health Impact Assessment (5 ECTS)
  • Community-Based Health Promotion (5 ECTS)
  • Evaluation of Nursing Knowledge in Nursing Science (4 ECTS)

In addition to all track-specific courses, we offer other courses for all MPH and Exchnage students in English langue including:

  • Intercultural competence and professionalism (5 ECTS)
  • Ethics in intercultural interaction (5 ECTS)
  • Health Promotion and Management (5 ECTS)
  • Maternity and Child Health (3 ECTS)

Master’s thesis in the track of Health Promotion

Research in the Department of Nursing Science is related to health promotion practices and their impact on community care, patient care, and nursing outcomes. We are active in research on the environment and health promotion, clinical nursing, health education, effectiveness, quality of nursing education, and care.

Our students in the track of Health Promotion in Nursing Science have plenty of options to complete their master’s thesis in different areas and using various research methodologies under the supervision of our expert researchers. Here is the master’s thesis title of former students in our track:

Filipino internationally educated nurses’ challenges in the Finnish social and healthcare services: a qualitative descriptive analysis

Empowering patient education in type 2 diabetes management: a systematic literature review

Associations of dietary patterns and food groups with cardiorespiratory fitness among 8-11-year old children in Kuopio, Finland: The Physical Activity and Nutrition In Children (PANIC) study

After graduation

Pursuing doctoral studies, working as a researcher in health-related projects, or becoming a teacher are some of the future possibilities for our graduates.

Warmly welcome to study in the Master of Public Health program at the University of Eastern Finland

MALIHEH NEKOUEI, University Teacher

International Academic Coordinator
The University of Eastern Finland |UEF |Department of Nursing Science Kuopio Campus |Canthia
Yliopistonranta 1C |P.O. 1627 | 70211 Kuopio | Finland
+358 50 435 1473 | maliheh.nekouei@uef.fi



Monitieteisyys ja -ammatillisuus asiakas- ja potilasturvallisuuden opetuksessa ja oppimisessa

Syksyllä 2020 käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa ainutkertainen monitieteinen 25 op opetuskokonaisuus ”Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot”. Tämä kokonaisuus jakautuu viiteen viiden opintopisteen opintojaksoon, joista ensimmäisenä käynnistyi ”Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin”. Tämän jakson vastuulaitoksena toimii Hoitotieteen laitos, jossa onkin jo kahdeksan vuoden kokemus vastaavanlaisen englanninkielisen ”Patient safety” ja avoimessa yliopistossa tarjotun suomenkielisen ”Potilasturvallisuus” opintojakson suunnittelusta ja opetuksesta. Syksyllä 2020 käynnistyneet uudet opinnot suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Hoitotieteen, Lääketieteen, Sosiaalityön, Oikeustieteiden ja Sosiaali- ja terveysjohtamisen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon laitosten kanssa sekä mm. Valviran, KYS:n, Potilasvakuutuskeskuksen ja monen muun organisaation asiantuntijoiden kanssa. Myös opiskelijat näihin opintoihin tulivat hyvin laajasti eri tieteenaloilta ja eri koulutustaustoilla, osa ollen yliopiston perusopiskelijoita ja osa avoimen yliopiston opiskelijoita kautta maan. Osalla opiskelijoista oli jo vuosien kokemus aiheesta heidän hakiessa nyt järjestettyä koulutusta asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja osa opiskelijoista oli aiheen parissa ensimmäistä kertaa elämässään. Melkoisen mielenkiintoinen mahdollisuus siis uuden oppimiseen sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmista.

Syksyn aikana toteutettiin ensimmäinen ”Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin” opintojakso, johon osallistui noin 180 opiskelijaa. Opinnot toteutettiin täysin verkko-opetuksena hyödyntäen monipuolisesti kirjallisen materiaalin ohella eri alojen asiantuntijoiden videoluentoja, Case esimerkkejä sekä Itä-Suomen yliopistossa monitieteisesti toteutettua suurryhmäsimulaatiota. Tehtävät koostuivat käsitekartoista, kirjallisista esseistä sekä verkkokeskusteluista. Opettajat, asiantuntijat ja opiskelijat edustivat laajasti eri ammatteja, osaamista ja erilaisia tieteenalojen käytäntöjä, maantieteellisesti sijoitettuna eripuolille Suomea ja vielä opetuksenkin ollessa täysin verkossa tapahtuvaa monimuoto-opetusta. Melkoinen kokonaisuus eikös… no miten onnistuttiin?

” Itselleni potilasturvallisuus ilmiönä avautui täysin uudella tavalla. Kykenen hyödyntämään oppimaani käytännön työssä.”

”Antoi ajattelemisen aihetta ja pohjaa keskustelun herättämiseen työyhteisössä. Esimerkiksi Haiprojen käsittelyä on parannettu aloitteestani, ihan tämän kurssin ansiosta.”

Opintojaksopalautteissa numeraalinen arvio nousi yli 4,5/5 erityisesti kohdissa, joissa opiskelijat arvioivat oppimisympäristöä ja oppimateriaalia. Erinomaisia olivat arviot myös muissa arvioitavissa kohdissa osoittaen, että opintojakso vastasi tavoitteita ja opiskelijat oppivat aiheesta lisää. Kaikista heikoiten arvioitiin toteutuneet opiskeluilmapiirin (4,25/5), ja saadun ohjauksen (4,25/5) ja saadun palautteen (4,14/5), näidenkin arviointien ollessa kokonaisuudessaan erinomaisia verkko-opetuksen haasteista huolimatta. Kirjallista palautetta oli annettu myös erittäin kattavasti. Tiivistäen oppimista edistäväksi koettiin erityisesti monipuoliset oppimateriaalit, asiantuntijaluennot, joustava aikataulu, sekä selkeästi jäsennetyt kokonaisuudet. Oppimista estäväksi tekijöiksi oli mainittu pääosin opiskelijoiden omiin aikatauluihin liittyvät haasteet. Opintojaksoon liittyvistä haasteista esille nousivat lähinnä yksittäisten opiskelijoiden kokema keskustelun vähyys tai verkkokeskustelun kömpelyys, näihin tosin löytyi myös vastakkaisiakin näkemyksiä.

Etäopiskelun ja ajankäytön kannalta jakso oli hienosti rakennettu. Keskustelualueen tehtävät olivat perinteisiä ryhmätehtäviä parempia mielestäni. Oma asiantuntemus parani tämän kokonaisuuden myötä.”

Entäpäs monitieteisyyden tai moniammatillisuuden näkyminen? Yllättävää kyllä, palautteissa mainittiin melko niukasti asiasta, jonka itse opettajana arvioin olevan yksi kokonaisuuden merkittävimmistä anneista. Ehkäpä asia onkin tavallaan itsestäänselvyys tämänkaltaisessa aiheessa, asiakas- ja potilasturvallisuudessa, joka on enemmän tai vähemmän aina moniammatillista tiimityötä. Joitakin vastauksia asiaan liittyen nousi kuitenkin esille:

”Kurssi opetti myös keskustelemaan eri ammattilaisten kesken ja antoi toisaalta työkaluja siihenkin miten ehkä omasta näkökulmasta hiukan erikoisiin tai ainakin valtavirrasta poikkeaviin kommentteihin voisi vastata ja tieteellisessä keskustelussa pyytää perusteluja kommenttien taakse. Toivottavasti opiskelijat tällaisten kurssien kautta saavat kipinää tehdä entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä toisiaan tukien.”

Monitieteisyys opetuksen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta antoi paljon, yhteistyö toimi hyvin. Lukuisat suunnittelu- ja muut työpalaverit toivat näkemystä erilaisten tieteenalojen eroista ja laitosten käytännöistä mahdollistaen hyvien käytäntöjen jakamisen. Asiantuntijaluentoihin perehtyminen opetti opettajallekin uutta, vaikka oma kokemus aiheen tutkimuksen parissa on jo vuosien mittainen. Kokonaisuutena siis erittäin onnistunut kokemus. Täysin uuttahan monitieteinen opetus ainakaan terveystieteissä ei ole, mutta tulisiko meidän hyödyntää tätä enemmänkin? Ehdottomasti!

