Monitieteisyys ja -ammatillisuus asiakas- ja potilasturvallisuuden opetuksessa ja oppimisessa

Syksyllä 2020 käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa ainutkertainen monitieteinen 25 op opetuskokonaisuus ”Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot”. Tämä kokonaisuus jakautuu viiteen viiden opintopisteen opintojaksoon, joista ensimmäisenä käynnistyi ”Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin”. Tämän jakson vastuulaitoksena toimii Hoitotieteen laitos, jossa onkin jo kahdeksan vuoden kokemus vastaavanlaisen englanninkielisen ”Patient safety” ja avoimessa yliopistossa tarjotun suomenkielisen ”Potilasturvallisuus” opintojakson suunnittelusta ja opetuksesta. Syksyllä 2020 käynnistyneet uudet opinnot suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Hoitotieteen, Lääketieteen, Sosiaalityön, Oikeustieteiden ja Sosiaali- ja terveysjohtamisen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon laitosten kanssa sekä mm. Valviran, KYS:n, Potilasvakuutuskeskuksen ja monen muun organisaation asiantuntijoiden kanssa. Myös opiskelijat näihin opintoihin tulivat hyvin laajasti eri tieteenaloilta ja eri koulutustaustoilla, osa ollen yliopiston perusopiskelijoita ja osa avoimen yliopiston opiskelijoita kautta maan. Osalla opiskelijoista oli jo vuosien kokemus aiheesta heidän hakiessa nyt järjestettyä koulutusta asiakas- ja potilasturvallisuudesta ja osa opiskelijoista oli aiheen parissa ensimmäistä kertaa elämässään. Melkoisen mielenkiintoinen mahdollisuus siis uuden oppimiseen sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmista.

Syksyn aikana toteutettiin ensimmäinen ”Johdatus asiakas- ja potilasturvallisuuden perusteisiin” opintojakso, johon osallistui noin 180 opiskelijaa. Opinnot toteutettiin täysin verkko-opetuksena hyödyntäen monipuolisesti kirjallisen materiaalin ohella eri alojen asiantuntijoiden videoluentoja, Case esimerkkejä sekä Itä-Suomen yliopistossa monitieteisesti toteutettua suurryhmäsimulaatiota. Tehtävät koostuivat käsitekartoista, kirjallisista esseistä sekä verkkokeskusteluista. Opettajat, asiantuntijat ja opiskelijat edustivat laajasti eri ammatteja, osaamista ja erilaisia tieteenalojen käytäntöjä, maantieteellisesti sijoitettuna eripuolille Suomea ja vielä opetuksenkin ollessa täysin verkossa tapahtuvaa monimuoto-opetusta. Melkoinen kokonaisuus eikös… no miten onnistuttiin?

” Itselleni potilasturvallisuus ilmiönä avautui täysin uudella tavalla. Kykenen hyödyntämään oppimaani käytännön työssä.”

”Antoi ajattelemisen aihetta ja pohjaa keskustelun herättämiseen työyhteisössä. Esimerkiksi Haiprojen käsittelyä on parannettu aloitteestani, ihan tämän kurssin ansiosta.”

Opintojaksopalautteissa numeraalinen arvio nousi yli 4,5/5 erityisesti kohdissa, joissa opiskelijat arvioivat oppimisympäristöä ja oppimateriaalia. Erinomaisia olivat arviot myös muissa arvioitavissa kohdissa osoittaen, että opintojakso vastasi tavoitteita ja opiskelijat oppivat aiheesta lisää. Kaikista heikoiten arvioitiin toteutuneet opiskeluilmapiirin (4,25/5), ja saadun ohjauksen (4,25/5) ja saadun palautteen (4,14/5), näidenkin arviointien ollessa kokonaisuudessaan erinomaisia verkko-opetuksen haasteista huolimatta. Kirjallista palautetta oli annettu myös erittäin kattavasti. Tiivistäen oppimista edistäväksi koettiin erityisesti monipuoliset oppimateriaalit, asiantuntijaluennot, joustava aikataulu, sekä selkeästi jäsennetyt kokonaisuudet. Oppimista estäväksi tekijöiksi oli mainittu pääosin opiskelijoiden omiin aikatauluihin liittyvät haasteet. Opintojaksoon liittyvistä haasteista esille nousivat lähinnä yksittäisten opiskelijoiden kokema keskustelun vähyys tai verkkokeskustelun kömpelyys, näihin tosin löytyi myös vastakkaisiakin näkemyksiä.

Etäopiskelun ja ajankäytön kannalta jakso oli hienosti rakennettu. Keskustelualueen tehtävät olivat perinteisiä ryhmätehtäviä parempia mielestäni. Oma asiantuntemus parani tämän kokonaisuuden myötä.”

Entäpäs monitieteisyyden tai moniammatillisuuden näkyminen? Yllättävää kyllä, palautteissa mainittiin melko niukasti asiasta, jonka itse opettajana arvioin olevan yksi kokonaisuuden merkittävimmistä anneista. Ehkäpä asia onkin tavallaan itsestäänselvyys tämänkaltaisessa aiheessa, asiakas- ja potilasturvallisuudessa, joka on enemmän tai vähemmän aina moniammatillista tiimityötä. Joitakin vastauksia asiaan liittyen nousi kuitenkin esille:

”Kurssi opetti myös keskustelemaan eri ammattilaisten kesken ja antoi toisaalta työkaluja siihenkin miten ehkä omasta näkökulmasta hiukan erikoisiin tai ainakin valtavirrasta poikkeaviin kommentteihin voisi vastata ja tieteellisessä keskustelussa pyytää perusteluja kommenttien taakse. Toivottavasti opiskelijat tällaisten kurssien kautta saavat kipinää tehdä entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä toisiaan tukien.”

Monitieteisyys opetuksen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta antoi paljon, yhteistyö toimi hyvin. Lukuisat suunnittelu- ja muut työpalaverit toivat näkemystä erilaisten tieteenalojen eroista ja laitosten käytännöistä mahdollistaen hyvien käytäntöjen jakamisen. Asiantuntijaluentoihin perehtyminen opetti opettajallekin uutta, vaikka oma kokemus aiheen tutkimuksen parissa on jo vuosien mittainen. Kokonaisuutena siis erittäin onnistunut kokemus. Täysin uuttahan monitieteinen opetus ainakaan terveystieteissä ei ole, mutta tulisiko meidän hyödyntää tätä enemmänkin? Ehdottomasti!

Dosentti, yliopistotutkija Marja Härkänen
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Sosiaalinen terveys koronavuoden aikana

Vuoden kääntyessä kohti viimeisiä päiviä katselemme usein kulunutta vuotta, puntaroiden omaa elämää vuoden aikana tapahtuneiden asioiden valossa. Vuodesta 2020 mieleeni jää elämän arvaamattomuus sekä sosiaalisten suhteiden merkitys terveyteen. Pandemian vaikutukset eivät ole olleet yhdenmukaisia vaan väestöryhmien välillä on ollut merkityksellisiä eroja.

Sosiaalisen terveyden huomioiminen laajentaa terveyskäsitystä fyysisen ja psyykkisen terveyden tarkastelusta myös ihmissuhteisiin ja niiden merkitykseen elämän kokonaisuudessa. Kuluneen vuoden aikana sosiaalisia suhteita on rajoitettu hyvinkin suuresti. Viranomaisten antama ohjeistus on tarkentunut rajoittamaan fyysisiä kontakteja ja samalla kannustanut hyödyntämään muita keinoja yhteydenpidossa.

Monet ovat kuitenkin jääneet yksin. Aivan erityisesti yksinäisyys koettelee ikääntyneitä henkilöitä. Heitä, jotka ovat omassa kodissaan eristyksissä, usein he kuuluvat riskiryhmään ilman mahdollisuutta tai taitoja etäyhteyksien käyttöön. Sosiaalisen tuen saatavuus on tärkeä osa sosiaalisen terveyden ylläpitämistä. Yhteensopimattomuus sosiaalisen tuen tarpeen ja saadun tuen välillä aikaansaa riskin terveyden heikentymiseen. Kielteinen kehityskulku vahvistaa eristäytymistä ja lamaa avun hakemisen. Usein tämä kuitataan kommenteilla kuten ”kun ei sitä apua kuitenkaan saa” tai ”eivät ne kuitenkaan ehdi”. Toisaalta tutkimuksissa on viitteitä siitä, että osa ikääntyneistä henkilöistä on voinut oikein hyvin myös pandemian aikana ja että he arvostavat läheisten huolenpitoa sekä yhteiskunnan suojatoimia riskiryhmiä kohtaan. Mutta läheisten ihmisten puuttuessa tai silloin kuin läheisten jaksaminen ei riitä edes omassa elämässä, kielteiset kehityskulut toteutuvat.

Sosiaaliset suhteet tukevat ikääntyneen ihmisen tunnetta omasta merkityksestä ja arvosta yhteiskunnassa. Erityisen kumuloituvien riskien ryppään kohtaavat ne ikääntyneet omaishoitajat, jotka ovat kamppailleet taloudellisessa ja sosiaalisessa ahdingossa. Pitkäaikainen omaishoitotilanne vähentää sosiaalisia suhteita, pandemian aikana yksinäisyys on entisestään syventynyt. Tutkimusnäytön perusteella ihmissuhteen vastavuoroisuus tukee sosiaalista terveyttä ja vähentää somaattiseen terveyden riskejä. Kyse ei ole vain määrästä mutta myös koetusta laadusta.

Tämän vuoksi on syytä ottaa sosiaalinen terveys huomioon sekä tutkimuksessa että henkilökohtaisessa elämässä. Näin joulun aikaan muistaminen onnistuu videopuhelulla ja joulukortilla.

Hyvää joulun odotusta sinulle ja läheisillesi,

Dosentti Tarja Välimäki
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

November and well-being in Finland– a perfect month for Health Promotion and Health Education studies, offered by the Department of Nursing Science and the Open University

November in Finland is a month for colder weather, rain and snow. It is also considered as the darkest month of the year with little of daylight. On the bright side however, November provides several month-related activities. These activities provide an opportunity to be active and take care of yourself, and from this perspective offering potential benefits for wellbeing. These practical activities include for example: 

  1. Skiing (in the northern Finland). 
  2. Removing snow and ice from outdoor surfaces (in the northern Finland).
  3. Changing the winter tires to motor vehicles. 
  4. Sporting activities in indoor facilities, the opportunities increase when the weather outdoors is challenging. 
  5. Setting up winter feeders for birds to observe nature life (before putting up feeders at your house or apartment, it is important to check the rules because in some places bird feeding is not allowed). 
  6. Setting up strings of lights at your fence, backyard, or balcony.  

While adjusting to a new climate and well-being activities that November brings, other ways to promote well-being exist. One option is to enhance your knowledge on health and wellbeing for the next year coming. This could be done by participating on Health Promotion and Health Education studies (in Finnish Terveyden edistäminen ja terveystieto opinnot) offered as online courses by the Department of Nursing Science in close collaboration with the Institute of Public Health and Clinical Nutrition. These courses are open for undergraduate (Bachelor’s degree and Master’s degree) students and students with continued study right (studies after graduation) in the University of Eastern Finland, as they are also open for everybody interested through Open University courses. Open University is a part of the Finnish adult education system offering opportunities to participate in education which follows the curricula of the university.  

The Health Promotion and Health Education Studies are organized fully online and in Finnish language. The studies are based on the knowledge of several branches of science, and are suitable for those interested in health promotion and health education. The Health Promotion and Health Education basic studies (25 ects credits) and intermediate studies (35 ects credits), in total 60 ects credits, give teachers the qualification to teach health education subjects, in accordance with the legislative and juridical information of Finland. For further information, please contact the writer of this blog post.

Information about the courses for the students in the University of Eastern Finland (WebOodi):
https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_kehys.jsp?Opas=4576&Kieli=6

Information about the courses for all interested in the Open University (Studyinfo.fi):
Basic studies:
https://studyinfo.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.39710810621

Intermediate studies:
https://studyinfo.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.61497535569

So, November and well-being in Finland in a nutshell; within this month, activities that could promote well-being do exist outdoors as well as in indoors. Great! 

 

University Teacher, Coordinator: Health Promotion and Health Education Studies
Hanna Rouvinen 
Department of Nursing Science and Open University
University of Eastern Finland

Luottamus – etäkontekstissa

Meillä kaikilla on kokemusta luottamuksesta tai sen puutteesta, sillä se tulee punnituksi itselle tärkeissä ihmissuhteissa. Joudumme pohtimaan, onko tuo toinen tai toiset esimerkiksi perheessä, ystäväpiirissä, työyhteisössä tai johdossa luottamukseni arvoisia. Tätä mietimme ehkä useammin kuin sitä, olenko itse ansainnut toisten luottamuksen. Aika ajoin joudumme myös arvioimaan voiko elämään ja maailmanmenoon luottaa. Tänä keväänä olemme tämän suhteen olleet eri puolilla maailmaa yhteisessä ’veneessä’. Tässä hiljattain koronapandemian hoitoon liittyvää luottamusta myös mitattiin maamme ylimmässä johdossa. Luottamus on aivan keskeistä ja äärimmäisen tärkeää, mutta mitä se on.

Miten luottamuksen esiin nosto liittyy hoitotyön johtamiseen, jonka opetuksesta ja tutkimuksesta vastaan hoitotieteen laitoksella. Hoitotyöntekijöihin liittyvät tutkimukset ovat minulle opettaneet, että työhyvinvointia tuottavat hoitotyöntekijän ja lähijohdon vastavuoroiset luottamukseen perustuvat yhteistyösuhteet. Hyvinvoivat työntekijät lisäävät puolestaan luottamusta palvelujärjestelmäämme, sillä he kohtelevat asiakkaita ja potilaita hyvin, tuottavat laadukkaita palveluita ja varmistavat hoidon vaikuttavuutta. Tärkeäksi kysymykseksi hoitotieteessä muodostuukin: millainen on vastavuoroinen luottamusta herättävä ja vahvistava yhteistyösuhde työntekijän ja lähijohdon välillä hoitotyön kontekstissa ja miten näitä yhteistyösuhteita voidaan vahvistaa.

Tutkimusperinne aihealueella on kohdentunut joko yksipuolisesti hoitotyöntekijöihin tai hoitotyön johtajiin ja usein heidän stressinhallintakeinoihinsa eikä juurikaan tähän luottamukselliseen yhteistyösuhteeseen. Luottamuksen tarkastelun merkittävyyttä lisää se, että luottamus on yhteydessä avoimeen, rehelliseksi ja turvalliseksi koettuun työilmapiiriin, jossa uskalletaan olla eri mieltä ja vaalitaan tasapuolisuutta. Kun työyhteisössä vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus, uskalletaan myös antaa toisille rakentavaa palautetta ja yhdessä kehittyä ja palvella asiakkaita ja potilaita entistä paremmin ja vaikuttavammin.

