Työharjoittelussa ODL Liikuntaklinikalla

Opiskelemme neljättä vuotta liikunta- ja urheilulääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa ja aloitimme viime vuoden lopulla opintoihimme kuuluvan harjoittelun Oulussa ODL Liikuntaklinikalla. ODL Liikuntaklinikka on osa Oulun Diakonissalaitoksen säätiötä ja samalla se on yksi Suomen liikuntalääketieteen keskuksista, jotka tarjoavat liikuntalääketieteen asiantuntijapalveluita kaikenikäisille terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille. Esimerkiksi ODL Liikuntaklinikalla tarjotaan liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanottoja, fysioterapiaa, ravitsemusterapeutin palveluita sekä kuntotestausta ja valmennusta. Näiden lisäksi Liikuntaklinikalla toteutetaan hyvinvointihankkeita, tieteellistä tutkimusta ja liikuntalääketieteen koulutusta. Harjoittelumme tarkoituksena on tutustua Liikuntaklinikan toimintaan sekä osallistua siellä käynnissä oleviin KunnonKartta-tutkimusmittauksiin.

KunnonKartta-väestötutkimus

KunnonKartta-tutkimus on UKK-instituutin koordinoima valtakunnallinen tutkimus, jolla kerätään tietoa suomalaisten aikuisten (20–69-vuotiaat) kestävyys- ja lihaskunnosta, paikallaanolosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unesta. Lisäksi tutkimuksella kartoitetaan näiden tekijöiden yhteyttä muun muassa terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sairastavuuteen, työkykyyn, hyvinvointiin, terveyspalveluiden käyttöön ja niihin liittyviin kustannuksiin. KunnonKartta-tutkimuksella pyritään myös selvittämään tekijöitä, jotka ovat yhteydessä liian vähäiseen liikkumiseen. Tutkimus on tarkoitus toistaa neljän vuoden välein. (UKK-instituutti 2021).

Muunneltu punnerrus

Oulussa ODL Liikuntaklinikka vastaa tutkimuksen aineiston keruusta ja tutkimusmittausten suorittaminen onkin yksi harjoittelumme päätehtävistä. Tutkimusmittauksiin kuuluvat verinäyte, terveysseula, terveyskuntotestit sekä liikemittarin käytön opastus. Meillä Oulussa työnjako on tehty niin, että opiskelijat osallistuvat terveysseulaan, terveyskuntotesteihin sekä liikemittarin käytön opastukseen. Terveysseulassa kartoitetaan tutkittavan soveltuvuutta testeihin eli käydään esimerkiksi läpi mahdolliset sairaudet ja niiden oireet sekä mitataan verenpaine. Opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus varmistaa testauskelpoisuus liikuntaklinikan työntekijältä. Varsinaiset kuntotestit tehdään tämän jälkeen, mikäli esteitä niiden toteuttamiselle ei ole. Terveyskuntotesteihin kuuluvat hartiaseudun liikkuvuus-, ponnistushyppy-, muunneltu punnerrus- sekä kuuden minuutin kävelytesti. Kehonkoostumusta arvioidaan vyötärönympäryksen sekä pituuden ja painon mittauksilla. Lisäksi yli 45-vuotiaille tutkittaville tehdään yhden jalan seisontatesti, jolla arvioidaan tutkittavien tasapainoa. Nämä kaikki kuuluvat UKK-instituutin terveyskuntotesteihin ja olivat meille jo liikuntalääketieteen opinnoista tuttuja.

Kävelytesti

Harjoittelussa on päässyt näkemään esimerkiksi iän tai erilaisten sairauksien tuomia muutoksia, jotka vaikuttavat liikkumiskykyyn. Uskomme tämän tuovan tärkeää oppia tulevaisuutta ajatellen ja ymmärrystä siihen, miksi kaikki eivät liiku yhtä paljon.

Oonan kokemus ODL Liikuntaklinikasta harjoittelupaikkana

Koska harjoitteluni on pidempi, olen KunnonKartta-tutkimusmittausten lisäksi päässyt tutustumaan ODL Liikuntaklinikan toimintaan laajemminkin. Esimerkiksi joulukuussa olin mukana tutkijoiden kokouksessa, jossa kuulin erilaisista meneillään olevista tutkimuksista ja itse tutkimustyöstä. Tämä oli itselleni mielenkiintoinen kokemus, sillä onhan meilläkin mahdollisuudet suuntautua tutkimustyöhön jo maisterivaiheen aikana. Tammikuussa tarkoituksenani on vielä käydä perehtymässä Liikuntaklinikan kuntotestauspuoleen ja lisäksi teen asiantuntijatyönä videoluennon unesta ja palautumisesta. Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt Oulussa ja Liikuntaklinikka on mielestäni ollut harjoittelupaikkana erinomainen. Lämminhenkinen ja tiivis työyhteisö on tehnyt olon kotoisaksi. Aika on mennyt nopeasti, sillä tässä kohtaa harjoittelu on jo puolivälissä. Innolla odotan viimeisiä viikkoja, kun työtehtävät ovat jo rutinoituneet ja alun epävarmuus hälvennyt.

Henriikan mietteitä harjoittelusta

Tähän mennessä olen ollut pääasiassa kuuden minuutin kävelytesti -pisteellä, mutta tarkoituksenani on osallistua myös muiden kuntotestien toteuttamiseen sekä terveysseulaan ja liikemittarin opastukseen tammikuun aikana. Harjoittelussa parasta antia tähän mennessä on ollut tutustuminen uusiin ihmisiin, uuteen kaupunkiin sekä tietenkin ODL Liikuntaklinikan toimintaan. Lisäksi on ollut antoisaa päästä tekemään asioita käytännössä ja ohjaamaan tutkittavia kasvotusten. Vaikka harjoitteluni on vasta alussa, olen jo nyt oppinut paljon tutkimuksen toteuttamisesta käytännössä sekä pystynyt soveltamaan aikaisemmin oppimaani tietoa.

Liikunta- ja urheilulääketiede Oona Kylmälä ja Henriikka Suutarinen

UKK-instituutti. KunnonKartta-väestötutkimus. Saatavilla osoitteessa:  https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/tutkimusohjelma/kunnonkartta/ (Päivitetty 18.11.2021)

Liikunta ja stressi – horjuttamassa diabeetikon sokeritasapainoa?

DIAMES-tutkimuksen tavoitteena on selvittää liikunnan ja stressin vaikutusta glukoositasapainoon sekä tutkia mahdollisia varhaisvaiheen merkkejä diabeteksen komplikaatioista autonomisen hermoston sekä rasituksessa sydämen ja keuhkojen toiminnan osalta.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen ja sovelletun fysiikan laitoksen poikkitieteellistä yhteistoimintaa. Fyysikkojen ja liikuntalääketieteen asiantuntijoiden osaamisalueet täydentävät ja vahvistavat toisiaan tutkimusasetelman suunnittelussa ja tutkimuksen toteutuksessa. Useat jatko-opiskelijat hyödyntävät tutkimuksessa saatua aineistoa väitöskirjassaan. Tutkimuksesta vastaa sovelletun fysiikan laitoksen puolelta dosentti Mika Tarvainen ja biolääketieteen yksikön puolelta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

Tutkimus sai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon vuonna 2019. COVID-pandemiasta ja henkilöresurssien haasteista johtuen rekrytoinnit ja mittaukset päästiin aloittaman vasta syksyllä 2021. Tätä edeltävästi tutkimuksen mittausasetelmaa on pilotoitu laajasti.

Tutkimusta on rahoittanut Euroopan diabetestutkimussäätiö (European Foundation for the Study of Diabetes, EFSD) sekä Diabetestutkimussäätiö (diabetestutkimus.fi).

Rekrytointi käynnistettiin syksyllä 2021 ja vuoden loppuun mennessä mittauksia saatiin tehtyä 32 tutkittavalle. Mittauksia on tarkoitus jatkaa keväällä 2022 aikana, jotta tutkittavien määrä olisi kokonaisuudessaan n. 50. Tutkimukseen rekrytoiduista henkilöistä noin puolet ovat diabeetikkoja ja puolet terveitä kontrollihenkilöitä.

Tutkimuskäynnillä on tutkittu laajasti eri elinjärjestelmiä. Autonomisen hermoston toimintaa on tutkittu syvähengityskokeella sekä lyhyellä pystyasennon sietokokeella (TILT-tutkimus), joiden aikana analysoidaan muutoksia sormen päästä mitatuissa perifeerisissä verenpaineissa, sekä sykevälivaihtelussa EKG:n perusteella. Hermostotutkimusten ohella tutkittaville tehtiin erikseen tasapainotestit HUR-tasapainolevyllä, jossa tutkittavan tasapainoa haastettiin sulkemalla pois/häiritsemällä tasapainoon vaikuttavia aisteja. Aisteja haastettiin laittamalla silmät kiinni (tällöin näköaistin tasapainottava vaikutus häviää), laittamalla pehmeä tyyny jalkojen alle (tällöin perifeerinen tuntoaisti häiriintyy) ja kallistamalla pää takakenoon silmät suljettuna (tällöin näön ohella myös korvien tasapainoelimen toimintaa häiritään asennon vaihdoksella).

Tutkittavien keuhkojen toimintaa on tutkittu spirometria-puhallusten avulla. Tutkimuskäynnin lopuksi tutkittavat polkivat polkupyöräergometrilla maksimaalisen suoran ergospirometriakokeen sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön kunnon mittaamiseksi. Ergospirometria antaa kattavan kuvan tutkittavan hapenkuljetusjärjestelmän toiminnasta mittaamalla hapenkulutusta, ventilaatiota, keuhkojen kaasujenvaihduntaa sekä sydämen toimintaa rasituksessa. Ergospirometria-mittaukseen yhdistettiin lihasaktiivisuusmittaus kylkivälilihaksista ja palleasta hengitystyön arvioimiseksi. Sydämen toimintaa rasituksessa tutkittiin impedanssikardiografilla (Physioflow Enduro), joka arvioi sydämen minuutti- ja iskutilavuutta rasituksessa. Polkupyöräergometri testin päätteeksi väitöskirjatutkija, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri antoi tutkittaville lyhyen yhteenvedon heidän kuntotasostaan sekä liikuntaharjoittelun sykealueista. Edellä kuvattujen mittausten lisäksi diabeetikoille on tehty vielä viikon mittaiset Holter- ja verensokerirekisteröinnit Faros-, Actigraph- ja Freestyle Libre -laitteilla sekä kaikille ennen tutkimuskäyntiä verikokeet biolääketieteen tutkimushoitajien toimesta.

Tutkimuksessa saadaan laajasti katsastettua tutkittavien fyysistä kuntoa, rasitusfysiologisia muuttujia sekä hermoston toimintaa. Tutkimuskäynnin mittauksista, niiden suunnittelusta ja pilotoinnista vastaavat väitöskirjatutkijat Saana Kupari, Vesa Hyrylä, Kim Lesch sekä Timo Eronen.

Liikunta- ja urheilulääketiede

LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Timo Eronen,mittauksista vastaava lääkäri