Tiedonhaku - sosiaali- ja terveysjohtaminen

1. Aloita tutusta

Ensin voit vaikka googlettaa aiheestasi. Kun sinulle selviää, millaisilla hakusanoilla saat sopivia hakutuloksia, voit siirtyä UEF-Primoon ja sieltä sopiviin artikkelitietokantoihin. Jos sinulla on käytössäsi yksi hyvä artikkeli tai muu julkaisu, käytä siitä löytyviä hakusanoja.

2. Kokoa hakusanalista

Kokeile hakea sekä suomeksi että englanniksi. Selvitä hakutermiesi käännökset ja synonyymit. Kokoa niistä itsellesi lista.

3. Yleisestä erityiseen

Etsi ensin kirjoja ja katsausartikkeleita ja sen jälkeen yksittäisiä tutkimusartikkeleita.

4. Seuraa johtolankoja

Selaile välillä löytämiäsi julkaisuja ja merkitse muistiin niissä mainitut mielenkiintoiset viitteet, tekijät, alan organisaatiot, julkaisusarjat ja lehdet, joihin törmäät hakuprosessin aikana. Lähdeluetteloista löytyy usein vinkkejä alan perusjulkaisuihin.

Eri tieteenaloilla julkaisemisen tavat ja kanavat vaihtelevat. Kuitenkin melkein joka tieteenalalla artikkeleiden julkaiseminen englanniksi kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä on tärkeää.

• Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit: Uusin tutkimustieto ilmestyy artikkeleina, joita julkaistaan tieteellisissä aikakauslehdissä, konferenssijulkaisuissa tai kokoomateoksen osana
• Kirjat: Antavat aiheestasi vakiintuneen ja yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan ja taustatietoa
• Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut: Ammattilehtien artikkelit tai tutkimuslaitosten raportit ja selvitykset eivät yleensä ole vertaisarvioituja, mutta joihinkin tarkoituksiin ne ovat silti todella hyödyllisiä
• Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut: Sanomalehtiartikkelit ja muut yleistajuiset artikkelit tai teokset eivät yleensä sovellu tieteelliseksi viitteeksi, mutta niitä voi hyödyntää hakusanojen ideoimisessa ja alkuperäisartikkelien jäljittämisessä
• Opinnäytteet: Väitöskirjaa voidaan pitää tutkijan ensimmäisenä siteerauksen kestävänä tutkimuksena. Muitakin opinnäytteitä voi kuitenkin hyödyntää lähdeviitteiden etsimisessä. Huomaathan, että amerikanenglannissa thesis vastaa pro gradu -työtä ja dissertation väitöskirjaa, mutta brittienglannissa asia on päinvastoin.

Tieteelliset julkaisut eri aloilla (Tiedonhakijan opas)

Erityyppistä aineistoa kannattaa hakea hieman eri hakuvälineillä. Haetko esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita, kirjoja, tilastoja vai lakipykäliä? Kokeilemalla löydät sopivan hakukoneen. Sosiaali- ja terveysjohtamisen tiedonlähteet -sivulle on koottu lista yleisimmistä alan tietokannoista ja muista tiedonlähteistä.
Sosiaali- ja terveysjohtamisen tiedonlähteet

UEF-Primo on Itä-Suomen yliopiston kirjaston painettujen ja elektronisten aineistojen hakupalvelu. Kun kirjaudut UEF-Primoon omilla tunnuksillasi, saat käyttöösi myös erikseen hankitut elektroniset aineistot. UEF-Primosta voi hakea suoraan myös kansainvälistä aineistoa ja sen kautta voi kirjautua mm. lukuisiin kansainvälisiin tieteellisen kirjallisuuden tietokantoihin.
UEF-Primo

Tiedonhaun voit hyvin aloittaa vaikka Googlella. Tästä ja muista hakutyökaluista on kerrottu enemmän Tiedonhakijan oppaassa.
Tiedonhakijan opas

Tieteelliset hakukoneet eivät toistaiseksi osaa tulkita luonnollista kieltä kuten esimerkiksi Google. Hakemalla esimerkiksi komennolla johtamisen vaikutus etätöitä tekevien työntekijöiden työhyvinvointiin ei anna kovin hyviä tuloksia. Tieteellisissä hakukoneissa on käytettävä vapaata sanahakua tai asiasanahakua.

Käsitteiden ja hakusanojen ideointi

Tunnista aiheesi keskeiset käsitteet. Käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä, jotta niiden käyttö on hakuvaiheessa helpompaa. Edelliseen esimerkkiin liittyviä ydinkäsitteitä ovat esimerkiksi johtaminen, etätyö ja hyvinvointi.

Visuaalisen käsitekartan tekeminen voi auttaa pohdinnassa, mutta käsitteitä voi kerätä myös vaikkapa listaksi. Mieti esimerkiksi:

• Mikä on aiheeni otsikko?
• Mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu?
• Mikä on aiheen tai näkökulmasi kannalta tärkeää?
• Millaisilla sanoilla aihetta on voitu kuvailla?
• Mihin laajempaan kokonaisuuteen aihe kuuluu?
• Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
• Mitä synonyymejä tai vaihtoehtoisia käsitteitä keksit?

Hakusanat kirjoitetaan hakukoneeseen perusmuodossa. Hakukone hakee näitä termejä yleensä vain julkaisun otsikosta, tiivistelmästä ja kirjoittajan määrittelemistä asiasanoista.

Hakusanojen jäsentämisen apuna voi käyttää ns. PICO-mallia:
PICO-malli, sivulla Systemaattinen tiedonhaku: 1. Aiheesta tutkimuskysymyksiin (Tampereen yliopiston kirjasto)

Tieteelliset julkaisut ja hakukoneet ovat usein englanniksi, joten hakusanatkin on käännettävä englanniksi. Käännösapuna voi käyttää MOT Kielipalvelua. Englanninkielisten termien soveltuvuutta eri tilanteisiin sekä synonyymien haarukointia voi tehdä esimerkiksi The Free Dictionaryn avulla.
MOT Kielipalvelu (UEF-Primo)
The Free Dictionary by Farlex

Asiasanat

Asiasanoilla (subject terms, subject headings) tarkoitetaan johonkin asiasanastoon ennalta listattuja käsitteitä. Eri tietokannat käyttävät eri asiasanastoja ja kaikki tietokannat eivät käytä asiasanastoja lainkaan.

Asiasanastoja ovat esimerkiksi Yleinen suomalainen ontologia (YSO), Medical Subject Heading (MeSH) ja Medic-tietokannan käyttämä FinMeSH. Asiasanastoja selaamalla voit saada ideoita omien hakusanojesi synonyymeiksi ja rinnakkaistermeiksi sekä käännöksiä varten.

Asiasanoja voi kirjoittaa hakukenttään kuten muitakin sanoja. Jos kohdistat haun pelkkiin asiasanakenttiin, ole tarkkana, että asiasana on kirjoitettu oikeassa muodossa, koska muuten haku ei toimi.

• CINAHL: Haku kohdistetaan asiasanakenttiin valitsemalla hakurivin perässä olevasta pudotusvalikosta Word in Subject Heading
• PubMed: Kohdistus tehdään joko a. määrittelemällä sen hakusanan perään (esimerkiksi ”Personnel, Administrative”[MeSH]) tai b. valitsemalla advanced-hakulomakkeella hakukentäksi MeSH Terms
• Medic (UEF-Primo): Kotimainen tietokanta, joka antaa suomenkielisille asiasanoille englanninkielisiä vastineita. Tämä on hyödyllistä, jos et ole varma käännöksistä.

Asiasanastot

Asiasanasto on hierarkkinen, standardoitu sanasto, jossa sovitun termin tarkoituksena on kuvata myös kaikkia synonyymeja. Ideana on tiivistää mahdollisten termivaihtoehtojen ja synonyymien määrä rajalliseksi.

Asiasanastossa myös kuvataan sanojen välisiä suhteita: assosiatiiviset käsitteet (related), yläkäsitteet (broader) ja alakäsitteet (narrower). MeSH-sanastossa Entry Terms ilmaisee synonyymejä ja läheisiä termejä.

