(FI teksti alhaalla – Scroll down for FI)

Researchers in front of Queen Elizabeth II Center in London before ASRER gala

Photo 1

“Warn Harm” research group funded by #Academy_of_Finland and led by Academy research fellow, Associate professor Marja Härkänen from UEF, had two weeks research visit in London, UK between 1.5.-12.5.2023 (Photo 1).

We were delighted to visit in Florence Nightingale Faculty of Nursing, Midwifery & Palliative Care at King’s College London #KCL hosted by Professor Dame #Anne_Marie_Rafferty (Former President of Royal College of Nursing #RCN UK). During our visit we lectured about our Text mining studies in the seminar of “New directions in Research Methods”. In addition, we had our current research group meeting with Professor Rafferty and Professor Bryony Dean Franklin (University College of London #UCL). (Photo 2)

Group photo in KCL

Photo 2

We visited Saffron Walden GP clinic and were informed about patient safety in clinical practice hosted by Director Physician Jenny Elo (Photo 3). Pharmacist S. Downham discussed with us about medication safety initiatives in the clinic (Photo 4). Following the visit, we were privileged to have a private tour in Cambridge University campus.

Photo 3

Group photo in Chrocus clinic

Photo 4

European Region coordinator Professor Liz Westcott, president of Sigma Phi Mu Chapter UK hosted our visit in Oxford Brookes University, where we discussed with Dr Helen Aveyard and Dr Sue Schutz about current educational practices in UK and Finland concerning nursing theories. (Photo 5)We were excited to have a private tour in Oxford area as well.

Photo 5

Our second own lectures about Text mining method for studying medication incidents took place in #UCL in the School of Pharmacy. The hybrid audience consisted of Masters- and PhD students, Post docs and staff members. (Photo 6) Further, we also had our second research group meeting with the Professors Rafferty and Franklin resulting great progress in our study project.

Researcher starting presentation in UCL

Photo 6

As a cherry on top of the cake we were invited as guests to Aster Guardians Global Nursing Award 2023; an amazing gala celebration in Queen Elizabeth II Centre (Photos 1 & 7-11). Ten inspiring stories of the finalists (Photos 7-9) were presented about multi-cultural candidates excelling in their nursing initiatives and having national and international impact on population wellbeing, health, quality and patient safety.

The winner of all 52.065 self-nominated candidates was amazing NIHR´s #70@70 Senior #Nurse_Researcher, RN #Margaret_Helen_Shepherd. She was awarded a major monetary price of $USD 250 000 for her educational initiatives for nurses nationally and internationally regarding- #monogenic_diabetes. This was the second time than the ASTER award was given. The ceremonies were breathtakingly powerful audio-visually, beautiful, emotional and inspiring. It came crystal clear that nurses in all levels, from bedside positions to high level directors, from early stage of career to experienced professionals, really can have impact on society and global health. We were so proud for the top candidates and all nurses over the world. They all deserve this kind of praise for their valuable work.

Photo 7

Photo 8

Photo 9

Photo 10

Furthermore, between official visits and intensive research group work, we had possibilities to experience the glorious Coronation of King Charles, joyable Newsie-musical and some museums.

Photo 11

Tiina Syyrila Marja Härkänen Sanu Mahat & Saija Koskiniemi

#Department_of_Nursing_Science, University_of_Eastern_Finland

Warn harm research project home page: https://uefconnect.uef.fi/en/group/warn-harm-real-time-warning-system-for-avoiding-patients-and-healthcare-staff-harm/

#DepartmentOfNursingScience homepage: https://www.uef.fi/fi/yksikko/hoitotieteen-laitos

#NursingByScience #PatientSafety #MedicationSafety #NursingScience #Research

******************************************************************************

FI version: The same text as in English, but fresh photos

“Warn Harm” tutkimusryhmän vierailu Lontoossa

Researchers in front of Queen Elizabeth II Center in London before ASRER gala

Photo 12

Suomen Akatemian rahoittama ja Akatemiatutkija, Apulaisprofessori Marja Härkäsen johtama “Warn Harm” tutkimusryhmä vieraili Lontoossa 1.5.-12.5.2023. (Photo 12)

Olimme ilahtuneita saadessamme vierailla Florence Nightingale Faculty of Nursing, Midwifery & Palliative Care King’s College:ssa Lontoossa #KCL (Photo 13). Vierailuamme isännöi Professori Dame #Anne_Marie_Rafferty (Edellinen President of Royal College of Nursing #RCN UK). Vierailumme aikana luennoimme tekstinlouhintatutkimuksistamme “New directions in Research Methods” seminaarissa. Sen lisäksi meillä oli tutkimusryhmämme tapaaminen Professori Rafferty:n ja Professori Bryony Dean Franklin:in kanssa (University College of London #UCL). (Photo 2)

Photo 13

Vierailimme Saffron Waldenin Chrocus lääkäriaseman klinikalla, jossa kuulimme heidän kliinisistä potilasturvallisuuskäytännöistään. Vierailumme aikana esittelijänä toimi klinikan johtajalääkäri Jenny Elo. Klinikkavierailun jälkeen saimme yksityisen esittelykierroksen Cambridgen yliopistokampuksella. (Photos 3 &4)

Professori Liz Westcott, Sigman Euroopan alueen koordinaattori ja Sigma Phi Mu Chapter UK:n presidentti, johti vierailuamme Oxford Brookes Universityssä. Siellä keskustelimme Tohtori Helen Aveyardin ja Tohtori Sue Schutzin kanssa hoitotyön teorioiden nykyisistä koulutuskäytännöistä Englannissa ja Suomessa (Photos 5 & 14). Olimme ilahtuneita saadessamme yksityisen esittelykierroksen myös Oxfordin alueeseen.

Photo 14

Toinen luentomme tekstinlouhinnasta lääkitysturvallisuustutkimuksessa oli Lontoossa, the School of Pharmacyssa #UCL. Hybridiluennon osallistujat olivat maisteri- ja tohtoriopiskelijoita, postdoc-tutkijoita ja henkilökuntaa. (Photo 6) Lisäksi meillä oli UCL:ssa tutkimusryhmämme toinen tapaaminen Professori Rafferty:n ja Professori Franklin:in kanssa. Kokous edisti tutkimusprojektiamme merkittävästi.

Kirsikkana kakun päälle, meidät kutsuttiin vieraiksi upeaan Aster Guardians Global Nursing Award 2023 palkintogaalaan Queen Elizabeth II Centre:iin. (Photos 1 & 7-11) Gaalassa esiteltiin kymmenen finaalissa olleen sairaanhoitajan inspiroiva tarina (Photos 7-9). Finalistisairaanhoitajat edustivat monikulttuurisia lähtökohtia ja he kaikki olivat tehneet merkittävää työtä sairaanhoitajana. Heidän arvostettavalla työpanoksellaan on ollut vaikutusta kansalaisten terveyteen, hyvinvointiin, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kilpailuun oli ilmoittanut itsensä kaikkiaan 52 065 sairaanhoitajaa. Voittaja oli loistava NIHR´s #70@70 Seniori #Nurse_Researcher, RN #Margaret_Helen_Shepherd Englannista. Hänet palkittiin massiivisella $USD 250 000 rahapalkinnolla merkittävästä ja pitkäaikaisesta sairaanhoitajien koulutustyöstään #monogenic_diabetes osaamisen edistämiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. #ASTER palkinto myönnettiin nyt toista kertaa. Palkintogaalan seremoniat olivat audio-visuaalisesti henkeäsalpaavan vaikuttavia, kauniita, tunteikkaita ja inspiroivia. Tuli kristallinkirkkaaksi, että sairaanhoitajien työllä kaikilla tasoilla, välittömästä potilastyöstä korkean tason johtajiin, varhaisesta uravaiheesta kokeneisiin ammattilaisiin, on vaikutusta yhteiskuntaan ja maailmanlaajuiseen terveyteen. Olimme todella ylpeitä kaikkien finalistien ja maailman kaikkien sairaanhoitajien puolesta. Heistä jokainen ansaitsisi tällaisen juhlallisen, kiitoksen ja arvostuksen tekemälleen työlle.

Photo 15

Virallisten vierailujen ja intensiivisen tutkimusryhmätyön ohessa meillä oli mahdollisuus kokea myös Kuningas Charles III:n juhlalliset kruunajaiset (Kuva 15), riemastuttava Newsie-musikaali Wembley:ssä ja nähdä joitakin museoita.

Photo 16

Marja Härkänen, Tiina Syyrilä, Sanu Mahat ja Saija Koskiniemi (Kuva 16)

Warn harm tutkimusprojektin kotisivu

#Hoitotieteenlaitos kotisivu

#NursingByScience #Potilasturvallisuus #Lääkehoidonturvallisuus #hoitotiede #tutkimus

Millainen käsitys sinulla on näyttöön perustuvasta opetuksesta yliopistokoulutuksessa? Miten se näkyy opetuksessasi ja opetussuunnitelmissa? Miten se ilmenee opiskelijoiden oppimisessa?

Näyttöön perustuvan opetuksen oletetaan olevan ydinasioita opetustoiminnassa ja opetussuunnitelmassa yliopistossa. Sillä tarkoitetaan parhaan tutkimusnäytön yhdistämistä oppimiseen, opetukseen, opetusmenetelmiin, arviointiin ja muihin koulutukseen liittyviin teorioihin ja käsitteisiin huomioiden opettajan oma asiantuntemus ja harkintakyky sekä oppijan mieltymykset (esim. oppimistyyli, motivaatio) ja tavoitteet. Näyttöön perustuvan hoitotyön tavoin näyttöön perustuvassa opetuksessa tavoitteena on käyttää todisteita (tutkimustietoa) opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseen (mukaillen Oermann, 2021). Lyhyesti avattuna näyttöön perustuvalla toiminnalla opetuksessa tarkoitetaan opetuksessa käytettävää parasta mahdollista näyttöä, kuten tutkimustiedon hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti.

Tällöin näyttöön perustuva toiminta liittyy kaikkeen opetustoimintaan pitäen sisällään niin opetussuunnitelmatyön kuin itse opetus- ja oppimisprosessin (tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi). Opetushenkilöstön on huomioitava myös opetustoimintaan liittyvä lainsäädäntö, oppimiskäsitykset, käsitykset opetettavasta aiheesta, kuten esimerkiksi terveydestä ja terveyden edistämisestä jne. Toiminnassa tulee huomioida muun muassa opiskelijan taso, käytössä olevat resurssit ja oppimisympäristön mahdollisuudet unohtamatta henkilöstön motivaatiota ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.

Teamwork

Yliopisto kontekstina antaa erinomaiset puitteet tiedolliseen näyttöön perustuvaan opetukseen toimiessaan osana työyhteisöä, jossa tutkimustoiminta on keskiössä. Itä-Suomen yliopistossa opetustoimintaa tutkimusperustaisesti myös arvostetaan. Esimerkiksi yliopistomme strategia tuo esille, että koulutuksemme sisältöjä, toteutustapoja ja rakenteita tulee kehittää monialaisesti uusimman tutkimustiedon, työelämärelevanssin ja yhteiskunnan tarpeiden pohjalta. Konkreettisena esimerkkinä opetuksen edelleen kehittämisestä koko yliopistossa on akateemisen rehtorin johtama, juuri toimintansa aloittanut, pedajohtajaverkosto. Tähän verkostoon on kutsuttu muun muassa laitoksien opetuksesta vastaavat varajohtajat. Pedajohtajaverkoston tavoitteena on muun muassa jakaa hyviä käytäntöjä opetustoimintaan, joita voidaan toteuttaa, arvioida ja edelleen kehittää laitostasolla.

Mistä näkökulmista näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella?

Näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella esimerkiksi tiedollinen osaamisen, käytännön toiminnan ja asenteiden näkökulmista. Tiedollisen osaamisen näkökulmasta useat kansainväliset tutkimukset ovat tuoneet esille, että yliopiston opettajat käyttävät säännöllisesti empiiristä näyttöä toiminnassaan (mitä pidetään myös itsessään selvyytenä). Sen sijaan opetushenkilöstön taidolliset (esim. tietyn opetuksen tiedon haussa tai/ja soveltamisessa) tai muut käytännön toimintaan liittyvät puutteet (esim. vähäiset henkilöstöresurssit) voivat heikentää ajantasaisen tutkimustiedon käyttöä myös yliopistoissa (Lilienfeld ym., 2013; Scheeler ym., 2016).

Opetushenkilöstö yliopistossa yleisesti edustaakin melko heterogeenistä ryhmää, joka eroaa taustakokemukseltaan, ammatilliselta osaamiseltaan tutkimuksen ja opetuksen alalla (Goodwin ym., 2014). Näyttöön perustuva opetus vaatii opetushenkilöstön sitoutumista ja osaamista sekä resursseja näyttöön perustuvan tiedon käyttössä. Ehkä yksi tärkeimmistä on asenne näyttöön perustuvaa opetusta kohtaan. Myönteinen asenne luo sitoutumista ja halua kehittää näyttöön perustuvaa opetusta, mikä vaatii myös opettajalta jatkuvaa osaamisensa kehittämistä.

