Genomics – an Emerging Trend in Nursing Science – Genomiikka – nouseva suuntaus hoitotyössä

By: Anndra Parviainen, doctoral researcher, UEF

(Scroll down for the Finnish text)

Photo: Professor Katri Vehviläinen-Julkunen UEF and Doctoral researcher Anndra Parviainen UEF.

Genomics-Informed Nurses (GIN) played an important role in integrating genomics sciences, precision medicine and precision health into clinical practice (Laaksonen et al., 2022; National Academies of Sciences Engineering and Medicine, 2021; Tonkin et al., 2020). The ultimate goal of genomics is to improve patients’ outcomes (World Health Organization, 2020).

In this blog, I am going to share the reason why I took the courage to pursue my doctorate study in the topic of genomics. Genomics may be seen as hard science and may sounds foreign to nurses. As other healthcare fields are progressing so fast and embracing genomics, the nursing discipline seems to be stagnant and reluctant. The adaptation of genomics innovation in nursing discipline is slow. There are many reasons why we nurses are hesitant to embrace genomics. The main reasons are existing knowledge gaps, lack of training, and heavy workload (Buaki-Sogo & Percival, 2022; Bueser et al., 2022; Calzone et al., 2018; Zureigat et al., 2022).

For the sake of improving our craft (nursing science)– I personally believe that despite the many challenges in our nursing profession, we can be part in the genomics revolution. Or should I say that “we should be part and not be left behind”.

The story of my genomics journey

Eight years ago, a very close relative of mine called me and informed me the sad news that healthcare professionals are considering the possibility that my relative is having a certain type of cancer. This personal experience in life had given me motivation to search for knowledge about cancer.

During my first year as master’s degree student in University of Eastern Finland, Department of Nursing Science, I took that opportunity to learn and discover what do we mean by cancer. I have taken courses related to cancer and one of these courses is Cancer Genomics taught by Prof. Carsten Carlberg from UEF, Biomedicine Institute. I feel fascinated with the topic and the take home message from this course was “the more we know cancer in a genomic way, the more we are prepared”.

When I am on my second year of my master’s degree, we had this course “Evaluation of Nursing Knowledge” and Prof. Katri Vehviläinen-Julkunen presented the broad scope of the nursing disciple from macro-level to genomic-level. I feel happy to know that genomics is still within the scope of nursing discipline. I was sure to myself that I want to pursue my doctorate degree (started 2017) to continue to search and discover new things.

I was reflecting with my own personal life experiences and my passion to contribute to advancing the nursing science as a discipline. I was thinking during that time that I want to explore the possibility of genomics be integrated in the nursing profession while learning the methodology of performing interventional studies like randomized-controlled trial as a research method. I took the doctoral degree as an opportunity to learn from the experts and great mentors.

Addressing the knowledge gaps among nurses and introducing the genomics concepts is a practical way for the nursing science progress smoothly in the nursing education, clinical application, and research. I hope that this humble study would spark interest among nurses.

Figure. Conceptual framework of genomic nursing care. Three overlapping disciplines — nursing science, biomedicine science, and biobank—build a career in Genomic Nursing Care, which is central to the circles representing the complex concepts and skills necessary to nursing career development – © Dumo et al., 2020.

Save the date: 1st Genomics-Informed Nursing Symposium on March 15-16, 2023 in Kuopio, Finland

Let me take this opportunity to invite you to the 1st Genomics-Informed Nursing Symposium that will be organized in collaboration with University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences, Department of Nursing Science and Tampere University of Applied Sciences and GenoNurse Project on March 15-16, 2023 in Kuopio, Finland. More information of the event https://sites.uef.fi/gin-symposium2023/

The event is suitable for healthcare professionals, students, teachers, researchers and anyone interested in the topic. Register here: https://link.webropolsurveys.com/S/0F17693FCE2B8873

I wish you all happy holidays and Hyvää Itsenäisyyspäivää! Happy 105^th years of Independence Day Finland

Anndra Parviainen (Dumo)

Department of Nursing Science
University of Eastern Finland

Genomiikka – nouseva suuntaus hoitotyössä

Tekijä: Anndra Parviainen, tohtoritutkija, UEF

Kuva: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen (UEF) ja Väitöskirjatutkija Anndra Parviainen (UEF).

Genomics-Informed Nurses (GIN) oli tärkeä rooli genomiikkatieteiden, täsmälääketieteen ja täsmäterveyden integroinnissa kliiniseen käytäntöön (Laaksonen ym., 2022; National Academies of Sciences Engineering and Medicine, 2021; Tonkin ym., 2020). Genomiikan perimmäinen tavoite on parantaa potilaiden tuloksia (World Health Organization, 2020).

Tässä blogissa aion jakaa syyn, miksi uskalsin jatkaa tohtoriopintojani genomiikan aiheesta. Genomiikka voidaan nähdä kovana tieteenä ja saattaa kuulostaa vieraalta sairaanhoitajille. Kun muut terveydenhuollon alat edistyvät niin nopeasti ja kattavat genomiikan, hoitotyön kurinalaisuus näyttää olevan pysähtynyt ja vastahakoinen. Genomiikan innovaatioiden sopeutuminen hoitotyön alalla on hidasta. On monia syitä, miksi me sairaanhoitajat epäröimme omaksua genomiikkaa. Tärkeimmät syyt ovat olemassa olevat tiedon puutteet, koulutuksen puute ja raskas työtaakka (Buaki-Sogo & Percival, 2022; Bueser et al., 2022; Calzone ym., 2018; Zureigat et al., 2022).

Ammattimme (sairaanhoitajatieteen) kehittämisen vuoksi uskon henkilökohtaisesti, että sairaanhoitajan ammattimme monista haasteista huolimatta voimme olla mukana genomiikan vallankumouksessa. Vai pitäisikö minun sanoa, että “meidän tulee olla osa eikä jäädä jälkeen”.

Tarina genomiikan matkastani

Kahdeksan vuotta sitten eräs hyvin läheinen sukulaiseni soitti minulle ja ilmoitti suru-uutisen, että terveydenhuollon ammattilaiset harkitsevat mahdollisuutta, että sukulaisellani on tietyntyyppinen syöpä. Tämä henkilökohtainen elämänkokemus oli antanut minulle motivaatiota etsiä tietoa syövästä.

Ensimmäisen vuoden aikana Itä-Suomen yliopiston Hoitotieteen laitoksen maisteriopiskelijana käytin tilaisuutta hyväkseni oppiakseni ja selvittämään, mitä syövällä tarkoitetaan. Olen käynyt syöpään liittyviä kursseja ja yksi näistä kursseista on Cancer Genomics, jota opettaa Prof. Carsten Carlberg UEF:stä, Biomedicine Institutesta. Aihe kiehtoo minua ja tämän kurssin kotiviesti oli “mitä enemmän tunnemme syövän genomisella tavalla, sitä paremmin olemme valmiita”.

Kun olen toista vuotta opiskellessani, meillä oli tämä kurssi “Hoitotyön tietämyksen arviointi” ja Prof. Katri Vehviläinen-Julkunen esitteli hoitotyön oppilaan laajaa ulottuvuutta makrotasolta genomitasolle. Olen iloinen saadessani tietää, että genomiikka kuuluu edelleen hoitotyön alaan. Olin itselleni varma, että haluan jatkaa tohtorin tutkintoa (alkoi 2017) jatkaakseni uusien asioiden etsimistä ja löytämistä.

Mietin omia henkilökohtaisia elämänkokemuksiani ja intohimoani olla mukana edistämässä hoitotieteen alaa. Ajattelin tuolloin, että halusin tutkia mahdollisuutta integroida genomiikka sairaanhoitajan ammattiin samalla kun opin interventiotutkimusten, kuten satunnaistetun kontrolloidun kokeen, suorittamisen metodologiaa tutkimusmenetelmänä. Otin tohtorin tutkinnon tilaisuuteni oppia genomiikan asiantuntijoilta kansainvälisesti ja mahtavilta mentorilta.

Sairaanhoitajien tietopuutteiden korjaaminen ja genomiikan käsitteiden esittely on käytännöllinen tapa hoitotieteen sujuvaan etenemiseen hoitotyön koulutuksessa, kliinisissä sovelluksissa ja tutkimuksessa. Toivon, että tämä vaatimaton tutkimus herättäisi kiinnostusta sairaanhoitajien keskuudessa.

Kuva. Genomisen hoitotyön käsitteellinen viitekehys. Kolme päällekkäistä tieteenalaa – hoitotiede, biolääketiede ja biopankki – rakentavat uraa Genomic Nursing Care -alalla, joka on keskeinen piireissä, jotka edustavat sairaanhoitajan urakehitykseen tarvittavia monimutkaisia käsitteitä ja taitoja – © Dumo et al., 2020.

Tallenna päivämäärä: 1. Genomics-Informed Nursing Symposium 15.-16.3.2023 Kuopiossa

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja kutsun sinut 1. Genomics-Informed Nursing Symposiumiin, joka järjestetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan Hoitotieteen laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun sekä GenoNurse Project kanssa 15. maaliskuuta. 16.2023 Kuopiossa. Lisätietoja tapahtumasta https://sites.uef.fi/gin-symposium2023/

Tilaisuus sopii terveydenhuollon ammattilaisille, opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Rekisteröidy täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/0F17693FCE2B8873

Hyvää itsenäisyyspäivää 105 vuotta Suomi!

Anndra Parviainen (Dumo),

Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

References:

Buaki-Sogo, M., & Percival, N. (2022). Genomic medicine: The role of the nursing workforce. Nursing Times [Online], 118(8), 1–3. https://cdn.ps.emap.com/wp-content/uploads/sites/3/2022/07/220713-Genomic-medicine-the-role-of-the-nursing-workforce.pdf

Bueser, T., Skinner, A., Skinner, T. B. A., Saghdaoui, L. B., & Moorley, C. (2022). Genomic research : The landscape for nursing. Journal of Advanced Nursing, 78(July), e99–e100. https://doi.org/10.1111/jan.15396

Calzone, K. A., Kirk, M., Tonkin, E., Badzek, L., Benjamin, C., & Middleton, A. (2018). The global landscape of nursing and genomics. Journal of Nursing Scholarship, 50(3), 249–256. https://doi.org/10.1111/jnu.12380

Dumo, A. M., Laing, B., Lim, A. G., Palaganas, E., Abad, P. J., Valdehueza, O., Palovaara, M., Saunders, H., Estola, M., Mandysova, P., Maguire, J., Ward, L. D., Carlberg, C., & Vehviläinen-Julkunen, K. (2020). Randomized controlled trial on the effectiveness of web-based genomics nursing education intervention for undergraduate nursing students: A study protocol. Journal of Advanced Nursing, 76(11), 3136–3146. https://doi.org/10.1111/jan.14477

Laaksonen, M., Airikkala, E., & Halkoaho, A. (2022). The development of education of public health nurses for applying genomics in preventive health care. Frontiers in Genetics, 13(April), 1–6. https://doi.org/10.3389/fgene.2022.849232

National Academies of Sciences Engineering and Medicine. (2021). The future of nursing 2020-2030: Charting a path to achieve health equity. The National Academies Press. https://doi.org/10.17226/25982

Tonkin, E., Calzone, K. A., Badzek, L., Benjamin, C., Middleton, A., Patch, C., & Kirk, M. (2020). A roadmap for global acceleration of genomics integration across nursing. Journal of Nursing Scholarship, 52(3), 329–338. https://doi.org/10.1111/jnu.12552

World Health Organization. (2020). Human Genomics in Global Health. WHO. https://www.who.int/genomics/geneticsVSgenomics/en/

Zureigat, B., Gould, D., & Seven, M. (2022). Educational interventions to improve nurses’ competency in genetics and genomics: A scoring review. Journal of Continuing Education in Nursing, 53(1), 13–20. https://doi.org/10.3928/00220124-20211210-06

31.8.202231.8.2022

Hyvät opiskelijat!

Ihanan kesän jälkeen on aika aloittaa opiskelut. Huomenna 1.9. meillä hoitotieteen laitoksen henkilökunnalla on ilo tavata teidät uudet opiskelijat. Tänä vuonna teitä on 94 uutta opiskelijaa aloittamassa yliopisto-opinnot hoitotieteen laitoksella. Lämpimästi tervetuloa meille!

On hienoa, että olette valinneet opiskelupaikaksenne juuri hoitotieteen laitoksen Itä-Suomen yliopistossa. Te kaikki opiskelette pääaineena hoitotiedettä, suuntautuen joko hoitotyön johtamiseen, terveystieteiden opettajaksi tai preventiiviseen hoitotieteeseen. Laitoksellamme on pitkät traditiot, vuodesta 1979 alkaen, Suomen ensimmäisenä hoitotiedettä opettavana yksikkönä tiedeyliopistossa.

Opiskeluaika on ainutkertaista aikaa. Opiskelette uusia, haastaviakin asioita. Osa niistä on konkreettisia ja helposti työelämään sovellettavia, osa vaatii enemmän tieteellistä ajattelua ja aikaa sisäistää asioita. Hämmennyskin saattaa vallata ajattelun joskus, mutta siitä oppiminen lähtee liikkeelle. Opetussuunnitelmamme perustuu monipuoliseen tieteelliseen tietoon ja sitä kehitetään koko ajan yhteistyössä opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa huomioiden myös kansainväliset trendit.

Opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksemme tutkimusohjelman keskeisiä teemoja ovat ennaltaehkäisevä hoitotiede, turvallisuus ja vaikuttavuus. Tutkimusryhmämme tekevät monipuolista tutkimusta näillä aihealueilla. Tulette löytämään mielenkiintoisia opinnäytetöiden aiheita. Tärkeää on jo varhaisessa vaiheessa opintoja kiinnittyä osaksi tutkimusryhmiä ja tieteellistä yhteisöä. Kenties joku teistä voi olla tulevaisuudessa hoitotieteen huippututkija!

Kansainvälisyys on kiinteä osa opetustamme ja tutkimustamme. Kansainvälisyys näkyy joka päivä laitoksellamme, meillä työskentelee kansainvälisiä tutkijoita, väitöskirjatutkijoita, vaihto-opiskelijoita ja kansainvälisiä vieraita. Meillä on laajat kansainväliset tutkimus- ja koulutusverkostot. Tutkimusta tehdään kansainvälisissä ja monitieteisissä verkostoissa. Rohkeasti mukaan erilaisiin kansainvälisten vieraiden tapaamisiin laitoksellamme ja myös konferensseihin niin Suomessa kuin ulkomailla! Kannustamme teitä myös kansainvälisille vaihtojaksoille, jos sellainen kiinnostaa, niin mielellään keskustelemme ja ohjaamme onnistuneen vaihtojakson mahdollistamisessa. Laitoksemme yhdeksän aktiivia ovat aloittamassa kansainvälisen Sigman suomalaista jaostoa Alpha Beta Nu lokakuussa. Tulkaa kuulemaan Sigman presidentti Kenneth Dionin ja Chief Executive Officer Elizabeth Madiganin luentoa hoitotyön kansainvälisistä kysymyksistä 5.10! Opiskelujen edetessä olette tervetulleita hakemaan jaoston jäseniksi.

Teitä on monenlaisia opiskelijoita, niitä, jotka opiskelette työn ohessa, hoidatte perhettä, iäkkäitä läheisiänne tai olette kokopäiväisiä opiskelijoita. Vapaa-aika on tärkeä voimavara ja sitä pitää jokaisen opiskelijan varata itselleen. Hoitotyö on yksi hienoimmista aloista, mutta viime vuosina sen maine ja julkisuuskuva eivät ole olleet huipussaan. Myös monilla teistä on takana tiukat vuodet vaativassa koronapotilaiden hoidossa. Kannustan muistamaan levon, harrastusten ja perheen merkityksen. Uuden lukuvuoden alkaessa nostetaan elämänilo ja hoitotyö taas sille kuuluvaan arvoon. Me, tutkijat, opettajat, opiskelijat, yhdessä vahvistamme hoitotyön veto- ja pitovoimaa, tehkäämme se yhdessä!

