14.7.2023 | Hoitotieteen laitos

Hoitotieteen rooli Ruokaturvattomuustutkimuksessa

[Kuva] Unsplash/Joel Muniz

Ruokaturvattomuutta voidaan kuvata tilanteena, jossa henkilö on kyvytön hankkimaan tai kuluttamaan riittävän laadukasta ja ravitsevaa ruokaa sosiaalisesti hyväksyttävillä tavoilla, tai henkilö kokee epävarmuutta ravitsevan ruoan saatavuudesta (1). Ruokaturvattomuus on vahvasti yhteydessä yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja köyhyyteen, mutta myös sosiaalisiin terveyseroihin (2).

Ruokaturvattomuus, käsitteenä, saattaa olla hieman vieras, mutta jokainen on varmasti kuullut Suomessa puhuttavan ruoka-avusta tai leipäjonoista. Olemme voineet lukea mediasta, että yhä useampi turvautuu ruoka-apuun. On kuitenkin ongelmallista, että kaikkien ruoka-apua tarvitsevien, eli ruokaturvattomien, määrää ei tiedetä. Leipäjonojen pituutta tai ruoka-avun saajien lukumäärää ei voida pitää ruokaturvattomuuden indikaattorina (3), sillä kaikki ne henkilöt, jotka kokevat ruokaturvattomuutta, eivät hakeudu leipäjonoihin. Ruoka-apu ei myöskään takaa terveellisen ruoan saantia (4).

Siitä huolimatta, että leipäjonot ovat hyvin tiedostettu ja näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa,  ruokaturvattomuuteen liittyvää poliittista agendaa pidetään vähäisenä (5). Lisäksi Suomessa käydään vähän keskustelua siitä, miten ruokaturvattomuus vaikuttaa terveyteen ja miten se otetaan huomioon hoitotyössä.


[Kuva] Unsplash/Medic alert

Ruokaturvattomuus voi suurentaa riskiä aliravitsemukseen, ylipainoon, infektiotauteihin, masennukseen, kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, suun terveyden ongelmiin sekä moniin muihin terveysongelmiin (6–8). Moni nykyisistä ruokaturvattomuuteen keskittyvistä kansallisista tutkimuksista ei kuitenkaan sisällä kattavaa hoitotyön tai hoitotieteen näkökulmaa. Sen sijaan esimerkiksi Skotlannissa on tutkittu, missä määrin terveydenhuollon ammattilaiset ovat tietoisia ruokaturvattomuudesta, joko yleisellä tasolla tai yksittäisten potilaiden osalta (9). Aiheeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös Suomessa.

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseksi ja heidän ruokaturvattomuutensa arvioimiseksi tarvitsemmekin lisää tutkimuksia, joissa hoitotieteellä on vahvempi rooli, jotta voimme löytää ratkaisuja sosiaalisten terveyserojen kaventamiseen.

#hoitotiede #ruokaturva #ruokaturvattomuus #sosiaalisetterveyserot #terveydensosiaalisettekijät

Kirjoittaja:

Roosa-Maria Savela,
Väitöskirjatutkija, MSc
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto
https://uefconnect.uef.fi/henkilo/roosa-maria.savela/

Lähteet:

  1. Dowler E. Food and poverty in Britain: Rights and responsibilities. Soc Policy Adm. 2002;36(6):698–717.
  2. Lambie-Mumford H. Step Up to the Plate: Towards a UK food and poverty strategy. Vol. January, Church Action on Poverty. Salford; 2018.
  3. Loopstra R, Tarasuk V. Food bank usage is a poor indicator of food insecurity: Insights from Canada. Soc Policy Soc. 2014;14(3):443–55.
  4. Fallaize R, Newlove J, White A, Lovegrove JA. Nutritional adequacy and content of food bank parcels in Oxfordshire, UK: a comparative analysis of independent and organisational provision. J Hum Nutr Diet [Internet]. 2020 Aug 11;33(4):477–86. Available from: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jhn.12740
  5. MacLeod MA. Understanding the rise of food aid and its implications for the welfare state: a study of Scotland and Finland. PhD thesis [Internet]. University of Glasgow; 2018. Available from: https://theses.gla.ac.uk/30930/
  6. Thomas MK, Lammert LJ, Beverly EA. Food Insecurity and its Impact on Body Weight, Type 2 Diabetes, Cardiovascular Disease, and Mental Health. Curr Cardiovasc Risk Rep [Internet]. 2021 Sep 5;15(9):15. Available from: https://link.springer.com/10.1007/s12170-021-00679-3
  7. Muirhead V, Quiñonez C, Figueiredo R, Locker D. Oral health disparities and food insecurity in working poor Canadians. Community Dent Oral Epidemiol [Internet]. 2009 Aug;37(4):294–304. Available from: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0528.2009.00479.x
  8. World Health Organization. Malnutrition [Internet]. Key facts. 2021 [cited 2023 Apr 8]. Available from: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/malnutrition
  9. Douglas F, Machray K, Entwistle V. Health professionals’ experiences and perspectives on food insecurity and long‐term conditions: A qualitative investigation. Health Soc Care Community [Internet]. 2020 Mar 8;28(2):404–13. Available from: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hsc.12872