Dosentti, yliopistotutkija Marja Härkänen
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Luottamus – etäkontekstissa

Meillä kaikilla on kokemusta luottamuksesta tai sen puutteesta, sillä se tulee punnituksi itselle tärkeissä ihmissuhteissa. Joudumme pohtimaan, onko tuo toinen tai toiset esimerkiksi perheessä, ystäväpiirissä, työyhteisössä tai johdossa luottamukseni arvoisia. Tätä mietimme ehkä useammin kuin sitä, olenko itse ansainnut toisten luottamuksen. Aika ajoin joudumme myös arvioimaan voiko elämään ja maailmanmenoon luottaa. Tänä keväänä olemme tämän suhteen olleet eri puolilla maailmaa yhteisessä ’veneessä’. Tässä hiljattain koronapandemian hoitoon liittyvää luottamusta myös mitattiin maamme ylimmässä johdossa. Luottamus on aivan keskeistä ja äärimmäisen tärkeää, mutta mitä se on.

Miten luottamuksen esiin nosto liittyy hoitotyön johtamiseen, jonka opetuksesta ja tutkimuksesta vastaan hoitotieteen laitoksella. Hoitotyöntekijöihin liittyvät tutkimukset ovat minulle opettaneet, että työhyvinvointia tuottavat hoitotyöntekijän ja lähijohdon vastavuoroiset luottamukseen perustuvat yhteistyösuhteet. Hyvinvoivat työntekijät lisäävät puolestaan luottamusta palvelujärjestelmäämme, sillä he kohtelevat asiakkaita ja potilaita hyvin, tuottavat laadukkaita palveluita ja varmistavat hoidon vaikuttavuutta. Tärkeäksi kysymykseksi hoitotieteessä muodostuukin: millainen on vastavuoroinen luottamusta herättävä ja vahvistava yhteistyösuhde työntekijän ja lähijohdon välillä hoitotyön kontekstissa ja miten näitä yhteistyösuhteita voidaan vahvistaa.

Tutkimusperinne aihealueella on kohdentunut joko yksipuolisesti hoitotyöntekijöihin tai hoitotyön johtajiin ja usein heidän stressinhallintakeinoihinsa eikä juurikaan tähän luottamukselliseen yhteistyösuhteeseen. Luottamuksen tarkastelun merkittävyyttä lisää se, että luottamus on yhteydessä avoimeen, rehelliseksi ja turvalliseksi koettuun työilmapiiriin, jossa uskalletaan olla eri mieltä ja vaalitaan tasapuolisuutta. Kun työyhteisössä vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus, uskalletaan myös antaa toisille rakentavaa palautetta ja yhdessä kehittyä ja palvella asiakkaita ja potilaita entistä paremmin ja vaikuttavammin.

Pelkän kokemuksen tai tunteen mittaaminen luottamuksesta ei auta meitä tunnistamaan luottamusta herättävän tai sitä vahvistavan yhteistyösuhteen tunnuspiirteitä tai keinoja, joilla voidaan suhdetta vahvistaa, vaan tarvitaan käsiteanalyysejä. Tähän tarjoutuukin hyviä lähtökohtia muilta tieteenaloilta. Sieltä löytyy luottamusta operationalisoivia käsitteitä kuten laskennallinen, kompetenssipohjainen, relationaalinen, integroitunut tai altruistinen luottamus.

Olemme tehneet tutkimusryhmässämme systemaattista katsausta johtamiseen etäkonteksteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta emme löytäneet tämän vuoden alkuun mennessä yhtään tutkimusta. Tutkimukset muilta tieteenaloilta osoittavat, että johtaminen etäkontekstissa kulminoituu luottamukseen työntekijän ja johtajan välillä.

Olemme mukana yhdessä yliopistomme sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa valtakunnallisessa Etänä Enemmän – Sotetyö uudistuu -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään etä- ja muutosjohtamista, etätyönohjausta ja -vertaistukea yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ja heidän alueellisten toimijoidensa kanssa. Vastuullamme on etäjohtamisen kehittäminen yhdessä Ylä-Savon Sotekuntayhtymän kanssa. Olemme vaiheessa, jossa työpajatoiminnan avulla syvennämme tutkimustiedon tuottamaa ymmärrystämme etäjohtamisesta. Olen hyvilläni siitä, että voimme hoitotieteessä työskennellä näin tärkeän ja ajankohtaisen tutkimusteeman parissa.

Professori Arja Häggman-Laitila
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto