Kaikkien matkailukohteiden tarina ei ole kaunis, eikä maisema silmiä hivele. Sellainen kohde on Siilainen, inhimillisen murheen, surun ja kuoleman kohde Joensuussa. Siilaisten metsässä yhtenä keväisenä aamuyönä 1918, juuri ennen huhtikuun 14. päivän auringonnousua teloitettiin 99 aseetonta nuorta miestä. Continue reading “Siilainen, pimeää matkailua ja Joensuun sumeaa historiaa”
Hautausmaa on kulttuurinen teksti ja poliittinen manifesti: haastateltavana Ismo Björn
Ismo Björn kertoo kuolemasta: tutkittavana ilmiönä en ole kiinnostunut kuolemasta itsessään, vaan olen kiinnostunut muuttuvista hautausmaista, muistomerkeistä, hautausmaakulttuurista ja yhteiskunnasta.
Oleg Reut: – Onko kuolema lähellä? Continue reading “Hautausmaa on kulttuurinen teksti ja poliittinen manifesti: haastateltavana Ismo Björn”
Kaivoslain uudistus antaa valtaa kunnalle, mutta ei suojaa maanomistajaa, eikä vettä
Kirjoittanut: Ismo Björn
Kaivostoiminnan kyseenalaistamisessa on kyse puhtaasta vedestä, ei malmista, kaivosmineraaleista tai kaivoksista itsessään. Kaivosten hyväksyttävyys ei parane, jos kaivosten alapuolisten vesistön varrella asuvilla ja siellä kiinteistöjä omistavilla ei ole takeita vesistöjen säilymisestä käyttökelpoisina myös jatkossa. Continue reading “Kaivoslain uudistus antaa valtaa kunnalle, mutta ei suojaa maanomistajaa, eikä vettä”
Karjala-tutkimus heijastelee aikaansa
Kirjoittaja: Ismo Björn
Kirjoitettu avauspuheenvuoroksi professori Maria Lähteenmäen johtaman Urbaani karjalaisuus -hankkeen paneeliin Missä mennään: Nykypäivän karjalaisuus? 30.5.2022.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, joka on vaikuttanut myös Karjala-tutkimukseen. Suomalaiset yliopistot katkaisivat tutkimussuhteet rajan taakse ja yhteydenpito supistui yksittäisten tutkijoiden henkilökohtaisten suhteiden varaan. Continue reading “Karjala-tutkimus heijastelee aikaansa”
Transnational Death: Project Update
Project Update: Transnational death: practices of death and remembrance in the transnational everyday on the Finnish-Russian border (TraDeBo)
“The death is getting nearer day by day” – Paraphrase of the song by Boris Grebenshtshikov The Sky is getting nearer
Death connecting people
Death is universal because it confronts all of us. Today death is hidden in hospitals and healthcare facilities, but it is also present in everyday life, through the media in your hands.
Kunnes vapaa on taas Ukraina!
Kirjoittajat: erikoistutkija Ismo Björn ja yliopistotutkija Pirjo Pöllänen
Poliittisen laululiikkeen klassikot kuten Agit-Propin Natalia ja Haluavatko venäläiset sotaa? saivat reilu viikko sitten uuden merkityksen. Niitä tulkitaan nyt 1970-luvun sijaan 2020-luvun maailmassa. Taustalla ei ole toinen maailmansota ja sen kauhut, vaan tämän päivän todellisuus. Roistot ja sankarit vaihtavat paikkaansa, mukana on historian ironisuutta ja …oikeassa olemisen osoittamisen tarvetta. Continue reading “Kunnes vapaa on taas Ukraina!”
Pietarilainen lentolaite Öllölän yllä 1911
Kirjoittaja: Ismo Björn, Karjalan tutkimuslaitos
Kun kuumailmapallo kävi Öllälässä
Syksyllä 110 vuotta sitten, siis vuonna 1911, ilmestyi Tuupovaaran Öllölän kylän ylle outo ilmestys. Ilmassa leijaili valtava vaaleankeltainen pallo. Kun se tuli lähemmäksi, huomattiin, että pallon alla kieppui kori ja sen sisällä oli kaksi miestä. Korista roikkui pitkä köysi ja sen päässä heilui ankkuri. Pallo leijaili tuulen kuljettamana Alajärven yli, mutta Pajarilanvaaran reunamilla ankkuri takertui kiinni puihin. Continue reading “Pietarilainen lentolaite Öllölän yllä 1911”
Harjunhuippututkimusta
Kirjoittaja: Ismo Björn
Karjalan tutkimuslaitoksen kyljessä ja osin osana sitä toimi vuosikaudet valtakunnallinen harjututkimus. Se sai alkunsa jo 1972, Joensuun yliopiston kohdalla 1978 ja Karjalan tutkimuslaitoksella konkreettisesti keväällä 1985, jolloin dosentti Osmo Kontturille osoitettiin tilat Pielisjoen linnan kellarista ylioppilaskunnan aiemmin hallinnoimasta huoneesta. Continue reading “Harjunhuippututkimusta”
Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat
Kirjoittajat: Ismo Björn ja Pirjo Pöllänen
Karjalan tutkimuslaitoksen alkio sijaitsi syksyllä 1970 Joensuun korkeakoulun päärakennukseksi muutetussa Itä-Suomen seminaarin rakennuksessa, jossa tutkimuslaitoksen muodosti entinen terveyssisaren vastaanottohuone. Varsinaiseksi sijaintipaikaksi olivat ehdolla Joensuun lyseon rakennus, josta tutkimuslaitos olisi saanut 3 000 neliötä ja Pielisjoen linna, josta korkeakoululla oli tarjota runsaasti käyttötilaa. Continue reading “Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat”