Systemaattinen tiedonhaku

Systemaattinen tiedonhaku

Löytyykö tutkimusnäyttöä?

Tiedonhaun laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, mihin tarkoitukseen tietoa haet. Jos tarkoituksena on löytää muutamia tutkimusartikkeleita aiheesta, riittää tällaiseen tarpeeseen pikainen haku / selaileva hakutyyli. Selailevaa hakutapaa voi käyttää myös systemaattisen haun suunnittelu- ja ideointivaiheessa. Tällöin pikahaut auttavat käsitteiden ja hakusanojen hahmottelussa ja keräämisessä.

⇒ Kirjallisuuskatsaus tarvitsee kattavan ja systemaattisen tiedonhaun. Tieteellisen työn (esim. opinnäytetyön) pohjaksi selvitetään, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla.

Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on kattava haku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia. Aiheen rajaukseen, kypsyttelyyn, hakusanojen ideointiin ja muuhun tiedonhaun valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa käyttää myös tietokantahakuja avuksi. Tee siis kokeiluhakuja ennen!

⇒ Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

  • Tee itsellesi (alustava) hakusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi mm. hakusanat sekä tietokannat, joihin haut kohdistetaan. Muokkaa suunnitelmaa tarvittaessa.
  • Mahdollista prosessisi jäljitys esim. taulukoimalla hakulauseet, tietokannat, tulosmäärät, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, mukaan otetut. Tähän kuuluu myös hakuhistorian tallennus (search history). Näin pystyt jälkeenpäin palaamaan asiaan.
  • Saatat myös joutua perustelemaan valintojasi esim. opinnäytetyön ohjaajalle.

Erilaiset lähdetyypit

  • Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset) – kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta, yleensä tausta-aineistoa.
    Toimitetuissa kirjoissa (ns. kokoomateokset) ilmestyy myös artikkeleita.
  • Kotimaiset väitöskirjat (alemmat opinnäytteet, kuten pro gradut, ovat lähinnä harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää lähteinä.)
  • Tieteelliset lehtiartikkelit
    • Kotimaiset artikkelit liikkuvat sisällöltään usein ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ne on usein kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Kotimaiset artikkelit ovat usein helppolukuisia ja niihin perehdyttyään on luontevaa siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin.
    • Katsausartikkelit (review-artikkelit) antavat kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. (mutta systemaattisen katsauksen lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia.)
    • Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkeintä lähdeaineistoa akateemisissa töissä.
  • Ns. harmaa kirjallisuus voi olla sekalaisia raportteja, työpapereita, konferenssijulkaisuja… Myös tietokantahakujen tuloksiin joitakin näitä tulee.
  • Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta.  Eri tyyppisiä tiedonlähteitä pitää etsiä eri tietokannoista. Muista tarvittaessa muut tiedonhaun apuneuvot.
  • Usein tietokantahakuja täydennetään ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Kattavat hakusanat

  • Mieti millaisilla sanoilla/käsitteitteillä aiheestasi on voitu kirjoittaa.
  • Aloita kokeiluhauilla, joista keräät lisää mahdollisia hakusanoja.
  • Tarkista asiasanastosta, löytyykö aiheellesi asiasanoja.
  • Käytä hyväksesi tietokantojen tietueille tallennettuja asiasanoja (subject headings tms.)
  • Mitkä sanat ovat toisilleen vaihtoehtoisia, mitkä rajaavat aihettasi?
  • Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea hieman laajemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
  • Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Älä rajaa hakua vain full text- tai open access-saatavuuteen!Tässä tiedonhaun materiaalissa käydään läpi systemaattisessa tiedonhaussa tarvittavia asioita hakusanoista ja tiedonlähteistä.

Muuta

  • Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää myös PICO-menetelmää [Tampere University Library; linkki aukeaa uuteen välilehteen].
  • Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna PRISMA-vuokaaviota [linkki aukeaa uuteen välilehteen]. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Hakuhistorioiden kopioiminen talteen.

Lisälähteitä