Pelkän kokemuksen tai tunteen mittaaminen luottamuksesta ei auta meitä tunnistamaan luottamusta herättävän tai sitä vahvistavan yhteistyösuhteen tunnuspiirteitä tai keinoja, joilla voidaan suhdetta vahvistaa, vaan tarvitaan käsiteanalyysejä. Tähän tarjoutuukin hyviä lähtökohtia muilta tieteenaloilta. Sieltä löytyy luottamusta operationalisoivia käsitteitä kuten laskennallinen, kompetenssipohjainen, relationaalinen, integroitunut tai altruistinen luottamus.

Olemme tehneet tutkimusryhmässämme systemaattista katsausta johtamiseen etäkonteksteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta emme löytäneet tämän vuoden alkuun mennessä yhtään tutkimusta. Tutkimukset muilta tieteenaloilta osoittavat, että johtaminen etäkontekstissa kulminoituu luottamukseen työntekijän ja johtajan välillä.

Olemme mukana yhdessä yliopistomme sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa valtakunnallisessa Etänä Enemmän – Sotetyö uudistuu -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään etä- ja muutosjohtamista, etätyönohjausta ja -vertaistukea yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ja heidän alueellisten toimijoidensa kanssa. Vastuullamme on etäjohtamisen kehittäminen yhdessä Ylä-Savon Sotekuntayhtymän kanssa. Olemme vaiheessa, jossa työpajatoiminnan avulla syvennämme tutkimustiedon tuottamaa ymmärrystämme etäjohtamisesta. Olen hyvilläni siitä, että voimme hoitotieteessä työskennellä näin tärkeän ja ajankohtaisen tutkimusteeman parissa.

Professori Arja Häggman-Laitila
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

The 31st International Nursing Research Congress

At the beginning of corona time working remotely at home was inspiring, challenging and relaxing experience. I have been traveling quite a lot, and stayed abroad from days to some months, so I had used to work in different places with my laptop, not having always the electronic worktable and very convenient chair as I have in my office. Working there and here have been my own choices which I have been privileged to do. Staying at home like this spring was first very nice, but then I started to miss the international scientific community, even though I had several Teams, Zoom, Skype meetings to allover the world.

I had been planning to attend to the International Nursing Research Congress of Sigma Theta Tau International on 22-24 July 2020 in Abu Dhabi. At the beginning of summer, it was changed to the virtual congress because of COVID-19. First, I was wondering if it is worth of attending, but I had missed the conferences and also the fee came very low compared to the original one, so I decided to be a part of this international researcher community for three days.

It was not so simple as “normal” conference, before the conference all oral presentations needed to be recorded by Zoom and sent to the organizers. I was very happy to manage to record presentation alone at home with my own skills, thanks to my good college, who was a little bit supporting me beforehand. It is great to have skillful colleges who can give advice. As usual, recording was not satisfying me, and I had to take it several times again. Later in conference I noticed it was quite a tolerable presentation.

Conference was at 22-24 July, starting every day at 2pm Finnish time and 7am US time and finished lately after midnight. So, I had also time for holiday activities before the conference, and usually I finished my part at 10-11 pm. The conference was well organized as Sigma’s conferences usually are. Very good and clear instructions were given beforehand how to follow the sessions. There were several sessions in same time and sometimes it was difficult to decide which session I would like to follow and unfortunately sometimes I felt there was nothing interesting (maybe once). It was easy to choose the sessions based on the abstracts and short information of the presenters. Every presenter was asked when sending the presentation if they would like to have a real life discussion after the presentation. I took this chance to have the discussion after my presentation. The participants were able to write the questions and comments for me, but not ask aloud, then I read the questions and answered for them.

I was satisfied that I decided to “go to this conference”. It is always empowering to be part of international community, get to know high quality research, understand the reality of different countries and cultures. This year we had online conference, maybe next summer we can meet in Singapore, where the next Research Congress will be held. Our national Nursing Science conference is very close. I highly recommend to attend it. You will have wonderful two days in virtual conference!

Professor Tarja Kvist
Department of Nursing Science
University of Eastern Finland