Hamasin ja Palestiinan islamilaisen jihadin Israelia vastaan aloittama hyökkäyssota on tuonut Israelin ja Palestiinan välisen, vuosisadan pituisen konfliktin jälleen etusivulle. Sekä sosiaalinen että perinteinen media ovat pullollaan molempien osapuolten propagandaa. Yksi visuaalisen propagandan muodoista ovat kartat. Kartta ei koskaan voi kuvata todellisuutta täydellisesti, vaan kartantekijän on pakko tehdä valintoja siitä, mitä esittää ja mitä ei. […]
Kaupungistumisen megatrendi on maailmanlaajuinen ilmiö. Arviona on, että vuonna 2030 noin 60 % maailman väestöstä asuisi kaupungeissa (Policies on spatial distribution… 2020). Suomessa kaupungistuminen on ollut voimakkaampaa ja vuonna 2020 suomalaisista kaupungissa asui 73 % (Selvitys: Kestävä kaupungistuminen… 2022). Kaupungistumisella on useita etuja, mukaan lukien palvelujen tehokkaampi keskittäminen, paremmat työllistymismahdollisuudet sekä julkisen liikenteen ja lyhyempien […]
Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ympäristökriisin keskeisimmistä käsitteistä niin kansallisessa kuin kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Ympäristökysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, että toisin kuin vielä hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykypäivänä nimenomaan vaatii ympäristökysymysten huomioimista – niiden sivuuttamisen sijaan. Viimeisin merkittävä poliittinen viesti luontokadon […]
Skotlannin Ylämailla käytiin huhtikuussa 1746 taistelu, jossa kohtasivat Ranskan tukemat jakobiittikapinalliset ja brittihallituksen joukot. Jälkimmäisten ylivoimaiseen voittoon päättynyt taistelu kesti vain tunnin, mutta tapahtumalle kertyneet merkitykset ja jännitteet elävät yhä omaa elämäänsä. Noita kerrostumia heijastelevat niin taistelupaikalle 1800-luvulla pystytetyt muistomerkit kuin uudehko vierailukeskuskin. Reinhard Koselleckin mukaan väkivaltaiseen kuolemaan liittyvät muistomerkit kutsuvat vierailijan valitsemaan puolensa: kokeeko […]
Suomea uhkasi energiakriisi talvella 2022–23. Lauhan ja tuulisen talven sekä onnistuneiden energiansäästötoimien ansiosta pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin, mutta energian hinnat kävivät loppuvuodesta 2022 huippulukemissa. Energiakriisit ovat taustoiltaan monisyisiä; tässä tekstissä valotetaan joitakin noiden kriisien perusominaisuuksia. Energiakriisien taustat Ensimmäiseksi on syytä tiedostaa, että kriisit ovat endeemisiä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvissa järjestelmissä. Öljy-yhtiöiden voitot ovat rikkoneet ennätyksiä energiakriisin aikana […]
Turvealan maankäyttö on muutoksessa. Turpeen kysyntä ja nostopinta-ala supistuvat päästökaupan ja hallinnon toimien yhteisvaikutuksesta. Samaan aikaan kansainvälinen tilanne ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ovat nostaneet esiin myös suomalaisen energiajärjestelmän huoltovarmuuden. Tämä vaikuttaa myös turvealan siirtymään, ja energiajärjestelmältä vaaditaan nyt nopeaa sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen. Samalla on pystyttävä varmistamaan, että energiapoliittiset tavoitteet toteutuvat ilmastokestävällä tavalla. Turve ja […]