MILLAINEN ON TYYPILLINEN SUOMALAINEN SAUVAKÄVELYN HARRASTAJA?

Sauvakävely on perinteinen noin 20 vuotta sitten Suomessa kehittynyt terveysliikuntamuoto. Sauvakävelyn terveysvaikutuksia on tutkittu varsin paljon, mutta aineistot ovat olleet verrattain pieniä. Pro gradu -tutkielmani kohderyhmänä olivat suomalaiset sauvakävelyharrastajat ja lajista kiinnostuneet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyypillisen sauvakävelijän ”profiili” ja sauvakävelyä säännöllisesti harrastavien ja siitä kiinnostuneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä. Tutkimuksien mukaan sauvakävely on Suomessa hyvin suosittu liikuntamuoto. Noin 11 % suomalaisista harrastaa sauvakävelyä säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa ja lähes 1,1 miljoonaa suomalaista on kokeillut sauvakävelyä viimeisen vuoden aikana. Tämän vuoksi sauvakävely onkin myös tutkimusmielessä houkutteleva tutkimusaihe, sillä se on edullinen, turvallinen ja sopii käytännössä kaikille, ollen kuitenkin oikein suoritettuna perinteistä kävelyä tehokkaampaa liikuntaa. Sauvakävelyä voidaankin perustellusti pitää terveyden edistämisen kannalta erittäin potentiaalisena liikuntamuotona.

Sauvakävelylenkki Puijolla

Sain tutkimusaiheen ja aineiston Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen yliopistonlehtorilta Mika Venojärveltä, joka toimi myös opinnäytetyön pääohjaajana. Toisena ohjaajana toimi väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa työstävä Julia Kettinen, jonka työssä sauvakävelyllä on myöskin roolinsa. Pro gradu tutkielmani alkaa olla osaltani taputeltu ja seuraava tavoite onkin laatia Julian johdolla aiheesta tutkimusartikkeli. Tutkimusartikkelissa on tarkoitus selvittää tarkemmin sauvakävelyharrastajien liikuntamotivaation yhteyttä itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen sekä terveysmuuttujiin.

Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena, johon oli mahdollisuus vastata Tahko Pihkala-seuran sauvakävelykiertueella sekä verkossa Suomen latu Ry:n Facebook-sivulla ja Iltalehden verkkosivustolla. Tahko Pihkala -seuran organisoimalla sauvakävelykiertueella oli tarkoitus jalkauttaa ympäri suomea tutkimustietoa sauvakävelyn terveysvaikutuksista, opastaa oikeaoppiseen kävelytekniikkaan sekä mahdollistaa kiinnostuneille lajikokeilua. Kysymykset olivat Mika Venojärven käsialaa ja perustuivat validoituihin tutkimusmittareihin. Kyselyn sähköisestä toteutuksesta Kyselynetti -ohjelmalla vastasi liikuntalääketieteen maisterivaiheen opiskelija Hanna Lassila. Tutkimusaihe herätti selkeästi kiinnostusta, sillä vastauksia saatiin aikavälillä 11.9.-29.10.2020 erittäin hyvä määrä, yhteensä 715, joista lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 98 %.

Sauvakävelykiertue Puijolla 2020

Tutkimuskyselyllä selvitettiin taustatietoina sukupuoli, ikä, pituus, paino ja koulutustaso. Lisäksi kysyttiin, harrastaako vastaaja säännöllisesti sauvakävelyä, kuinka kauan hän on sitä harrastanut sekä sauvakävelylenkkien useutta ja kestoa ja tyypillisintä lenkkeilymaastoa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan elämänlaatua, fyysistä aktiivisuutta, terveydentilaa, niska-hartiaseudun kipua sekä ikätovereihin verrattuna fyysistä kuntoa ja tasapainoa.

Vastaajien keski-ikä oli noin 60 vuotta ja vastaajista 79 % oli naisia. 74 % vastaajista harrasti sauvakävelyä säännöllisesti, noin 3 kertaa viikossa. Lajia oli harrastettu pitkään, keskimäärin 12,6 vuotta. Sekä mies- että naissauvakävelyn harrastajat arvioivat elämänlaatunsa, fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen kunnon tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin ei-harrastajat. Naisharrastajat arvioivat edellisten lisäksi terveydentilansa ja tasapainonsa ei-harrastajia paremmaksi ja heillä esiintyi vähemmän niska-hartiaseudun kipuja kuin ei-harrastajilla. Harrastajia ja ei-harrastajia vertailtiin myös jakamalla heidät kahteen ryhmään itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden määrän perusteella. Sekä alemmassa että korkeammassa fyysisen aktiivisuuden ryhmässä harrastajien painoindeksi oli ei-harrastajia alhaisempi ja niskahartiaseudun kipua esiintyi harrastajilla vähemmän kuin ei-harrastajilla. Vähiten niskahartiaseudun kipua esiintyi sauvakävelijöillä, jotka kävelivät ≥ 270 min/vk verrattaessa ei-harrastajiin.

