Registered nurses’ clinical competence at the time of pandemic 

At the time of pandemic, the nurses’ competence in clinical nursing has been emphasized more than ever! The healthcare needs knowledgeable, skillful, and resilient practitioners. Luckily, our nursing staff meets these attributes and have been a cornerstone of our fight against this sudden threat to the global health and to the health of each individual. 

The changed healthcare needs and work culture, entail health professionals changed knowledge and skills to manage the acute situations, diverse needs of clients / patients, and clinical practice. In order to meet these learning needs, the Department of Nursing Science launched a continuous education program ‘EFFICACY’ (Accessibility, Quality and Safety for Health Services: Clinical Nurse Specialist Education, TEHOA in Finnish), at the beginning of the semester 2021. In this program, we offer timely education for the Northern Savo area registered nurses.  

The continuous education program was designed by the Department of Nursing Science (University of Eastern Finland) and received an EU strategic funding (S22328). The education, worth 40 ECTS, runs between fall 2021 and spring 2023. The curriculum responds to the need of the working life to strengthen the employee’s skills, quality patient care and the patient flow in a pandemic situation, as well as support of the organization attractiveness, employee job satisfaction and career development. Furthermore, one of the aims of the project is to strengthen the centre of excellence within the health services in Northern Savo region by improving the cooperation and networking of central actors and by providing advanced training and know-how, also identified as a magnet component for employees in healthcare.  

As the EFFICACY project manager, I am happy that our continuous education program has begun, and the students are conducting courses in hybrid-model. Follow us in UEF connect. The possibility to continuous learning and development of clinical competence motivates registered nurses in their studies. The effectiveness of the education will be assessed, and its future course re-evaluated at the end of the program in the summer of 2023. For certain, registered nurses’ clinical competence continues to be needed in the current and future challenges of our healthcare environment.  

Krista Jokiniemi 

PhD, University lecturer, EFFICACY project manager, Faculty of Health Sciences, Department of Nursing Science, UEF,  

Head of Department of Nursing Science, Professor Tarja Kvist and Vice Head, Professor Terhi Saaranen introduce:

Tarja Kvist:

Hello everybody,

Tarja Kvist in distance ConferenceI made my Registered Nurse degree in Helsinki City Nursing School. I remember walking Lääkärinkatu to Laakso Hospital (school located there) and thinking, that one day I will study nursing science. I started my nursing career in Helsinki University Hospital, specialized in surgical care and working in coronary surgical ward and ICU in Meilahti. It was great time and I really liked work as a RN, but soon nursing science and health management studies brought me in Kuopio. Nurse manager position and different development duties in Kuopio University Hospital prepared me to my next step, university career. After different phases in UEF I am a professor in Preventive Nursing Science. I also have been working as a vice head of department several years and now I started as a head of department.

My previous work experience in university includes many aspects, research in international and national groups and networks and teaching. International research and collaboration are very close to me and must be for every researcher. I have been very privileged to have several visiting researcher periods at the University of Pittsburgh, USA, which has been important for my career and even personally, creating new friendships. I also like to highlight some other collaborators, Kansas University, USA and Medical University of Warsaw, Poland and collegues in Italy and Uganda. I am also a member of international community of Sigma . I work with many experts in Finnish health care organizations and universities, one inspiring example is a national HoiVerKe group, which looks the nursing sensitive outcomes in Finnish health care. This is continuum to my long-lasting research profile in health service research including care quality of different patient groups, leadership, Magnet hospitals, methodological topics and coming preventive care views. Teaching and supervising students gives me energy, and their feedback is appreciated.

As a head of department my goals are to strengthen and support research activities based on our strategy, teaching and take care of good spirit of department. New and innovative research ideas are warmly welcome. Excellent research is a good basic for high quality teaching. Our skillful staff is already doing all this, but always we can be better.


There is life outside work. I love summer and activities of it. Gardens at home and summerhouse make me busy, it is relaxing to see how the new experiments grow up and old species give the big harvest.


When late summer and autumn comes, picking up different wild berries and mushrooms, like chanterelles, takes time and forest is my third home at the weekends. Born in summer and Upper Savo,


Sonkajärvi, which I am very proud of, I learnt early to bake special crepes (in Finnish muurinpohjalettu). They are my specialty; our staff and many international visitors have enjoyed them. Sitting more than an hour in smokesauna by summerhouse is something I really miss in winter. Summer is also time to meet family members, friends and organize crepe parties with neighbors and group of old collegues from the hospital.

Already in schoolgirl years I was interested in different countries and their cultures. That time it was a fashion to have international penfriends, so I had one from Brazil.  After no contact for deceades, we found each other and even met shortly when she was traveling around Europe. Brazil is still waiting for me and my husband, and we hope to go there some day.

One special hobby, following NHL hockey, I found when I visited first time in Pittsburgh 2009. It is very clear: I am a Penguins fan!


I also like reading all kind of books, detectives, novels and newspaper Helsingin Sanomat every day. Just now Kati Marton’s book of Angela Merkel is on table. Opera, musicals, concerts and theatre are always relaxing. Years ago, the first opera in Savonlinna Opera festivals and also in Metropolitan was Cavalleria Rusticana & Pajatso, they made me a friend of opera, sitting in opera, listening, watching and feeling the atmosphere gives a lot for all senses.

More than 40 years Nursing Science in Kuopio, first in Finland, motivates all of us to continue and renovate our research, teaching and visibility. Last words to you, who are considering to study Nursing Science in Kuopio, it will be a good choice. Follow our Facebook and other media, contact me and our staff. You are warmly welcome to UEF, Kuopio!

Best regards, Tarja Kvist
Professor, Head of Department of Nursing Science



Terhi Saaranen: 

Hello everybody,

I am Terhi Saaranen from the Department of Nursing Science at the University of Eastern Finland. I started working at the University of Kuopio in autumn 2000 (1 August 2000) and on the same path, since 2010, I have been active at the University of Eastern Finland. However, during this career my duties have quite often changed. I started my work at the Department of Nursing Science as a university teacher, and after about a year of working, I got a permanent job as an education co-ordinator at the Open University of Kuopio. However, the research took the win, and I soon returned to the Department of Nursing Science. There I was as a researcher trainee in Finnish tutkijakoulutettava), coordinator of the University Network of HealthSciences (in Finnish terveystieteiden yliopistoverkoston koordinaattori), postdoctoral researcher, university lecturer and last 2.5 years as a fixed-term professor.

Now again, new challenges are awaiting me; at the turn of the year, I started as a permanent professor (nursing science, health pedagogy) and vice head of the department. My task as a professor in nursing science (health pedagogy), is to lead and develop research and teaching in the field (e.g., in our nurse teacher education in nursing science) and to teach bachelor’s, master’s and postgraduate level nursing students and those participating in continuous and supplementary education. In line with the strategy of the Department of Nursing, the research, teaching and social activities are focused on health education, promoting health in nursing (e.g., occupational well-being research in different contexts) and treating long-term health problems (e.g., job burnout, work-related stress and related treatment and prevention among students and employees) in a digital society. In addition, the task is to obtain additional research funding, exert social influence on issues in the field, and engage in international cooperation.

The area of responsibility of the vice head of the Department of Nursing is to act especially as the director responsible for teaching. I find this task an interesting challenge because as an educator in nurse teacher education I have been particularly interested in pedagogical and didactic issues, like responsibilities in planning and developing in information and communications technology (e.g., simulation courses, some online courses, video conferences) and from the department’s curriculum work. The staff of our department has also been motivated to develop teaching alongside research, so I believe we will get good results in the collaboration.  

In my free time I enjoy sports in a different form. Especially skiing is relaxing in the winter My children (my son 18 years old and my daughter 10 years old) also enjoy sports in various forms and our whole family can often be skiing or other sports on the weekends.


During the summer, we spend a lot of time in our summer cottage and you can find us, for example, in the heating of the smoke sauna.



Terhi Saaranen

I wish everyone, both students and staff, a good start to the year and success in their studies and challenging work.

Best regards, Terhi Saaranen,
Professor, Vice Head of Department

Näyttöön perustuva opetus – yliopisto-opetuksen ytimessä

Millainen käsitys sinulla on näyttöön perustuvasta opetuksesta yliopistokoulutuksessa? Miten se näkyy opetuksessasi ja opetussuunnitelmissa? Miten se ilmenee opiskelijoiden oppimisessa?

