Fyysinen aktiivisuus Archives - UEF Liikunta- ja urheilulääketiede

2 maaliskuun, 20232 maaliskuun, 2023

Lukiolaisten liikkumisen lisääminen kaipaa toimia – mistä löytyy ratkaisu?

Vuonna 2021 julkaistun LIITU-tutkimuksen mukaan lukiolaisten liikkumisen määrä on huolestuttavan alhainen. Aktiivisuusmittarilla mitattuna ainoastaan 3 % lukiolaisista liikkuu nuorten liikkumisen suositusten mukaan vähintään tunnin päivässä. Lukiolaisten liikkumisen määrä on alhaisempi kuin missään muussa ikäluokassa Suomessa. Samanaikaisesti kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes lukiolaisista kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössä. Selittäviä tekijöitä lukiolaisten uupumuksen taustalla on useita koronapandemiasta korkeakoulujen pääsykoeuudistukseen, mutta huolestuttavan runsas istuminen ja vähäinen liikkumisen määrä ovat varmastikin osasyy uupumisoireilun taustalla.

Lukiolaisten liikkumisen lisääminen kaipaa välittömiä ja riittäviä toimia hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi. ESR-rahoitteisessa OPAS-hankkeessa toteutamme Liikkuvat lukiolaiset -toimintaa, missä Oulun kaupungin lukiolaiset saavat halutessaan käyttöönsä Sportyplanner-mobiilisovelluksen. Tällä hetkellä toimintaan on ilmoittautunut noin 70 lukiolaista. Sovelluksessa lukiolainen voi valita itselleen kyseiseen hetkeen sopivan liikkumisohjelman viidestä kategoriasta: haluan rentoutua ja palautua, tarvitsen ryhtiä lihaksiin, toivon vastapainoa istumiselle, haluan reipasta stressinpurkua ja toivon vaihtoehtoja liikkumiseeni. Mobiilisovelluksella toteutetut liikkumisohjelmat on koettu mielekkäiksi, mutta lukiolaisten liikkumisen määrän seuranta mobiilisovelluksella on osoittautunut haasteelliseksi.

Toiminnallinen opettaminen ja opiskelun tauottaminen ovat sekä Liikkuva opiskelu että OPAS -hankkeiden kokemusten mukaan erittäin hyviä keinoja lisätä liikettä opiskelupäiviin. Yhdistämällä liikkuminen osaksi opetusta, tavoitetaan myös vähän liikkuvat opiskelijat. Toiminnallinen opetus vaatii opettajalta kuitenkin lisäpanostusta tuntien suunnitteluun, mihin olemme vastanneet hankkeiden toteuttamilla koulutuksilla ja valmiilla materiaaleilla. Näin opettajien on helpompi ottaa toiminnallinen opetus osaksi työtään.

Liikkuva opiskelu -hanke on käynnistänyt Oulun lukioissa liikuntatutorointi -toiminnan. Liikuntatutorointi perustuu vertaistoimintaan, jossa opiskelijat motivoivat toisiaan liikkumaan. Toiminta kaipaa opettajan ohjausta, mutta suunnitelmallisesti toteutettaessa liikuntatutorointi tavoittaa hyvin opiskelijoita ja on opiskelijoiden näköistä aktivointitoimintaa.

Liikkuva opiskelu -hankkeessa toimi myös liikunta-agentteja, jotka tekivät liikkumisen yksilöohjausta lukioissa. Kokemuksemme mukaan yksilöllinen liikuntaneuvonta on tehokas tapa lisätä liikkumista erityisesti vähän liikkuvien ryhmässä, mutta toiminta vaatii paljon henkilöstöresursseja ja toimivan palveluketjun lukio-opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseksi.

Lukiolaisten liikkumisen edistäminen kaipaa laajamittaisia toimia nuorten hyvinvoinnin, opiskelukyvyn ja tulevan työkyvyn turvaamiseksi. Lukiolaisten liikkumisen lisääminen tulee huomioida niin oppilaitoksissa, hyvinvointialueilla kuin kunnissakin. Hankkeissa saamiemme kokemusten mukaan liikkuminen tulee viedä osaksi lukioiden arkea, jotta liikkumisen lisäämiseen tähtäävät toimet eivät rajoitu ainoastaan jo aktiivisiin lukiolaisiin. Tehtävät toimenpiteet on hyvä kohdistaa koko ikäluokkaan tai koko lukioyhteisöön.

