Ympäristökeskustelu kaipaa ymmärrystä ja empatiaa
Muistan lapsena pelänneeni susia. Muistan kävelleeni peloissani bussipysäkille pimeällä, ilman katuvaloja, sellaisena talvena kun susi oli tappanut kylältä jo kolme koiraa. Muistan kyläläisten keskustelut, pelon ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Kyläläisten mielestä oli järjetöntä, että “etelän päättäjät” saivat tehdä päätöksiä susien kaatolupien suhteen. “Tulisivat hetkeksi asumaan tänne, ei varmaan kestäisi kauaa, kunnes kaatoluvat myönnettäisiin” kylillä keskusteltiin. Kyseinen […]
Ilmasto- ja ympäristöahdistusten vaikuttavuus ja niiden kokeminen
Ilmasto- ja ympäristöahdistus ovat nousseet suureksi keskustelunaiheeksi viime vuosina. Niistä ajatellaan helposti, että ne koskevat vain ja ainoastaan nuorempaa sukupolvea. Suurelta osin varmasti ilmasto- sekä ympäristöahdistus keskittyvätkin nuoriin. Tätä voisivat hyvin selittää maailmantilanteen muuttuminen ja ongelmien todentaminen sekä ratkaisujen löytäminen. Keskeinen tunne, joka nousee esille ympäristösurun yhteydessä, on suru luonnon monimuotoisuuden vähenemistä kohtaan (Pihkala ym. […]
Huolehtimalla luonnosta huolehdin myös itsestäni?
Kun luin Helsingin Sanomien (14.3.) uutista Mikromuovit voivat lisätä sydäninfarktin, aivohalvauksen ja kuoleman riskiä – ”Merkittävä tulos” (Vasama 2024), lävitseni kulki kavahdus. Heitin samalta istumalta juomapullonani toimineen vanhan limsapullon muovinkeräykseen pienten muovipartikkelien irtoamisen pelossa. Hetkeä myöhemmin kuitenkin harmistuin, sillä vaikka jutussa esitellyt tieteelliset tulokset antoivat ensimmäistä kertaa näyttöä ihmisten terveyden ja mikromuovin elimistöön kertymisen yhteyksistä, […]
Ympäristöpolitiikan toimeenpanon haasteet
Vaikka globaalit ympäristökriisit ovat luonteeltaan ”viheliäisiä ongelmia” (Crowley & Head 2017; Duckett ym. 2016; Rittel & Webber 1973) eli toisiinsa ja yhteiskunnallisiin ongelmiin vahvasti linkittyneitä, usein toisiaan vahvistavia, monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia, niiden ratkaisemiseksi on olemassa kattava tietopohja (IPBES-IPCC 2021). Eri tieteenaloilla ja yhä useammin tieteenalarajat ylittäen näistä ongelmista on kerätty tietoa jo useamman vuosikymmenen […]
Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus
Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ympäristökriisin keskeisimmistä käsitteistä niin kansallisessa kuin kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Ympäristökysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, että toisin kuin vielä hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykypäivänä nimenomaan vaatii ympäristökysymysten huomioimista – niiden sivuuttamisen sijaan. Viimeisin merkittävä poliittinen viesti luontokadon […]
Energiakriisien voittajat – ja häviäjät
Suomea uhkasi energiakriisi talvella 2022–23. Lauhan ja tuulisen talven sekä onnistuneiden energiansäästötoimien ansiosta pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin, mutta energian hinnat kävivät loppuvuodesta 2022 huippulukemissa. Energiakriisit ovat taustoiltaan monisyisiä; tässä tekstissä valotetaan joitakin noiden kriisien perusominaisuuksia. Energiakriisien taustat Ensimmäiseksi on syytä tiedostaa, että kriisit ovat endeemisiä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvissa järjestelmissä. Öljy-yhtiöiden voitot ovat rikkoneet ennätyksiä energiakriisin aikana […]
Kokemukset turvealan siirtymästä tulee huomioida osana turvetuotantoalueiden jälkikäytön ohjausta
Suomessa on käynnissä turvealaa koskeva siirtymä. Turve ja turvemaat on tunnistettu merkittäväksi päästölähteeksi: sekä turpeen polttaminen että turvemaiden kuivaaminen esimerkiksi viljelykäyttöön aiheuttavat mittavia kasvihuonepäästöjä (Joosten ym. 2012). Saavuttaakseen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä Marinin hallitus on asettanut yhdeksi tavoitteekseen turpeen käytön puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Turpeennoston alasajo on kuitenkin edennyt tätä tavoitetta nopeammin. Viime viikkoina Venäjän […]
Ympäristöhuolesta ympäristöratkaisuihin – nuoret kaipaavat tukea, mahdollisuuksia ja välineitä
Historia- ja maantieteiden laitos on mukana strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa. Hanke kehittää klinikkaoppimista, jossa opiskelijat integroidaan toimimaan yhdessä erilaisten toimijaverkostojen kanssa ja tuottamaan tietoa nuorille tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Ihminen ja ympäristö -kurssilla opiskelijat saivat mahdollisuuden kirjoittaa blogikirjoituksen ajankohtaisista ympäristöaiheista. Teksti on toimitettu Krista Leppäsen, August Hännisen, Jenni Halosen ja Maija Kuivalaisen kurssiteksteistä. ”En omista […]
Mullistava muovi – kuinka muovi näyttäytyy 1940-luvun mainoksessa?
Historia- ja maantieteiden laitos on mukana strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa. Hanke kehittää klinikkaoppimista, jossa opiskelijat integroidaan toimimaan yhdessä erilaisten toimijaverkostojen kanssa ja tuottamaan tietoa nuorille tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Ihminen ja ympäristö -kurssilla opiskelijat saivat mahdollisuuden kirjoittaa blogikirjoituksen ajankohtaisista ympäristöaiheista. Maria Rahkon teksti on osa kurssia. Osaatko kuvitella maailmaa, jossa kulutustuote olisi innovatiivinen ja mullistava […]
Mitä huomenna syödään?
Historia- ja maantieteiden laitos on mukana strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa. Hanke kehittää klinikkaoppimista, jossa opiskelijat integroidaan toimimaan yhdessä erilaisten toimijaverkostojen kanssa ja tuottamaan tietoa nuorille tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Ihminen ja ympäristö -kurssilla opiskelijat saivat mahdollisuuden kirjoittaa blogikirjoituksen ajankohtaisista ympäristöaiheista. Riikka Hujasen, Lauri Havukaisen ja Venla Lietzenin teksti on osa kurssia. Ruoka on poliittista ja […]