Julkaisutyypit

ARTIKKELIT

matlehti1

Matematiikan alan tieteellinen lehti

Tieteellisen lehden (journal) sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita.

Alkuperäisartikkeli (original/research paper/article) on lyhyehkö, keskimäärin 7-10 sivun mittainen esitys jostain kyseisen lehden tieteenalaan liittyvästä selkeästi rajatusta ongelmasta. Alkuperäisartikkeli sisältää joko täysin uusia tutkimustuloksia tai vanhojen tulosten uutta tulkintaa

Pelkästään alkuperäisartikkeleita lukemalla on hankalaa saada yleiskäsitystä laajemmista aiheista ja tietämyksen tasosta tieteenalalla. Tässä ongelmassa auttavat katsausartikkelit. Niitä laativat tieteenalojen kokeneet asiantuntijat. Katsausartikkelia (review article) varten käydään läpi kaikki tärkeimmät kyseiseen aiheeseen liittyvät alkuperäisartikkelit. Niissä esitetyt tulokset kootaan sitten yhteen katsausartikkeliksi. Katsaukset ovat usein pitkiä, kymmenien sivujen mittaisia, ja niissä on kattavat lähdeluettelot.

Current events bulletin on matemaatikkojen versio katsausartikkeleita sisältävästä lehdestä. Myös muissa lehdissä ilmestyy katsausartikkeleita muiden seassa. Alan uusimpia käänteitä esittelevä artikkeli on nimetty vaikkapa: Recent advaces in ….

Arkikielessä tieteellisiä lehtiä kutsutaan usein sarjoiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia (ks. alla sarjajulkaisuista). Jotkut tutkijat puhuvat myös ’journaaleista’.


SARJAT

UEF:in oma sarja

UEF:in oma sarja

Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen ja siten tärkeitä tiedonlähteitä.

Esimerkiksi väitöskirjat julkaistaan Suomessa yliopistojen sarjoissa lähes poikkeuksetta.

Sarja ilmestyy tietyllä nimellä ja toistuvina osina kuten lehtikin.
Sarjat ja lehdet ovatkin yhteiseltä nimeltään kausijulkaisut.

Sarjan osat eivät kuitenkaan välttämättä ilmesty yhtä säännöllisin välein kuin lehtien numerot. Yleensä eri osilla on omat teemansa tai aiheensa kirjan tapaan.

Viime vuosina paljon sarjajulkaisuja on siirtynyt vain verkossa julkaistaviksi, mikä on heikentänyt niiden löytyvyyttä esim. kirjastotietokannoista. Sarjoja löytää paremmin eri organisaatioiden omista verkkojulkaisujärjestelmistä. Hakukoneiden tuloksiin voi myös tarttua sarjajulkaisuja.


KOKOUSJULKAISUT

Kokousjulkaisu kirjana

Kokousjulkaisu kirjana

Uusia tutkimustuloksia esitellään aluksi tieteellisissä kokouksissa. Kokouksessa pidetyt esitelmät tai niiden lyhennelmät kootaan yleensä kokousjulkaisun muotoon. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman lyhyellä viiveellä, usein jopa ennen kokouksen alkua.

Kansainvälisten kokousten julkaisut tunnistaa usein siitä, että niiden nimessä esiintyy sana (conference) proceedings.

Konferenssi voi olla säännöllisesti vuosittain järjestettävä, tai yksittäinen kokous. Konferenssijulkaisu on muodoltaan painettu- tai verkkokirja. Konferenssilla voi olla myös oma julkaisusarja. Konferenssiartikkeleita voidaan julkaista myös lehdissä.

Huomaa: Joskus sana proceedings voi esiintyä myös ”tavallisen” lehden nimessä.


KIRJAT

Tämä kirja on kirjastossa sekä painettuna että e-versiona

Tämä kirja on kirjastossa sekä painettuna että e-versiona

Kirja eli monografia kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun tietämys aiheesta on yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta. Kirjan julkaiseminen vie aikaa, ja kirjatiedoilta yleensä myös odotetaan tiettyä pysyvyyttä.

Yliopistollinen opiskelu useimmilla aloilla perustuu vielä nykyään suuressa määrin kirjojen lukemiseen ja niiden tietosisällön omaksumiseen.

Sen mukaan, miten tietosisältö on tuotettu, kirjat voidaan jakaa tekijän tai tekijöiden itsensä kirjoittamiin (authored) ja toimitettuihin (edited). Toimitetut kirjat ovat usein kokoomateoksia, joissa on useita itsenäisiä eri tekijöiden kirjoittamia lukuja. Toimittaja on sitten koonnut nämä luvut kokonaisuudeksi yhden otsikon alle.


HAKUTEOKSET

MATencycKäsikirjat, tietosanakirjat, ensyklopediat sisältävät yleis- tai alakohtaista tietoa tiivistettynä lyhyiksi artikkeleiksi. Näistä kirjoista löytää hyvin mm. määritelmiä, teorioita, matemaattisia todistuksia, aihealueen historiaa sekä hyviä lähdeteoksia.


Muita aineistotyyppejä: patentit, standardit, tilastot, kartat, av-aineistot, data.