Sähköinen lomake avattu projektiehdotuksia varten

Elvytyshanke on nyt avannut sähköisen lomakkeen, jolla haemme karjalankieliseltä yhteisöltä ehdotuksia Suomessa toteuttaviksi karjalan kieleen liittyviksi yhteistyöprojekteiksi. Meille voi ehdottaa projekteja, joihin tarvitaan elvytyshankkeelta rahallista tukea, mutta myös sellaisia yhteistyön muotoja, jotka eivät aiheuta kuluja.

Tätä tiedotetta saa jakaa vapaasti eteenpäin karjalankieliselle yhteisölle ja muille karjalan kielen elvyttämisestä kiinnostuneille.

Toivomme erityisesti suunnitelmia, jotka edistävät karjalan kielen suullista tai kirjallista käyttöä ja kielen oppimista. Erityisenä kohderyhmänä voidaan pitää kielen elpymisen kannalta tärkeitä ikäryhmiä eli lapsia ja nuoria. Ehdotuksia voivat tehdä tasaveroisesti niin yhdistykset tai yhteisö kuin yksittäiset henkilöt tai työryhmätkin. Elvytyshanke osallistuu yhteistyöhön rahoituksen kautta mutta myös kieliasiantuntijoiden työn muodossa.

Lomake on osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/8DD786B7746BDC1D, ja se on avoinna 15.5.2021 saakka. Sen jälkeen käymme läpi kaikki ehdotukset ja päätämme, mihin projekteihin vuosien 2021–2022 elvytyshankeen on mahdollista osallistua tämän rahoituksen puitteissa. Päätöksentekoon vaikuttavat monet asiat: eri kielimuotojen tai kohderyhmien tarpeet, kohderyhmän laajuus (kuinka suurta joukkoa projektin tulokset hyödyttävät) ja suunnitelman toteutuskelpoisuus sovitussa määräajassa. Valittujen projektien kanssa neuvotellaan kustannuksista, tehdään tarkennettu kustannusarvio ja kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Kaikki rahaliikenne hoidetaan Itä-Suomen yliopiston kautta, jolloin sen kanssa noudatetaan yliopiston talousasioiden ohjeita.

Projektiehdotuksia koskeviin kysymyksiin vastaavat professori Helka Riionheimo (helka.riionheimo@uef.fi) ja talousasioiden osalta osastonjohtaja, professori Risto Turunen (risto.turunen@uef.fi).

 

Seuraavassa kuvataan lyhyesti, millaisia suunnitellut projektit voivat olla.

Karjalankielinen ryhmätoiminta

Elvytyshanke haluaa tukea toimintaa, joka tuo yhteen karjalan kielen puhujia ja jossa on mahdollisuus opetella tai harjaannuttaa kielitaitoa. Ryhmätoiminta voi olla suunnattu eri-ikäisille, mutta erityisesti kannustamme sellaisia ideoita, jotka tuovat yhteen vanhempaa ja nuorempaa sukupolvea. Esimerkkejä: kielikerhot, keskustelukerhot, opintopiirit, harrastusryhmät, lasten kielikerhot tai -leirit. Suunnittelussa täytyy ottaa huomioon koronatilanne, joten ainakin aluksi on viisasta keskittyä verkkotapaamisiin, kunnes lähikontaktit ovat taas turvallisia.

Karjalankieliset (verkko)julkaisut

Toivomme ehdotuksia karjalankielisiksi (verkko)julkaisuiksi, jotka tukevat kirjakieliä ja/tai kielen oppimista. Karjalan kirjakielet ovat eri tilanteissa. Livvinkarjalan kirjakieli on jo sekä Venäjällä että Suomessa varsin vakiintunut. Vienankarjalan kirjakielen tukena on Venäjän Karjalassa tehty työ, mutta suomalaisille suunnattua materiaalia tarvitaan lisää. Vähiten materiaalia on ollut saatavilla eteläkarjalaksi (josta elvytyshanke käyttää kielitieteellisen käytännön mukaista nimitystä ja johon kieliyhteisössä viitataan myös nimityksillä varsinaiskarjala ja suvikarjala). Sen normittamistyön on aloittanut Suojärven Pitäjäseura 2010-luvulla. Kirjakielen normittaminen on iso työ, joka koostuu monesta pienemmästä palasesta, etenee vähitellen eikä varsinaisesti lopu koskaan. Kirjakieltä rakennetaan tekemällä esimerkiksi kielioppeja, sanakirjoja tai sanastoja, oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia mutta myös kirjoittamalla tai kääntämällä erilaisia tekstejä. Elvytyshankkeelle voi ehdottaa kaikkien kirjakielten tukemiseen tähtääviä projekteja, mutta kiinnitämme huomiota eteläkarjalan ja vienankarjalan erityistarpeisiin.

Yhteistyön tuloksena syntyvät materiaalit julkaistaan verkossa sellaisessa muodossa, että ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Jos jotain halutaan julkaista myös painettuna, on neuvoteltava yhteistyöstä jonkin julkaisijan kanssa.

Ääni- ja videotallenteet

Helmikuussa tekemämme kysely osoitti, että kielenoppijat kaipaavat kirjallisen oppimateriaalin lisäksi audiovisuaalista aineistoa, joka auttaa harjoittelemaan karjalan kielen ääntämistä ja kielen suullisia käyttötapoja. Siksi toivomme ehdotuksia projekteista, joissa tuotetaan karjalankielisiä ääni- tai videotallenteita. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä voi tässäkin pitää lapsia ja nuoria, mutta tallenteet ovat tärkeitä myös aikuisille kielenoppijoille.

Muut hankkeet

Lomakkeella voi ehdottaa myös muita kuin yllä kuvattua ideoita, jos ne ovat hyvin perusteltuja. Elvytyshankkeen rahoitusta ei kuitenkaan käytetä taiteelliseen työskentelyyn tai taidetapahtumien rahalliseen tukemiseen.

Yhteistyö, joka ei vaadi rahoitusta

Olemme saaneet jo tähän mennessä muutamia viestejä, joissa toivotaan elvytyshankkeen kanssa yhteistyötä mutta jotka eivät tarvitse rahallista tukea. Olemme avoimia myös tällaiselle yhteistyölle, ja näihin liittyviä esityksiä voi esittää samalla sähköisellä lomakkeella. Myös karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tapahtumissa voidaan olla tällä tavoin mukana yhteistoiminnassa.

 

Toivomme, että saamme monenlaisia yhteistyöehdotuksia. Kielen elpyminen on koko kieliyhteisön asia, ja nyt kannattaa esittää kaikenlaisia omaa kieltä tukevia ideoita!

 

Kuva: Margarita Kemppainen

Keskustelutilaisuuden satoa

Pääsiäismunia linnunpesässä

Pidimme 25.3.2021 Zoomissa keskustelutilaisuuden, jossa oli Zoomin rekisteritietojen mukaan mukana kaikkiaan 86 osallistujaa; heistä lähes 60 oli paikalla koko kokouksen ajan. Lämmin kiitos mukana olleille vilkkaasta keskustelusta, joka toi näkyviin karjalaisyhteisön monia näkökulmia! Verkkotilaisuus tavoittaa ihmisiä laajasti, ja korona-aika on totuttanut monet meistä tällaiseen työskentelyyn. Olemmekin päättäneet jatkaa verkkokokouksia koko hankkeen ajan, ja mietimme jo seuraavan tapaamisen aihetta ja mahdollisia vieraita.

Seuraavassa on lyhyt kooste kokouksessa esiin tulleista elvyttämistoimintaa koskevista käytännön ehdotuksista, joissa olisi ehkä mahdollista tehdä yhteistyötä elvytyshankkeen kanssa:

  • kieliaktivistien tukeminen (Karjalan Kielen Kodi järjestänyt verkkokurssina Suomen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa)
  • lasten animaatiofilmejä karjalaksi (Venäjällä animaatioita saatavilla tätä varten)
  • dokumentti, jonka avulla lisätään suomalaisten tietoa karjalan kielestä
  • karjalan kielen opetus kansalaisopistoissa, verkkokursseina uusia mahdollisuuksia
  • maksuttomat karjalan kielen kurssit
  • etäopetus tärkeää, koska karjalaiset asuvat eri puolilla maata
  • karjalan käyttämisen harjoittelua tarvitaan
  • lähiopetus ja -toiminta tärkeää: keho muistaa
  • karjalan ja lyydin piiri: opiskelua sulassa sovussa
  • musiikin yhdistäminen kielen tukemiseen, kiinnittyminen karjalan kieleen tunteiden tasolla
  • digitaaliset välineet kielenoppimisen tukena
  • karjala mediassa
  • kielimateriaalit, sanakirjat, korpus
  • kielen elvytyksen asiantuntijoiden tuki karjalankielisille, mahdollisuus kysyä
  • tuki karjalan ääntämisen ja äänteiden opetteluun
  • karjala nuorten ulottuville: YouTube, podcast
  • kansalaisopistojen opettajien kurssimateriaalit
  • lyhyt karjalan kielen kurssi tarjolle lukiolaisille
  • verkosto, jossa aktivistit, opettajat, tutkijat etsivät ratkaisuja yhteistyössä
  • äänikirjat, joissa mahdollisuus seurata samalla tekstiä
  • verkostoituminen saamelaisten kanssa; kolttasaamelaisilla samanlaiset evakkokokemukset kuin karjalaisilla
  • eteläkarjalan kirjakielen tukeminen (mukaan lukien keskustelu kielimuodon nimityksestä)
  • karjalan kielimuotojen yhteinen sanastotyö

Lisäksi jaettiin muun muassa kokemuksia karjalan kielen oppimisesta ja käyttämisestä arkielämässä, yhteistyöstä ja karjalan eri kielimuotojen tukemisesta. Karjalan yhteiskunnallisen aseman kehittämisestä käytettiin niin ikään monta puheenvuoroa, jotka olivat hyvä evästys kielipoliittisen ohjelman valmisteluryhmälle.

Seuraavaksi pyydämme kieliyhteisöltä konkreettisia ehdotuksia toiminnaksi, jota voisimme yhteistyössä kehittää vuoden 2021 aikana. Tätä varten valmistelemme sähköisen lomakkeen, joka avataan näillä näkymin viikolla 16. Olemme erityisen kiinnostuneita yhteistyösuunnitelmista, jotka liittyvät karjalankieliseen ryhmätoimintaan, kielen oppimista tukeviin julkaisuihin ja äänitteiden tai audiovisuaalisten tallenteiden tuottamiseen. Ehdotusten toivomme olevan hyvin perusteluja ja realistisia, joten niiden laatiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Päätös siitä, mihin yhteistyötarjouksiin elvytyshankkeessa tartutaan, tehdään sen puitteissa, mihin vuotuinen rahoitus antaa mahdollisuuden.

Tässä vaiheessa rauhoitumme pääsiäisen viettoon. Hyvyä Äijyäpäivyä! Hyviä Äijiäpäiviä!

Kuva: Katerina Paalamo

Toimintasuunnitelmaluonnos ja ilmoittautuminen Zoom-tapaamiseen

Tulppaani

Karjalan kielen elvytys: toimintasuunnitelmaluonnos 2021–2022

 

Kielen elpymisessä ja voimaantumisessa on tärkeää, että kielen puhuminen lisääntyy ja kieli saa uusia puhujia erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten joukosta. Tämä myös tekemässämme kyselyssä vahvasti esiin noussut periaate on pohjana tulevan toiminnan suunnittelussa. Kyselyn vastaukset on muutenkin otettu huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Elvytyshankkeessa tuetaan kaikkia karjalan kielen Suomessa puhuttuja murteita.

Alla oleva suunnitelmaluonnos on runko, jonka ympärille ruvetaan rakentamaan käytännön toimintaa yhteistyössä karjalaisyhteisön kanssa. Avaamme huhtikuussa pääsiäisen jälkeen sähköisen lomakkeen, jonka kautta kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ehdottaa erilaisia pieniä karjalan kieltä tukevia yhteistyöprojekteja. Seuraavassa kuvataan lyhyesti toiminnan tärkeimpiä osa-alueita ja mainitaan muutamia esimerkkejä siitä, millaisia projekteja elvytyshankkeelle voi ehdottaa.

Karjalan kirjallisen käytön ja sanastotyön tukeminen

Tuetaan karjalan murteiden kirjallista käyttöä ja sanastotyötä. Normitetun kirjakielen muotoutuminen on hidas prosessi, joka kestää pitkään eikä koskaan varsinaisesti lopu. Elvytyshanke tukee kirjakielen käyttämistä, sillä normitettu kielimuoto juurtuu ja vakiintuu vain sitä kautta, että sillä kirjoitetaan ja julkaistaan tekstejä. Esimerkkejä: nykypäivän uudissanaston kehittäminen, karjalankieliset tekstit varsinkin lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille ja myös lapsiperheiden vanhemmille, karjalankieliset ajankohtaisia aiheita käsittelevät tekstit.

Karjalankielinen toiminta

Järjestetään karjalankielistä ryhmätoimintaa eri-ikäisille. Erityisesti kannustetaan sellaista toimintaa, joka tuo yhteen eri sukupolviin kuuluvia karjalankielisiä. Esimerkkejä: opintopiirit, keskustelukerhot, harrastusryhmät, virtuaalitapaamiset, lasten kielikerhot ja -leirit.

Karjalankieliset oppimateriaalit

Tarvitaan eri-ikäisille suunnattua oppimateriaalia kaikilla murteilla. Aikuisille suunnattua oppimateriaalia on jonkin verran olemassa, mutta lasten tarpeisiin sitä on hyvin vähän. Esimerkkejä: oppikirjat, tehtäväkirjat, tekstikirjat, opetuskäyttöön tarkoitetut kieliopit, kielenoppimista tukevat pelit, audiovisuaaliset tallenteet, podcastit, tietokone- ja mobiilipelit.

Karjalan opettajien verkostoiminen

Luodaan karjalan opettajia yhdistävä verkosto, joka on avoin kaikille karjalaa opettaville, ja järjestetään heidän tarpeisiinsa soveltuvaa koulutusta. Esimerkkejä: yhteiset (verkko)tapaamiset, koulutustarpeiden kartoittaminen, pienet koulutustilaisuudet, yhteistyö oppimateriaalien tekemisessä.

Julkaisutoiminta

Tuetaan teksti-, ääni- tai multimediajulkaisujen tekemistä kaikilla karjalan murteilla yhteistyössä yhdistysten tai muiden julkaisijoiden kanssa. Suositaan verkkojulkaisemista, jolloin tuotokset ovat verkon kautta laajasti karjalankielisten ulottuvilla. Erityisenä kohderyhmänä ovat tässäkin lapset ja nuoret. Esimerkkejä: lasten- ja nuortenkirjat, nykykirjallisuus, tietokirjallisuus, audiovisuaaliset materiaalit kuten pienet karjalankieliset ”lastenohjelmat”, podcastit nuorille ja nuorille aikuisille.

Internet, mobiililaitteet, sosiaalinen media ja kieliteknologia

Tuetaan karjalan kielen käyttämistä internetissä ja sosiaalisessa mediassa ja edistetään verkon kautta toimivaa kieliteknologiaa ja mobiilisovelluksia. Esimerkkejä: karjalankieliset verkkosivut, Wikipediat, uudissanojen verkkosanakirja, oikolukuohjelmat, karjalan itseopiskeluohjelma esim. Duolingo-formaattiin.

Yhteistyö ja verkostoituminen

Pidetään yllä yhteisöjen ja yksityishenkilöiden verkostoa, joka on luotu avoimen kyselyn kautta. Tähän verkostoon voi kuka tahansa liittyä myös myöhemmin ottamalla yhteyttä Helkaan tai Nataliaan. Edistetään ylirajaista yhteistyötä karjalan elvyttämisessä. Verkostoidutaan myös saamen kielen elvyttäjien kanssa. Lisätään karjalan kielen positiivista näkyvyyttä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Karjalan kielen yhteiskunnallisen aseman kehittäminen

Vuonna 2021 hallitus valmistelee kielipoliittista ohjelmaa, ja Itä-Suomen yliopisto osallistuu ohjelman valmisteluryhmään. Riippuu tulevasta valtion tuesta, milloin ja millaisin raamein karjalan kielen pitkäjänteinen elvytystyö jatkuu ja kehittyy. Parhaimmillaan kielipoliittinen ohjelma tulee antamaan mahdollisuuden karjalan kielen lainsäädännöllisen aseman parantamiseksi ja luomaan kehyksen pitkäjänteiselle elvytysohjelmalle sekä sellaisille pysyville rakenteille kuin toimenpideohjelma, neuvottelukunta, kielilautakunta, karjalan kouluopetus, kielipesät ja aikuisten mestari-kisälli-mallin toteuttaminen. Nämä ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joita kohti pitää pyrkiä kärsivällisellä ja rakentavalla yhteistyöllä.