Jos asiasanastosta löytyy aihettasi kuvaava käsite, sitä kannattaa käyttää haussa, siinä muodossa kuin se on. Tämä kohdentaa hakua, parantaa relevanssia ja aiheen osuvuutta. Tulosmäärä voi olla suurempi kuin vapaasanalla etsittäessä, koska asiasanaston avulla eri synonyymit on otettu huomioon.

Tieteellisissä hakukoneissa erillisiä hakusanoja yhdistetään hakulausekkeiksi ns. Boolen operaattoreilla. Boolen operaattoreiden AND, OR ja NOT avulla hakukoneelle kerrotaan millä tavoin sen tulee etsiä hakusanoja tietokannasta.

• AND: Ottaa mukaan kaikki mainitut hakutermit, esimerkiksi employee AND work AND health
• OR: Ottaa mukaan jonkun mainituista hakutermeistä, esimerkiksi employee OR worker OR staff
• NOT: Sulkee tietyn hakutermin kokonaan pois, esimerkiksi health NOT physical
• * eli asteriski: Katkaisumerkki, joka huomioi hakutermien eri kirjoitusmuodot, esimerkiksi work*
• ”” eli lainausmerkit: Yhdistää yksittäiset sanat fraaseiksi, esimerkiksi ”well-being” tai ”remote work”

Kun käytät samassa haussa sekä AND- että OR-operaattoria, tarvitset sulut kaikkien OR:lla yhdistettyjen sanojen ympärille, esimerkiksi (employee OR worker) AND health.

Muista, että katkaisumerkin avulla saat hakutulokseesi todellakin kaikenlaisia tuloksia, joissa sanan alkuosa esiintyy. Esimerkiksi hakusana cardio* antaa tuloksia sekä sydän- ja verisuonitaudeista (cardiovascular diseases), sydämenpysähdyksistä (cardiac arrest) että aerobisesta liikunnasta (cardio). Mieti siis katkaisumerkin käyttö tarkkaan ja lisää tarvittaessa rajaavia hakusanoja.

Huomaa, että kaikki hakukoneet eivät välttämättä ymmärrä kaikkia operaattoreita ja niillä saattaa olla joitakin omia, näistä yleisistä ohjeista poikkeavia käytäntöjä. Esimerkiksi Medic-tietokannassa vaihtoehtoiset hakusanat erotetaan välilyönnillä OR-operaattorin sijaan ja katkaisumerkkiä ei voi laittaa lainausmerkkien sisään (esimerkiksi tämä ei toimi Medicissä: ”remote work*”).

Jos hakutuloksia on liikaa, voit esimerkiksi:

• Rajata tulokset vertaisarvioituihin julkaisuihin
• Rajata hakua julkaisuvuodella tai julkaisukielellä
• Rajata hakua julkaisutyypillä (katsaus, artikkeli jne)
• Kokeilla aihettasi täsmällisemmin kuvaavia hakusanoja
• Lisätä hakuun aihetta rajaavia hakusanoja AND:lla
• Lisätä fraasien ympärille ””-merkkejä
• Vähentää synonyymejä
• Poistaa monimerkityksisiä yleistermejä
• Kohdistaa haun pelkkiin otsikoihin tai asiasanakenttiin
• Rajata tieteenalan tai aihealueen mukaan
• Varmistaa, että olet yhdistänyt hakusanasi loogisesti oikein
• Kokeilla toista tietokantaa
• Hyväksyä, että hakutuloksessa on aina mukana myös väärää asiaa

Jos hakutuloksia on liian vähän:

• Muista hakea myös englanninkielisillä hakusanoilla
• Poista open access tai full text -rajaukset!
• Tarkista, että haussa on kaikki julkaisutyypit mukana
• Pohdi ovatko hakusanat liian rajaavia
• Mieti, mihin laajempaan aihealueeseen aiheesi kuuluu ja käytä laajempia hakutermejä
• Etsi hakusanoillesi synonyymeja ja rinnakkaistermejä
• Vähennä AND-hakuehtoja
• Lisää *-merkkejä hakusanoihin
• Poista ””-merkit fraasien ympäriltä
• Poista julkaisuvuosi- ja kielirajaukset sekä rajaus otsikko-tai asiasanakenttiin
• Tarkista kirjoitusvirheet ja hakusanojen kirjoitusmuodot
• Tarkista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen, koska välilyönnilläkin on väliä
• Kirjoita lyhenteet auki ja lisää ””-merkit ympärille
• Tarkista, onko käyttämäsi tietokanta aiheesi kannalta sopiva

Onnistuiko tiedonhaku (Tiedonhakijan opas)

Tiedonhaussa tekoäly voi auttaa hahmottamaan aihetta ja käsitteitä sekä antaa ideoita hakusanoiksi. Tiedonhaun tarkoituksena ei aina ole löytää kaikkea aiheeseen liittyvää ja silloin tekoäly voi auttaa valikoimaan oleellisimmat tulokset. Aikaa säästyy hakutulosten perkaamisesta.

Tekoäly tiedonhaussa (UEF-kirjasto)

Suurilla datamassoilla koulutetut kielimallit, kuten ChatGPT, eivät sovellu viitteiden hakuun, koska ne eivät hae tietoa netistä tai tietokannoista vaan tulos perustuu sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Tekoälyn antamien lähdeviitteiden aitous on aina tarkistettava, koska joskus ne keksivät viitteitä tyhjästä.

Systemaattista ja laajaa tiedonhakua, kuten opinnäytteen tiedonhakua, ei voi jättää tekoälyn varaan. Opiskelijan on edelleen osattava tehdä tiedonhaku itse, koska vastuuta omien kirjoitusten lähteiden asianmukaisuudesta ei voi myöskään siirtää tekoälylle.

Visuaalinen tiedonhaku

Jos olet löytänyt yhden hyvän artikkelin aiheestasi, voit pyytää tekoälyä etsimään samankaltaisia julkaisuja ja esittämään tulokset visuaalisesti. Tästä voi olla hyötyä, jos et mitenkään meinaa löytää hyviä hakusanoja.
Connected Papers

Hakulauseen avulla voit luoda aiheestasi visuaalisen kartan, joka saattaa auttaa hahmottamaan aiheeseen kuuluvia osakokonaisuuksia.
Open Knowledge Maps

Artikkelien yhteenvedot

Artikkelien sisällön ja aihekokonaisuuksien tiivistämisessä, yhteenvetojen tekemisessä tai tekstin oikoluvussa tekoälyä voi myös käyttää. Tässä on kuitenkin otettava huomioon tekijänoikeudet: yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön erikseen hankittuja artikkeleita tai muuta e-aineistoa ei ole luvallista käyttää tekoälytyökalujen syötteenä.
E-aineistojen käyttöehdot (UEF-kirjasto)

Jos olet varma aineistosi avoimuudesta, voit kokeilla esimerkiksi näitä työkaluja:
Scite
Keenious

Hakuhistoria

Hakuhistoria (search history) kertoo, mitä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olet käyttänyt, millaisia rajauksia olet hakuusi tehnyt ja kuinka paljon hakutuloksia olet saanut. Ota hakuhistoria talteen, koska tulet todennäköisesti tarvitsemaan myöhemmin.

Hakuvahdit

Moniin tietokantoihin voi luoda oman tilin, tallentaa tehtyjä hakuja ja luoda hakuvahteja. Hakuvahtien avulla voi seurata aiheeseen liittyviä uusia julkaisuja.

Hakutuloslistan tallennus

Jos et pysty kerralla käymään kaikkia hakutuloksia läpi, ota hakutuloslista talteen myöhempää tarkastelua varten. Hakutuloslistan tallennus on tärkeää varsinkin systemaattisia hakuja tehdessä.

Lyhyitä hakutuloslistoja voi lähettää sähköpostiin tai tulostaa. Pidemmät listat kannattaa ladata .ris-tiedostomuodossa ja viedä viitteidenhallintaohjelmaan. Listan voi viedä .ris-tiedostona myös Covidence-työkaluun, jolla tehdään systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.

Viitteidenhallintaohjelmat (UEF-kirjasto)
Covidence (UEF-kirjasto)

Kun hakutuloslista on mahdollisimman lähellä aihettasi ja tulosten määrä on järkevä, voit alkaa käydä listaa läpi ja karsia. Säästät aikaa, jos käyt listan läpi ensin vain otsikkotasolla, toisella kierroksella luet tiivistelmät ja vasta tämän jälkeen perehdyt artikkelien varsinaiseen sisältöön.

Hakutuloksia karsiessa kannattaa kirjata ylös ne arviointikriteerit, joilla valitset julkaisuja jatkoon tai hylkäät niitä listaltasi. Jos myöhemmin herää epäilys, että tulit hylänneeksi hyödyllisiäkin julkaisuja listalta, sinun on helpompi löytää ne uudelleen.

Esimerkkejä arviointikriteereistä:

• Relevanssi: Vastaako otsikko, asiasanat tai tiivistelmä sisällöllisesti aihettasi tai onko julkaisu sinulle käyttökelpoinen?
• Tieteellisyys: Onko julkaisu vertaisarvioitu tai onko sen tieteellinen taso osoitettavissa muulla tavoin?
• Tuoreus: Miten vanha julkaisu on?
• Saatavuus: Onko julkaisu saatavilla avoimesti tai onko sen tilaus mahdollista erikseen?
• Tutkimustyyppi: Etsitkö esimerkiksi haastattelututkimuksia, rekisteritutkimuksia vai kliinisiä tutkimuksia? Kokeellisia vai havaintoihin perustuvia tutkimuksia? Prospektiivisia vai retrospektiivisiä, pitkittäis- vai poikittaistutkimuksia?

Alle on listattu joitakin apukysymyksiä luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointiin.

Tekijä

• Onko tekijä alan asiantuntija ja onko hänen pätevyydestään annettu tietoa?
• Mikä on tekijän taustaorganisaatio?
• Onko tekijän tai taustaorganisaation yhteystiedot annettu ja ovatko ne aitoja?
• Mitä muuta tekijä on julkaissut?
• Kuinka tunnettu tai arvostettu tekijä on?
• Onko tekijän julkaisuihin viitattu ja kuinka paljon?

Julkaisija (esimerkiksi taustaorganisaatio, lehti tai kustantaja)

• Kuinka tunnettu julkaisija on?
• Millainen maine julkaisijalla on alalla?
• Käyttääkö julkaisija tieteellistä vertaisarviointia (peer review)?

Julkaisutyyppi

• Onko kyseessä opinnäytetyö? Miltä koulutusasteelta se on?
• Onko kyseessä tavallinen verkkosivu vai tieteellinen julkaisu?

Tieteellisyys

• Onko julkaisuun merkitty viitteet?
• Onko julkaisu vertaisarvioitu?

Luotettavuus ja objektiivisuus

• Kuinka luotettavaa ja virheetöntä esitetty informaatio on?
• Onko käytetty validoituja menetelmiä?
• Onko tekijä pohtinut mahdollisia virheitä itse?
• Löytyykö muualta tietoa tukevaa materiaalia?
• Onko tieto ajan tasalla?
• Mikä on julkaisun tavoite tai tarkoitus? Onko tarkoitus myydä, viihdyttää, vaikuttaa? Onko joku taho tilannut julkaisun vai onko työ riippumaton?
• Onko lehdellä julkaisufoorumiluokitus (JUFO)?

Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi (Tiedonhakijan opas)

Lähdeviitteiden avulla kirjoittaja osoittaa, mitä aikaisempia teorioita, menetelmiä ja tuloksia hänellä on ollut tiedossaan ja miten hän suhteuttaa omat tuloksensa toisten tulkintoihin. Viittaus merkitään lainatun tekstikohdan perään.

• Viittaus eli referointi on toisen tekijän ajatusten esittämistä omin sanoin
• Lainaus eli sitaatti on sanasta sanaan kopioitu tekstiote
• Plagiointi eli luvaton lainaaminen on toisen tuottaman sisällön esittämistä omana

Kaikista kirjoituksessa käytetyistä viitteistä koostetaan kirjoituksen loppuun lähdeluettelo, joka antaa lukijalle mahdollisuuden etsiä käytetyt viitteet itse ja tarkistaa, pitävätkö kirjoittajan tekemät johtopäätökset paikkansa.

