Kuhasalossa olemattoman äärellä
Kirkkojen, luostareiden ja myllyjen autioluettelo vuosilta 1589–1593 sekä Käkisalmen läänin veroluettelo vuodelta 1618 mainitsevat, että Pielisjoen suussa on ollut Kuhasalon puinen luostari, ja että sen tilukset olivat autiona. Siinäpä historiallisen asiakirja-aineiston tiedot luostarista, mutta tämä riittää. Mielikuvat luostarista herättävät entisen saaren maiseman eloon. Ja tieto siitä, että Kuhasalossa on ollut jonkinlainen puinen luostarirakennus ohjaavat sen […]
Hautausmaatutkija Reykjavikissa
Islannin yliopistolle johtava katu kulkee Hólavallagarðurin hautausmaan ohi, joten on ilmiselvää, että kuolematutkija suuntaa askeleensa ensin hautausmaalle ja vasta sitten kuulemaan pohjoismaisten historiantutkijoiden puheita. Suomalaisin silmin katsottuna hautausmaa on tutunoloinen, muurilla erotettu, hämyisä ja rauhallinen vihreä puinen saareke kasvavan kaupungin keskellä. Askel hidastuu vääjäämättä heti portista sisään asutuessa, kuten hiljentyy myös kulkija ja hämmentyy taas […]
Kolonialismin perintö sekä sen käsittely tieteessä ja tutkimuksessa
Välillä tutkijan on hyvä poistua mukavuusalueeltaan eli Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta ja lähteä ulkomaille kuulostelemaan, millaisia tieteellisiä ja yhteiskunnallisia keskusteluja omalla alalla muualla käydään. Tähän minulle tarjoutui mahdollisuus Non-Western Migration Regimes in a Global Perspective [1]-hankkeen (MARS) kautta. Karjalan tutkimuslaitos on mukana MARS-hankkeessa, jota koordinoidaan Lundin yliopistosta käsin. Näissä merkeissä saavuin viime viikolla Iso-Britanniaan, jossa […]
Kunnat uudistavat palveluja TE2024-uudistuksen myötä
TE2024-uudistus toi merkittäviä muutoksia työ- ja elinkeino- eli TE-palveluihin. Uudistus siirsi vastuun TE-palvelujen järjestämisestä valtiolta kunnille, minkä toivotaan avaavan ovia aivan uudenlaisiin mahdollisuuksiin ja paikallisiin ratkaisuihin. Kirjoitus perustuu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaan Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa -tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin TE2024-uudistuksen toteutusta pienten kuntien näkökulmasta. Tutkimuksessa tehtiin tilastotarkastelu pienten kuntien työmarkkinoista, toteutettiin kuntakysely sekä esitellään […]
Lähipalvelut ja elinvoima pienten kuntien TE-uudistuksessa
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa selvitetään pienten, alle 10 000 asukkaan kuntien asemaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin 197 kuntaan keväällä 2024 sen jälkeen, kun valtioneuvosto oli vahvistanut 45 työllisyysaluetta. Kyselyllä selvitettiin, miten pienet kunnat näkevät mahdollisuutensa vaikuttaa työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen siten, että se lisää niiden elinvoimaa. Lisäksi kartoitettiin TE-uudistukseen liittyviä haasteita.
Pienissä kunnissa tarvitaan paikkaperustaista työllisyyspolitiikkaa
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimuksessa selvitetään alle 10 000 asukkaan kuntien asemaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu pienten kuntien työmarkkinoiden tilaa ja työllisyysalueiden muodostamista. Tulosten mukaan pienten kuntien moninaisuus edellyttää, että niiden kehityspotentiaalin erilaisuus otetaan huomioon TE-palvelujen järjestämisessä. TE-palvelut lähelle asiakkaita TE-palvelut siirtyvät valtiolta työllisyysalueille kuntien järjestettäväksi vuoden 2025 alussa, joka on suuri […]