Tässä lyhyesti joitain näkökulmia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, erityisesti sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisesta osaamisesta. Sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen osaamisen nähdään olevan ajankohtainen aihe. Koronapandemia ajatellaan yhtenä tekijänä, joka edesauttoi ja aiheutti ”digiloikan” terveysalan(kin) koulutuksessa. Käytännössä yhden päivän aikana terveysalan oppilaitosten ovien sulkeutuessa opetus siirrettiin verkkoon etänä toteutettavaksi, näin myös hoitotieteen laitoksella. Opettajien digitaalinen osaaminen korostui ja monen asian toteuttamisessa otettiin askelia eteenpäin. Kuitenkin jo ennen koronapandemiaa, digitaalinen osaaminen on tunnistettu yhdeksi sosiaali- ja terveysalan opettajan osaamisalueeksi.
Mitä digitaalinen osaaminen on? EU komission mukaan yleisesti määriteltynä se tarkoittaa tietotekniikan varmaa, kriittistä ja luovaa käyttöä työhön, työllisyyteen, oppimiseen, vapaa-aikaan, osallisuuteen ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Opettajan työn näkökulmasta voidaan puhua myös digipedagogiikasta tai digitaalisesta pedagogiikasta. Näiden termien käyttö ja määritelmäkin vaihtelee, mutta opettajan digitaalista osaamista voi kuvata erilaisten digitaalisten teknologioiden, laitteiden ja resurssien hallinnaksi opetuskäytössä. Osaaminen voi olla myös toimintamalleja, opetuksen ja ohjauksen menetelmiä, jotka tapahtuvat verkko-oppimisympäristöissä ja digitaalisen teknologian avulla. Ensisijaisesti kyse on kuitenkin pedagogisesta osaamisesta, niin että opettaja kykenee valitsemaan ja hyödyntämään opiskelijoiden oppimista edistäviä digitaalisia ratkaisuja. Tähän osaamiseen sisältyy vahvasti myös teknologian hyödyntäminen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Digitaalisuuden hyödyntäminen mahdollistaa, sekä opettajalle oman jatkuvan ammatillisen kehittymisen, että opiskelijoiden erilaisen osaamisen ja lähtökohtien huomioimisen. Sosiaali- ja terveysalalla opettajien digitaalisen osaamisen kehittämisen voi nähdä tärkeäksi, sillä opettajan käyttämillä opetus- ja oppimismenetelmillä on vaikutusta opiskelijan oppimiseen. Toisaalta opettajien tarvitsee osata opettaa valmistuville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille heidän tarvitsemiaan digitaalisia taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhteiskunnan digitalisoituessa. Jokainen voi varmasti samaistua siihen, että terveydenhuollon palvelut ovat jo nyt digitalisoituneet.
Meidän hoitotieteen laitoksella teknologiaan ja digitaalisuuteen on reagoitu ja vastattu pitkäjänteisesti. Esimerkiksi laitoksella ensimmäiset verkko-oppimisympäristöt suunniteltiin ja otettiin käyttöön jo varhain 90-luvulla. Mainittakoon myös, että Suomessa ensimmäiset terveydenhuollon kandidaatit valmistuivat keväällä 1981 silloisesta Kuopion korkeakoulusta ja ensimmäinen julkaistu gradutyö liittyi tähän digitaalisuusteemaan. Gradutyö käsitteli atk-pohjaisen potilastietojärjestelmän käyttöä Varkauden seudun terveyskeskuksessa. Näkökulmat teknologiaan ja digitaalisuuteen ovat ajan saatossa toki muuttuneet, mutta teknologia ja sen hyödyntämisen osaaminen ovat olleet laitoksellamme alusta lähtien yhtenä poikkileikkaavana teemana niin opetuksessa kuin tutkimuksessa.
Edelleen jatkossa laitoksellamme tavoitteena on varmistaa valmistuvien terveystieteiden asiantuntijoiden tarvitsema digitaalinen osaaminen. Yhtenä keinona tähän ovat hankkeet, joissa tutkittuun tietoon perustuen kehitetään ratkaisuja, joilla edistetään digitaalista osaamista sosiaali- ja terveysalalle. Erilaisia hankkeita on useita, mutta näin allekirjoittaneen näkökulmasta, joihin minulla on ollut mahdollisuus osallistua, mainitsen esimerkkeinä kansainvälisen Erasmus+ rahoitteisen A New Agenda for Nurse Educator Education and Training in Europe -hankeen. Tässä tavoitteena on yhdenmukaistaa terveystieteiden opettajien koulusta Euroopassa, digitaalinen osaaminen on hankkeen sisällöissä mukana. Kansallisesta hankkeesta esimerkkinä on toteutunut OKM:n rahoittamana TerOpe-hanke, jossa muodostettiin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisvaatimukset. Näissä osaamisvaatimuksissa teknologian kehittyminen nähdään osaamiseen vaikuttavana tekijänä. Hankkeessa myös luotiin digipedagogiikan verkko-opintojakso. Paikallisesta hankkeesta esimerkkinä on meidän laitoksemme hanke, jossa kehitettiin laitoksen opetukseen projektiharjoittelun verkko-oppimisympäristö digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Tähän saatiin rahoitusta meidän Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöjen kehittämisrahasta.
Jatkossakin on tarve tutkia ja kehittää niitä ratkaisuja, joilla tulevaisuuden tarvittavaa osaamista terveystieteiden koulutuksessa kehitetään. Digitaalinen osaaminen on yksi osaamisen osa-alue. Tärkeää on tunnistaa sitä osaamista, mistä on hyötyä ja toisaalta, mistä ja miten tämän osaamisen voi hankkia.
Yliopisto-opettaja, TtM, väitöskirjatutkija
