Onko julkaisu tieteellinen?

Mistä teidän, onko julkaisu tieteellinen?

Vertaisarviointi

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia (referee-/peer review -menettelyä; huom! älä sekoita katsausartikkeliin=review).

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet, (peer) reviewers) etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Sen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä, tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa (alan ja lehden) tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä korjausehdotuksia kirjoittajille.

Peer review in three minutes (video; aukeaa uuteen välilehteen; North Carolina State University, NCSU Libraries)

Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia. Lisäksi ongelmana pidetään sen puolueellisuutta. Jos referee tekee tutkimusta samasta aihepiiristä kuin käsikirjoituksen tekijä, voi hän yrittää osoittaa epäolennaisia virheitä tms. kilpailijansa työssä, ja näin tahallisesti hidastaa tai jopa estää työn julkaisemista. Ongelmien korjaamiseksi useissa lehdissä käytetään sokkoarviointia. Silloin arvioitsijat eivät tiedä, kenen kirjoittajien käsikirjoitus on kyseessä (blinded peer review). Tavallisesti myöskään arvioitsijoiden nimiä ei kerrota kirjoittajille (double blinded).

Tieteen luotettavuus nojaa vertaisarviointiin, mutta siinä voi olla aukkoja. Helsingin sanomat 30.6.2020. [aukeaa uuteen ikkunaan; vaatii kirjautumisen]

Tarkista julkaisukanavan tieteellinen taso

  • JUFO Julkaisufoorumi [aukeaa uuteen ikkunaan] on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville; tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Hae siis lehden nimellä, kustantajalla tai konferenssilla, älä yksittäisellä artikkelilla tai kirjalla.
    Luokituksessa on kolme tasoa. Jo taso 1 täyttää vertaisarviointi-/tieteellisyyskriteerin. Jufo-tasoista (aukeaa uuteen ikkunaan; myös 0-tasosta)
  • Lehden/julkaisijan omilta kotisivulta peer review -tieto yleensä löytyy kohdista: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms.
    Kannattaa muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös artikkeleita, joita ei ole vertaisarvioitu. Näitä ovat esim. pääkirjoitukset, uutiset, kirja-arvostelut ja artikkeleita kommentoivat kirjoitukset.
  • Tieteellisiä kustantajia ovat mm. Elsevier, Wiley, