Pietarilainen lentolaite Öllölän yllä 1911
Vuonna 1911 Öllöllässä kävi kuumailmapallo. Kuvassa on moderni kuumailmapallo (kuv. Francesco Ungaro) Kun kuumailmapallo kävi Öllälässä Syksyllä 110 vuotta sitten, siis vuonna 1911, ilmestyi Tuupovaaran Öllölän kylän ylle outo ilmestys. Ilmassa leijaili valtava vaaleankeltainen pallo. Kun se tuli lähemmäksi, huomattiin, että pallon alla kieppui kori ja sen sisällä oli kaksi miestä. Korista roikkui pitkä köysi ja […]
Digitalisaatio, robotiikka ja työn muutos
Työtä voidaan tehostaa siirtämällä rutiininomaisia työvaiheita roboteille. Työn katoamista ei tarvitse pelätä. Digitalisaatiolla tehokkuutta työhön ja osaamisen kehittämiseen Digitalisaatio, robotiikka ja uusi teknologia ovat tärkeitä toimintojen tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisessä. Työtä voidaan tehostaa siirtämällä rutiininomaisia työvaiheita roboteille. Työn katoamista ei tarvitse pelätä, koska osassa tehtävistä ihmisellä on suhteellinen etu koneisiin nähden. Jos teknologia pystyy tulevaisuudessa […]
Scotland’s Demographic Strategy
Does Scotland’s Demographic Strategy resemble smart shrinking in Finland? Like in Finland, remote ares in Scotland are sparsely populated. Outside the Nordic area Scotland is arguably the most comparable country in Europe to Finland in terms of its size, geography, and demographic challenges. Like Finland, it has about five and a half million people, mostly […]
Koronapandemian vaikutukset työhön
Koronapandemia on vaikuttanut työhön ja osaamisen kehittämiseen monin tavoin. Ei ole yllättävää, että koronapandemia on muuttanut työn tekemistä, sillä suuri osa työntekijöistä on siirtynyt etätyöhön ja oletettavasti jatkaa työtään monipaikkaisesti pandemian jälkeenkin. Koronapandemian vaikutukset työhön vaihtelevat, koska on olemassa paljon erilaisia työtehtäviä. Kaikille etätyö ei ole ollut mahdollista. Tutkimuksemme antaa uutta näyttöä siitä, että pandemialla […]
Työ muuttui tukipalvelujen yhtiöittämisessä – valmennus auttaa sopeutumaan
“Työntekijöiden sopeutumista uuteen rooliinsa on mahdollista helpottaa valmentamalla heitä muutokseen.” Sosiaali- ja terveysalan vuosia jatkuneiden uudistamispyrkimysten varjossa alan tukipalveluja on järjestelty uudelleen – esimerkiksi puhtaanapito- ja ravitsemuspalveluja, talous- ja henkilöstöhallintoa sekä IT-palveluja. Tukipalveluja on ulkoistettu ja yhtiöitetty kunnista ja kuntayhtymistä julkisomisteisiin osakeyhtiöihin. Kun kunta yhtiöittää palvelujaan, muutoksiin sopeutuminen ei ole työntekijöille helppoa. Käynnissä olevan tutkimuksen […]
Harjunhuippututkimusta
Karjalan tutkimuslaitoksen kyljessä ja osin osana sitä toimi vuosikaudet valtakunnallinen harjututkimus. Se sai alkunsa jo 1972, Joensuun yliopiston kohdalla 1978 ja Karjalan tutkimuslaitoksella konkreettisesti keväällä 1985, jolloin dosentti Osmo Kontturille osoitettiin tilat Pielisjoen linnan kellarista ylioppilaskunnan aiemmin hallinnoimasta huoneesta.Harjututkimusta ei laitoksella sijoitettu mihinkään osastoon, vaan se oli oma vastuualueensa. Harjututkimuksen johtaja Osmo Kontturi halusi Karjalan […]
Young people’s take on peripheral regions’ development
The Prospects in Peripheries project (PIP) takes on the ambitious task of ‘rebranding’ peripheries from marginalized regions to places of local success. One of the challenges faced by peripheral regions is the loss of young residents. Can we do anything to make life in remote rural regions more attractive for youth? To find the answer, […]
Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat
Karjalan tutkimuslaitoksen alkio sijaitsi syksyllä 1970 Joensuun korkeakoulun päärakennukseksi muutetussa Itä-Suomen seminaarin rakennuksessa, jossa tutkimuslaitoksen muodosti entinen terveyssisaren vastaanottohuone. Varsinaiseksi sijaintipaikaksi olivat ehdolla Joensuun lyseon rakennus, josta tutkimuslaitos olisi saanut 3 000 neliötä ja Pielisjoen linna, josta korkeakoululla oli tarjota runsaasti käyttötilaa.Sinne sijoitettiin korkeakoulun (SITRAn) tietokoneen pääteasema, sieltä sai toimitilat ylioppilaskunta ja myös tutkimuslaitos, jolle […]
Paikallista historiaa puoli vuosisataa
Karjalan tutkimuslaitos tarjosi alkuvuosista saakka muutaman laitosharjoittelupaikan. Kulttuurintutkijoita osallistui kenttätöihin, mutta historianopiskelijat keräsivät lähdeaineistonsa erilaisista arkistoista ja laitokselle hankituilta mikrofilmeiltä. Paikallishistorian kirjoittamista pidettiin havainnollisuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi erinomaisena jatkokoulutuksena tuleville historianopettajille.Laitos tuki näin aluettaan tarjoamalla asiantuntemustaan ja koulutettuja kirjoittajia erilaisiin historiahankkeisiin. Laitoksen toiminnassa paikallishistorian kirjoittaminen (maakunta-, pitäjä- ja kuntahistoriat) on ollut pitkäaikaisinta ja ulospäin, etenkin […]
Aatteet ovat tutkijan vaatteet, 50 vuotta tiedepukeutumista itseä ja yhteisöä varten
Teemu Oivo laittoi kesällä viestin, että jos Jyväskylän yliopiston historian laitoksen tilaisuuden pukukoodi on ”rennot arkivaatteet”, niin se tarkoittaa hellepäivänäkin tummaa pukua. Neljä vuosikymmentä aiemmin sanomalehti Karjalaisen toimittaja Liisa Kuivalainen kierteli kymmenenvuotista taivaltaan juhlivan Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitoksen vieraana ja hämmästyi, laitoksen tutkijat eivät työskennelleetkään tummissa puvuissa, kauluspaidoissa solmioin varustettuina, vaan he olivat etupäässä nuorehkoa […]