Tarja Kvist
Professori (Preventiivinen hoitotiede)
Hoitotieteen laitoksen johtaja

Hoitotieteen laitos

4.3.20224.3.2022

Koulunpenkiltä toiselle

Aikaa on jo hetkinen vierähtänyt siitä, kun aloitin sairaanhoitajaopinnot, mistä jatkoin vielä terveydenhoitajaksi. Kokemus kesätöistä hoitoapulaisena kotipaikkakuntani terveyskeskuksessa kirkasti ajatuksen sairaanhoitajuudesta. Välivuotta pitäessäni olin kuitenkin vielä kahden vaiheilla: sairaanhoitaja vai kirjallisuuden opinnot. Ensiksi mainittu tuntui konkreettisemmalta, joten lähdin sille tielle. Toisaalta myös sairaanhoitajan ammatin arvostus oli suuri, joten kukapa ei haluaisi tehdä merkityksellistä työtä?

Jo opintojen alkuvaiheessa oli kuitenkin selvää, että haluaisin jatkaa opintojani pidemmälle. Luovuus ja kiinnostus kirjoittamiseen puolsivat ajatusta, että ehkä yliopisto-opiskelu voisikin olla minua varten. Erehdyin eräässä alkuvaiheen vuodeosastoharjoittelussa jatkosuunnitelmista keskusteltaessa kertomaan aikomuksistani jatkaa opiskelemaan hoitotiedettä. Tämän jälkeen sain kyseisessä harjoittelupaikassa osakseni arvostelua siitä, kuvittelinko olevani jotenkin perushoidollisten asioiden ”yläpuolella”. En kuvitellut. Olin vain päättänyt haluta jatkaa opintoja, mutta vielä alkuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijana oli virhe sanoa se ääneen.

Kun vertaa nykyistä sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjausta noihin aikoihin, on siinä tapahtunut varmasti paljon myönteistä kehitystä. Opiskelijat toivottavasti huomioidaan enemmän yksilöinä erilaiset vahvuudet tunnistaen ja niitä tukien, ja itsensä kehittäminen nähdään positiivisena ilmiönä. Myös asenne hoitotieteeseen ja hoitotieteen opiskeluun on selvästi muuttunut. Sen kertoo jo suuret hakijamäärät, mutta myös se, että hoitotiede on kehittynyt valtavasti ja teemme tärkeää, ajankohtaista ja vaikuttavaa tutkimusta, jonka ymmärtäminen kuuluu myös osaksi hoitotyötä. Toivottavaa olisi, että jokaista jo valmista hoitajaa tai hoitotyön opiskelijaa kannustettaisiin myös jatkamaan opintoja, jos sellainen kiinnostaa. Samalla toki tarvitsemme hoitotyöhön sitoutuneita ammattilaisia, mutta ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita.

Tuoreena terveydenhoitajana päätökseni jatkaa suoraan silloiseen Kuopion yliopistoon kannatti. Koin olleeni opiskelijana tervetullut tähän hoitotieteen yhteisöön, jossa olen saanut olla osana henkilöstöäkin jo pitkän tovin. Alkuun nuorempana tutkijana, sitten apurahatutkijana, tutkijatohtorina ja nyt viimeisimpänä yliopistotutkijan pestiä hoitaen. Suoraan koulunpenkiltä toiselle siirtyessäni hetkittäin kuitenkin ajattelin, että kokemuksen puute hoitotyöstä voisi olla este tutkimuksen tekemiselle. Minullahan ei ollut valmiiksi ajatusta konkreettisista hoitotyötä koskevista ongelmista, joihin olisin halunnut lähteä tutkimuksella etsimään vastauksia. Työkokemuksen puuttuminen ei kuitenkaan osoittautunut olevan lainkaan vain huono asia. Sen sijaan se mahdollisti lähtökohtaisesti avaran näkemyksen tutkimuksen tekemiseen ja vapauden oman mielenkiinnonkohteen löytämiseen, joka omalla kohdallani löytyikin sitten äitiyshuollon aihepiiristä. Hoitotyön kokemuksesta on varmasti apua, mutta se ei ole toki opiskelun tai myöhemmin tutkijaksi ryhtymisen edellytys. Mitä tutkijalta sitten edellytetään? No ainakin kiinnostusta, sinnikkyyttä, luovuutta, itsenäistä työotetta ja kykyä sietää pettymyksiä ja kilpailua. Myös suoraan koulunpenkiltä toiselle -tekniikallakin voi siis onnistua ja ”työ tekijäänsä opettaa”. Hoitotieteen opiskelu, joko suoraan tai myöhemmin, tarjoaakin monia kiinnostavia mahdollisuuksia, mihin voi valmistumisensa jälkeen tarttua, olematta silti perushoidollistenkaan asioiden ”yläpuolella”. Päämäärämmehän on kuitenkin pitkälti myös yhteinen.

