Avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta 2024 | Monitoring Open Science and Research 2024
(Please, scroll down to read in English.)
Avoimen tieteen ja tutkimuksen vuoden 2024 seurannan tulokset julkistettiin 30.10.2024. Tulokset ovat nähtävissä Tiedejatutkimus.fi-portaalissa.
Avoimuuden asteita on arvioitu neljällä eri osa-alueella: toimintakulttuurissa, julkaisemisessa, tutkimusaineistoissa ja infrastruktuureissa sekä oppimisessa. Tasolla 1 organisaatio on vielä lähtökuopissa eikä avoimuutta esimerkiksi johdeta tietoisesti. Tasolla 5 avoimuus on jo mukana toiminnassa keskeisenä arvona ja kytketty pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun. Tasomäärittelyjä on selvennetty vuoden 2015 selvityksessä toimintakulttuurien avoimuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Indikaattoreina huomioitiin ohjaavat dokumentit, palvelut, yhteistyö ja kunkin osa-alueen määrällisiä indikaattoreita.
Itä-Suomen yliopisto on kokonaisuudessaan tasolla 5, kun kansallisesti yliopistojen keskiarvo avoimuudesta on tasolla 4. Edelliseltä seurantakierrokselta 2022 UEFissa on edistytty kaikilla osa-alueilla, ja siten se on myös noussut kokonaistasolta yhden pykälän. Eniten nousua on tapahtunut avoimen oppimisen osalta, mikä on luontevaa, koska sen kehittämiseen on panostettu edellisen seurannan jälkeen.
Toimintakulttuuri
Avoimen toimintakulttuurin seurannassa kiinnitetään erityistä huomioita ohjaavien dokumenttien olemassaoloon ja niiden löytymiseen avoimesti verkosta. Dokumentissa tai useammassa erillisessä tulee huomioida avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, vastuullinen arviointi (mukaan lukien tehdyn työn huomioiminen avoimen tieteen, tutkimuksen ja opetuksen edistämiseksi rekrytoinneissa) sekä kansalliset suositukset avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen.
Avoimen toimintakulttuurin arvioinnissa kiinnitetään huomiota palveluiden tarjoamiseen eri kohderyhmittäin sekä palveluiden näkyvyyteen avoimilla verkkosivuilla. Pisteytykseen vaikuttavat muun muassa verkkosivujen räätälöinti ja palveluiden kohdentaminen organisaation tarpeisiin. Lisäksi pisteytyksessä huomioidaan ORCID-tutkijatunnisteen hyödyntäminen, arviointitiedonkeruu sekä tuki kansalaistieteeseen. Pisteytyksessä huomioidaan laajasti avoimeen tieteeseen, tutkimukseen ja opetukseen annettava koulutus.
Määrällisissä indikaattoreissa seurataan yhteistyöverkostoihin kuulumista ja aktiivisuutta verkostomaisessa työskentelyssä.
Julkaiseminen
Julkaisemisen indikaattoreita ovat välittömästi avoimien tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden osuus, rinnakkaistallenteiden osuus, ei-avoimien julkaisujen osuus sekä avointen ammattilehtien ja yleistajuisten julkaisujen osuudet. Vuoden 2023 UEFin vertaisarvioiduista A- ja C-julkaisuista (artikkelit ja kirjat) avoimuusprosentti on 81 %. Osuus on selvästi ylitse korkeakoulujen kansallisen keskitason. Rinnakkaistallennettuja näistä on 42,6 %, ja näistä suurin osa löytyy yliopiston julkaisuarkisto UEF eReposta. Rinnakkaistallennettujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista on noussut selvästi edellisistä vuosista palvelun toimintaa kehittämällä.
Ammattiyhteisöille suunnatuista julkaisuista avoimia on 59,3 % ja suurelle yleisölle suunnatuista julkaisuista avoimia on 74,1 %. Kaikista UEFin julkaisuista rinnakkaistallennettiin 34,6 %, joka on suurin luku vuonna 2015 alkaneen palvelun aikakaudella.
Aineistot ja infrastruktuurit
Aineistojen osalta avoimen tieteen määrällisissä indikaattoreissa huomioitiin tutkimusaineistojen ja –menetelmien metatiedot. UEFissa näitä metatietoja haravoidaan tällä hetkellä UEF eRepoon Etsimestä, EUDATista, Zenodosta ja Dryadista.
Aineistojen julkaisemiseen tai avaamiseen liittyvien määrällisten tietojen kokoaminen organisaatiokohtaisesti on tunnistettu hankalaksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkijat eivät välttämättä kirjaa affiliaatiotaan käyttämässään julkaisu- tai avaamispalvelussa tai kirjaavat sen sellaisella tavalla, joka ei tule organisaation tietoon. Eri julkaisualustoilla ja palveluissa täytettävät kentät saattavat olla monitulkintaisia tai julkaistu data yhdistyy vain yhteen organisaatioon, vaikka mukana on useamman organisaation tutkijoita.
Datatukihenkilöiden henkilötyövuodet olivat myös mukana määrällisissä indikaattoreissa. Tämäkään ei ole yksiselitteinen mittauskohde, sillä datatukihenkilöiden tunnistaminen organisaatiossa ei välttämättä ole edes mahdollista kaikilta osin.
Infrastruktuurityö on huomioitu lähinnä ohjaavien dokumenttien näkökulmasta.
Oppiminen
Oppimisen avoimuutta mitattiin mm. avoimuutta ohjaavien dokumenttien saatavuudella, tarjotulla koulutuksella ja tukipalveluilla sekä tuotettujen avointen oppimateriaalien määrällä. Yliopistojen oppimisen avoimuuden kansallinen keskiarvo oli tasolla 3, mutta yliopistojen välillä esiintyi enemmän hajontaa kuin toimintakulttuurin, julkaisemisen tai aineistojen ja infrastruktuurien avoimuudessa.
UEFissa oppimisen avoimuudessa otettiin harppaus tasolta 2 (2022) tasolle 4 (2024). Tämä selittynee etenkin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksella, joka sisältää useita avoimen oppimisen osa-alueita ja teemoja. On kuitenkin oleellista saada tavoitteet ja suositukset paperista käytännön toiminnaksi, jotta voimme osoittaa olevamme aidosti avoimen oppimisen asialla. Koulutusta ja tukea on jo jossain määrin tarjolla moniin avoimen oppimisen teemoihin, kuten vaikkapa saavutettavuuteen tai lisensseihin, mutta koordinoidun, eri osa-alueet yhteen kokoavan avoimen oppimisen tukipalvelun rakentamista meillä vasta hahmotellaan. Asiantunteva tukipalvelu ja toimivat käytänteet varmasti auttaisivat opettajia avointen oppimateriaalien tuottamisessa ja mahdollisesti innostaisivat uusiakin opettajia opetuksensa avaamiseen. Kuten seurantakin osoitti, kehitettävää on mm. avoimen oppimisen edistämisestä meritoitumisessa ja avoimen oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. UEFissa tuotetut avoimet oppimateriaalit voivat avointen oppimateriaalien julkaisualustan toistaiseksi puuttuessa olla teillä tietämättömillä, mutta Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyvien tietojen mukaan lisääkin avoimia oppimateriaaleja meillä olisi mahdollisuus tuottaa.
Avoimen tieteen, tutkimuksen ja oppimisen indikaattorityö kehittyy edelleen ja uudet seuraavan seurantakauden indikaattorit on vahvistettu vuoden 2024 lopussa.
In English
The results of Open Science and Research Monitoring 2024 were published on October 30, 2024. The results can be viewed on the research.fi portal.
Degrees of openness have been calculated in four different areas: culture of open scholarship, open access to publications, openness of research data and infrastructures, and open education. At Level 1, the organisation is still at the starting point and openness is not, for example, consciously managed. At Level 5, openness is already included as a core value in operations and linked to long-term operational planning. The level definitions were clarified in the 2016 study on the openness of operational cultures in Finnish higher education institutions. The indicators considered were guiding documents, services, collaboration, and quantitative indicators for each area.
The University of Eastern Finland (UEF) is overall at Level 5, while the national average for universities in openness is at Level 4. Since the previous monitoring round in 2022, UEF has progressed in all areas and thus also risen one step from the overall level. The biggest increase has been in open education, which is natural as its development has been invested in after previous monitoring.
Culture of open scholarship
In monitoring the culture of open scholarship, special attention is paid to the existence of guiding documents and their availability openly online. The document(s) must consider the declaration of open science and research, responsible evaluation including recognition of work done to promote open science, research and teaching in recruitments, and national recommendations for open science and research.
The assessment of the culture of open scholarship pays attention to providing services for different target groups and the visibility of services on public websites. The scoring is affected by, among other things, website customization and targeting services to organizational needs. Additionally, the scoring takes into account the utilization of ORCID identifier, assessment data collection, and support for citizen science. The scoring broadly considers training provided in open science, research, and education.
Quantitative indicators track membership in collaboration networks and activity in network-based work.
Open access to publications
Publishing indicators include the proportion of immediately open peer-reviewed scientific articles, the proportion of self-archived publications, the proportion of non-open publications, and the proportions of open professional journals and popular publications. In 2023, 81 % of UEF’s peer-reviewed A and C publications (articles and books) were open. This proportion is clearly above the national average for higher education institutions. 42.6 % of these are self-archived, most of which can be found in the university’s publication archive UEF eRepo. The proportion of parallel published publications out of all publications has clearly increased from the previous year by developing the service operations.
59.3 % of publications aimed at professional communities are open, and 74.1 % of publications aimed at the public are open. Of all UEF publications, 34.6 % were self-archived, which is the highest figure during the service period that began in 2015.
Openness of research data and infrastructures
Regarding data, the quantitative indicators for open science considered metadata for research data and methods. At UEF, this metadata is currently harvested to UEF eRepo from Etsin, EUDAT, Zenodo, and Dryad.
Compiling quantitative information related to data publication or opening on an organisation-by-organisation basis has been identified as difficult both nationally and internationally. Researchers don’t necessarily record their affiliation in the publication or opening service they use, or they record it in a way that doesn’t come to the organisation’s attention. Fields to be filled in different publishing platforms and services may be open to interpretation, or published data may be associated with only one organisation even though researchers from multiple organisations are involved.
Data support personnel work years were also included in the quantitative indicators. This is not an unambiguous measurement target either, as identifying data support personnel in the organisation may not even be possible in all aspects.
Infrastructure work has been considered mainly from the perspective of guiding documents.
Open education
The openness of education was measured by, among other things, the availability of documents guiding openness, provided training and support services, and the amount of open educational resources produced. The national average for universities’ openness of education was at Level 3, but there was more variation between universities in this area compared to operational culture, publishing, or data and infrastructure openness.
At UEF, openness in education took a leap from Level 2 (2022) to Level 4 (2024). This can be explained especially by the open science and research policy, which includes several aspects and themes of open education. However, it is essential to turn goals and recommendations from paper into practical action to demonstrate that we are genuinely committed to open education. Training and support are already available to some extent for many open educational themes, such as accessibility or licences, but we are only beginning to conceptualize the building of a coordinated open education support service that brings together different aspects. Expert support service and functional practices would certainly help teachers in producing open educational materials and possibly inspire new teachers to open up their teaching. As the monitoring showed, there is room for improvement in, among other things, meriting the promotion of open education and recognizing and acknowledging competencies acquired through open learning. Open educational resources produced at UEF may be unknown due to the current lack of an open educational materials publishing platform, but according to information found in the Library of Open Educational Resources, we could produce more open educational resources.
The indicator work for open science, research, and education continues to develop, and new indicators for the next monitoring period were confirmed at the end of 2024.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Avoin tiede ja tutkimus | Open science and research
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services