Liikkumisen lisäämisessä riittää töitä meille kaikille. Itä-Suomen yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen opiskelija Sinikka Takalo etsi harjoittelussaan ODL Liikuntaklinikalla ratkaisuja lukiolaisten liikkumisen lisäämiseksi. Kiitämme Sinikkaa ja Itä-Suomen yliopistoa loistavasta yhteistyöstä!

FT Miia Länsitie, asiantuntija OPAS-hanke, ODL Liikuntaklinikka

TtM Ismo Miettinen, projektikoordinaattori, Oulun kaupunki

Sinikka Takalo, liikunta- ja urheilulääketieteen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

27 tammikuun, 202327 tammikuun, 2023

Liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkijoiden monipuolinen erityissosaaminen – yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia

Itä-Suomen yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkijat ovat perustaneet yhteistyöryhmän, jonka tavoitteena on hyödyntää jatko-opiskelijoiden laaja-alaista erityisosaamista aiempaa systemaattisemmin ja monipuolisemmin.

Syventynyt yhteistyö avaa monia uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan kehittämiselle. Säännöllisistä tapaamisista on saatavilla muun muassa vertaistukea ja hyviä käytäntöjä tutkimussuunnitelmien, artikkelikäsikirjoitusten, tilastollisten analyysien ja apurahahakemusten tekoon. Keskeisenä osana ryhmän toimintaa on myös verkostoituminen, joka sisältää yhteisiä konferenssi- ja seminaarimatkoja sekä vapaa-ajan tapahtumia.

Ryhmän jäsenet tukevat asiantuntemuksellaan myös kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijoita. Opinnäytetöiden ohjauksen lisäksi tarjolla on sparrailua esimerkiksi valmistumisen jälkeiseen työnhakuun ja tohtorikoulutukseen hakeutumiseen.

Ryhmän kokoonpano:

Henri Pyykkönen on urheilufysioterapian sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön fysioterapian asiantuntija. Hän tutkii liikuntareseptin vaikutusta Fontan-potilaiden jatkohoidossa.

Biolääketiede

Jonne Posti on erityisopettaja, jonka tutkimus selvittää muun muassa lukivaikeuden riskissä olevien ja tyypillisesti kehittyneiden lasten eroja motorisissa taidoissa.

Biolääketiede

Julia Kettinen on golfvalmentaja ja golfin terveysvaikutusten asiantuntija. Hän tutkii kognitiota haastavien terveysliikuntamuotojen akuutteja fysiologisia vasteita yli 65-vuotiailla aivoterveyden sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden näkökulmasta.

Biolääketiede

Juuso Jussila on liikuntaepidemiologian ja -psykologian asiantuntija. Häntutkii fyysisesti aktiivisten kulkumuotojen ja vapaa-ajan liikunnan mielenterveysvaikutuksia.

Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Kim Lesch on urheilubiomekaniikan ja -fysioterapian sekä voimaharjoittelun asiantuntija. Hänen tutkimuksensa keskittyy tasapainon eri ulottuvuuksiin niin terveyden kuin sairauksien näkökulmasta.

Biolääketiede

Marko Luostarinen työskentelee lääketieteellisenä asiantuntijana myynnin ja markkinoinnin parissa. Hän tutkii päivittäisen fyysisen aktiivisuuden yhteyttä toimintakykyyn, fatiikkiin ja kognitioon MS-potilailla.

Biolääketiede

Sami Kaartinen on fysiikkavalmentaja, jonka tutkimus keskittyy luistelun biomekaniikkaan jääkiekossa.

Samu Sorola on liikuntafysiologian ja urheiluvalmennuksen asiantuntija. Hän tutkii alkuvaiheen diabeteksen tunnistamista levossa ja rasituksessa sykevälivaihtelun avulla.

Biolääketiede

Sanna Mattila-Rautiainen ihmisen ja hevosen välisen vuorovaikutuksen asiantuntija. Hän tutkii ratsastusterapiaintervention vaikutusta kroonisen alaselkäkipupotilaan biopsykososiaaliseen terveyteen.

Biolääketiede

Timo Eronen on rasitusfysiologian asiantuntija. Hän tutkii rasitushengenahdistuksen arviointia ja diagnostiikkaa.

Biolääketiede

Tuula Martiskainen on fysioterapian ja terveiden elintapojen edistämisen asiantuntija. Hän tutkii yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja hoitotasapainoon.

Tervetuloa mukaan, jos olet kiinnostunut verkostoitumaan ja teet tähän aihepiiriin liittyvää tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa niin,

ota yhteyttä Juusoon: juuso.jussila@uef.fi; 040 059 3254

Juuso Jussila, Väitöskirjatutkija

Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

7 kesäkuun, 20227 kesäkuun, 2022

Rohkeasti kohti uutta:

Projektivastaavana Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun aluejärjestössä

PoPLi ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry on Pohjois-Pohjanmaalla toimiva liikunnan asiantuntijajärjestö. PoPLi tukee alueellaan toimivia liikunta- ja urheilujärjestöjä, kuten urheiluseuroja sekä tekee vaikuttamistyötä kuntiin. Toimialueeseen kuuluvat seuratoiminta, lasten ja nuorten liikunta, aikuisliikunta sekä liikuntavaikuttaminen. PoPLi kouluttaa, tiedottaa, kehittää ja vaikuttaa sekä tekee yhteistyötä useissa liikuntaa lisäävissä ohjelmissa ja hankkeissa. Lisäksi PoPLi toimii aktiivisesti alueellisissa verkostoissa ja työryhmissä vaikuttaen näin maakunnallisiin hyvinvointipäätöksiin.

PoPLi toteuttaa toimintaansa tukevaa hanketoimintaa. Parhaillaan käynnissä ovat työllistämishanke Työtä hyvässä seurassa, yhdistyksille suunnattu kehittämishanke Yhdistyksistä hyvinvointia, urheiluseurojen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä digiosaamisen avulla parantava Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hanke, maaseudun ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä parantava Eloa ja iloa kylille -hanke sekä nuorten hyvinvointia edistävä Nuorille toimintaa kylille -hanke.

Nuorille toimintaa kylille -hanke

Toimin projektivastaavana PoPLin uusimmassa Nuorille toimintaa kylille -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia parantamalla liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia. Toiminta keskittyy erityisesti alueille, joilla harrastustoimintaa on vähemmän tarjolla. Lisäksi hankkeessa pyritään osallistamaan nuoria harrastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä saamaan heitä mukaan yhdistysten toimintaan. Liikunnallista harrastustoimintaa tullaan käynnistämään nuorten toiveiden pohjalta yhteistyössä nuorten, paikallisten yhdistysten, urheiluseurojen, harrastusjärjestöjen ja kuntien kanssa. Työni alkoi huhtikuussa, joten tällä hetkellä vielä käynnistelen hanketta. Olen kuitenkin jo saanut hyvän kuvan PoPLin toiminnasta päästessäni ensimmäisellä työviikollani osallistumaan ikääntyneiden liikuntatapahtumaan Ouluhallissa sekä seuraamaan lähietäisyydeltä Urheilugaalavalmisteluja.

Miten päädyin nykyiseen työhöni?

Minulla kävi todella hyvä tuuri onnistuessani saamaan ensimmäisen oman alani työpaikan jo opiskeluaikana. Tein Liikunta- ja urheilulääketieteen maisteriopintoihin liittyvän harjoittelun vuoden vaihteessa ja sen jälkeen aloitin työnhaun ihan tosissaan. Lähetin hakemuksia paikkoihin, jonne en edes uskonut pääseväni. Ilokseni pääsin kuitenkin haastatteluun PoPLille ja jo samana iltana minulle tarjottiin työpaikkaa. Tuota puhelua seurasi tiukka pari viikkoinen, jonka aikana irtisanoin asuntoni Kuopiossa, pakkasin tavarani ja allekirjoitin uuden vuokrasopimuksen Oulussa. Monet läheiset ihastelivat ja samaan aikaan myös kauhistelivat nopeaa toimintaani, mutta päivääkään en ole päätöstäni katunut. Vaikka opintoni ovat vielä hieman kesken ja gradu odottelee työpöydällä, on työelämään hyppääminen tuntunut piristävältä pitkän korona-ajan jälkeen. Lisäksi työn ja opiskelun yhdistäminen on itselleni tuttua koko opintojeni ajalta, joten luotan siihen, että saan tutkintoni tavoiteajassa valmiiksi. Toivon voivani esimerkilläni kannustaa muitakin opiskelijoita rohkeasti etsimään ja hakemaan itselleen mieleistä työtä. Aktiivisuus varmasti palkitaan!

Oona Kylmälä
Liikunta- ja urheilulääketieteen maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistosta

3 tammikuun, 20223 tammikuun, 2022

Liikunta ja stressi – horjuttamassa diabeetikon sokeritasapainoa?

DIAMES-tutkimuksen tavoitteena on selvittää liikunnan ja stressin vaikutusta glukoositasapainoon sekä tutkia mahdollisia varhaisvaiheen merkkejä diabeteksen komplikaatioista autonomisen hermoston sekä rasituksessa sydämen ja keuhkojen toiminnan osalta.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen ja sovelletun fysiikan laitoksen poikkitieteellistä yhteistoimintaa. Fyysikkojen ja liikuntalääketieteen asiantuntijoiden osaamisalueet täydentävät ja vahvistavat toisiaan tutkimusasetelman suunnittelussa ja tutkimuksen toteutuksessa. Useat jatko-opiskelijat hyödyntävät tutkimuksessa saatua aineistoa väitöskirjassaan. Tutkimuksesta vastaa sovelletun fysiikan laitoksen puolelta dosentti Mika Tarvainen ja biolääketieteen yksikön puolelta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

Tutkimus sai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon vuonna 2019. COVID-pandemiasta ja henkilöresurssien haasteista johtuen rekrytoinnit ja mittaukset päästiin aloittaman vasta syksyllä 2021. Tätä edeltävästi tutkimuksen mittausasetelmaa on pilotoitu laajasti.

Tutkimusta on rahoittanut Euroopan diabetestutkimussäätiö (European Foundation for the Study of Diabetes, EFSD) sekä Diabetestutkimussäätiö (diabetestutkimus.fi).

Rekrytointi käynnistettiin syksyllä 2021 ja vuoden loppuun mennessä mittauksia saatiin tehtyä 32 tutkittavalle. Mittauksia on tarkoitus jatkaa keväällä 2022 aikana, jotta tutkittavien määrä olisi kokonaisuudessaan n. 50. Tutkimukseen rekrytoiduista henkilöistä noin puolet ovat diabeetikkoja ja puolet terveitä kontrollihenkilöitä.

Tutkimuskäynnillä on tutkittu laajasti eri elinjärjestelmiä. Autonomisen hermoston toimintaa on tutkittu syvähengityskokeella sekä lyhyellä pystyasennon sietokokeella (TILT-tutkimus), joiden aikana analysoidaan muutoksia sormen päästä mitatuissa perifeerisissä verenpaineissa, sekä sykevälivaihtelussa EKG:n perusteella. Hermostotutkimusten ohella tutkittaville tehtiin erikseen tasapainotestit HUR-tasapainolevyllä, jossa tutkittavan tasapainoa haastettiin sulkemalla pois/häiritsemällä tasapainoon vaikuttavia aisteja. Aisteja haastettiin laittamalla silmät kiinni (tällöin näköaistin tasapainottava vaikutus häviää), laittamalla pehmeä tyyny jalkojen alle (tällöin perifeerinen tuntoaisti häiriintyy) ja kallistamalla pää takakenoon silmät suljettuna (tällöin näön ohella myös korvien tasapainoelimen toimintaa häiritään asennon vaihdoksella).