Näyttöön perustuvan opetuksen oletetaan olevan ydinasioita opetustoiminnassa ja opetussuunnitelmassa yliopistossa. Sillä tarkoitetaan parhaan tutkimusnäytön yhdistämistä oppimiseen, opetukseen, opetusmenetelmiin, arviointiin ja muihin koulutukseen liittyviin teorioihin ja käsitteisiin huomioiden opettajan oma asiantuntemus ja harkintakyky sekä oppijan mieltymykset (esim. oppimistyyli, motivaatio) ja tavoitteet. Näyttöön perustuvan hoitotyön tavoin näyttöön perustuvassa opetuksessa tavoitteena on käyttää todisteita (tutkimustietoa) opiskelijoiden oppimistulosten parantamiseen (mukaillen Oermann, 2021). Lyhyesti avattuna näyttöön perustuvalla toiminnalla opetuksessa tarkoitetaan opetuksessa käytettävää parasta mahdollista näyttöä, kuten tutkimustiedon hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti.

Tällöin näyttöön perustuva toiminta liittyy kaikkeen opetustoimintaan pitäen sisällään niin opetussuunnitelmatyön kuin itse opetus- ja oppimisprosessin (tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointi). Opetushenkilöstön on huomioitava myös opetustoimintaan liittyvä lainsäädäntö, oppimiskäsitykset, käsitykset opetettavasta aiheesta, kuten esimerkiksi terveydestä ja terveyden edistämisestä jne. Toiminnassa tulee huomioida muun muassa opiskelijan taso, käytössä olevat resurssit ja oppimisympäristön mahdollisuudet unohtamatta henkilöstön motivaatiota ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.


Yliopisto kontekstina antaa erinomaiset puitteet tiedolliseen näyttöön perustuvaan opetukseen toimiessaan osana työyhteisöä, jossa tutkimustoiminta on keskiössä. Itä-Suomen yliopistossa opetustoimintaa tutkimusperustaisesti myös arvostetaan. Esimerkiksi yliopistomme strategia tuo esille, että koulutuksemme sisältöjä, toteutustapoja ja rakenteita tulee kehittää monialaisesti uusimman tutkimustiedon, työelämärelevanssin ja yhteiskunnan tarpeiden pohjalta.  Konkreettisena esimerkkinä opetuksen edelleen kehittämisestä koko yliopistossa on akateemisen rehtorin johtama, juuri toimintansa aloittanut, pedajohtajaverkosto. Tähän verkostoon on kutsuttu muun muassa laitoksien opetuksesta vastaavat varajohtajat.  Pedajohtajaverkoston tavoitteena on muun muassa jakaa hyviä käytäntöjä opetustoimintaan, joita voidaan toteuttaa, arvioida ja edelleen kehittää laitostasolla.  

Mistä näkökulmista näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella?

Näyttöön perustuvan opetuksen kehittämistä voidaan tarkastella esimerkiksi tiedollinen osaamisen, käytännön toiminnan ja asenteiden näkökulmista. Tiedollisen osaamisen näkökulmasta useat kansainväliset tutkimukset ovat tuoneet esille, että yliopiston opettajat käyttävät säännöllisesti empiiristä näyttöä toiminnassaan (mitä pidetään myös itsessään selvyytenä). Sen sijaan opetushenkilöstön taidolliset (esim. tietyn opetuksen tiedon haussa tai/ja soveltamisessa) tai muut käytännön toimintaan liittyvät puutteet (esim. vähäiset henkilöstöresurssit) voivat heikentää ajantasaisen tutkimustiedon käyttöä myös yliopistoissa (Lilienfeld ym., 2013; Scheeler ym., 2016).

Opetushenkilöstö yliopistossa yleisesti edustaakin melko heterogeenistä ryhmää, joka eroaa taustakokemukseltaan, ammatilliselta osaamiseltaan ​​tutkimuksen ja opetuksen alalla (Goodwin ym., 2014). Näyttöön perustuva opetus vaatii opetushenkilöstön sitoutumista ja osaamista sekä resursseja näyttöön perustuvan tiedon käyttössä. Ehkä yksi tärkeimmistä on asenne näyttöön perustuvaa opetusta kohtaan. Myönteinen asenne luo sitoutumista ja halua kehittää näyttöön perustuvaa opetusta, mikä vaatii myös opettajalta jatkuvaa osaamisensa kehittämistä.

Miten edistää näyttöön perustavan opetuksen kehittämistä?

Ottaen huomioon yliopiston opetushenkilöstön akateemisen taustan ja heidän ammatillisen sitoutumisensa tutkimukseen, kamppailemme ehkä enemmän muihin resursseihin liittyvien haasteiden kuin tietoon liittyvien haasteiden kanssa (ks. Czerniawski ym., 2017). Organisaatiossa tulee olla luotuna toiminnalle yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö riittävine resursseineen (aika, tila, henkilökunta jne.). Työntekijätasolla jokaisen tulee pohtia myös opetus- ja tutkimustyön tasapainoa, johon voi vaikuttaa myös henkilökohtaisilla valinnoilla työmäärän hallinnassa pitämiseksi. Sinänsä näyttöön perustuva hoitotyö prosesseineen on meille hoitotieteen laitoksella tuttua ja tämä osaamisperusta antaa hyvän pohjan myös näyttöön perustuvalle opetukselle. Näyttöön perustavan opetuksen kehittämisessä on eduksi sisällöllisen osaamisen lisäksi myös opettajien pedagogisen osaamisen hyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmatyössä ja digitaalisten oppimis- ja oppimismenetelmien käytössä).

Many Hands together

Miten käytännössä kehitän omaa näyttöön perustavaa opetustani? Hyvä opetus perustuu siis ajantasaiseen, laadukkaaseen tutkimustietoon. Tässä oman tutkimuksen tekeminen opetustyön rinnalla on avainasemassa. Opettajina voimme vahvistaa näyttöön perustuvaa opetustamme myös monenlaisilla, erilaisilla toimilla. Esimerkiksi projektit, jotka kytkeytyvät laitoksen  opetukseen ja tutkimukseen (kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö) antavat loistavia mahdollisuuksia kehittää myös näyttöön perustuvaa opetusta. Opettajien opetus- ja tutkimusvaihdot antavat myös mahdollisuuksia oman opetuksen kehittämiseen. Samoin vastaavasti ulkomaiset opettaja- ja tutkijavierailijat tuovat uusia kehittämisnäkökulmia ja mahdollisuuksia omaan opetustyöhön.

Opetussuunnitelmatyö on nyt myös ajankohtaista laitoksellamme ja koko Itä-Suomen yliopistossa. Yhteisellä, osallistuvalla suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla kehittämme myös näyttöön perustuvaa opetustamme. Tällöin opintojaksojen opettajat toimivat yhteistyössä myös opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa hyödyntäen tarvittaessa pedagogisten ja tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijoita.

Tätä näyttöön perustuvaa opetusta ja ohjausta on myös opiskelijoiden hyvä harjoitella jo opintojen aikana, mitä opetus- ja tutkimushenkilöstö tukee omalla toiminnallaan. Hyvä mahdollisuus opiskelijoilla siihen on käytännössä myös harjoittelujen aikana, aidoissa harjoitteluympäristöissä ja muun muassa erilaisiin projekteihin osallistuen. Tässä vain muutamia esimerkkejä näyttöön perustuvan opetuksen kehittämisestä. Haastankin jokaisen pohtimaan itsenäisesti ja yhdessä kollegoidemme, opiskelijoiden ja työelämän kanssa, miten voimme edelleen kehittää laadukasta, näyttöön perustuvaa opetustamme. Jakakaamme niistä myös kokemuksia, hyviä käytäntöjä toisillemme.

Vuosi on kääntynyt viimeiselle kuukaudelle, joulukuulle. Elämme nyt adventin aikaa joulun odotuksin. Haluan kiittää työyhteisöäni ja laajemminkin monitieteisten verkostojen tutkimus- ja opetuskollegoitani, opiskelijoita ja kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua. Lisäksi kaikille hyvää uutta vuotta ja näyttöön perustuvaa, osallistavaa työskentelyä vuodelle 2022.

Professori (hoitotiede, terveyspedagogiikka), Terhi Saaranen
Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Terhi Saaranen

Lähdeviitteet saatavissa kirjoittajalta;

Luottamus monialaisessa yhteistyössä

Onnistunut yhteistyö edellyttää luottamusta. Luottamus voidaan ymmärtää toisen henkilön ja hänen osaamisensa myönteisenä hyväksymisenä eri tilanteissa. Oletuksena on, että henkilö toimii odotusten mukaisesti yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Keskeisinä arvoina luottamuksessa ovat rehellisyys, luottamuksellisuus, huolehtiminen ja kunnioittaminen. Luottamukseen perustuvassa yhteistyössä henkilö on kiinnostunut olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimimaan toisten motiivien, tekojen ja päätösten perusteella.

Luottamukseen liittyy aina epävarmuutta ja riskejä. Meillä voi olla aiempia kokemuksia, missä luottamuksemme on petetty tai olemme pettyneet toisten toimintaan. Aiemmat kokemukset, epäluuloisuus ja pessimistinen asenne estävät luottamisen ja luottamuksen syntymisen. Myös yhteistyökumppaneiden luotettavuuden arviointi voi aiheuttaa epävarmuutta, kun ei tunneta heidän motiivejaan yhteistyöhön. Ovatko he sitoutuneita yhteiseen päämäärään ja yhteisen hyvän tuottamiseen? Ilman luottamusta, yhteistyö usein epäonnistuu. Yhteisen tekemisen ja yhteisyyden kokemisen sijasta voimavarat menevät epäilemiseen ja toiminnan valvomiseen. Yhteistyö edellyttää rohkeutta kohdata oma epävarmuus ja hyväksyä mahdollinen riski pettymisestä. Luottamus merkitsee oman haavoittuvuuden ja epävarmuuden hyväksymistä ja sen altistamista toisen luottamukselle. Luottamus ansaitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Luottamus edellyttää yhteistyökumppaneiden keskinäistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Meidän on luotettava toisten ammattiryhmien osaamiseen ja siihen, että he tekevät parhaansa. Kunnioittaminen ja tasa-arvo luovat turvallisuutta ja mahdollistavat pitkäaikaisten ammatillisten yhteistyösuhteiden muodostamisen ja luottamuksen syntymisen. Se näkyy sujuvana yhteistyönä, ihmisten välisenä välittömänä ja henkilökohtaisena yhteytenä. Lisäksi luottamus parantaa yksilön itsekunnioitusta ja lisää yksilön ja yhteisön hyvinvointia.

Minulla on ollut ilo osallistua hoitotieteen edustajana Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun SOKK-hankkeeseen: Sosiaali- ja terveysalan ammattien välisen koulutuksen asiantuntijakeskus Pohjois-Savossa – SOKK. Hankkeessa rakennamme, toteutamme ja koordinoimme palvelujärjestelmässä tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden monialaista käytännönopiskelua aidoissa oppimisympäristöissä yhteistyössä pohjoissavolaisten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän yksiköiden ja yritysten kanssa.

Hankkeessa on parhaillaan käynnissä ensimmäiset käytännön opetuksen pilottijaksot, joissa eri alojen opiskelijat harjoittelevat monialaisen yhteistyön tekemistä. Mukana ovat lääketieteen, ravitsemustieteen ja sosiaalityön oppiaineet Itä-Suomen yliopistosta sekä fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja sosionomin tutkinto-ohjelmat Savonia-ammattikorkeakoulusta. Tavoitteena on, että opiskelijat oppivat monialaisen yhteistyön taitoja ja ammattilaisena toimimista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Yhtenä keskeisenä oppimiskeinona käytetään reflektiota, jossa opiskelija ja hänen opiskelijatiiminsä yhdessä reflektoivat omaa oppimistaan ja toimintaansa ohjaajan tukemana.