Yliopistotutkija Reeta Lamminpää TtT, Th, Sh

Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto

7.2.2022

Unohtumattomia kokemuksia ja mahdollisuuksia

Vuonna 2014 lähdin opiskelemaan hoitotiedettä Itä-Suomen yliopistoon avoimin mielin ilman erityistä tavoitetta tai päämäärää. Neuvolan terveydenhoitajana toimiessani minun oli loogista valita preventiivinen suuntautumisvaihtoehto opinnoissani. Aloittaessani opinnot toivoin tutkinnon suoritettuani ymmärtäväni omaa alaani paremmin ja oppivani kirjoittamaan sekä ajattelemaan tieteellisestä näkökulmasta. Nämä toiveeni toteutuivat moninkertaisesti, ja lisäksi sain itselleni aivan hurjasti kaikkea muutakin noista neljästä opintovuodesta.

Onkin uskomatonta, kuinka monitahoista yliopistossa opiskelu on – se on paljon enemmän, kuin vain uuden tiedon omaksumista. Lämmöllä muistan professorien sekä opiskelukavereiden kanssa käymiäni keskusteluja hoitotyön ajankohtaisista teemoista. En unohda lämmintä kannustusta paneutua itseäni kiinnostaviin aiheisiin. Enkä voi olla muistamatta lämmöllä ikimuistoisia junamatkoja Kuopioon opiskelukavereiden kanssa, kandijuhlia, tai Kuopion torin laitamilla nautittuja pullakahveja. Ihana Kuopion kampus sekä opiskelijajärjestön organisoimat lasketteluretket toivat kaivattua yhteisöllisyyden tunnetta, vaikka opiskelinkin pääasiassa etänä pääkaupunkiseudulta käsin.

Uuden opiskeleminen on ehkä parhaimmillaan kuin seilaamista tuntemattomilla vesillä uusien tuulien puhallellessa. Se on, kuten filosofi Esa Saarinen muotoilee (vai oliko se sittenkin ensin Matti Nykänen?), uusille mahdollisuuksille mahdollisuuden antamista. Jo opintojeni aikana tartuin uskomattoman hienoihin mahdollisuuksiin: julkaisin tieteellisen artikkelin vertaisarvoidussa alan lehdessä, sain tilaisuuden työskennellä yliopistolla kansainvälisessä hankkeessa, sekä pääsin puoleksi vuodeksi vaihto-opiskelemaan Alankomaihin.

Opintojeni jälkeen koen seilanneeni tavallaan takaisin kotisatamaan. Toimin tällä hetkellä esihenkilönä äitiys- ja lastenneuvolassa Espoon kaupungilla. Vastuualueeni kattaa muun muassa sen neuvolan toiminnan, josta vuonna 2013 aloitin terveydenhoitajan urani. Tämä uusi roolini on tuonut mukanaan lisää uusia mahdollisuuksia. Olen päässyt kehittämään neuvolapalveluita erityisesti monimuotoisuuden huomioimisen sekä maahan muuttaneiden henkilöiden erityistarpeiden näkökulmista. Olen päässyt lisäksi suunnittelemaan neuvolan ryhmätoimintoja sekä haastamaan itseäni koronapandemiaan reagoimisessa. Neuvoloiden toiminnan varmistaminen ja henkilöstön tukeminen tänä vaikeana aikana on ollut työn keskiössä. Tässä uudessa roolissa minulla on vielä paljon opittavaa ja, ainakin toivon, paljon tulossa olevia mahdollisuuksia kehittymiseen ja uuden kokemiseen.

Hanna Kamppila TtM, esihenkilö äitiys- ja lastenneuvola, Espoon kaupunki