Kaupungistumisen megatrendi on maailmanlaajuinen ilmiö. Arviona on, että vuonna 2030 noin 60 % maailman väestöstä asuisi kaupungeissa (Policies on spatial distribution… 2020). Suomessa kaupungistuminen on ollut voimakkaampaa ja vuonna 2020 suomalaisista kaupungissa asui 73 % (Selvitys: Kestävä kaupungistuminen… 2022). Kaupungistumisella on useita etuja, mukaan lukien palvelujen tehokkaampi keskittäminen, paremmat työllistymismahdollisuudet sekä julkisen liikenteen ja lyhyempien etäisyyksien mahdollistama yksityisautoilun väheneminen ja sitä kautta hiilipäästöjen vähentäminen. Teoriassa nämä hyödyt kuitenkin harvoin toteutuvat ja etenkin kehittyvissä maissa liian nopea kaupungistuminen johtaa puutteisiin palveluissa sekä kaupunkien hallitsemattomaan laajentumiseen sekä slummiutumiseen. Kaupungeissa on usein korkeampi työttömyysaste sekä ilmansaasteitten vuoksi todella huono ilmanlaatu.
Kaupungistuminen onkin monien mahdollisuuksien lisäksi melko suuri haaste yhteiskunnalle. Etenkin Suomessa kaupungistuminen johtaa maaseudun autioitumiseen, käyttämättä jäävään rakennuskantaan sekä maaseudun palveluiden vähentämiseen. Pienet ja sijainniltaan syrjäiset kunnat jäävät usein muuttotappiopaikkakunniksi, joissa veronmaksajien määrä ei enää riitä ylläpitämään kuntien palveluita. Monet kunnat yrittävätkin houkutella asukkaita muun muassa edullisilla tonteilla ja asunnoilla tai jopa suoralla rahallisella palkkiolla. Valtioiden tasaisen asutuksen säilyttäminen on useissa maissa poliittisen päätöksenteon ydinajatuksia. YK:n selvityksen mukaan 55 % selvitykseen osallistuneista valtioista pyrki vähentämään kaupunkeihin kohdistuvaa muuttoliikettä ja 87 % valtioista pyrki kehittämään maaseutujen asuinolosuhteita (Policies on spatial distribution… 2020).
Maallemuuton nouseva trendi
Viime vuosina Internetissä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on kuitenkin herännyt nousevia trendejä ikään kuin vastaiskuna kaupungistumiselle. Aihetunnisteet #simpleliving, #slowlife, #homestead ja #cottagecore vilisevät jatkuvasti Instagramin, TikTokin ja YouTuben etusivuilla ja ovat nousseet valtaviksi muoti-ilmiöiksi etenkin nuorten parissa. Pohjimmillaan kaikkien näiden trendien perusajatus on sama: ihmiset joko uupuvat tai kyllästyvät nopeatempoiseen, kulutuskeskeiseen yhdyskuntaan sekä kaupunkien jatkuvaan ärsyketulvaan, ja haluavat keskittyä elämän pieniin iloihin ilman suorituspaineita ja jatkuvaa tarvetta kuluttaa. Yhä useammat irtisanoutuvat töistään, myyvät kaupunkiasuntonsa sekä muun omaisuutensa ja muuttavat maalle pieniin taloihin yksinkertaisemman, rauhallisemman elämän perässä. Sosiaalisessa mediassa he jakavat kokemuksiaan ja kannustavat toisia ihmisiä muutokseen.
Mistään kovin pienestä ilmiöstä ei ole kyse: aihetunnisteella #slowlife löytyy Instagramista 5,4 miljoonaa julkaisua. Facebookin suomalaisessa HALUTAAN MAALLE! -ryhmässä on noin 28 000 jäsentä ja Omavaraistalous-ryhmässä lähes 30 000. YouTubessa nimimerkillä TheCottageFairy videoita tuottava bloggaaja on yksi suosituimpia trendien edelläkävijöitä. Hän kertoo elämästään pienessä mökissä metsän keskellä ja haastaa ihmisiä muuttamaan ajattelutapansa menestyksestä, hyvästä elämästä ja arjesta. Hänen videollaan the beauty of an ordinary life – social media and simple living on 3,4 miljoonaa näyttökertaa.
Maalle muuttamisen ja muuttotappiopaikkakuntien asuttamisen lisäksi ilmiössä on nähtävissä useita muita kiinnostavia osa-alueita. Koko elämänsä kaupungeissa eläneet nuoret opettelevat viljelyä ja kotieläinten kasvatusta pyrkiessään kohti omavaraisempaa ruoantuotantoa, sillä itse tuotettu lähiruoka koetaan ekologiseksi, eettiseksi sekä terveelliseksi vaihtoehdoksi. Lisäksi perinteiset kädentaidot, leipominen ja ruoanvalmistus sekä kierrätyskulttuuri ja itse tekeminen ovat nostaneet arvostustaan viime vuosina. Myös hyvin askeettisiin elämäntapoihin palaaminen ja muun muassa ilman sähköä eläminen ovat suosiossa. Ilmiössä onkin nähtävissä vahvaa linkittymistä muun muassa kiertotalouteen ja degrowth-liikkeen periaatteisiin. Jatkuva kuluttaminen, uusien hyödykkeiden ostaminen ja materian keskellä eläminen koetaan uuvuttavaksi ja turhaksi. Niiden sijaan halutaan nauttia luonnosta, yhdessäolosta sekä itsensä toteuttamisesta. Kulutusyhteiskunnasta ja sen palveluista irtaantuminen tuovat useille tunteen vapaudesta. Äärimmäisen ekologiseen elämäntapaan pyrkiminen voi joissain tapauksissa tuoda myös helpotusta yksilön ilmastoahdistukseen.
Lisääntyvä maallemuutto on tunnistettu ja tutkittu ilmiö myös sosiaalisen median ulkopuolella, vaikkakin siellä sen vaikutukset ovat parhaiten havaittavissa. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosina 2001–2004 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten syitä maallemuuttoon, sen vaikutuksia heidän elämäntapoihinsa sekä heidän tyytyväisyyttään maalla asumiseen (Kytö & Aatola 2006). Maallemuuton syissä korostuivat myös tutkimuksessa erityisesti asuinympäristön viihtyvyys sekä ekologinen elämäntapa, joita korostetaan myös sosiaalisen median trendeissä. Maallemuutto lisäsi useilla puutarhanhoidon, liikunnan sekä käsitöiden harrastamista. Noin 60 % maalla asuvista viihtyi asuinalueellaan erinomaisesti ja noin 30 % hyvin.
Tuoko minimalismi ratkaisun ylikulutukseen?
Minimalismi on vahvasti edellisiin trendeihin linkittyvä ilmiö, joka sekin on itsessään noussut suureen suosioon niin elämäntapana, sisustustrendinä kuin muotisuuntauksenakin. Minimalismi ei keskity niinkään suuriin elämänmuutoksiin, vaan sen ytimessä on omaisuuden, kuten vaatteiden, astioiden ja koriste-esineiden, ja sitä kautta yleisen kuluttamisen karsiminen minimiin. Yhtenä minimalismin kulmakivenä on toiminut japanilaisen Marie Kondon kehittämä KonMari-siivousmetodi, jossa jokaisesta iloa tuottamattomasta esineestä luovutaan. Miriam Meissnerin (2019) mukaan minimalismin kaltaiset trendit voivatkin toimia hyvänä siirtymänä kohti degrowth-ajattelua ja herättelevät kuluttajia tutkimaan omia kulutustottumuksiaan. Hän nostaa kuitenkin esille kriittisen ajatuksen siitä, kuinka ihmiset helposti unohtavat ilmiöiden laajuuden toteuttaessaan niitä omassa elämässään. Liian yksilökohtainen lähestymistapa ja omiin kulutustottumuksiin keskittyminen voi vaikeuttaa ylikulutuksen globaalin tason hahmottamista. Länsimaiselle ihmiselle vaatevaraston karsiminen kolmasosaan voi tuntua suurelle edistysaskeleelle, mutta tosiasiassa tuo kolmasosakin voi olla luonnonvarojen kannalta liiallista kuluttamista. Toisaalta voidaan kuitenkin myös ajatella, että jokainen askel kohti kulutuksen vähentämistä on askel oikeaan suuntaan.
Samankaltaista kritiikkiä on herännyt myös maallemuuttajien ja ekologisen elämäntavan harjoittajien tavoiteperistä. Ovatko heidän tavoitteensa vilpittömiä, vai onko taustalla vain pyrkimys trendikkyyteen ja some-seuraajien määrän kasvattamiseen? Koska ilmiö on laaja, on joukossa varmasti molempia ihmisryhmiä. Vastaavanlainen elämänmuutos, omien kulutustottumusten ja elämäntapojen uudelleen tarkastelu sekä vallitsevan kulutuskulttuurin kyseenalaistaminen on kuitenkin pitkä ja epäilemättä vaikea prosessi, johon lähtemiseen vaaditaan myös aitoa halua muutokseen. Tämän perusteella voidaan päätellä, että pinnallista trendiä enemmän kyseessä on rakenteellinen muutos ihmisten ja etenkin nuorten ympäristösuhteissa ja ajattelutavoissa. Vaikka jokainen heistä ei vastaavaa elämäntapamuutosta suoritakaan, kertoo suuri seuraajien määrä myös heräävästä kiinnostuksesta kestävämpää elämäntyyliä kohtaan. Kansalaisten parissa leviävä halu maallemuuttoon sekä sitä kautta vastuullisempaan ja kestävämpään elämäntapaan voidaankin nähdä ilahduttavana askeleena kohti kansalaislähtöistä kestävyysmurrosta.
Annika Jääskeläinen
Kirjoittaja on ympäristöpolitiikan sivuaineopiskelija Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella (pääaineena biologia). Teksti on laadittu osana Ihminen ja ympäristö -kurssia.
Lähteet
Kytö H, Aatola L. 2006. Muuttuva maallemuuttaja. Maallemuuttajien elämäntavat ja maallemuuton mukanaan tuomat muutokset. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3:2006.
Meissner M. 2019. Against accumulation: lifestyle minimalism, de-growth and the present post-ecological condition. Journal of Cultural Economy 12:3, 185-200. DOI: 10.1080/17530350.2019.1570962
Selvitys: Kestävä kaupungistuminen edellyttää liikkumisen, asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämistä. 2022. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-//10616/selvitys-kestava-kaupungistuminen-edellyttaa-liikkumisen-asumisen-ja-rakentamisen-paastojen-vahentamista Viitattu 31.3.2023.
TheCottageFairy. 2021. the beauty of an ordinary life – social media and simple living. YouTube-video. Julkaistu 17.6.2021. Viitattu 22.6.2023. https://www.youtube.com/watch?v=7H3D-6nj_dY&t=89s
United Nations, Department of Economic and Social affairs. 2020. Policies on spatial distribution and urbanization have broad impacts on sustainable development. Population Facts 2020/2.
