Länkiritarit koolla Osmo Hännisen symposiumissa Koivumäen kartanolla

Kokoonnuimme 26.5.2023 viettämään auringoista perjantai-iltaa länkiritarikunnan kesken. Paikalle oli kutsuttu kaikki länkiritarit. Tämän tilaisuuden koollekutsuja ja primusmoottorina toimi ensimmäinen länkiritari Matti Halinen. Ritarikunta on aikoinaan perustettu Osmo Hännisen ideasta vaalia tutkimustoimintaa ja tehdä tutkimusta sekä siirtää osaamistaan tuleville tutkimus sukupolville.  Osmo toimi ritarikunnan suurmestarina menehtymiseensä asti.

Matti Halinen Kuva Mikko Nenonen

Tilaisuus alkoi kahvin ja suolapalan kera. Ilmassa oli nostalgiaa. Pöydistä kuului vilkas puheensorina, kun kuulumisia vaihdettiin paikalle saapuneiden noin 30 länkiritarin kesken. Jotta oli saanut kutsun tulla paikalla, länkiritarin oli tullut puolustaa menestyksekkäästi väitöskirjaansa, jonka tuli olla tehty Kuopion yliopiston Fysiologian laitoksen piirissä. Hännisen perustamaan Länkiritarikuntaan kuuluu nykyään toistasataa väitellyttä tohtoria, joista monet ovat professoreina Suomessa, Ruotsissa, Eestissä, Venäjällä, Australiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Osmo ohjasi muun muassa yli 25 väitöskirjaa liittyen fyysiseen aktiivisuuteen, erityisesti lihasten aineenvaihduntaa ja toimintaa liittyen. Toinen aihepiiri, jossa Osmo oli aktiivinen, liittyi vieraiden aineiden metaboliaan ja sopeutuminen kemialliseen kuormitukseen.

Kahvia ja suolapalaa Kuva Mikko Nenonen

Varsinainen symposium aloitettiin Matti Halisen johdolla. Matin avauspuheenvuoro käsitteli sitä,

miksi olemme tässä tilanteessa, sääntöjen uudistamista ja kuinka jatkaa länkiritarien toimintaa ja perinnettä. Tämän jälkeen siirryttiin kuuntelemaan Osmon kanssa työskennelleiden esityksiä aina 1970-luvun alusta lähtien.

Iltapäivän esitykset olivat mielenkiintoisia, ja niissä käsiteltiin emeritus prof.  Martti Hakumäen toimesta Fysiologian laitoksen alkuvaiheen opetus- ja tutkimustoimintaa. Emeritus prof.  Matti Närhen kertoi työurastansa fysiologina ja eläinkokeiden merkityksestä fysiologisissa tutkimuksissa. Kardiologian professori Juha Hartikainen taas kuvasi kokeellisen väitöskirjatyön merkitystä kliinikoille, erityisesti kuvantamisen suhteen. Nuorempi tutkija Atte Tapiainen valotti oman tutkimuksensa avulla, millaista on aloitella prekliinisenä tutkijana Itä-Suomen yliopistossa.

Juha Hartikainen Kuva Mikko Nenonen

Professori Timo Lakka kertoi esityksessään, miten yliopiston yksiköt ja laitosrakenteet ovat muuttuneet sekä laaja-alaisesta kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustoiminnasta, jota yksikössä tehdään. Päivän esitykset loppuivat mainioon ja inspiroivaan esitykseen professori Chandan K, Senin esitellessä viimeisimpiä tutkimuksiaan. Chandanin perustaessa tutkimuslaboratorion Ohion, Columbukseen (Dorothy M. Davis Heart and Lung Research Institute) vuoden 2000 alussa Osmon oppilaita oli siellä Chandanin lisäksi viisi muuta, joko tekemässä post doc-vaiheen tutkimusta tai aloittelemassa tutkijan uraansa.  Nytkin meistä oli paikalla Osmon symposiumissa lähes kaikki tuolloin Ohiossa olleet.

Chandan K. Sen Kuva Mikko Nenonen

Itse tutustuin Osmoon vuonna 1998, kun suoritin sivuaineena Fysiologian opintoja. Ensimmäinen tapaaminen jäi hyvin mieleen, kun menin juttelemaan omasta pro graduaiheestani. Osku kysyi, että kun olet noin pitkä ja pääaineesi on liikuntalääketiede niin teet varmaan jotain koripalloon liittyen. No en kuitenkaan vaan minulla oli jo valmisaineisto liittyen immobilisaation jälkeiseen harjoitteluun. Tuskin ehdin sanoa virkettä loppuun, kun Osmo jo soitti Mustafalle (Atalay) ja viiden minuutin kuluttua tästä alettiin miettimiään, millaisia biokemiallisia analyysejä kannattaisi tehdä näistä lihasnäytteistä. Ja niitähän aloitettiin tekemään ja tehdään vieläkin. Tällaisen tarinan voi kuulla lähes jokaiselta Osmon vaikutuspiirissä olleelta nuorelta tutkijan alulta. Oskun valtaisasta verkosta löytyi aina sopivanlaista osaamista, jonka avulla nuori tutkija pääsi alkuun.