Viitteidenhallintaohjelmat

Suuren viitemäärän pyörittely on työlästä, jos niistä yrittää pitää kirjaa ilman erillistä sovellusta. Yleisesti käytettyjä ilmaisia ohjelmia ovat Zotero ja Mendeley. Viitteidenhallintaohjelman avulla voi esimerkiksi

• Luoda oman viitetietokannan ja järjestellä viitteitä esimerkiksi aiheen mukaisiin kansioihin
• Lisätä viitteitä tekstiin siten, että lähdeluettelo muodostuu ja päivittyy automaattisesti
• Muotoilla viitteitä automaattisesti

Viitteidenhallintaohjelmat (UEF-kirjasto)

Viitteiden muotoilu

Lähdeviitteiden merkitsemistapa vaihtelee tieteenaloittain, laitoksittain ja julkaisuittain. Kirjoittajan on aina tarkistettava, että lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattavat sen yhteisön tai julkaisun käytänteitä, jolle kirjoitus on aiottu.

Gradu- ja seminaariohjeet (Sosiaali- ja terveysjohtamisen opintoyhteisö)
Viitetiedot ja viittaaminen (UEF-kirjasto)

UEF-Primo

Julkaisujen varsinainen sisältö on tallennettu tietokantoihin pdf-muodossa ja ne löytyvät klikkaamalla hakutulosten yhteydessä olevaa full text -painiketta tai vastaavaa. Jos pdf-versio ei ole saatavilla avoimesti verkossa, sitä kannattaa hakea kirjautuneena UEF-Primoon.
UEF-Primo

Rinnakkaistallennukset

Jos artikkeliin ei pääse käsiksi UEF-Primon kautta, on joitakin muitakin ilmaisia keinoja kokotekstin löytämiseksi. Jotkin yliopistot ja tutkimusorganisaatiot ylläpitävät avoimia julkaisuarkistoja, joiden laillisuus perustuu rinnakkaistallennukseen (esimerkiksi CORE tai kotimainen Julkari). Rinnakkaistallenne saattaa ilmestyä tällaiseen tietokantaan hieman viiveellä tai se saattaa olla lopullisen, lehdessä julkaistun tekstin sijaan lopullinen luonnos -versio (final proof).
UEF-blogi: Ilmaisia artikkeleita laillisesti

Vertaisjakelu

Artikkelin kirjoittajilla on oikeus jakaa yksittäisiä artikkelikopioita vapaasti ja he mielellään lähettävät kopion pyydettäessä. Kirjoittajan yhteystiedot löytyvät artikkelin tiedoista ja kirjoittajaan voi ottaa yhteyttä myös esimerkiksi ResearchGaten kautta.

Jos kokoteksti ei löydy ilmaiseksi, voi artikkelikopion tilata kaukopalvelun kautta. Se on maksullista, mutta kuitenkin edullisempaa kuin kustantajilta suoraan tilaten.

Lukusalikappaleet ja kaukopalvelu

Kaikista artikkeleista ja kirjoista ei ole saatavilla verkkoversiota. Tällöin pitää etsiä painettua julkaisua. Joitakin julkaisuja on mahdollista lukea kirjastossa tai lainata kotiin. Vanhoista artikkeleista voi tilata kopioita kirjaston kaukopalvelun kautta Varastokirjastosta.
UEF-kirjaston kaukopalvelu

Tieteellisen työn pohjaksi on selvitettävä mahdollisimman kattavasti, mitä aiheesta on aiemmin julkaistu ja saatavilla. Tavoite on aina sama: löytää kaikki relevantti tutkimustieto.

Systemaattinen tiedonhaku (Tampereen yliopiston kirjasto)

Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions, Chapter 4: Searching for and selecting studies (Cochrane Training)

Suunnittele ja ole järjestelmällinen

Varaa aikaa aiheen kypsyttelyyn ja rajaukseen, hakusanojen ideointiin ja lopullisen tiedonhaun valmisteluun. Tee kokeiluhakuja ja muokkaa hakulausekettasi tulosten mukaan.

Valitse aiheeseesi sopivimmat tietokannat ja muut tiedonlähteet. Tietoa pitää hakea useammasta tietokannasta. Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen ja haettavien hakuvälineiden/tietokantojen monipuolisuudella.

Mieti saamillesi tuloksille myös arviointi- ja valintaperusteet, mukaanotto- ja poissulkukriteerit. Perustele käyttämäsi rajaukset. Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Systemaattisiin katsauksiin käydään usein läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista.

Huolehdi haun toistettavuudesta

Dokumentoi tekemäsi haut esimerkiksi listaamalla tekemäsi taulukoimalla. Kirjaa ylös käyttämällä hakulauseet, rajaukset ja tulosten määrät. Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna PRISMA-vuokaaviota.
PRISMA flow diagram (PRISMA)

Päällekkäisten tulosten eli duplikaattien läpikäyntiin ja poistamiseen auttavat esimerkiksi viitteidenhallintajärjestelmät, kuten Zotero ja Mendeley. Systemaattisten katsausten tekoon on olemassa myös selainpohjainen työkalu Covidence.
Covidence (UEF-kirjasto)

Haettava aihe on johtamisen tai johtajan vaikutus etätöitä tekevien työntekijöiden työhyvinvointiin. Tästä johdettuja hakusanoja suomeksi voisivata olla esimerkiksi johtaminen, etätyö ja työhyvinvointi.

1. Käännä hakusanat englanniksi: Johtaminen kääntyy management, etätyö kääntyy remote work, mutta entä työhyvinvointi? Sille ei ole suoraa englanninkielistä vastinetta, vaan on etsittävä vaihtoehtoinen käsite. Esimerkiksi ”well-being at work”, “occupational well-being”, ”employee well-being” tai “job satisfaction” saattaisivat toimia.
2. Tarkista termien soveltuvuus ja etsi niitä asiasanastosta: ”Job satisfaction” viittaa erityisesti mielen hyvinvointiin, kun tässä esimerkissä haetaan tietoa sekä mielen että fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä ei estä käyttämästä termiä hauissa. MeSH-asiasanastossa ei ole erikseen ”well-being” -termiä, mutta ”health” ja ”occupational health” ovat. Lisätään termit hakusanalistaan.
3. Etsi synonyymit ja rinnakkaistermit: Management-termin soveltuvia synonyymejä ja rinnakkaistermejä ovat esimerkiksi administration, supervision, employer ja leader. Remote work -termille rinnakkaisia ovat esimerkiksi telework ja mobile work. Työhyvinvoinnille tulikin jo etsittyä vaihtoehtoisia käännöksiä.

Haettava aihe on johtamisen tai johtajan vaikutus etätöitä tekevien työntekijöiden työhyvinvointiin.

Listaa kunkin ydinkäsitteen synonyymit, fraasit ja taivutusmuodot OR-operaattorilla eroteltuna yhdelle riville. Käytä tarvittaessa katkaisumerkkejä ja lainausmerkkejä.

• Etätyö: “remote work*” OR “virtual work*” OR telework* OR “work* from home”
• Työ -: employee* OR worker*
• – hyvinvointi: “well-being” OR ”job satisfaction”
• Johtaminen: leader* OR manage* OR supervis*

Voit lisätä rivien sisällön sellaisenaan erillisiin hakukenttiin tietokannassa.
Jos käytettävissä on vain yksi hakukenttä, kirjoita sulut jokaisen rivin alkuun ja loppuun ja yhdistä ne AND-operaattorilla: (“remote work*” OR “virtual work*” OR telework* OR “work* from home”) AND (employee* OR worker*) AND (“well-being” OR ”job satisfaction”) AND (leader* OR manage* OR supervis*).

Yleensä haut PubMedista ja jostakin alakohtaisesta tietokannasta riittävät melko pitkälle. Alakohtaisia tietokantoja ovat esimerkiksi terveystieteiden CINAHL, yhteiskuntatieteiden ProQuest ja taloustieteiden EconLit. Jos saamiesi hakutulosten määrä jää pieneksi, kokeile muitakin tietokantoja.