Tutkimuksen perusteella tyypillinen suomalainen sauvakävelyharrastaja on noin 60-vuotias nainen. Tutkimusten perusteella sauvakävely on Suomessa siis erityisesti ikääntyvien naisten suosiossa, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että laji soveltuu iäkkäille. Tieto puhuu toisaalta myös sen puolesta, että kansanterveyden kannalta erityisen tärkeä kohderyhmä on löytänyt lajin pariin ja että lajiin sitoudutaan. Sauvakävelyn suosiota vanhemmissa ikäryhmissä saattaa selittää lajin turvallisuus, edullisuus ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Lajin suosioon etenkin nuorempien keskuudessa laskevasti saattaa puolestaan vaikuttaa esimerkiksi se, jos sauvat mielletään enemmän liikkumisen apuvälineeksi kuin liikunnan tehostamiseksi. Lajin imagoon voisi mahdollisesti vaikuttaa valmistajien ja jälleenmyyjien kautta, mikä saattaisi auttaa lajia leviämään myös miesten ja nuorempien ikäryhmien keskuuteen.

Välinetesti HUMEA-laboratorio

Sauvakävelyharrastajat olivat fyysisesti aktiivisempia ja kokivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin kyselyyn vastanneet sauvakävelystä kiinnostuneet vastaajat. Runsaasti sauvakävelevillä oli vähemmän niskahartiaseudun kipuja ei-harrastajiin verrattuna myös silloin, kun itsearvioitu fyysinen aktiivisuus oli samaa tasoa. Sauvakävelyn terveyshyötyjä on tutkittu melko paljon, mutta aineistot ovat olleet verrattain pieniä. Tämän tutkimuksen vahvuutena oli erityisesti iso otoskoko, mikä paransi tulosten luotettavuutta. Tutkimus vahvisti aikaisempaa tietoa sauvakävelyn terveyshyödyistä ja antoi lisäksi viitteitä siitä, että jo vähäiselläkin sauvakävelymäärällä on mahdollista edistää terveyttä riippumatta siitä, onko henkilö muutoin fyysisesti inaktiivinen tai aktiivinen. Jatkotutkimuksia kaivataan kuitenkin erityisesti niskahartiaseudun kivun osalta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näillä mittareilla mitattuna sauvakävelyn harrastajat kokevat olevansa terveempiä ja fyysisesti aktiivisempia kuin ei-harrastajat. Tuloksia ei kuitenkaan voine yleistää itsevalikoituneen otoksen vuoksi laajemmin.

Iso kiitos Mikalle aineistosta ja molemmille ohjaajille työn ohjauksesta!

Jonna Alanko, Liikunta- ja urheilulääketiede, opintojen loppusuoralla

GOLFIX- Liikuntaa ja aivotyötä

GOLFIX-tutkimuksen tavoitteena on antaa uutta tietoa yksittäisen golfkierroksen akuuteista fysiologisista vasteista sekä ikääntyneille soveltuvien terveysliikuntamuotojoen kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta yksilön fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin COVID-19 pandemian aikana yli 65-vuotiailla henkilöillä. Tutkimus on Julia Kettisen liikunta- ja urheilulääketieteen väitöstutkimus, jonka ohjaajina ovat professori Heikki Tikkanen ja dosentti Mika Venojärvi. Vastaavia tutkimuksia aiheesta ei ole tähän mennessä tehty.

Tutkimus sai kesällä 2021 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan luvan ja varsinaiset tutkimusmittaukset päästiin aloittamaan syyskuussa 2021. Lähtötasomittauksien perusteella tutkimukseen rekrytoitiin 25 tervettä, vapaaehtoista golfia harrastavaa yli 65-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksen ensimmäinen osa, viiden päivän mittainen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toteutettiin Tarina Golfissa Siilinjärvellä. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään (golf, sauvakävely ja kävely) sekä tutkittaville toteutettiin fysiologiaan liittyviä mittauksia ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Tutkittavilta otettiin muun muassa verikokeita, mitattiin verenpainetta sekä tehtiin tasapainoon, kognitioon ja tunnetiloihin liittyviä mittauksia. Lisäksi tutkittavilla oli tutkimuksen ajan Beat2phone ECG-mittari, FITBIT-urheilukello sekä jatkuvaa kudossokeria mittaava sensori (Freestyle Libre). Tutkittavat tekivät vuoropäivinä kaikki liikuntasuoritukset. Tutkimuksen toinen osa on sähköisellä kyselylomakkeella toteutettava poikkileikkaustutkimus, jossa selvitetään henkilön fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua, koettua terveydentilaa ja liikuntaharrastuksen motivaatiotekijöitä COVID-19 pandemian aikana. Kyselytutkimus toteutetaan vuosina 2021 ja 2022.

Tutkimuspäivä opiskelijan näkökulmasta (Oona)

Tutkimukseen otettiin mukaan muutama vapaaehtoinen liikunta- ja urheilulääketieteen opiskelija, jotka saivat toimia tutkimusavustajina eri mittauspisteillä. Tutkimuspaikalle Tarina Golfin tiloihin saavuttiin aikaisin aamulla, jolloin mittauspisteet valmisteltiin kuntoon ennen tutkittavien saapumista. Tutkittavat oli ohjeistettu saapumaan paikalle porrastetusti ja ensimmäisenä heiltä kerättiin sykesensorit lataamista sekä tietojen siirtoa varten. Varsinaiset mittaukset aloitettiin verikokeilla, joiden jälkeen tutkittavat siirtyivät seuraaville mittauspisteille, kuten verenpaine-, tasapaino- ja kognitiiviseen mittaukseen, joissa me opiskelijat saimme olla mukana avustamassa. 

Mittausten jälkeen tutkittaville tarjottiin vakioitu aamupala, jonka yhteydessä heille jaettiin latauksessa olleet FITBIT-urheilukellot sekä Beat2phone ECG-mittarit ja ohjeistettiin niiden paikalleen asentamisessa. Eri liikuntasuorituksiin tutkittavat lähtivät porrastetusti niin, että ensimmäisenä matkaan lähtivät golfaajat. Vastaavasti myös sauvakävelijät ja kävelijät päästettiin matkaan porrastetusti ennalta ohjeistetulle reitille. Golfaajat jaettiin pareittain tasoitusten eli pelitaitojen perusteella. Ensimmäisellä tutkimusviikolla tutkittavien määrä oli pariton, jolloin yhden mittauspäivän ajan opiskelijan tehtävänä oli toimia pelikaverina eräälle tutkittavalle. Näin ollen opiskelijana pääsin laajentamaan näkökulmaani myös tutkimukseen osallistuvien puolelle.

Liikuntasuoritusten jälkeen tutkittaville toteutettiin samat mittaukset kuin ennen liikuntasuoritusta. Näiden uusintamittausten ollessa ohi tutkittavat saivat vielä lounaan ennen kotiin lähtöä. Liikuntasuorituksesta riippuen tutkimuspäivän pituus tutkittavilla vaihteli, mutta kaikilla päivä päättyi iltapäivään mennessä. Samoin meillä mittaajilla. Sen sijaan Julia ja osa opettajista teki mittausviikoilla pitkää päivää erilaisten kirjausten sekä analyysien parissa.  

Tutkimuspäivä opiskelijan näkökulmasta (Ossi)

Pääsin mittauspäivien aikana tekemään kognitiivisten toimintojen tilasta kertovaa TMT-testiä (Trail Making Test), verenpainemittauksia, tunnetilakartoitusta sekä tasapainotestistöä. Yksi testien tekemisen haasteista oli pitää testit mahdollisimman identtisinä jokaiselle testattavalle testikerrasta toiseen. Osalle testattavista testit täytyi ensimmäisellä kerralla selittää tarkemmin kuin toisille ja korjata väärinymmärryksiä vaihtelevassa määrin. Testien toistuessa lukuisia kertoja joutui myös oman keskittymisen kanssa hetkittäin kamppailemaan, jotta testit tuli suoritettua ja kirjattua oikein. Testausten tekeminen oli omasta näkökulmastani ennen kaikkea kuitenkin mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus. Testattavien leppoisa ja innostunut asennoituminen, sekä monien erilaisten testien ohjaaminen tekivät testauspäivistä sopivan vaihtelevia ja varsin mukavia kokonaisuuksia.  

Testejä tehdessä sain jo ensi maistiaisia liikuntasuoritusten vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin, tasapainoon, mielialaan ja verenpaineeseen. On todella mielenkiintoista nähdä lopullinen data ja se, millaisia vaikutuksia liikuntasuorituksilla oli mittaamillani osa-alueilla. Testien tekeminen osana oikeaa tutkimustyötä antoi myös omakohtaista ymmärrystä tutkimuksen ja testien tekoon, joihin olin aiemmin päässyt uppoutumaan vain teoriatasolla kirjoja lukemalla ja luentoja kuuntelemalla.  

Yhteenvetona koko tutkimusryhmä voisi todeta, että tutkimusaineiston kerääminen onnistuu hyvällä yhteistyöllä, suunnittelulla sekä tarkkuudella. 

Julia, Oona ja Ossi // Liikunta- ja urheilulääketiede