Systemaattinen tiedonhaku

Systemaattinen tiedonhaku, löytyykö tutkimusnäyttöä? (päivittyy, kesä 2022)

Tiedonhaun laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, mihin tarkoitukseen tietoa haetaan. Jos tarkoituksena on löytää vain muutama tutkimusartikkeli aiheesta, riittää pikainen haku ja ”selaileva” hakutyyli. Niitä voi käyttää myös systemaattisen haun suunnitteluvaiheessa, käsitteiden ja hakusanojen ideoinnissa.

⇒ Kirjallisuuskatsaus tarvitsee kattavat ja systemaattiset tiedonhaut.
Tieteellisen työn pohjaksi selvitetään mahdollisimman kattavasti, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla. Näyttöön perustuvaa tietoa haettassa on sama tavoite: löytää aiheeseen/ongelmaan/kysymykseen kaikki relevantti tutkimustieto.  Varsinkin systemaattinen katsaus tarvitsee peruteellisen tiedonhaun, mutta tiedonhaut on usein syytä tehdä systemaattisesti (järjestelmällisesti) muihinkin katsauksiin.  (katsaustyyppejä sivun alalaidassa)

Aiheen rajaukseen, kypsyttelyyn, hakusanojen ideointiin ja lopullisen tiedonhaun valmisteluun kannattaa käyttää hieman aikaa – ja tietokantahakuja avuksi. Tee siis kokeiluhakuja ja muokkaa niitä tulosten mukaan. Hakusanojen tulee olla toisaalta tarpeeksi kattavat, toisaalta tarpeeksi tarkat.
Valitse aiheeseesi sopivimmat tietokannat ja muut tiedonlähteet.
Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen, hakutapojen ja haettavien hakuvälineiden/tietokantojen monipuolisuudella.

Muualta tästä kurssimateriaalista löytyy lisää apua sekä tietokantojen valintaan että hakujen toteuttamiseen.

⇒ Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

Mieti saamillesi tuloksille myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Usein joudut laajemmasta tulosjoukosta valitsemaan aiheeseesi sopivimmat lähteet. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.
Systemaattisiin katsauksiin käydään tarvittaessa läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista.

Erilaiset lähdetyypit ja erilaiset tietokannat

  • Kotimaiset väitöskirjat, kotimaiset lehtiartikkelit

    On hyvä aloittaa selvittämällä, mitä Suomessa on tehty.
    Väitöskirjat ovat useimmiten ns. nippuväitöskirjoja, joissa taustalla on tieteelliset artikkelit kansainvälisissä lehdissä, yleensä englanniksi. Suomalaisetkin tutkijat kirjoittavat englanniksi kansainvälisissä lehdissä.

Kotimaiset artikkelit liikkuvat ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ammatilliset artikkelit on kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Ne ovat usein helppolukuisia ja niistä on hyvä siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin.

->Tietokannat/hakuvälineet [aukeaa uuteen välilehteen]

Varaudu siihen, että aiheestasi ei löydy suomeksi tutkimustietoa.
Pro gradut ja amk-opinnäytetyöt ovat opiskelijoiden harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää tieteellisinä lähteinä, eivätkä ammatilliset lehtiartikkelit täytä tieteellisyyden kriteereitä. Varmista laitokseltasi/ohjaajaltasi, millaisia lähteitä on hyväksyttyä käyttää.

  • Tieteelliset kansainväliset lehtiartikkelit

Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkeintä lähdeaineistoa (systemaattisissa) katsauksissa..
Katsausartikkelit (review-artikkelit) antavat kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. Systemaattisen katsauksen lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia. Silti katsauksia ei kannata jättää tiedonhauista pois.

-> Tietokannat/hakuvälineet [aukeaa uuteen välilehteen]

  • Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset)

Kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta. Yleensä ne toimivat lähinnä tausta-aineistoa ja niitä haettava väljemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
Toimitetuissa kirjoissa (ns. kokoomateokset) ilmestyy myös tieteellisiä artikkeleita, etenkin yhteiskuntatieteissä tavallinen julkaisukanava tieteellisten lehtien lisäksi.

-> Tietokannat/hakuvälineet: UEF-Primo, Finna.fi [aukeavat uuteen välilehteen]

  • Harmaa kirjallisuus

voi olla erilaisia raportteja (report), työpapereita (working papers), konferenssijulkaisuja (proceedings, conference papers), opinnäytetöitä (dissertations, masters thesis…) ym.
Myös tietokantahakujen tuloksiin näitä tulee, mutta täydentävät haut harmaan kirjallisuuden varmistamiseksi ovat usein tarpeen. Kuten yleensäkin, erityisesti näiden tieteellistä tasoa on arvioitava tarkasti.

-> Tietokannat/täydentävät hakuvälineet: Avoimen tiedon hakuopas [aukeaa uuteen välilehteen]

Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta.  Erityyppisiä tiedonlähteitä pitää siis etsiä eri tietokannoista, ja päällekkäisiäkin tuloksia eri hakuvälineistä tulee. Eri tietokantoihin seurataan hieman eri lehtiä, riippuen tietokannan tarkoituksesta/tieeenalasta yms…Kattavuuden varmistamiseksi on käytettävä useampia tietokantoja/hakuvälineitä.
(suositus? kotimaiset + 2-3 tietokantaa? Joku monialainen + 1-2 suppeampaa tietokantaa + kotimaiset + täydentävät haut…)

Usein tietokantahakuja täydennetään ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut (viittausketjut)  sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot. (Linkkejä johonkin?)

Kattavat hakusanat

  • Mieti ja lue, millaisilla sanoilla/käsitteillä aiheestasi on voitu kirjoittaa.
  • Aloita kokeiluhauilla, joista keräät lisää mahdollisia hakusanoja.
  • Tarkista asiasanastoista, löytyykö aiheellesi asiasanoja.
  • Käytä hyväksesi tietokantojen tietueille tallennettuja asiasanoja (subject headings, MeSH tms.)
  • Mitkä sanat ovat toisilleen vaihtoehtoisia, mitkä rajaavat aihettasi?
  • Yhdistele hakusanat aiheesi kannalta loogisesti ANDilla ja ORilla. (Esimerkkejä kurssimateriaalissa)

Tiedonhakujen tarkistuslista

Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea väljemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.

Mahdollista hakuprosessisi jäljitys dokumentoimalla tekemäsi tietokantahaut esimerkiksi taulukoimalla käyttämäsi hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista. Tähän auttaa  hakuhistorioiden kopiointi (search history). Linkki?

Muuta

  • Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää myös PICO-menetelmää [Tampere University Library; linkki aukeaa uuteen välilehteen]. Tai PICo ym.
  • Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna PRISMA-vuokaaviota [linkki aukeaa uuteen välilehteen]. Ei ole yhtä ainoaa, oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Tietokantojen hakuhistorioiden kopioiminen talteen on tärkeää.
  • Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta.
    Älä rajaa hakua vain full text- tai open access-saatavuuteen!
  • Perustele käyttämäsi rajaukset (vuosi-, kieli yms. rajaukset)
  • Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten (duplikaattien) läpikäyntiin ja poistamiseen auttaa esimerkiksi Covidence. Myös viitteidenhallintajärjestelmät (Zotero, Mendeley) voivat olla tässä vaiheessa hyödyksi.

Lisälähteitä tiedonhakuun

Katsaustyyppejä

The terminology of review types can vary by discipline and changes over time.
Any review can be done systematically.

Lähteitä systemaattisen katsauksen tekoon (menetelmä)

UEF-Primo-hakuun linkki + erillinen valikoimasivu (aineistonnostoryhmä)