Miten edistää näyttöön perustavan opetuksen kehittämistä?

Ottaen huomioon yliopiston opetushenkilöstön akateemisen taustan ja heidän ammatillisen sitoutumisensa tutkimukseen, kamppailemme ehkä enemmän muihin resursseihin liittyvien haasteiden kuin tietoon liittyvien haasteiden kanssa (ks. Czerniawski ym., 2017). Organisaatiossa tulee olla luotuna toiminnalle yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö riittävine resursseineen (aika, tila, henkilökunta jne.). Työntekijätasolla jokaisen tulee pohtia myös opetus- ja tutkimustyön tasapainoa, johon voi vaikuttaa myös henkilökohtaisilla valinnoilla työmäärän hallinnassa pitämiseksi. Sinänsä näyttöön perustuva hoitotyö prosesseineen on meille hoitotieteen laitoksella tuttua ja tämä osaamisperusta antaa hyvän pohjan myös näyttöön perustuvalle opetukselle. Näyttöön perustavan opetuksen kehittämisessä on eduksi sisällöllisen osaamisen lisäksi myös opettajien pedagogisen osaamisen hyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmatyössä ja digitaalisten oppimis- ja oppimismenetelmien käytössä).

Many Hands together

Miten käytännössä kehitän omaa näyttöön perustavaa opetustani? Hyvä opetus perustuu siis ajantasaiseen, laadukkaaseen tutkimustietoon. Tässä oman tutkimuksen tekeminen opetustyön rinnalla on avainasemassa. Opettajina voimme vahvistaa näyttöön perustuvaa opetustamme myös monenlaisilla, erilaisilla toimilla. Esimerkiksi projektit, jotka kytkeytyvät laitoksen opetukseen ja tutkimukseen (kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö) antavat loistavia mahdollisuuksia kehittää myös näyttöön perustuvaa opetusta. Opettajien opetus- ja tutkimusvaihdot antavat myös mahdollisuuksia oman opetuksen kehittämiseen. Samoin vastaavasti ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailijat tuovat uusia kehittämisnäkökulmia ja mahdollisuuksia omaan opetustyöhön.

Opetussuunnitelmatyö on nyt myös ajankohtaista laitoksellamme ja koko Itä-Suomen yliopistossa. Yhteisellä, osallistuvalla suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla kehittämme myös näyttöön perustuvaa opetustamme. Tällöin opintojaksojen opettajat toimivat yhteistyössä myös opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa hyödyntäen tarvittaessa pedagogisten ja tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijoita.

Tätä näyttöön perustuvaa opetusta ja ohjausta on myös opiskelijoiden hyvä harjoitella jo opintojen aikana, mitä opetus- ja tutkimushenkilöstö tukee omalla toiminnallaan. Hyvä mahdollisuus opiskelijoilla siihen on käytännössä myös harjoittelujen aikana, aidoissa harjoitteluympäristöissä ja muun muassa erilaisiin projekteihin osallistuen. Tässä vain muutamia esimerkkejä näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisestä. Haastankin jokaisen pohtimaan itsenäisesti ja yhdessä kollegoidemme, opiskelijoiden ja työelämän kanssa, miten voimme edelleen kehittää laadukasta, näyttöön perustuvaa opetustamme. Jakakaamme niistä myös kokemuksia, hyviä käytäntöjä toisillemme.

Vuosi on kääntynyt viimeiselle kuukaudelle, joulukuulle. Elämme nyt adventin aikaa joulun odotuksin. Haluan kiittää työyhteisöäni ja laajemminkin monitieteisten verkostojen tutkimus- ja opetuskollegoitani, opiskelijoita ja kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua. Lisäksi kaikille hyvää uutta vuotta ja näyttöön perustuvaa, osallistavaa työskentelyä vuodelle 2022.

Professori (hoitotiede, terveyspedagogiikka), Terhi Saaranen
Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Terhi Saaranen

Lähdeviitteet saatavissa kirjoittajalta; terhi.saaranen@uef.fi

Tag: research

“Warn Harm” research group visit in London

“Warn Harm” tutkimusryhmän vierailu Lontoossa

Näyttöön perustuva opetus – yliopisto-opetuksen ytimessä