Yhteinen Zoom-kokous

Kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet keskustelemaan toimintasuunnitelmaluonnoksesta yhteiseen verkkokokoukseen, joka pidetään Zoomissa torstaina 25.3.2021 klo 18. Kokoukseen ilmoittaudutaan verkkolomakkeella (linkki verkkolomakkeeseen). Ohjelmassa on elvytyshankkeen pieni avauspuheenvuoro, osallistujien pitämiä, ennakkoon valmisteluja lyhyitä puheenvuoroja (3–5 minuuttia), ja sen jälkeen on tilaisuus keskustella ja esittää kysymyksiä. Jos haluat käyttää puheenvuoron, kerro se ilmoittautumislomakkeessa. Ilmoittautuminen päättyy 23.3., ja osallistumislinkki lähetetään 24.3.

 

Kokouksen jälkeen viimeistelemme toimintasuunnitelman, ja projektiehdotuksia varten avaamme sähköisen hakulomakkeen huhtikuun alkupuolella. Olemme erityisen kiinnostuneita yhteistyösuunnitelmista, jotka liittyvät karjalankieliseen ryhmätoimintaan, kielen oppimista tukeviin julkaisuihin ja äänitteiden tai audiovisuaalisten tallenteiden tuottamiseen. Ehdotusten toivomme olevan hyvin perusteluja ja realistisia, joten niiden laatiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Päätös siitä, mihin yhteistyötarjouksiin elvytyshankkeessa tartutaan, tehdään sen puitteissa, mihin vuotuinen rahoitus antaa mahdollisuuden.

 

Tervetuloa Zoomiin! Toivomme kokoukseen aktiivista ja yhteistyöhenkistä osanottoa!

 

 

 

”Ruaduo, sobuu da vie enämbän ruaduo”

Sanapilvi

Elvytyshanke avasi 11.2.2021 karjalankieliselle yhteisölle avoimen verkkokyselyn, jossa pyydettiin tietoja yhdistysten ja yksityishenkilöiden järjestämästä karjalankielisestä tai karjalaa tukevasta toiminnasta sekä näkemyksiä siitä, mitä karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen. Kysely oli avoinna 28.2.2021 saakka.

Kysely sai ilahduttavan suosion, sillä vastauksia kertyi yli 150 – lämmin kiitos kaikille vastaajille! Yhdistyksiä tai yhteisöjä vastaajien joukossa oli 21. Suurin osa vastaajista oli Suomessa asuvia karjalaisia tai Suomen karjalaisjärjestöjen edustajia, mutta lisäksi oli joitain vastauksia Venäjältä ja Ruotsista. Vastaajien joukko oli yhtä moninainen ja moniääninen kuin Suomen karjalankielisten yhteisö muutenkin. Useimmat vastaajista olivat eri sukupolviin kuuluvia karjalaisia tai karjalaistaustaisia henkilöitä, joille karjala on ollut suvun ja perinteen kieli. Sen lisäksi vastauksia tuli muutamilta muilta ihmisiltä, joita karjalan kieli kiinnostaa tai joille kieli on läheinen: kulttuurintekijöiltä, tutkijoilta, karjalan kielen opiskelijoilta.

Millaista toimintaa on järjestetty?

Yhdistysten ja yhteisöjen järjestämä toiminta on ollut monimuotoista. Karjalan kieltä on pidetty mukana monenlaisissa tapaamisissa ja ihmisten kohtaamisissa kuten kieli- tai keskustelukerhoissa ja karjalaiseen kulttuuriin liittyvissä harrastuspiireissä. Kieltä pidetään näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa. Muutamat yhdistykset ovat julkaisseet karjalankielistä materiaalia kuten kaunokirjallisuutta tai oppimateriaaleja. Yhdistykset myös järjestävät kielikursseja ja matkoja rajantakaiseen Karjalaan. Lisäksi yhdistykset ja yhteisöt järjestävät kulttuuritapahtumia ja luovat erilaisia kulttuurituotteita kuten esityksiä, musiikkia tai podcasteja.

Myös yksityishenkilöiden toiminta on monimuotoista. Monet kertovat puhuvansa ja/tai kirjoittavansa karjalaa ja haluavansa pitää kieltä yllä. Vielä useammat mainitsevat opiskelleensa karjalaa joko itsenäisesti tai yhdistysten, vapaan sivistystyön tai yliopiston kursseilla. Muutamat vastaajat ovat puolestaan toimineet karjalan kielen opettajina. Karjalan kirjallista käyttöä on edistetty kirjoittamalla tai kääntämällä karjalaksi. Kieli on mukana monenlaisessa taiteessa kuten sarjakuvissa, elokuvissa ja kirjallisuudessa. Varsinkin nuoremman polven vastaajille karjalankielinen sosiaalinen media on tärkeä. Eräät vastaajista ovat karjalan kielen tai karjalaisen kulttuurin tutkijoita. Lisäksi joukossa oli muutamia vastaajia, jotka kertovat olevansa tutustumassa karjalan kieleen ja vasta nyt havahtuneensa karjalan kielen tilanteeseen.

Mitä karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen?

Kyselyn toinen kysymys oli lyhyt mutta sisällöltään laaja, ja siihen tuli ilahduttavan runsaasti vastauksia: kun ne on siirretty Word-tiedostoon, tiedoston pituus on 14 sivua. Blogikirjoituksen kuvituksena oleva sanapilvi on tehty tästä aineistosta. Seuraavassa vastuksia on koottu yhteen aihepiireittäin.

Toistuvasti vastattiin, että kieli pysyy elossa vain käyttämällä ja että elpyäkseen karjalan kieli tarvitsee lisää kielen käyttäjiä ja lisää kielen käyttämistä, erityisesti kielen puhumista. Kieltä jo osaavien pitää puhua kieltä arkisissa tilanteissa, jokapäiväisessä elämässään: ainos ku vaa voibi paissa karjalakse. Elpymiseen tarvitaan myös sitä, että lapset oppivat kieltä, ja tärkeäksi päämääräksi nostettiin lapsiperheet, joissa lasten kanssa puhutaan karjalaa. Vanhempi polvi, joka on karjalan oppinut äidinkielenään, puolestaan haluaa välittää nuoremmille polville kieltään ja kulttuuriaan.

Karjalan kieli tarvitsee myös innostuneita, motivoituneita ihmisiä, jotka ovat ylpeitä kielestään ja haluavat kehittää sitä kohti tulevaisuutta. Karjalan toivotaan olevan positiivinen ”kaikkien kieli”, jonka kaikki käyttäjät ovat arvokkaita. Tarvitaan myönteistä suhtautumista, hyvää mieltä ja voimavarojen yhdistämistä. Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä korostettiin vastauksissa: tarvitaan yhdessä tekemistä karjalankielisten kesken, yhteenkuuluvuuden tunteen luomista. Myös yhteydet Suomen ja Venäjän (ja Ruotsin) karjalankielisten välillä nostettiin esiin. Karjalan murteiden tasavertaisuus oli sekin toistuva aihe: kielessä on monta murretta, jotka ovat kaikki yhtä hyviä ja arvokkaita.

Monissa vastauksissa kehotettiin elämään nykyajassa ja katsomaan kohti tulevaisuutta. Jotta karjalan kieli voi elpyä, se pitää ottaa osaksi nykypäivän elämää. Varsinkin nuoren polven vastaajat kertoivat kaipaavansa karjalaksi sisältöjä, jotka liittyvät omaan aikaamme ja nuoren elämään (kuten nykyajan harrastuksiin, opintoihin tai ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin). Karjalaisia juuria ja perinteitä pidettiin vastauksissa tärkeinä, mutta niiden lisäksi karjalan kielen halutaan elävän mukana tässä ajassa.

Vahvasti oli näkyvissä myös pyrkimys karjalan kielen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen. Karjalalle halutaan virallinen asema Suomessa, maininta perustuslaissa ja oma kielilaki. Usein toistuva sana oli raha: karjalan kielen tukemiseksi tarvitaan valtiolta pitkäjänteistä taloudellista tukea. Tarvitaan myös valtion sitoutuminen pitkäjänteiseen elvytysohjelmaan, joka tekisi mahdolliseksi esimerkiksi karjalankielisen varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen. Osa vastaajista mainitsi myös kielen kehittämiseen liittyvät instituutiot kuten kielilautakunnan.

Karjalan kielen näkyvyys ja julkisuus nostettiin myös usein esille. Todettiin, että suomenkielisen enemmistön asenteissa on parantamisen varaa. Tietoa karjalan kielestä, kulttuurista ja historiasta pitäisi jakaa nykyistä laajemmin ja saada ne muun muassa paremmin esille peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa. Karjalan kielen pitäisi näkyä suomalaisissa medioissa myönteisellä tavalla, jotta suomalaiset kiinnostuvat kielen ja sen puhujien olemassaolosta ja hyvinvoinnista. Karjalasta pitää tulla hyväksytty vähemmistökieli, jota sen puhujat voivat arkailematta käyttää.

Karjalan kielen opettelemiselle nähtiin vastauksissa suuri tarve. Tarvitaan matalan kynnyksen tapaamisia kuten keskustelukerhoja tai harrastetapaamisia, joihin on helppo tulla mukaan, vaikkei karjalan kielen taito olisi vielä vahva. Tapaamisia toivottiin myös verkkoon, jotta osallistuminen olisi mahdollista pitkienkin välimatkojen takaa ja myös eri maista. Lisäksi toivottiin kielikursseja kaikista karjalan murteista ja myös karjalan etäopetusta tai itseopiskeluun soveltuvia verkkokursseja. Useat vastaajat toivat esiin sen, että nykyisin karjalan kielen kurssit ovat yleensä maksullisia, ja tarjolle toivottiin maksutonta opetusta. Kielenoppimisen lisäksi mainittiin myös yhteys kulttuuriin: karjalan kielen opetukseen pitää yhdistää karjalaisen kulttuurin näkökulmia. Myös Karjalan ja karjalaisten historiasta kaivataan opetusta.

Myös karjalankielistä, suomenkielisille suunnattua oppimateriaalia tarvitaan kaikille murteille. Osa olemassa olevista oppikirjoista on loppuun myytyjä, joten niistä toivotaan uusia painoksia. Samoin tarvitaan sanakirjoja, ja esimerkiksi Internetin kautta käytettävä verkkosanakirja täyttäisi monia tarpeita. Erikseen pitää mainita äänitteet tai audiovisuaaliset tallenteet, joista kielen opiskelijoilla ja opettajilla on suuri pula. Kielen ääntämisen ja puhumisen oppimista varten kaivataan näytteitä puhutusta karjalan kielestä. Tätä tarvetta voisivat täyttää myös äänikirjat.

Toistuva aihe oli myös karjalankielisen sisällön lisääminen suomalaisissa tiedotusvälineissä. Mainittiin karjalankielinen painettu sanomalehti, mutta tärkeinä pidettiin myös karjalankielisiä ohjelmia radiossa ja televisiossa. Erityisesti toivottiin lastenohjelmia ja karjalankielisiä animaatioelokuvia. Internet-sivut ja verkkolehti nostettiin myös esiin nykyajan mahdollisuuksina, ja nuoremman polven vastaajille sosiaalinen media on tärkeä kohtaamispaikka. Uudenlaisia kielen esille tuomisen muotoja voisivat olla podcastit ja YouTube-videot. Myös tietokone- ja mobiilipelit voisivat olla karjalan kielen uusi aluevaltaus.

Karjalankielistä kirjallisuutta kaivattiin niin ikään lisää. Tarvetta olisi monenlaisille kirjoille: lasten- ja nuortenkirjoille, dekkareille, nykykirjallisuudelle, viihdekirjallisuudelle, tietokirjallisuudelle. Lisäksi tarvitaan muuta karjalankielistä taidetta: sarjakuvia, elokuvia, näytelmiä, musiikkia jne.

Lopuksi mainitsemme vielä, että myös karjalan kielen ja kulttuurin tutkimus nähtiin eräissä vastauksissa karjalan elvyttämisen apuvoimana. Erityisesti olemassa olevien karjalan kielen ja kulttuurin arkistoaineistojen toivottiin avautuvan kaikkien karjalankielisten käyttöön, ja lisäksi tärkeänä pidettiin karjalaa äidinkielenään oppineen vanhemman sukupolven puheen tallentamista.

Kutsu avoimeen Zoom-kokoukseen

Edellä kuvatut kieliyhteisön näkemykset otetaan huomioon, kun seuraavaksi teemme elvytyshankkeen toimintasuunnitelmaa. Kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan yhteiseen verkkokokoukseen, joka pidetään Zoomissa torstaina 25.3.2021 klo 18. Julkistamme ilmoittautumisohjeet perjantaina 19.3., ja kokouslinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse vähän ennen kokousta.

Toivotamme teidät kaikki tervetulleiksi mukaan!

 

Yhtes vessel, eriže atkal – paginpertiläzet vastavuttih Zoomas

Tietokone ja kahvikuppi

Kalevalan päivänny 28. tuhukuudu Jovensuun Paginperti piettih Zoomas. Ollougo muite oigieh sanuo Paginpertii iellehgi jovensuulazekse, kerran rahvastu kerävyi sih sežo toizis kohtispäi? Paginpertih nygöi voit yhtyö hos kuspäi! Korona-aigu toi meile äijän eriluadustu vaigevuttu, ga toizielpäi juuri nygöi myö voimmo vastavuo internetači. Sanakse Paginpertii vaste olen ottanuh ozua sežo tverinkarjalazien Lindu-paginkluubah. Karjalazil nygöi on hyvät mahtot olla yhtes – yhtes ongi vessel, ga eriže atkal.

Paginpertih tuli täl kerdua kaheksa aiguhistu da čökähtelihes sih lastugi. Keräl oli kai yksi yskyniekku! Tämä dielo vei meijät paginah sih näh, gu hyvä olis konzugi pidiä Lapsien Paginperti libo hos joga kerdua ottua programmah midägi lapsih niškoi. Tuliel kerdua tiemakse roih Virboi da virboittamine – sehäi jo vois olla lapsilegi vessel dielo. Paginpertih olemmo piättänyh kerävyö kerran kuus da tulii kerdu piädyy juuri virboipyhähpäiväh 28.kevätkuudu.

Joga Paginpertis jogahine meis on sanelluh omii uudizii, dieloloi, elostu, ruadoloi. Ni yksi ristikanzu ei ole jiännyh  paginvuorottah! Yhtenjyttyzeh luaduh meni 28. tuhukuudu, da nenga rubiemmo jatkamah iellehgi. Vie olemmo sobinuh, gu joga kerdua vähimyölleh kentahto yksi rubieu sanelemah mihgi tiemah näh. Ezimerkikse täl kerdua minä sanelin yskyniekanvakku ‘äitiyspakkaus’-sanan luajindas da tuliel kerdua Olga Karlova sanelou meile Virboih näh.

Kalevalan päivän Paginpertis tiettäväine oli paginua Kalevalan merkičykseh näh karjalazes da suomelazes kul’tuuras da jogahine sanoi omii mielii meijän armahah eepossah niškoi. Pagizimmo ližäkse karjalan kielen elvytändäs da  kehitändäs da nenga sit karjalan kielen tulieh aigah niškoi.

Ilo oli nähtäkseh Paginpertis kaikkienke. Aigu karjalakse paistes lendi terväh. Vastavundas rodih ylen hyvä mieles. Vuotammo Paginpertih muidugi! Tulgua, paiskua karjalakse  da jogahine omah čomah paginluaduh. Linkan Zoom-Paginpertih suat Hiloin Natoilpäi (linku Natoin Facebook-sivule).

Paginpertin sivu löydyy Facebookas (Paginpertin linku).

 

Kirjutannuh Hiloin Natoi, Paginperti

Kuva: Pixabay

Hanke käynnistyy

Tulppaaneja ikkunalaudalla
Yheššä vesselä, erikseh atkala: karjalan kielen elvytyšprojekti pannah rattahilla

Terveh teilä kaikilla, kellä karjalan kieli on armaš!

Päivännoušu-Šuomen yliopisto vetäy karjalan kielen elvytyšprojektie, kumpasen ruato on alkan tuiskukuušša 2021. Kahen vuuvven aikua ennen kaikkie ruvetah tukiemah pakinua ta kirjutantua karjalakši šekä šuamah keralla uušie pakasijie. Kučumma teitä kaikkie täh yhtehiseh ruatoh!

Karjalankielisien yhtöveh Šuomešša on luaja ta leviekkäli huarottun, šentäh projektin enšimmäini ruato on kerätä yhteh elvytykšeštä kiinnoštunuot šeurat, yhtövehet ta yksityiset ihmiset. Kučumma kaikkie karjalan kielen yštävie vaštuamah kyšelyh, kumpaseh piäšöy tämän linkin kautti https://link.webropolsurveys.com/S/842D5FBEF78C5C8C. Kyšely on auki 28.2.2021 šuaten, ta tietuo šiitä olis hyvä jakua etehpäin. Vuotamma teistä mahollisuon mukah äijän vaštaukšie.

Kun kyšely on šalpautun, luajimma šen pohjalta ruantapluanin enšimmäisen versijan ta kučumma kaikkie kommentiiruimah šitä yhtehiseh Zoom-kerähmöh. Lopulliset piätökšet projektin ruannašta luajimma tämän kerähmön jälkeh.

Myöhempäh kevyällä rupiemma eččimäh pienie projektisie, kumpasie yliopisto voipi totevuttua yheššä yhissykšien tahi yksityisien ihmisien kera. Projektiset voijah liittyö esimerkiksi šemmosih teemoih: karjalankielini joukkoruanta (kielikerhot, leirit tni.), karjalankieliset julkaisut, opaššušmaterijalit, kiännöšprojektit ta audiovisualisien materijalien luatimini.

Luve lisyä alempuana.

**********

Yhessä vesselä, erikseh atkala: karjalan kielen elvytysprojekta pannah rattahilla

 

Terveh teilä kaikilla, kellä karjalan kieli on armas!

Päivännouzu-Suomen yliopisto vedäy karjalan kielen elvytysprojektua, kumbazen ruado on algan srieten’n’ankuussa 2021. Kahen vuuven aigua ennen kaikkie ruvetah tugemah paginua da kirjutandua karjalaksi segö suamah keralla uuzie pagizijoi. Kučumma teidä kaikkie täh yhtehizeh ruadoh!

Karjalankieline yhtehizö Suomessa on suuri da moneh čurah jagaudun, sentäh projektan enzimäne ruado on kerätä yhteh elvytyksestä kiinnostunuot yhtehizöt da yksittäzet ristikanzat. Kučumma kaikkie karjalan kielen ystävie vastuamah kyzelyh, kumbazeh piäzet tästä linkasta: https://link.webropolsurveys.com/S/842D5FBEF78C5C8C. Kyzely on avoin 28.2.2021 suaten, da tieduo siidä olis hyvä jagua edehpäin. Vuotamma teistä mahollizuon mugah äijän vastausta.

Kun kyzely on salbaudun, luajimma sen pohjalda ruandapluanan enzimäzen versien da kučumma kaikkie kommentiiruimah sidä yhtehizeh Zoom-kerahmoh. Lopullizet piätökset projektan ruannasta luajimma tämän kerahmon jälgeh.

Myöhembäh keviällä rubiemma eččimäh pienie projektazie, kumbazie yliopisto todeuttau yhessä yhissyksien libo yksittäzien ristikanzoin kera. Projektazet voijah liittyö ezimerkiksi moizih tiemoih: karjalankieline joukkoruanda (kielikerhot, leirit dmi.), karjalankielizet julgavot, opassandamaterijualat, kiännösprojektat da audiovizualizien materijualoin luajinda.

Luve liziä alembana.

************

Yhtes vessel, eriže atkal: karjalan kielen elvytysprojektu pannah rattahile 

Terveh teile kaikile, kelle karjalan kieli on armas!

Päivännouzu-Suomen yliopisto vedäy karjalan kielen elvytysprojektua, kudaman ruado on alganuh tuhukuul 2021. Kahten vuvven aigua enne kaikkie ruvetah tugemah  paginua da kirjutandua karjalakse sego suamah keräle uuzii pagizijoi.  Kučummo teidy kaikkii täh yhtehizeh ruadoh!

Karjalankieline yhtehistö Suomes on suuri da äijäh čurah jagavunnuh, sendäh projektan enzimäzenny ruavonnu on kerätä yhteh elvytykses kiinnostunnuot yhtehistöt da yksittäzet ristikanzat. Kučummo kaikkii karjalan kielen ystävii vastuamah kyzelyh, kuduah piäzet täs linkas: https://link.webropolsurveys.com/S/842D5FBEF78C5C8C.  Kyzely on avvoi  28.2.2021 sah, da tieduo sih näh hyvä olis jagua edehpäi. Vuotammo teis mahton mugah äijän vastavustu.

Konzu kyzely roih salvattu, luajimmo sen pohjal ruandupluanan enzimäzen versien da  kučummo kaikii kommentiiruimah sidä yhtehizeh Zoom-kerähmöh. Lopullizet piätökset ruandah näh luajimmo nečen kerähmön jälles.

Myöhembäh keviäl rubiemmo eččimäh pienii projektazii, kudamii yliopisto todevuttau yhtes yhtistyksien libo yksittäzien ristikanzoin kel. Projektazet voijah liittyö ezimerkikse moizih tiemoih: karjalankieline joukkoruandu (kielikerhot, leirit imi.), karjalankielizet julgavot, opastandumaterjualat, kiännösprojektazet da audiovizualizien materjualoin luajindu.

Luve ližiä alemba.

************

Yksin hyvä, yhdessä parempi: karjalan kielen elvytyshanke käynnistyy

Tervehdys kaikille, joille karjalan kieli on lähellä sydäntä!

Työ Itä-Suomen yliopiston johtamassa karjalan kielen elvytyshankkeessa on alkanut helmikuussa 2021. Opetusministeriön myöntämä valtionavustus on yhteensä 200 000 euroa, ja sen käyttö jakautuu vuosille 2021–2022. Kahden vuoden aikana tuetaan erityisesti karjalan kielen puhumista ja kirjoittamista ja tuodaan kieltä uusien puhujien ulottuville. Toivotamme teidät kaikki mukaan yhteiseen työhön!

Hankkeen osa-aikaisena koordinaattorina työskentelee 1.2. alkaen Natalia Giloeva. Hän on myös livvinkarjalan asiantuntija sanastoryhmässä, joka jatkaa aikaisemman elvytyshankkeen aikana alkanutta sanastotyötä. Tässä ryhmässä vienankarjalan asiantuntijana on Olga Karlova ja eteläkarjalan asiantuntijana Katerina Paalamo. Sanastoryhmän tehtävänä on esimerkiksi pitää huolta karjalan murteiden uudissanoista ja niiden kokoamisesta verkkoon kaikkien ulottuville.

Käytännössä kieltä elvyttävät tietenkin karjalan puhujat itse. Karjalankielisten yhteisö Suomessa on laaja ja moneen suuntaan haarautunut, joten hankkeen ensimmäinen tehtävä on koota yhteen elvytyksestä kiinnostuneet yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kutsumme kaikki karjalan kielen ystävät vastaamaan kyselyyn, johon pääsee tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/842D5FBEF78C5C8C. Kysely on avoinna 28.2.2021 saakka, ja siitä saa mielellään levittää tietoa eteenpäin. Toivomme mahdollisimman paljon vastauksia.

Kyselyllä on kaksi tarkoitusta: 1) Haluamme luoda laajan verkoston, jonka kesken voidaan käydä keskustelua karjalan kieleen liittyvistä asioista ja jolle voimme suoraan tiedottaa elvytyshankkeen toiminnasta. 2) Kartoitamme karjalankielisen yhteisön osaamista ja hyviksi havaittuja työskentelytapoja sekä pyydämme näkemyksiä siitä, mitä karjalan kieli tarvitsee elpyäkseen.

Kun kysely on sulkeutunut, teemme sen pohjalta luonnoksen toimintasuunnitelmaksi ja kutsumme kaikki kommentoimaan sitä yhteiseen Zoom-kokoukseen. Lopulliset päätökset toiminnasta tehdään tämän kokouksen jälkeen.

Tämän jälkeen elvytyshanke etsii pieniä projekteja, joita yliopisto voi toteuttaa yhteistyössä yhdistysten tai yksittäisten henkilöiden kanssa. Avaamme sähköisen lomakkeen, johon kaikki kiinnostuneet voivat lähettää projektisuunnitelmansa. Projektit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin: karjalankielinen ryhmätoiminta (kielikerhot, leirit ym.), karjalankieliset julkaisut, oppimateriaalit, käännösprojektit ja audiovisuaalisten materiaalien tuottaminen.

Suunnitelmien on oltava hyvin suunniteltuja ja realistisia, joten niiden laatimiseen kannattaa käyttää aikaa. Päätös siitä, mihin projekteihin elvytyshanke tarttuu, tehdään sen puitteissa, mihin vuotuinen rahoitus antaa mahdollisuuden. Projekteihin voi sisältyä esimerkiksi palkkioita, matkakuluja tai materiaalikuluja. Kaikki rahaliikenne hoidetaan yliopiston kautta, jolloin sen kanssa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa.

Karjalan elvyttämiseen liittyy myös eräitä suuria tavoitteita, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista pienen kaksivuotisen rahoituksen aikana ja jotka vaativat yhteistyötä valtion kanssa. Tällaisia ovat karjalan kielen elvytyksen pitkäaikainen toimenpideohjelma, karjalan asiain neuvottelukunta, karjalan kielilautakunta ja mahdollisuus saada karjala kouluun oppilaan oman äidinkielen opetuksena. Pysyviä resursseja tarvitaan myös pitkäjänteisen elvytystoiminnan kuten kielipesätoiminnan tai mestari-kisälli-mallin toteuttamiseksi. Itä-Suomen yliopistosta on pyydetty edustus hallituksen kielipoliittisen ohjelman valmisteluryhmään, ja näitä asioita pidetään siellä esillä.

Lopuksi kerromme vielä, että yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin oppiainetta kehitetään tulevaisuudessa siten, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla kielen elvytystä. Karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot tulevat lukuvuodeksi 2021-2022 tarjolle avoimeen yliopistoon, ja ne on mahdollista suorittaa etäopiskeluna. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi kursseillemme!

 

 

Lisätietoja:

Professori Helka Riionheimo (helka.riionheimo@uef.fi)

Koordinaattori Natalia Giloeva (natalia.giloeva@uef.fi).

Karjalan kielen elvytyshankkeen blogi 2021-2022

Tämä on Itä-Suomen yliopiston johtaman karjalan kielen elvytyshankkeen blogi vuosina 2021-2022. Blogikirjoituksissa kerrotaan hankkeen toiminnasta, ja sivulle kerrytetään vähitellen myös muuta sisältöä, esimerkiksi karjalan kielen uudissanoja ja muuta aineistoa.