Tässä materiaalissa tutustut yleisiin tiedonhaun tekniikoihin ja hoitotieteen keskeisiin tieteellisen tiedon lähteisiin. Pääsivulle on tiivistetty tärkeimpiä asioita.
Lisää aiheita ja lukemista löydät oikean ylälaidan hampurilaisvalikon takaa, tai
Osa tiedonlähteistä on tarjolla vain Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisön jäsenille. Ne vaativat kirjautumisen UEF-käyttäjätunnuksilla. Yhä enemmän tietoa löytyy myös kaikille avoimista tiedonlähteistä.
Itä-Suomen yliopiston opiskelija, jos suoritat Hoitotieteen tiedonhaku -kurssin, ilmoittaudu Pepissä (1 op; 8020150). Saat kurssiavaimen Moodleen, missä ovat kurssin tehtävät.
Tarvitset kurssilla oman tutkimusaiheen/tiedonhaun aiheen. Kurssi kannattaa siten yhdistää todellisiin tiedonhankintaa vaativiin tehtäviin.
- Tutusta tuntemattomaan
Google -> Google scholar -> UEF-primo -> Artikkelitietokannat
Lue näistä - Kotimaisesta kansainväliseen
Vaihda hakukieli englanniksi. - Yleisestä erityiseen
Termien määrittelyt -> kirjat -> katsausartikkelit -> alkuperäisartikkelit
Kerää samalla lisää vinkkejä hakusanoiksi.
Seuraa tulosten tarjoamia johtolankoja uusiin lähteisiin, tekijöihin, alan organisaatioihin tai julkaisusarjoihin/julkaisukanaviin/lehtiin.
Mielenkiintoisen julkaisun lähdeluettelo johtaa uusiin julkaisuihin – valitettavasti vain kohti vanhempia lähteitä.
Mihin kaikkeen UEF-PRIMO? [aukeaa hakuun uuteen välilehteen]
UEF-kirjastoon hankitut kirjat, e-kirjat, tieteelliset e-lehdet, tietokantalinkit.
Varsinkin kampusalueen ulkopuolella: Kirjaudu aina sisään omilla UEF-käyttäjätunnuksilla, niin saat käyttöösi myös erikseen hankitut elektroniset aineistot.
Tätä puhutaan yleisesti etäkäytöksi.
Ellet esimerkiksi Google-tuloksista saa jotakin auki, kokeile kirjautuneena UEF-Primon kautta. Aukeaako koko teksti (full text)?
Kirjasto suosittelee rekisteröitymistä asiakkaaksi (Tuudo mobiilisovellus).
Kurssikirjojen ja muiden kirjojen lisäksi voit hakea UEF-Primolla kansainvälisiä artikkeleitakin. Se hakee artikkeleita monialaisesti monesta eri tietokannasta/kanavasta.
CINAHL hoitotieteen lähteisiin keskittyneenä tietokantana antaa usein tarkempia ja suppeampia tuloksia.
Systemaattisten katsausten haut suositellaan tehtävän suoraan vakiintuneista terveystieteiden tietokannoista. UEF-Primo voi toimia hyvin täydentävä välineenä.
Englanninkielisillä hakusanoilla kannattaa hakea kirjatyyppistäkin aineistoa, e-kirjat silloin paremmin tarttuvat tuloksiin.
Eri tyyppistä lähdeaineistoa pitää hakea hieman eri paikoista
- Kotimaiset lähteet
- Kirjat ja e-kirjat
- Väitöskirjat ja muut opinnäytetyöt
Saatko käyttää amk-opinnäytetyötä tai pro gradua lähteenäsi? - Kansainväliset, tieteelliset artikkelit
- Lainsäädäntö, virallistieto ja tilastot
- Tekijä(t)
– Alan asiantuntija? Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoa?
– Löytyykö tieto tekijän taustayhteisöstä? Löytyykö tekijän tai organisaation yhteystietoja? Ovatko yhteystiedot aitoja?
– Mitä muuta hän on kirjoittanut, julkaissut?
– Kuinka tunnettu ja arvostettu tekijä on ao. asiassa? Näkyykö hän toisten teosten lähdeviittauksissa? Viittausmäärät? - Julkaisija: tekijän taustaorganisaatio tai lehti/julkaisukanava/kustantaja
– Tunnettu asiantuntijaorganisaatio?
– Alalla maineikas ja luottamusta nauttiva organisaatio?
– Tieteellistä vertaisarviointia (peer reviewed) käyttävä verkkolehti? (usein Journal of…)
– Tarkista esimerkiksi Julkaisufoorumin JUFO-portaalista (julkaisukanavalla=lehden nimi, kustantaja, konferenssi) - Julkaisutyyppi
– Opinnäytetyö? amk-opinnäytetyö? pro-gradu? väitöskirja? Mitä saat käyttää lähteinä?
– Web-sivu vai artikkeli tieteellisessä lehdessä?
– Kirja, raportti, selvitys vai artikkeli? - Tieteellisyys
– Täyttääkö julkaisu rakenteeltaan tieteellisyyden kriteerit? (esim. viitteet ja lähteet…)
– Ole varovainen opinnäytetöiden kanssa (amk-opinnäytetyöt, pro gradut…)! Ne eivät ole tieteellisiä julkaisuja.
– Löytyykö julkaisulle tieto vertaisarvioinnin (peer review/referee) käyttämisestä julkaisuprosessissa? Se on yleensä lehteä/julkaisukanavaa koskevat tieto, ei jokaiselle artikkelille erikseen.
– Onko lähde tieteellinen? Tarkista esimerkiksi Julkaisufoorumin JUFO-portaalista - Luotettavuus ja objektiivisuus
– Kuinka luotettavaa ja virheetöntä esitetty informaatio on?
– Löytyykö muualta tietoa tukevaa materiaalia?
– Onko tieto toimitettua ja arvioitua?
– Onko sivulla mainittu lähteitä, joihin esitetty tieto perustuu?
– Miksi sivu on julkaistu? Onko tarkoitus myydä, viihdyttää, vaikuttaa?
– Onko esitetty informaatio puolueetonta ja vääristelemätöntä?
– Onko tieto ajan tasalla?
Pilko aiheesi osakokonaisuuksiksi, aihetta kuvaaviksi termeiksi.
- Millaisilla sanoilla tai käsitteillä aiheesta on voitu kirjoittaa?
- Mieti/hae synonyymit, rinnakkaiset ja muut vaihtoehtoiset hakutermit.
- Mitkä termit rajaavat aihetta?
- Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
- Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
- Yleensä kananttaa jättää hausta pois monimerkityksiset yleistemit (haasteet, ongelmat, esteet yms.).
Miten yhdistelet hakusanojasi
AND
Kun halutaan, että kaikki hakutermit esiintyvät kaikissa hakutuloksissa (all of the words).
Usein pelkkä välilyönti vastaa ANDia.
AND-operaattori rajaa ja supistaa hakua.
OR
Kun halutaan, että jokin hakutermeistä esiintyy hakutuloksessa (any of the words).
Tällä yhdistetään synonyymit, rinnakkaistermit tai muuten toisilleen vaihtoehtoiset termit.
OR-operaattori laajentaa hakua.
NOT
Kun halutaan sulkea jokin termi pois kaikista hakutuloksista.
NOT vie tuloksista kaiken, missä ao. sana esiintyy.
Sillä voi rajata vahingossa pois käyttökelpoista aineistoa.
ORilla välttää usean erillisen haun tekemisen ja päällekkäisten tulosten läpikäymisen.
Esimerkki: Muistisairaan omaishoitajan ja terveydenhuoltohenkilökunnan välinen yhteistyö.
– Muistisairaat: alzheimer´s, dementic, dementia, ”memory disorders”…
– Omaishoitajat: ”family caregivers”, ”family care”, ”informal care”…
– Yhteistyö: collaboration, collaborative behavior, co-operation, ”professional-family relations”…
– Henkilökunta: staff, personnel, professional, nurses, physicians….
=> (dementi* OR alzheimer* OR ”memory disorder*”) AND ( ”family care*” OR ”informal care*”) AND (collaborat* OR ”co-operat*” OR ”professional-family relations”) AND (staff OR personnel OR professional* OR nurse* OR physician*)
Kun samassa haussa sekä ANDia että ORia -> tarvitset sulut ORilla yhdistettyjen hakusanojen ympärille. Jos kaiken kirjoitat yhdelle hakuriville, kirjoita myös sulut.
Tai pilko hakusanat eri hakuriveille, ORilla yhdistetyt samalle riville.
CINAHL
SCOPUS
PubMed
– helpoiten yhdelle hakuriville kirjoitettuna tai esimerkiksi CINAHLin hakuhistorian (search history) takaa kopioituna:
Pienillä merkeillä on myös merkitystä
Katkaisumerkki * taivutusmuotojen yms. mukaan saamiseksi
Esim. behavio* -> behavior, behaviour, behavioral….
Esim. nurs* -> nurse, nurses, nursing…
Esim. care* -> care, carer, caregiver…
Fraasit, sanaliitot ””-merkein
Pitämään sanat peräkkäin haluamassasi järjestyksessä.
Esimerkiksi ”health care”, ”co-operation” (väliviivallinen)
Tämä on melko nopea tapa pienentää hakutulosta.
Lisää esimerkkejä tässä materiaalissa ja Moodlessa.
- Tieteellisten lehtien artikkeleihin rajaus on tärkeä! (vertaisarvioitu / peer review/ scholarly/)
- Rajaa hakua julkaisuvuodella, -kielellä
- Rajaa jukaisutyypillä /dokumenttityypillä (artikkeli, review-artikkeli…).
- Entä ovatko hakusanasi liian yleisiä?