Hoitotieteen koordinoimana hankkeessa on rakennettu monialainen Opi ohjaajaksi -koulutus digitaaliseen oppimisympäristöön. Koulutuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän monialaisen käytännön opetuksen ohjaajat saavat valmiuksia monialaisen yhteistyön ohjaamiseen. Hoitotieteen opiskelijat ovat osallistuneet ohjaajakoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkossa ohjaajakoulutus tarjotaan avoimesti kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Monialaisessa työskentelyssä ja ammattien välisessä yhteistyössä luottamus on toiminnan perusta. Toisiinsa luottavat toimivat yhdessä ja ovat avarakatseisimpia, luovempia ja onnellisempia kuin muut. Luottamus helpottaa yhteistyötä ja mahdollistaa toisen työhön tukeutumisen ilman kontrollia ja valvontaa. Kuten kirjailija Ernst Hemingway on todennut,

“Paras tapa tietää, voitko luottaa toiseen ihmiseen, on luottaa häneen.” Tämä sopii mainiosti monialaisen yhteistyön lähtökohdaksi.

Ari Haaranen
yliopistonlehtori, TtT, AmO
Itä-Suomen yliopisto
Hoitotieteen laitos

Instagram: @sokkhanke

Twitter: @SOKKhanke

Positive issues caused by Covid

Dear all, I am Päivi Kankkunen, university lecturer in preventive nursing science and docent in Clinical nursing science at University of Oulu.  

This time I will focus on all positive issues caused by Covid, remote work and a different work life. It was March 2020 when we got the message that doors of our university will be locked because of Covid. At first days, it was of course a schock : how do I manage with my teaching and contacts with my students and collaques all around the world. 

Day by day, with assistance of UEF it-services, I started to develop new online courses and new ways to teach and be in touch. This is what I have learned: 

  • Most of my students are located at the capital area. Demanding them to travel to Kuopio is not ethical though my eyes. Many students have given me thanks for this.
  • All teaching has succeeded online, and technology has been working (thanks to Uef it-services). These services have been fast and very helping.
  • In mass lectures (about 90 students) it has been a pleasure to connect students’ faces with their names (never possible in the big classrooms)
  • No need to travel to the office (shared with a collaque)
    International collaboration via Teams or Zoom has been successful

Nowadays I am teaching Nursing science theory and Master’s thesis seminars along with some preventive nursing science courses. Collaboration with national and international collaques is a part of my work life. A new and interesting area in my work is sustainability in health care, along with pain management. 

Students’ feedback has been an inspiration for my job, I thank you all for that! 

With best regards,

Docent, PhD, RN specialized in pediatrics
University lecturer, preventive nursing science
Faculty of Health Sciences, Department of Nursing Science

Digitaalista osaamista terveystieteiden koulutuksessa

Tässä lyhyesti joitain näkökulmia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, erityisesti sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisesta osaamisesta. Sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen osaamisen nähdään olevan ajankohtainen aihe. Koronapandemia ajatellaan yhtenä tekijänä, joka edesauttoi ja aiheutti ”digiloikan” terveysalan(kin) koulutuksessa. Käytännössä yhden päivän aikana terveysalan oppilaitosten ovien sulkeutuessa opetus siirrettiin verkkoon etänä toteutettavaksi, näin myös hoitotieteen laitoksella. Opettajien digitaalinen osaaminen korostui ja monen asian toteuttamisessa otettiin askelia eteenpäin. Kuitenkin jo ennen koronapandemiaa, digitaalinen osaaminen on tunnistettu yhdeksi sosiaali- ja terveysalan opettajan osaamisalueeksi.

Mitä digitaalinen osaaminen on? EU komission mukaan yleisesti määriteltynä se tarkoittaa tietotekniikan varmaa, kriittistä ja luovaa käyttöä työhön, työllisyyteen, oppimiseen, vapaa-aikaan, osallisuuteen ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Opettajan työn näkökulmasta voidaan puhua myös digipedagogiikasta tai digitaalisesta pedagogiikasta. Näiden termien käyttö ja määritelmäkin vaihtelee, mutta opettajan digitaalista osaamista voi kuvata erilaisten digitaalisten teknologioiden, laitteiden ja resurssien hallinnaksi opetuskäytössä. Osaaminen voi olla myös toimintamalleja, opetuksen ja ohjauksen menetelmiä, jotka tapahtuvat verkko-oppimisympäristöissä ja digitaalisen teknologian avulla. Ensisijaisesti kyse on kuitenkin pedagogisesta osaamisesta, niin että opettaja kykenee valitsemaan ja hyödyntämään opiskelijoiden oppimista edistäviä digitaalisia ratkaisuja. Tähän osaamiseen sisältyy vahvasti myös teknologian hyödyntäminen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Digitaalisuuden hyödyntäminen mahdollistaa, sekä opettajalle oman jatkuvan ammatillisen kehittymisen, että opiskelijoiden erilaisen osaamisen ja lähtökohtien huomioimisen. Sosiaali- ja terveysalalla opettajien digitaalisen osaamisen kehittämisen voi nähdä tärkeäksi, sillä opettajan käyttämillä opetus- ja oppimismenetelmillä on vaikutusta opiskelijan oppimiseen. Toisaalta opettajien tarvitsee osata opettaa valmistuville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille heidän tarvitsemiaan digitaalisia taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhteiskunnan digitalisoituessa. Jokainen voi varmasti samaistua siihen, että terveydenhuollon palvelut ovat jo nyt digitalisoituneet.

Meidän hoitotieteen laitoksella teknologiaan ja digitaalisuuteen on reagoitu ja vastattu pitkäjänteisesti. Esimerkiksi laitoksella ensimmäiset verkko-oppimisympäristöt suunniteltiin ja otettiin käyttöön jo varhain 90-luvulla. Mainittakoon myös, että Suomessa ensimmäiset terveydenhuollon kandidaatit valmistuivat keväällä 1981 silloisesta Kuopion korkeakoulusta ja ensimmäinen julkaistu gradutyö liittyi tähän digitaalisuusteemaan. Gradutyö käsitteli atk-pohjaisen potilastietojärjestelmän käyttöä Varkauden seudun terveyskeskuksessa. Näkökulmat teknologiaan ja digitaalisuuteen ovat ajan saatossa toki muuttuneet, mutta teknologia ja sen hyödyntämisen osaaminen ovat olleet laitoksellamme alusta lähtien yhtenä poikkileikkaavana teemana niin opetuksessa kuin tutkimuksessa.

Edelleen jatkossa laitoksellamme tavoitteena on varmistaa valmistuvien terveystieteiden asiantuntijoiden tarvitsema digitaalinen osaaminen. Yhtenä keinona tähän ovat hankkeet, joissa tutkittuun tietoon perustuen kehitetään ratkaisuja, joilla edistetään digitaalista osaamista sosiaali- ja terveysalalle. Erilaisia hankkeita on useita, mutta näin allekirjoittaneen näkökulmasta, joihin minulla on ollut mahdollisuus osallistua, mainitsen esimerkkeinä kansainvälisen Erasmus+ rahoitteisen A New Agenda for Nurse Educator Education and Training in Europe -hankeen. Tässä tavoitteena on yhdenmukaistaa terveystieteiden opettajien koulusta Euroopassa, digitaalinen osaaminen on hankkeen sisällöissä mukana. Kansallisesta hankkeesta esimerkkinä on toteutunut OKM:n rahoittamana TerOpe-hanke, jossa muodostettiin sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien osaamisvaatimukset. Näissä osaamisvaatimuksissa teknologian kehittyminen nähdään osaamiseen vaikuttavana tekijänä. Hankkeessa myös luotiin digipedagogiikan verkko-opintojakso. Paikallisesta hankkeesta esimerkkinä on meidän laitoksemme hanke, jossa kehitettiin laitoksen opetukseen projektiharjoittelun verkko-oppimisympäristö digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Tähän saatiin rahoitusta meidän Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöjen kehittämisrahasta.

Jatkossakin on tarve tutkia ja kehittää niitä ratkaisuja, joilla tulevaisuuden tarvittavaa osaamista terveystieteiden koulutuksessa kehitetään. Digitaalinen osaaminen on yksi osaamisen osa-alue. Tärkeää on tunnistaa sitä osaamista, mistä on hyötyä ja toisaalta, mistä ja miten tämän osaamisen voi hankkia.

Juha Pajari

Yliopisto-opettaja, TtM, väitöskirjatutkija

Uteliaisuus uuden oppimiseen – tervetuloa akateemisiin opintoihin Tutkitun tiedon teemavuonna!

Näin uuden lukuvuoden käynnistyessä on ollut ilo toivottaa uudet ja myös aiemmin opintonsa aloittaneet hoitotieteen opiskelijat tervetulleiksi akateemisiin opintoihin. Uteliaisuus ja avara mieli uusien asioiden ja menetelmien oppimiseen, kriittisen ajattelun ja keskustelemisen sekä näyttöön perustuvan taitojen kehittyminen opintojen aikana saavat aikaan osaamista ja sivistystä, jota tarvitaan vastuullisessa yhteiskunnan kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa.

Hoitotieteen laitoksemme Itä-Suomen yliopistossa suuntautuu tulevaisuuteen tutkimuksessaan ja tutkimukseen perustuvassa koulutuksessaan, PreSENCE -UEF tutkimusteeman mukaisesti. PreSENCE – Preventive, Safe and Effective Nursing by ScienCE kuvaa vahvaa ennaltaehkäisevän hoitotieteen tutkimusta sekä vahvistuvaa turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusaluetta. Nämä teemat sisältyvät myös hoitotieteen perustutkinto- ja tohtorikoulutuksien sisältöihin luennoilla, asiantuntijaharjoitteluissa ja kandidaatin-, maisterin- ja tohtorin opinnäytetöiden aiheina. Tavoitteena on, että opiskeluissa hankitun tutkitun tiedon, osaamisen ja sivistyksen kautta hoitotieteestä valmistuvat maisterit ja tohtorit vaikuttavat tulevaisuudessa tutkijoina sekä asiantuntijoina sosiaali- ja terveyspalveluissa, alan koulutuksessa ja monissa muissa tehtävissä.

Vuosi 2021 on Tutkitun tiedon teemavuosi, jonka järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Teemavuoden tavoitteena on yhdessä eri toimijoiden kanssa nostaa esiin tutkittua tietoa ja tiedon lähteitä. Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 -nettisivuilla todetaan: ”tutkitulle tiedolle on tilaa – nyt jos koskaan” ja edelleen: ”tutkittu tieto avaa maailman täynnä mahdollisuuksia, se yllättää ja innostaa ajattelemaan uudella tavalla”. Tieteen kriteerien mukaan tutkittu tieto on itseään korjaavaa; tutkittu tieto perustuu aiempaan tietoon, täsmentää, muuttaa tai jopa kumoaa sen. Tutkitun tiedon muodostumisessa myös sattumalla voi olla osuutensa, kuten kävi aikoinaan penisilliinin keksimisen yhteydessä lähes sata vuotta sitten. Samoin tarkalla potilaiden havainnoinnilla, analyysilla ja tilastofaktojen esittämisellä tieto tarkentuu, kuten modernin sairaanhoidon ja näyttöön perustuvan toiminnan pioneeri ja visionääri Florence Nightingale teki 1850-luvulla.

Yksi nykyinen ja tulevaisuuden haaste on kestävä kehitys. Itä-Suomen yliopisto on tiedeyhteisönä sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen vahvan tutkimuksen ja tutkittuun tietoon perustuvan koulutuksen ja sen vaikuttavuuden kautta. Hoitotieteessä tämä toteutuu esimerkiksi osallistumisena ensimmäisenä eurooppalaisena hoitotieteen laitoksena yhdysvaltalaisen Columbia University’n ylläpitämään monitieteiseen Global Consortium on Climate and Health Education (GCCHE) -verkostoon. GCCHE-verkoston tavoitteena on, että jokainen terveysalan ammattilainen on koulutettu ehkäisemään, lieventämään ja hoitamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia terveyteen. Tähän tavoitteeseen hoitotieteen koulutuksessa pyritään järjestämällä yhdessä Public Health Foundation of India, University of Port Harcourt, Nigeria ja Villanova University in the State of Pennsylvania, USA hoitotieteen, lääketieteen ja kansanterveystieteen tutkijoiden kanssa kansainvälinen opintojakso, jolla ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tarkastellaan tutkimustulosten, kansallisten ja kansainvälisten strategioiden ja ohjelmien perusteella. Global Climate Change and Health -opintojakso toteutetaan seuraavan kerran kevätlukukaudella 2022, tervetuloa opiskelemaan!

Hannele Turunen
Professori, TtT, esh
Hoitotieteen laitoksen johtaja