Systemaattinen katsaus ja systemaattinen tiedonhaku

Kirjallisuuskatsaus tarvitsee kattavat ja systemaattiset tiedonhaut

Tieteellisen työn pohjaksi selvitetään mahdollisimman kattavasti, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla. Näyttöön perustuvaa tietoa haettassa on sama tavoite: löytää tutkimusongelmaan kaikki relevantti tutkimustieto.

Suunnittele huolella.
Aiheen kypsyttelyyn ja rajaukseen sekä hakusanojen ideointiin ja lopullisen tiedonhaun valmisteluun kannattaa käyttää aikaa – ja tietokantahakuja avuksi. Tee kokeiluhakuja ja muokkaa hakuja tulosten mukaan. Hakusanojen tulee olla toisaalta tarpeeksi kattavat, toisaalta tarpeeksi tarkat.

Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää myös PICO-menetelmää [linkki aukeaa uuteen välilehteen]. Tai PICot SPIDER ym.
Huomaa, että kaikkia osioita ei kannata tiedonhakuihin ottaa mukaan, ainakaan jos tulos menee turhan pieneksi.

Valitse aiheeseesi sopivimmat tietokannat ja muut tiedonlähteet. Tietoa pitää hakea useammasta tietokannasta. Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen ja haettavien hakuvälineiden/tietokantojen monipuolisuudella.

Mieti saamillesi tuloksille myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Usein joudut laajemmasta tulosjoukosta valitsemaan aiheeseesi sopivimmat lähteet. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä/epärelevantteja tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.
Systemaattisiin katsauksiin käydään usein läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista.

Erilaiset lähdetyypit ja erilaiset tietokannat

Päätä millaisia julkaisuja otat mukaan katsaukseesi. Se vaikuttaa myös tarvittaviin tietokantoihin.
Usein tuloksiin otetaan vain kansainvälisiä, tieteellisiä lehtiartikkeleita (alkuperäisartikkeleita). Kotimaiset julkaisut voi olla hyvä silti tarkistaa, väljemmällä haulla kuin kansainvälisetä.

Kotimaiset väitöskirjat, kotimaiset lehtiartikkelit

Kotimaiset artikkelit liikkuvat ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ammatilliset artikkelit on kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Ne ovat usein helppolukuisia ja niistä on hyvä siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin.

Varaudu siihen, että aiheestasi ei löydy suomeksi tutkimustietoa.
Pro gradut ja amk-opinnäytetyöt ovat opiskelijoiden harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää tieteellisinä lähteinä, eivätkä ammatilliset lehtiartikkelit täytä tieteellisyyden kriteereitä. Varmista laitokseltasi/ohjaajaltasi, millaisia lähteitä on hyväksyttyä käyttää.

> Hakuvälineitä/tietokantoja kotimaisten lähteiden hakuun

Tieteelliset kansainväliset lehtiartikkelit

Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkeintä lähdeaineistoa (systemaattisissa) katsauksissa.
Katsausartikkelit (review-artikkelit) antavat kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. Systemaattisen katsauksen lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia. Silti katsauksia ei kannata jättää tiedonhauista pois.

> Hakuvälineitä/tietokantoja kansainvälisten tieteellisten artikkeleiden hakuun

Kirjatyyppiset lähteet

Kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta. Yleensä ne toimivat lähinnä tausta-aineistoa ja niitä on haettava väljemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
Toimitetuissa kirjoissa (ns. kokoomateokset) ilmestyy myös tieteellisiä artikkeleita, etenkin yhteiskuntatieteissä tämä on tavallinen julkaisukanava tieteellisten lehtien lisäksi.

> Hakuvälineitä/tietokantoja kirjatyyppisiin lähteisiin: UEF-Primo, Finna.fi [aukeavat uuteen välilehteen]

Harmaa kirjallisuus

Harmaa kirjallisuus voi olla esimerkiksi erilaisia raportteja (report), työpapereita (working papers), konferenssijulkaisuja (proceedings, conference papers), opinnäytetöitä (dissertations, masters thesis…).
Myös tietokantahakujen tuloksiin näitä tulee, mutta täydentävät haut harmaan kirjallisuuden varmistamiseksi ovat usein tarpeen. Erityisesti näiden tieteellistä tasoa on arvioitava tarkasti.

> Täydentävät hakuvälineet: Avoimen tiedon hakuopas [aukeaa uuteen välilehteen]

Usein tietokantahakuja täydennetään ”manuaalihauilla”, esimerkiksi käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut (viittausketjut)  sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta 

Eri tietokantoihin seurataan hieman eri lehtiä tai julkaisutyyppejä, riippuen tietokannan tarkoituksesta tai kohderyhmästä ja tieteenalasta. Kattavuuden varmistamiseksi on käytettävä useampia tietokantoja/hakuvälineitä. Päällekkäisiäkin tuloksia hakuihin paljon tulee.
Tarvittavien tietokantojen määrä riippuu tutkimusongelmasta. Aihe määrittelee usein tietyn alan tietokannan ja lisäksi on hyvä hakea ainakin yhdestä monialaisesta tietokannasta.

Kattavat hakusanat

  • Mieti ja lue, millaisilla sanoilla/käsitteillä aiheestasi on voitu kirjoittaa.
  • Aloita kokeiluhauilla, joista keräät lisää mahdollisia hakusanoja, synonyymejä tai rinnakkaisia termejä kullekin asiakokonaisuudelle.
  • Tarkista asiasanastoista, löytyykö aiheellesi asiasanoja.
  • Käytä hyväksesi tietokantojen tietueille tallennettuja asiasanoja (subject headings, MeSH tms.)
  • Mitkä sanat ovat toisilleen vaihtoehtoisia, mitkä rajaavat aihettasi?
  • Yhdistele hakusanat aiheesi kannalta loogisesti ANDilla ja ORilla. (Esimerkkejä kurssimateriaalissa)

Tiedonhakujen tarkistuslista

Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea väljemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.

Muualta tästä kurssimateriaalista löytyy lisää apua sekä tietokantojen valintaan että hakujen toteuttamiseen.

Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi

Mahdollista hakuprosessisi läpinäkyvyys ja toistettavuus dokumentoimalla tekemäsi tietokantahaut esimerkiksi taulukoimalla käyttämäsi hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista. Tähän auttaa  hakuhistorioiden kopiointi (search history).

Mitä raportoidaan?
– mistä haut on tehty?
– milloin haut on tehty?
– mitä hakusanoja käytettiin?
– kuinka suuria tulosmääriä saatiin?
– tietokantakohtaiset hakustrategiat sellaisena kuin ne tietokannan hakuhistoriassa näkyvät (kopioi)
– montako julkaisua tulosjoukosta valittiin?

Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna PRISMA-vuokaaviota [linkki aukeaa uuteen välilehteen]. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Tietokantojen hakuhistorioiden kopioiminen talteen on tärkeää.

Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten (duplikaattien) läpikäyntiin ja poistamiseen auttaa esimerkiksi Covidence. Myös viitteidenhallintajärjestelmät (Zotero, Mendeley) voivat olla tässä vaiheessa hyödyksi.

Muuta

  • Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta.
    Älä rajaa hakua vain full text- tai open access-saatavuuteen!
  • Perustele käyttämäsi rajaukset (vuosi-, kieli yms. rajaukset)

Lisälähteitä tiedonhakuun

Katsaustyyppejä

Terminologia vaihtelee eri aloilla. Mikä tahansa katsaus ja sen tiedonhaut on voitu tehdä systemaattisesti.