PubMed

PubMed on kaikille avoin käyttöliittymä, jonka kautta on haettavissa laaja ja tärkein kansainvälinen lääke- ja terveystieteiden tietokanta MEDLINE.
PubMed (UEF-Primo)

• Kirjoita hakulause hakukenttään
• Ilman lainausmerkkejä PubMed hakee myös linkittyvää asiasanaa (MeSH), jos sellainen löytyy
• Jos käytössä on lainausmerkit, kohdistus tehdään joko a. määrittelemällä sen hakusanan perään (”remote work”[MeSH]) tai b. valitsemalla advanced-hakulomakkeella hakukentäksi MeSH Terms
• Advanced-hakulomakkeella voi tehdä monimutkaisempia hakuja tai hakurajauksia: ADD-painikkeella haku siirtyy Query Boxiin ja käynnistyy siitä Search-painikkeella
• Kun menet haun jälkeen takaisin Advanced-lomakkeelle, haku on tallentunut alemmas hakuhistoriaan numerolla #1
• Voit yhdistää tehtyjä hakuja uusiin hakuihin Query Boxissa, esimerkiksi uusihakusana AND #1
• Ota hakuhistoria talteen: Advanced > Hakuhistorian yläpuolella valitse Download
• Vie tuloslista tiedostoon, sähköpostiin tai viitteidenhallintajärjestelmään: Merkitse tallennettavat julkaisut merkitsemällä niihin rastit > Valitse hakukentän ja tulosten välissä olevista painikkeista joko Save, Email tai Send to>Citation Manager

CINAHL

CINAHL on hoitotieteen ja lähialojen keskeisin tietokanta. Se on kohdistuneempi ja suppeampi kuin esimerkiksi PubMed tai Scopus.
CINAHL (UEF-Primo)

• Kirjoita hakulause useampaan hakukenttään niin, että yhden ydinkäsitteen synonyymit ja rinnakkaistermit tulevat aina yhdelle riville, OR-operaattorilla eroteltuna
• Jos olet varma, että sulkumerkit ja AND-operaattorit ovat kohdallaan, voit kirjoittaa hakulauseen myös kokonaisuudessaan yhteen hakukenttään
• Jos hakutulos on liian pieni, kokeile poistaa ””-merkit
• Haku tapahtuu oletuksena otsikosta, tiivistelmästä ja asiasanoista, mutta voit kokeilla rajata pelkästään otsikkoon tai asiasanoihin
• Kun olet tehnyt haun, kannattaa rajata tulokset vasemmasta laidasta vertaisarvioituihin lehtiin (peer reviewed journals)
• Search History -linkistä pääset katsomaan hakuhistoriaa, haut tallentuvat sinne numeroituna, esimerkiksi S1
• Voit jatkossa yhdistää tehtyjä hakuja uusiin hakuihin kirjoittamalla hakukenttään esimerkiksi uusihakusana AND S1
• Ota hakuhistoria talteen: Search History > Print search history > Copy-Paste
• Tietokanta lajittelee tulokset ns. relevanssijärjestykseen, mutta toisin kuin Googlessa, tuloslistan lopussa voi olla yhtä hyödyllistä tavaraa kuin alussa
• Vie tuloslista tiedostoon, sähköpostiin tai viitteidenhallintajärjestelmään: Merkitse tallennettavat julkaisut klikkaamalla kansion kuvaa > avaa kansio oikean laidan Folder View -linkistä > Valitse joko Print, E-mail, Save as File tai Export

Haettava artikkeli:

Beckel JLO, Fisher GG. Telework and Worker Health and Well-Being: A Review and Recommendations for Research and Practice. Int J Environ Res Public Health. 2022 Mar 24;19(7):3879. doi: 10.3390/ijerph19073879.

1. Kirjaudutaan UEF-Primoon omilla tunnuksilla.
2. Valitaan hakukentän pudotusvalikosta kansainväliset artikkelit ja haetaan esimerkiksi tekijöiden nimillä (beckel fisher telework).
3. UEF-Primo kertoo, että artikkelin kokoteksti on saatavilla verkossa, joten klikataan Näytä PDF-painiketta.
4. Artikkeli avautuu Libkey-verkkoselainlaajennuksen kautta pdf-tiedostona.

Artikkelin voi hakea UEF-Primossa myös yläpalkissa olevan lehtihaun kautta. Kun oikea lehti on löytynyt, siirrytään linkin kautta lehden sivuille, ja artikkeli etsitään lehden oman hakukoneen avulla.