Kuukausi: elokuu 2023

Julkaistu

Young type 1 diabetes subjects sway more than healthy persons when somatosensory system is challenged in static standing postural stability tests

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia. Diabeetikoilla voi olla kohonnut verensokeritaso diabeteksen hoidon ollessa epätasapainossa, mikä voi ajan myötä aiheuttaa diabetekseen liittyviä komplikaatioita. Ensimmäisinä näkyvinä oireina voi olla esimerkiksi pienten verisuonten ja ääreishermoston toiminnan häiriöt, jotka voivat heikentää elämälaatua ja lisätä terveydenhuollon tarvetta. Terveydenhuollossa onkin tärkeää huomioida kaikki hoitoon liittyvät parannukset, kun käsitellään diabetesta ja siihen liittyviä komplikaatioita.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet selviä eroja tasapainonhallinnassa pitkäaikaista diabeettista neuropatiaa sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden välillä (Boucher et al. 1995, Bonnet et al. 2009, Almurdhi et al. 2017). Perifeerinen neuropatia on tunnistettu yhdeksi syyksi tasapainohäiriöille. Lisäksi diabeetikoilla on havaittu olevan huomattavasti enemmän huojuntaliikettä verrattuna normaaleihin terveisiin henkilöihin (Boucher et al. 1995, Uccioli et al. 1995). Kirjallisuudessa on kuitenkin olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia. Bonnet et al. (2009) eivät havainneet eroja diabeetikoiden ja terveiden kontrollihenkilöiden välillä staattisessa tasapainossa ilman komplikaatioita. Kun taas Oppenheim et al. (1999) esittivät, että haastavissa tilanteissa ilmenee joitakin tasapainon hallinnan eroja, ja heidän mukaansa diabeetikoiden tasapainonhallinta ja -kyky voivat erota terveistä ihmisistä.

https://www.pexels.com/

HUMEA laboratoriossa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden, liikunta -ja urheilulääketieteen sekä teknillisen fysiikan laitoksen yhteistyössä tekemä tutkimus keskittyi selvittämään tyypin 1 diabeetikoiden tasapainoa ja sen hallintaa. Tämä julkaistu tutkimus on osa DIAMES – Diabetes Mellitus Exercise and Stress -tutkimusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 53 koehenkilöä, joista 18 sairasti tyypin 1 diabetesta ja 35 olivat terveitä kontrollihenkilöitä. Tyypin 1 diabetesta sairastavien ryhmän osalta osallistumiskriteerit olivat ikä 18–50 vuotta, kehon koostumus oli normaali tai lievästi ylipainoinen (BMI 18–35), tyypin 1 diabeteksen kesto 3–25 vuotta eikä osallistujalla saanut olla diabetekseen liittyviä kliinisesti todettuja komplikaatioita. Kontrolliryhmällä oli vastaavat kriteerit, mutta heiltä vaadittiin hyvää terveydentilaa ilman kroonisia sairauksia.

Humea lab/Uef

Tasapainoa ja asennonhallintaa mitattiin voimalevyllä, jossa suoritettiin seisten tehtäviä 60 sekuntia kestäviä mittauksia silmät auki, silmät kiinni sekä pää taakse taivutettuna niin sanotussa ”head tilt” asennossa. Kolme testiä suoritettiin ilman vaahtomuovipatjaa ja kolme 3 cm paksuisen vaahtomuovipatjan kanssa, joka oli asetettu voimalevyn päälle (epävakaa pehmuste).

Tässä tutkimuksessa merkittäviä eroja diabeetikoiden ja terveiden kontrollihenkilöiden välillä havaittiin vain testeissä, joissa epävakaa vaahtomuovipatja oli käytössä voimalevyn päällä haastaen asennon- ja tasapainon hallintaa. Varsinkin muutos silmät auki vs. silmät kiinni oli diabeetikoilla suurempi terveisiin kontrolleihin nähden. Tulokset viittaavat siihen, että diabetes itsessään, ilman tunnistettuja komplikaatioita, voi aiheuttaa muutoksia tasapainon hallinnassa.

https://www.pexels.com/

Yhteenvetona tutkimuksemme osoittaa, että tyypin 1 diabetes voi heikentää tasapainoa, vaikka kliinisesti diagnosoituja komplikaatioita ei olisikaan. Heikentymät huomattiin silloin, kun visuaalinen palaute oli estetty ja somatosensorinen järjestelmä oli haastettu epävakaan vaahtomuovipatjan avulla. Tämä viittaa siihen, että puutteet liittyvät todennäköisesti somatosensorisen järjestelmän toimintaan. Oletamme, että painekeskipisteen huojunnan arviointi tasapainosta voi tarjota herkän tavan tunnistaa potilaat, joilla on varhaisia diabetekseen liittyviä komplikaatioita, jotka vaikuttavat tasapainoon ja siten lisäävät kaatumisriskiä. Varhaisen puutteiden havaitseminen ja asianmukaiset toimenpiteet voivat auttaa ennaltaehkäisemään ja vähentämään kaatumisia.

“Tutkimusta rahoittivat EFSD/JDRF/Lilly sekä Diabetestutkimussäätiö.”

https://doi.org/10.1111/cpf.12849

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/cpf.12849

Almurdhi, M.M., Brown, S.J., Bowling, A.J., Boulton, M., Jeziorska, M.,Malik, R.A. & Reeves, N.D. (2017) Altered walking strategy andincreased unsteadiness in participants with impaired glucosetolerance and type 2 diabetes relates to small‐fibre neuropathybut not vitamin D defiency.Diabetic   Medicine, 34(6), 839–845

Bonnet C, Carello C, Turvey MT. Diabetes and postural stability: Review and hypotheses. J. Mot. Behav. 2009

Boucher P, Teasdale N, Courtemanche R, et al. Postural stability in diabetic polyneuropathy. Diabetes Care (1995); 18

Oppenheim U, Kohen-Raz R, Alex D, et al. Postural characteristics of diabetic neuropathy. Diabetes Care (1999); 22

Uccioli L, Giacomini PG, Monticone G, et al. Body sway in diabetic neuropathy. Diabetes Care (1995); 18

Terveisin,

Jatko-opiskelija

Kim Lesch

Researcher

MSc/Physiotherapist

Institute of Biomedicine/ Sports and Exercise Medicine

Faculty of Health Sciences

University of Eastern Finland

kim.lesch@uef.fi

+358504360919

Julkaistu

Vaihto-opiskelua Etelä-Koreassa

Olin viime keväänä vaihdossa Etelä-Koreassa ja kerron tässä hieman kokemuksestani siellä opiskelusta ja vähän hakuprosessista. Eli tässä alussa kerron hieman omasta näkökulmastani, millainen vaihtoon lähtöä edeltävä prosessi oikein on. Etelä-Korea valikoitui kohteeksi, koska halusin lähteä jonnekin Eurooppaa kauemmas ja Aasia kiinnosti kohteena. Olin myös jo aiemmin ollut kiinnostunut Etelä-Korean kulttuurista, joten senkin takia juuri tämä maa valikoitui vaihtokohteeksi. Aloitin siis tekemällä hakemuksen SoleMove alustan kautta marraskuussa 2021 ja jo joulukuussa sain tietää pääseväni Itä-Suomen ehdokkaaksi vaihtoon. Sen jälkeen palasin vaihtoa koskeviin asioihin vasta, kun lokakuussa 2022 tein hakemuksen Ajoun yliopistolle Etelä-Koreaan. Tieto kouluun pääsystä tuli joulukuussa, jolloin alkoi monen eri asian selvittely ennen kuin matkaan pääsi lähtemään. Vaihtoon lähteminen oli mielestäni melko pitkä ja loppuvaiheessa myös kuormittava prosessi, mutta kun pääsi lähtemään Suomesta niin asiat helpottuivat huomattavasti. Mielestäni kaikki se vaiva, jota vaihtoon lähteminen vaati, oli kuitenkin sen arvoista.

Etelä-Koreaan saavuin siis helmikuun lopulla ja vaihtoni kesti kesäkuun loppuun. Opiskelin Ajoun yliopistossa, joka sijaitsee Suwonissa eli noin 30 kilometriä pääkaupungista Soulista. Näin kauas kotoa lähteminen kyllä jännitti aluksi, mutta olin myös todella innoissani tästä mahdollisuudesta. Jännitystäni jo heti lentokentällä lievensi se, että meille jokaiselle vaihto-oppilaalle suunnatut buddyt eli meillä tuutorit olivat vastassa ja auttoivat pääsemään yliopistolle. Lisäksi ihmisiin oli helppo tutustua alun orientaation aikana, joten yksin siellä ei tarvinnut olla ja ihmisiin tutustui nopeasti. Yliopistolla oli myös paljon erilaisia kerhoja, joihin liittymällä sai mahdollisuuden myös tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja heidän kulttuuriin. Lisäksi yliopisto täytti tänä keväänä 50-vuotta, joten keväällä oli paljon tapahtumia, kuten kaksi festivaalia. 

Kuvia festivaalilta

Ajattelin jo ennen vaihtoa, että sijoitan vaihdossa käymäni kurssit maisterivaiheen vapaavalintaisiin opintoihin. Minulla on neljä viiden opintopisteen kurssia, jotka olivat nimeltään International Sports and Globalization, Basic Korean 1, Current Issues in Korean Society ja Entrepreneurship and Management. Näitä kursseja siis opiskelin koko kevätlukukauden ja puolessa välissä meillä oli välikokeet lähes jokaisella kurssilla. Lukukauden lopussa oli taas päättökokeet ennen lukukauden päättymistä. Itse kyllä pidin näistä kyseisistä kursseista ja mielestäni tämä oli juuri sopiva määrä kursseja itselle, jotta myös kerkesin näkemään maata ja kokemaan asioita. Yliopistolla oli paljon vaihto-opiskelijoita ympäri maailmaa niin Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta. Suomesta meitä oli yhteensä seitsemän tässä kyseisessä yliopistossa. Oli mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja harjoittelemaan myös englannin kieltä sekä oppimaan myös minulle täysin uutta kieltä, koreaa.

Kouluruokana tässä bibimbap ja lisukkeita

Mielestäni vaihto-opiskelu ulkomailla avartaa paljon maailmankatsomusta ja antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ympäri maailmaa. Tietysti jokaiselle vaihto kokemus on aina erilainen ja se tuleekin huomioida vaihtoa suunniteltaessa. Kuitenkin vaihtoon lähteminen oli itselleni todella mahtava kokemus ja suosittelen kyllä ihmisille lähtemään vaihtoon, jos yhtään siltä tuntuu ja se on vain mahdollista.

Venla Vesikko, terveysliikunnan 4. vuoden opiskelija

Julkaistu

Perusterveydenhuollon liikuntaneuvonta on tehokkainta säännöllisesti toteutettuna 2 diabetesta sairastavilla aikuisilla

Tässä blogikirjoituksessa esittelen BMC Endocrine Disorders lehdessä julkaistun toisen artikkelini:  Factors affecting the effectiveness of the physical activity counselling intervention implemented in primary health care in adults with type 2 diabetes.  Julkaisuprosessin polku oli pitkä ja mutkikas. Käsikirjoitus kävi useassa eri lehdessä kahden vuoden aikana. Ennen hyväksymistä juttua muokattiin useaan otteeseen lehtien julkaisukriteereiden mukaiseksi. Vihdoin viimein BMC Endocrine Disorders hyväksyi sen elokuussa 2023.