Oma esitykseni käsitteli liikuntalääketieteen merkitystä fysiologian tutkimuksessa 1980-luvulta tähän päivään asti.  Osmolla on ollut merkittävä rooli niin liikuntalääketieteen erikoislääkäri koulutuksen synnyn suhteen kuin avoimen yliopiston opintojen ja yliopistossa suoritettavan maisteritutkinnon suhteenkin. Tästä esimerkkinä Hänninen laati asiakirjat liikuntalääketieteen erikoisalan perustamiseksi, mutta kun tiesi kliinikoiden olevan vastaan, hän ei itse allekirjoittanut mitään asiakirjaa, ettei se muita ärsyttäisi. Uusi lääketieteen erikoisala eli spesialiteetti syntyi, kun ministeri Kuuskoski-Vikatmaa esitteli myönteisesti asian valtioneuvossa.

Mika Venojärvi Kuva Mikko Nenonen

Mielenkiitoisten ja nostalgisten esitysten jälkeen julkaistiin länkiritarikunnan uudet säännöt ja kunnialänkiritariksi lyötiin Martti Hakumäki. Kunniaritarien listaa katsellessa silmiinpistävää on huomattava määrä aivan maailman huippututkijoita liikuntalääketieteen saralta, jotka ovat olleet mukana Puijo Symposiumissa pääluennoitsijoina monen monta kertaa.  

Tämän jälkeen tuli yksi illan kokokohdista, uuden suurmestarin nimeäminen. Suurmestari johtaa länkiritarikuntaa ja tähän tehtävään nimettiin professori Timo Lakka. Suurmestarin tunnistaa längistä ja hänen avukseen nimettiin seremoniamestari ja längenvääntäjä.

Timo Lakka Kuva Mikko Nenonen

Loppuilta menikin leppoisasti maljoja kohottaen ja ruokaillen. Muistellen Osmo, kuulumisia vaihdellen ja nautiskellen todella hyvästä ruuasta ja viinistä. Paikka oli sama, jossa Osmon muistotilaisuuskin pidettiin. Kaikki Osmon tuntevat muistavat hänen kiinnostuksensa kulttuuriin ja perinteisiin. Koivumäen kartano olikin oikein oiva paikka tämän Osmo Hännisen symposiumin pitämiseen ja illastamaan jäivätkin kaikki länkiritarit, kuten jo antiikin Kreikassa oli tapana symposiumien yhteydessä.

Länkiritarien toiminta ja tieteellisen tutkimustoiminnan vaaliminen jatkuu uusien sääntöjen myötä biolääketieteen yksikön fysiologian oppiaineen johdolla.

Malja Kuva Mikko Nenonen

Mika, Länkiritari #103

Vaihto-opiskelu Norjassa

Olin kevät lukukauden vaihdossa Norjan Trondheimissa. Trondheimissa on NTNU:n kampus (Norwegian University of Science and Technology), jossa pystyy opiskelemaan terveystieteitä. Norja ja Trondheim valikoitui kohteeksi, sillä Norjan luonto ja sen harrastusmahdollisuudet houkuttelivat. Lisäksi halusin lähteä matkaan omalla autolla, joten Norja oli siinä mielessä hyvä vaihtoehto.

Lähdin vaihtoon melko sekalaisin fiiliksin. Toisaalta olin todella innoissani aivan uudenlaisesta kokemuksesta, toisaalta pelotti jättää tuttu ja turvallinen taakse. Vaihtojaksoni alkoi heti tammikuun alussa orientaatioviikolla, jonka aikana tutustuttiin yliopiston käytännön asioihin, eri järjestöihin, toisiin vaihtareihin sekä Norjaan ja Trondheimiin. Paikan päällä selvisi, että terveystieteiden kurssit opetetaan pääsääntöisesti norjaksi ja ne on suunnattu maisteriopiskelijoille, mutta loppujen lopuksi sain tarvittavat kurssit kasaan. Omat kurssini kestivät suurin piirtein tammikuusta huhtikuuhun, jonka jälkeen alkoi tentteihin lukuaika ja tentit olivat touko-kesäkuun aikana.

Trondheimin Erasmus Student Network järjesti vaihtareille viikoittain erilaisia aktiviteetteja. Lisäksi ESN järjesti reissuja, kuten surffi- ja laskettelureissuja sekä matkoja eri puolille Norjaa ja naapurimaita. Liikuntaan ja urheilutoimintaan oli mielestäni panostettu paljon, esimerkiksi yliopistolla oli isot ja modernit kuntosalit ja liikuntatilat. NTNU:lla on oma urheilujärjestö NTNUi, johon kuuluu yli 70 urheilulajia ja se on Norjan suurin ja monipuolisin urheilujärjestö. Yliopistourheilu ja -liikunta olivat siis toista luokkaa verrattuna Suomeen. Suomen koululounasta tuli nopeasti ikävä, sillä Norjassa koululounaasta sai maksaa ainakin tuplahinnan.

Mitä vaihdosta sitten jäi käteen? Uusia ystäviä ympäri maailmaa, uusia kokemuksia, uuden kielen oppiminen sekä englannin kielen taidon kehittyminen ja sen käyttäminen rohkeammin sekä asiointikielenä että opiskelukielenä. Vaihto ei kuitenkaan aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Loppujen lopuksi vaihdossa suurin osa ajasta oli ”normaalia” arkea. Vaikeita fiiliksiä kuului myös kokemukseen. Opin, että vaihto on kokemuksena erilainen eri ihmisille. Jotkut tulevat tänne elämään viimeisiä huolettomia opiskeluhetkiä, osa opiskelemaan tosissaan, osa matkustelemaan, osa suurilla suunnitelmilla, osa todella takki auki. Vaihto on ainutlaatuista aikaa elämässä, jonka aikana voi oppia jotain kaikilla elämän osa-alueilla.

Anna Jantunen, 3. vuosikurssi, Terveysliikunta