Kokeile suppeampia, aihettasi täsmällisemmin kuvaavia hakusanoja. - Lisää hakuun aihetta rajaavia hakusanoja AND:lla.
- Käytä fraasin/sanaliiton ympärillä ””-merkkejä.
- Vähennä synonyymejä ja rinnakkaistermejä (ORilla yhdistettyjä), mutta älä muuta ORia ANDiksi, sillä silloin hakulogiikka muuttuu virheelliseksi. Poista ainakin monimerkityksiset yleistermit.
- Kokeile sulkea joitakin sanoja hakutuloksen ulkopuolelle NOT-operaattorilla. Ole varovainen, sillä NOT vie kaiken, missä ao. sana (”merkkijono”) esiintyy. Näkökulmaa sillä harvoin saa rajattua.
- Kohdista haku pelkkiin otsikoihin (title) tai asiasanakenttiin (subject heading, keyword)
- Monialaisissa tietokannoissa rajaa tieteenalafiltterillä / aihealueella (subject area, categories, aihe)
- Älä kuitenkaan rajaa hakuvaiheessa full text / open access. Silloin tuloksesta tippuu paljon saatavissa olevia, kovatasoisten lehtien artikkeleita.
Lue: Mitä tarkoittaa open access? Miksi ei saa käyttää hakuvaiheessa?
Relevanssilajittelu usein pelastaa suuren tulosmäärän kanssa. Vaikka onkin koneen relevanssia, useimmiten tuo listan kärkeen hakusanoihisi parhaiten osuvat tulokset.
Tietokannan lajittelujärjestys voi olla myös uusimmasta julkaisusta vanhempaan. Sen voi vaihtaa. Sort by: Relevance (Scopus)
Hyväksy tosiasia, että aina tulokseen tulee myös väärää asiaa. Mitä yleisempiä ja monimerkityksisempiä hakusanasi ovat, sen varmemmin.
(esim. management, pain management, risk management… ).
Samoja sanoja voidaan käyttää eri tieteenaloilla eri merkityksissä (esim. network, communication, communication technology, communication network…)
Harvoin aiheesi käsitteet ovat niin yksiselitteisiä, että saat vain ”oikeita” tuloksia. Siinä mielessä tietokantahaut ovat mekaanisia, että hakevat pelkkiä merkkijonona.
Mikäli hakutulosten joukosta löytyy edes yksi hyvin relevantti viite, kannattaa tämän asiasanakentästä katsoa lisävinkkejä hakusanoiksi.
Hyvän artikkelin tai muun julkaisun lähdeluettelosta löydät mahdollisesti lisää sopivaa kirjallisuutta hakemastasi aiheesta – olkoonkin, ettei ajallisesti kovin tuoretta.
- Kokeile toista tietokantaa.
- Tarkista käyttämäsi hakusanat.
- Mieti parempia hakusanoja, esim. tiukempia sanaliittoja/fraaseja.
- Varmista, että olet yhdistänyt hakusanasi loogisesti oikein.
- Oletko hakenut vain suomeksi? Käytä englanninkielisiä termejä.
- Oletko hakenut vain kirjoja? Hae myös artikkeleita. (huomaa UEF-Primon vaihtoehdot)
- Oletko hakenut liian suppealla termillä?
Mieti, mihin laajempaan aihealueeseen ongelmasi kuuluu ja käytä laajempia hakutermejä. - Etsi hakusanoillesi synonyymeja ja rinnakkaistermejä (lisää OR:lla).
- Vähennä hausta ANDilla yhdistettyjä hakuehtoja, rajaavia hakusanoja.
- Katkaise hakusana *-merkillä saadaksesi esim. eri taivutusmuodot mukaan.
- Poista ””-merkit fraasien ympäriltä.
- Poista open access tai full text -rajaukset!
- Poista julkaisuvuosi- ja kielirajaukset
- Poista otsikko-asiasana-kohdistukset (title, subject).
- Tarkista kirjoitusvirheet ja sanan kirjoitusmuodot.
Huomioi esimerkiksi, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen. Välilyönnilläkin on väliä. Lyhenteet kannattaa useimmiten kirjoittaa auki (ja ””-merkit ympärille). - Tarkista, onko käyttämäsi tietokanta aiheesi kannalta sopiva.
UEF hoitotieteen laitoksen kirjoitusohjeet:
Saavutettava kirjallisen työn ohje ja lomakepohja
[KAMU; aukeaa uuteen välilehteen; vaatii UEF-käyttäjätunnukset]
Tarkista ensin, onko kyseessä web-sivu vai tieteellisen lehden artikkeli -> katso ohjetta oikeasta kohtaa
Viittaaminen ja lainaaminen yleisesti
Huomaa sivulla myös viitteidenhallintaohjelmat Zotero ja Mendeley
Covidence auttaa päällekkäisiin hakutuloksiin ja tulosten karsintavaiheeseen. Se on varsinkin systemaattisten katsausten tekemisen avuksi hyödyllinen ohjelma.