Tutkittavien keuhkojen toimintaa on tutkittu spirometria-puhallusten avulla. Tutkimuskäynnin lopuksi tutkittavat polkivat polkupyöräergometrilla maksimaalisen suoran ergospirometriakokeen sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön kunnon mittaamiseksi. Ergospirometria antaa kattavan kuvan tutkittavan hapenkuljetusjärjestelmän toiminnasta mittaamalla hapenkulutusta, ventilaatiota, keuhkojen kaasujenvaihduntaa sekä sydämen toimintaa rasituksessa. Ergospirometria-mittaukseen yhdistettiin lihasaktiivisuusmittaus kylkivälilihaksista ja palleasta hengitystyön arvioimiseksi. Sydämen toimintaa rasituksessa tutkittiin impedanssikardiografilla (Physioflow Enduro), joka arvioi sydämen minuutti- ja iskutilavuutta rasituksessa. Polkupyöräergometri testin päätteeksi väitöskirjatutkija, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri antoi tutkittaville lyhyen yhteenvedon heidän kuntotasostaan sekä liikuntaharjoittelun sykealueista. Edellä kuvattujen mittausten lisäksi diabeetikoille on tehty vielä viikon mittaiset Holter- ja verensokerirekisteröinnit Faros-, Actigraph- ja Freestyle Libre -laitteilla sekä kaikille ennen tutkimuskäyntiä verikokeet biolääketieteen tutkimushoitajien toimesta.

Tutkimuksessa saadaan laajasti katsastettua tutkittavien fyysistä kuntoa, rasitusfysiologisia muuttujia sekä hermoston toimintaa. Tutkimuskäynnin mittauksista, niiden suunnittelusta ja pilotoinnista vastaavat väitöskirjatutkijat Saana Kupari, Vesa Hyrylä, Kim Lesch sekä Timo Eronen.

Liikunta- ja urheilulääketiede

LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Timo Eronen,mittauksista vastaava lääkäri

10 joulukuun, 202110 joulukuun, 2021

Istumisen vähentäminen edistää ikääntyneen terveyttä

Riittävä liikkuminen on välttämätöntä ikääntyneiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan liikunta muun muassa edistää ikääntyneiden sydänterveyttä, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja syöpää sekä ylläpitää ikääntyneen toimintakykyä ja muistia. Ikääntyneiden tulisi suositusten mukaan liikkua 2,5 tuntia viikossa reippaasti sekä harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa vähintään kaksi kertaa viikossa. Suosituksista huolimatta vain joka viides ikääntynyt täyttää liikuntasuositukset ja liikkumisen määrä vähenee iän myötä.

Onko nykyinen liikuntasuositus sitten liian rankka ikääntyneille? Voiko lääkärin määräys 2,5 tunnin reippaasta liikunnasta jopa lannistaa vähän liikkuneen ja toimintakykyrajoitteita kokevan ikääntyneen? Estääkö rankalta kuulostava suositus jopa liikunnan aloittamisen? Toisaalta ikääntynyttä liikkumaan kannustava ammattilainenkin voi jo neuvoja antaessaan tietää, että liikuntasuositusten tasolle pääseminen on haastavaa, mutta onko pelkästä puuhastelusta mitään hyötyä?

Tutkin Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan Oulu1945-väestötutkimuksessa kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksiä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan, sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui yli 700 vuonna 1945 syntynyttä oululaista ja heidän liikkumistansa ja paikallaanoloa mitattiin aktiivisuusmittarilla 2 viikon ajan. Tutkittavat olivat tutkimusmittausten aikaan 67–70-vuotiaita.

Tulevan väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin liikkujatyypin yhteyttä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimuksessa tunnistimme ikääntyneistä neljä erilaista liikkujatyyppiä pohjautuen kiihtyvyysanturilla mitatun reippaan liikkumisen ja paikallaanolon määrään. Sohvaperunoiksi luokitelluilla ikääntyneillä joka toisella esiintyi tyypin 2 diabetes tai esidiabetes kun taas aktiivisilla ikääntyneillä joka kolmannella oli havaittavissa sokeriaineenvaihdunnan häiriö (Kuva 1). Aktiivisten ikääntyneiden veren sokeri- ja insuliinipitoisuudet olivat matalammat koko sokerirasituskokeen ajan, mikä kertoo elimistön paremmasta insuliiniherkkyydestä ja pienemmästä diabeteksen riskistä. Vaikka selkein ero tutkimuksessa havaittiin sohvaperunoiden ja aktiivisten välillä, niin jo puuhastelijoiksi luokitelluilla ikääntyneillä oli merkkejä paremmasta sokeriaineenvaihdunnasta kuin sohvaperunoilla.

Kuva 1 Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys liikkujatyypin mukaan

Toisessa artikkelissa havaitsimme, että vyötärönympäryksellä voi olla vaikutusta siihen, millainen liikunta parantaa tehokkaimmin ikäihmisen sokeriaineenvaihduntaa ja pienentää diabeteksen riskiä. Vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä ja tutkimuksemme mukaan vyötärölihavat ikääntyneet myös liikkuivat hoikkia ikääntyneitä vähemmän. Tutkimustulosten perusteella vyötärölihavilla suurempi kevyen aktiivisuuden määrä ja vähäisempi paikallaanolon määrä olivat yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan ja vähäisempään insuliiniresistenssiin. Hoikkien ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa sen sijaan edistää parhaiten raskaampi liikunta (Kuva 2).

Kuva 2 Askel kerrallaan hengästyminen vähenee

Väitöskirjan kolmannessa, vielä julkaisemattomassa artikkelissa tutkimme ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin sekä kokonaiskuolleisuuteen. Alustavien tutkimustulosten mukaan kaikki liikkuminen, riippumatta fyysisen aktiivisuuden tehosta, on yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Runsas istumisen määrä sen sijaan näyttäisi olevan itsenäinen ja merkittävä riskitekijä sekä sydänsairauksille että kuolleisuudelle.

Mikä sitten olisi paras liikkumisresepti ikääntyneelle, vähän liikkuvalle ja toimintakykyrajoitteita omaavalle ikääntyneelle? Tutkimustemme perusteella yksinkertaisin neuvo ikääntyneelle voi olla kehotus vähentää istumista ja lisätä puuhastelua arkeen. Istumisen vähentäminen onnistuu lähes kaikilta ja terveydentilaltaan heikoimmille ikääntyneille sillä voi olla iso merkitys.

Miia Länsitie,

Tutkija, ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto

Toimin Oulussa ODL Liikuntaklinikalla tutkijana ja asiantuntijana. Teen väitöskirjaa Oulun yliopistoon kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksistä tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja kuolleisuuteen ikääntyneillä. Toimin asiantuntijana terveyden edistämisen hankkeissa ja pidän liikuntalääketieteeseen liittyviä koulutuksia.

Valmistuin Itä-Suomen yliopistosta terveystieteiden maisteriksi vuonna 2015 pääaineenani liikuntalääketiede. Samalla suoritin myös terveystiedon laajan aineenhallinnan pätevyyden. Liikuntalääketieteen koulutuksen jälkeen opiskelin terveydenhuollon ammatilliseksi opettajaksi vuonna 2016 ja opettajan pedagogisen pätevyyden myötä sain myös terveystiedon opettajan pätevyyden. Väitöskirjaopinnot aloitin vuonna 2018 ja tavoitteeni on väitellä tohtoriksi vuonna 2022.

Alkuperäisjulkaisut:

Länsitie Miia, Niemelä Maisa, Kangas Maarit, Venojärvi Mika, Härkönen Pirjo, Keinänen‐Kiukaanniemi Sirkka, Korpelainen Raija. Physical activity profiles and glucose metabolism – a population based cross‐sectional study in older adults. Transl Sports Med. 2021;4:439-446. https://doi.org/10.1002/tsm2.237

Länsitie M, Kangas M, Jokelainen J, Venojärvi M, Vaaramo E, Härkönen P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Korpelainen R. Association between accelerometer-measured physical activity, glucose metabolism, and waist circumference in older adults. Diabetes Res Clin Pract. 2021 Aug;178:108937. https://doi.org/10.1016/j.diabres.2021.108937

Linkki Miian esitykseen: Ikääntyneiden liikunta ja tyypin 2 diabetes

https://www.youtube.com/watch?v=RC1-a5-bwtA https://www.youtube.com/watch?v=RC1-a5-bwtA