Pexels-philip-ackerman

Tutkimuksessa selvitettiin liikuntaneuvonnan tehokkuuteen vaikuttaneita tekijöitä, eli miten liikuntaneuvontaa saaneiden tyypin 2 diabetesta sairastavien ikä, sukupuoli ja motivaatio sekä neuvontakertojen määrä vaikuttivat liikkumisen tason muutoksiin ja miten se näkyi hoitotuloksissa.

Tutkimukseen osallistui 546 iältään 19–87-vuotiasta henkilöä, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes tai esidiabetes. He ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti asiakkaita, jotka liikkuivat ennestään hyvin vähän. Kaikki saivat liikuntaneuvontaa ainakin kerran joko vastaanottokäynneillä tai puhelimitse.

Liikkumista lisäsivät eniten osallistujat, jotka saivat liikuntaneuvontaa yli kolme kertaa. Neuvontaa saaneista ne, jotka lisäsivät liikkumistaan, pudottivat myös painoaan enemmän kuin ne, jotka eivät muuttaneet liikkumistottumuksiaan. Sukupuoli tai ikä ei vaikuttaneet tuloksiin.

pexels-pixpay-258045

Tulokset vahvistavat perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tärkeyttä tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa. Liikunnan lisääminen tuo todennäköisesti terveyshyötyjä ja parantaa elämänlaatua. Tulokset osoittavat, että yksilöllisesti räätälöidyllä, perusterveydenhuollossa tarjotulla liikuntaneuvonnalla olevan samanlaiset vaikutukset sukupuolesta ja iästä riippumatta. Vain neuvontakäyntien määrä ja saavutettu fyysisen aktiivisuuden tason nousu vaikuttivat merkittävästi tuloksiin. Lisäksi tämä tutkimus osoitti, että T2D:ta sairastavat asiakkaat, jotka ovat motivoituneempia tekemään elintapamuutoksia, saavuttavat parempia tuloksia.

Vaikka havaitut muutokset sekä fyysisessä aktiivisuudessa että biologisissa mittauksissa olivat vaatimattomia, fyysisen aktiivisuuden on osoitettu olevan monin tavoin hyödyllistä T2D:ta sairastavien hoidossa, ilman suuria parannuksia yksittäisissä mittaustuloksissa. Asiakkaiden motivaatio elintapaneuvonnan on aluksi usein korkealla, mutta sen ylläpitäminen on haastavaa. Tulosten valossa tärkeää on turvata resurssit ja potilaiden sitoutuminen toistuvaan ja riittävän usein annettuun neuvontaan.

Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuusasetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa, joten tulokset ovat suoraan yleistettävissä terveydenhuollon normaaleihin prosesseihin.

Toisen artikkelin tutkimus- ja julkaisuprosessin työstäminen tuntui jo hieman tutummalta hommalta, kun tiesin mitä odottaa ensimmäisen julkaisuni jälkeen. Kuitenkin käsittelyprosessin hitaus ja käsikirjoituksen muokkaaminen useita kertoja tuskastutti. Kaiken kaikkiaan toisen jutun kirjoittamis- ja julkaisupolku on ollut tieteellisen kirjoittamisen harjoittelun näkövinkkelistä rikastuttava kokemus, ja olenkin poiminut tältä tutkimuspolulta mukaani ison repullisen monenmoista uutta oppia. Seuraavana steppinä on saada viimeinen, eli kolmas juttu hyväksytysti läpi sekä saada väitöskirjan yhteenveto maaliviivaan yli.

Iso kiitos kaikille ohjaajilleni ja tässä prosessissa mukana olleille tähänastisesta yhteistyöstä ja tuesta. 

Julkaistuun artikkeliin pääset tutustumaan tästä linkistä:

https://link.springer.com/article/10.1186/s12902-023-01428-w

Tuula Martiskainen

Jatko-opiskelija/ Terveystieteiden tohtoriohjelma/projektitutkija kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö