Rohkeasti kohti uutta:

Projektivastaavana Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun aluejärjestössä

PoPLi ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry on Pohjois-Pohjanmaalla toimiva liikunnan asiantuntijajärjestö. PoPLi tukee alueellaan toimivia liikunta- ja urheilujärjestöjä, kuten urheiluseuroja sekä tekee vaikuttamistyötä kuntiin. Toimialueeseen kuuluvat seuratoiminta, lasten ja nuorten liikunta, aikuisliikunta sekä liikuntavaikuttaminen. PoPLi kouluttaa, tiedottaa, kehittää ja vaikuttaa sekä tekee yhteistyötä useissa liikuntaa lisäävissä ohjelmissa ja hankkeissa. Lisäksi PoPLi toimii aktiivisesti alueellisissa verkostoissa ja työryhmissä vaikuttaen näin maakunnallisiin hyvinvointipäätöksiin.

PoPLi toteuttaa toimintaansa tukevaa hanketoimintaa. Parhaillaan käynnissä ovat työllistämishanke Työtä hyvässä seurassa, yhdistyksille suunnattu kehittämishanke Yhdistyksistä hyvinvointia, urheiluseurojen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä digiosaamisen avulla parantava Kolmiloikka urheiluseurojen digitaalisuuteen -hanke, maaseudun ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä parantava Eloa ja iloa kylille -hanke sekä nuorten hyvinvointia edistävä Nuorille toimintaa kylille -hanke.

Ainot ja Reinot -liikuntatapahtuma

Nuorille toimintaa kylille -hanke

Toimin projektivastaavana PoPLin uusimmassa Nuorille toimintaa kylille -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia parantamalla liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia. Toiminta keskittyy erityisesti alueille, joilla harrastustoimintaa on vähemmän tarjolla. Lisäksi hankkeessa pyritään osallistamaan nuoria harrastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä saamaan heitä mukaan yhdistysten toimintaan. Liikunnallista harrastustoimintaa tullaan käynnistämään nuorten toiveiden pohjalta yhteistyössä nuorten, paikallisten yhdistysten, urheiluseurojen, harrastusjärjestöjen ja kuntien kanssa. Työni alkoi huhtikuussa, joten tällä hetkellä vielä käynnistelen hanketta. Olen kuitenkin jo saanut hyvän kuvan PoPLin toiminnasta päästessäni ensimmäisellä työviikollani osallistumaan ikääntyneiden liikuntatapahtumaan Ouluhallissa sekä seuraamaan lähietäisyydeltä Urheilugaalavalmisteluja.

Miten päädyin nykyiseen työhöni?

Minulla kävi todella hyvä tuuri onnistuessani saamaan ensimmäisen oman alani työpaikan jo opiskeluaikana. Tein Liikunta- ja urheilulääketieteen maisteriopintoihin liittyvän harjoittelun vuoden vaihteessa ja sen jälkeen aloitin työnhaun ihan tosissaan. Lähetin hakemuksia paikkoihin, jonne en edes uskonut pääseväni. Ilokseni pääsin kuitenkin haastatteluun PoPLille ja jo samana iltana minulle tarjottiin työpaikkaa. Tuota puhelua seurasi tiukka pari viikkoinen, jonka aikana irtisanoin asuntoni Kuopiossa, pakkasin tavarani ja allekirjoitin uuden vuokrasopimuksen Oulussa. Monet läheiset ihastelivat ja samaan aikaan myös kauhistelivat nopeaa toimintaani, mutta päivääkään en ole päätöstäni katunut. Vaikka opintoni ovat vielä hieman kesken ja gradu odottelee työpöydällä, on työelämään hyppääminen tuntunut piristävältä pitkän korona-ajan jälkeen. Lisäksi työn ja opiskelun yhdistäminen on itselleni tuttua koko opintojeni ajalta, joten luotan siihen, että saan tutkintoni tavoiteajassa valmiiksi. Toivon voivani esimerkilläni kannustaa muitakin opiskelijoita rohkeasti etsimään ja hakemaan itselleen mieleistä työtä. Aktiivisuus varmasti palkitaan!

Oona Kylmälä

Oona Kylmälä
Liikunta- ja urheilulääketieteen maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistosta

Liikunta ja stressi – horjuttamassa diabeetikon sokeritasapainoa?

DIAMES-tutkimuksen tavoitteena on selvittää liikunnan ja stressin vaikutusta glukoositasapainoon sekä tutkia mahdollisia varhaisvaiheen merkkejä diabeteksen komplikaatioista autonomisen hermoston sekä rasituksessa sydämen ja keuhkojen toiminnan osalta.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen ja sovelletun fysiikan laitoksen poikkitieteellistä yhteistoimintaa. Fyysikkojen ja liikuntalääketieteen asiantuntijoiden osaamisalueet täydentävät ja vahvistavat toisiaan tutkimusasetelman suunnittelussa ja tutkimuksen toteutuksessa. Useat jatko-opiskelijat hyödyntävät tutkimuksessa saatua aineistoa väitöskirjassaan. Tutkimuksesta vastaa sovelletun fysiikan laitoksen puolelta dosentti Mika Tarvainen ja biolääketieteen yksikön puolelta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen.

Tutkimus sai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon vuonna 2019. COVID-pandemiasta ja henkilöresurssien haasteista johtuen rekrytoinnit ja mittaukset päästiin aloittaman vasta syksyllä 2021. Tätä edeltävästi tutkimuksen mittausasetelmaa on pilotoitu laajasti.

Tutkimusta on rahoittanut Euroopan diabetestutkimussäätiö (European Foundation for the Study of Diabetes, EFSD) sekä Diabetestutkimussäätiö (diabetestutkimus.fi).

Rekrytointi käynnistettiin syksyllä 2021 ja vuoden loppuun mennessä mittauksia saatiin tehtyä 32 tutkittavalle. Mittauksia on tarkoitus jatkaa keväällä 2022 aikana, jotta tutkittavien määrä olisi kokonaisuudessaan n. 50. Tutkimukseen rekrytoiduista henkilöistä noin puolet ovat diabeetikkoja ja puolet terveitä kontrollihenkilöitä.

Tutkimuskäynnillä on tutkittu laajasti eri elinjärjestelmiä. Autonomisen hermoston toimintaa on tutkittu syvähengityskokeella sekä lyhyellä pystyasennon sietokokeella (TILT-tutkimus), joiden aikana analysoidaan muutoksia sormen päästä mitatuissa perifeerisissä verenpaineissa, sekä sykevälivaihtelussa EKG:n perusteella. Hermostotutkimusten ohella tutkittaville tehtiin erikseen tasapainotestit HUR-tasapainolevyllä, jossa tutkittavan tasapainoa haastettiin sulkemalla pois/häiritsemällä tasapainoon vaikuttavia aisteja. Aisteja haastettiin laittamalla silmät kiinni (tällöin näköaistin tasapainottava vaikutus häviää), laittamalla pehmeä tyyny jalkojen alle (tällöin perifeerinen tuntoaisti häiriintyy) ja kallistamalla pää takakenoon silmät suljettuna (tällöin näön ohella myös korvien tasapainoelimen toimintaa häiritään asennon vaihdoksella).

Tutkittavien keuhkojen toimintaa on tutkittu spirometria-puhallusten avulla. Tutkimuskäynnin lopuksi tutkittavat polkivat polkupyöräergometrilla maksimaalisen suoran ergospirometriakokeen sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön kunnon mittaamiseksi. Ergospirometria antaa kattavan kuvan tutkittavan hapenkuljetusjärjestelmän toiminnasta mittaamalla hapenkulutusta, ventilaatiota, keuhkojen kaasujenvaihduntaa sekä sydämen toimintaa rasituksessa. Ergospirometria-mittaukseen yhdistettiin lihasaktiivisuusmittaus kylkivälilihaksista ja palleasta hengitystyön arvioimiseksi. Sydämen toimintaa rasituksessa tutkittiin impedanssikardiografilla (Physioflow Enduro), joka arvioi sydämen minuutti- ja iskutilavuutta rasituksessa. Polkupyöräergometri testin päätteeksi väitöskirjatutkija, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri antoi tutkittaville lyhyen yhteenvedon heidän kuntotasostaan sekä liikuntaharjoittelun sykealueista. Edellä kuvattujen mittausten lisäksi diabeetikoille on tehty vielä viikon mittaiset Holter- ja verensokerirekisteröinnit Faros-, Actigraph- ja Freestyle Libre -laitteilla sekä kaikille ennen tutkimuskäyntiä verikokeet biolääketieteen tutkimushoitajien toimesta.

Tutkimuksessa saadaan laajasti katsastettua tutkittavien fyysistä kuntoa, rasitusfysiologisia muuttujia sekä hermoston toimintaa. Tutkimuskäynnin mittauksista, niiden suunnittelusta ja pilotoinnista vastaavat väitöskirjatutkijat Saana Kupari, Vesa Hyrylä, Kim Lesch sekä Timo Eronen.

Liikunta- ja urheilulääketiede

LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Timo Eronen,mittauksista vastaava lääkäri

Istumisen vähentäminen edistää ikääntyneen terveyttä

Riittävä liikkuminen on välttämätöntä ikääntyneiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan liikunta muun muassa edistää ikääntyneiden sydänterveyttä, ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja syöpää sekä ylläpitää ikääntyneen toimintakykyä ja muistia. Ikääntyneiden tulisi suositusten mukaan liikkua 2,5 tuntia viikossa reippaasti sekä harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa vähintään kaksi kertaa viikossa. Suosituksista huolimatta vain joka viides ikääntynyt täyttää liikuntasuositukset ja liikkumisen määrä vähenee iän myötä.

Onko nykyinen liikuntasuositus sitten liian rankka ikääntyneille? Voiko lääkärin määräys 2,5 tunnin reippaasta liikunnasta jopa lannistaa vähän liikkuneen ja toimintakykyrajoitteita kokevan ikääntyneen? Estääkö rankalta kuulostava suositus jopa liikunnan aloittamisen? Toisaalta ikääntynyttä liikkumaan kannustava ammattilainenkin voi jo neuvoja antaessaan tietää, että liikuntasuositusten tasolle pääseminen on haastavaa, mutta onko pelkästä puuhastelusta mitään hyötyä?

Tutkin Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan Oulu1945-väestötutkimuksessa kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksiä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan, sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui yli 700 vuonna 1945 syntynyttä oululaista ja heidän liikkumistansa ja paikallaanoloa mitattiin aktiivisuusmittarilla 2 viikon ajan. Tutkittavat olivat tutkimusmittausten aikaan 67–70-vuotiaita.

Tulevan väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin liikkujatyypin yhteyttä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimuksessa tunnistimme ikääntyneistä neljä erilaista liikkujatyyppiä pohjautuen kiihtyvyysanturilla mitatun reippaan liikkumisen ja paikallaanolon määrään. Sohvaperunoiksi luokitelluilla ikääntyneillä joka toisella esiintyi tyypin 2 diabetes tai esidiabetes kun taas aktiivisilla ikääntyneillä joka kolmannella oli havaittavissa sokeriaineenvaihdunnan häiriö (Kuva 1). Aktiivisten ikääntyneiden veren sokeri- ja insuliinipitoisuudet olivat matalammat koko sokerirasituskokeen ajan, mikä kertoo elimistön paremmasta insuliiniherkkyydestä ja pienemmästä diabeteksen riskistä. Vaikka selkein ero tutkimuksessa havaittiin sohvaperunoiden ja aktiivisten välillä, niin jo puuhastelijoiksi luokitelluilla ikääntyneillä oli merkkejä paremmasta sokeriaineenvaihdunnasta kuin sohvaperunoilla.

Kuva 1 Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys liikkujatyypin mukaan

Toisessa artikkelissa havaitsimme, että vyötärönympäryksellä voi olla vaikutusta siihen, millainen liikunta parantaa tehokkaimmin ikäihmisen sokeriaineenvaihduntaa ja pienentää diabeteksen riskiä. Vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä ja tutkimuksemme mukaan vyötärölihavat ikääntyneet myös liikkuivat hoikkia ikääntyneitä vähemmän. Tutkimustulosten perusteella vyötärölihavilla suurempi kevyen aktiivisuuden määrä ja vähäisempi paikallaanolon määrä olivat yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan ja vähäisempään insuliiniresistenssiin. Hoikkien ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa sen sijaan edistää parhaiten raskaampi liikunta (Kuva 2).

Kuva 2 Askel kerrallaan hengästyminen vähenee

Väitöskirjan kolmannessa, vielä julkaisemattomassa artikkelissa tutkimme ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin sekä kokonaiskuolleisuuteen. Alustavien tutkimustulosten mukaan kaikki liikkuminen, riippumatta fyysisen aktiivisuuden tehosta, on yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Runsas istumisen määrä sen sijaan näyttäisi olevan itsenäinen ja merkittävä riskitekijä sekä sydänsairauksille että kuolleisuudelle.

Mikä sitten olisi paras liikkumisresepti ikääntyneelle, vähän liikkuvalle ja toimintakykyrajoitteita omaavalle ikääntyneelle? Tutkimustemme perusteella yksinkertaisin neuvo ikääntyneelle voi olla kehotus vähentää istumista ja lisätä puuhastelua arkeen. Istumisen vähentäminen onnistuu lähes kaikilta ja terveydentilaltaan heikoimmille ikääntyneille sillä voi olla iso merkitys.

Miia Länsitie,

Tutkija, ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto

Toimin Oulussa ODL Liikuntaklinikalla tutkijana ja asiantuntijana. Teen väitöskirjaa Oulun yliopistoon kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksistä tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja kuolleisuuteen ikääntyneillä. Toimin asiantuntijana terveyden edistämisen hankkeissa ja pidän liikuntalääketieteeseen liittyviä koulutuksia.

Valmistuin Itä-Suomen yliopistosta terveystieteiden maisteriksi vuonna 2015 pääaineenani liikuntalääketiede. Samalla suoritin myös terveystiedon laajan aineenhallinnan pätevyyden. Liikuntalääketieteen koulutuksen jälkeen opiskelin terveydenhuollon ammatilliseksi opettajaksi vuonna 2016 ja opettajan pedagogisen pätevyyden myötä sain myös terveystiedon opettajan pätevyyden. Väitöskirjaopinnot aloitin vuonna 2018 ja tavoitteeni on väitellä tohtoriksi vuonna 2022.

Alkuperäisjulkaisut:

Länsitie Miia, Niemelä Maisa, Kangas Maarit, Venojärvi Mika, Härkönen Pirjo, Keinänen‐Kiukaanniemi Sirkka, Korpelainen Raija. Physical activity profiles and glucose metabolism – a population based cross‐sectional study in older adults. Transl Sports Med. 2021;4:439-446. https://doi.org/10.1002/tsm2.237

Länsitie M, Kangas M, Jokelainen J, Venojärvi M, Vaaramo E, Härkönen P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Korpelainen R. Association between accelerometer-measured physical activity, glucose metabolism, and waist circumference in older adults. Diabetes Res Clin Pract. 2021 Aug;178:108937. https://doi.org/10.1016/j.diabres.2021.108937

Linkki Miian esitykseen: Ikääntyneiden liikunta ja tyypin 2 diabetes

https://www.youtube.com/watch?v=RC1-a5-bwtA https://www.youtube.com/watch?v=RC1-a5-bwtA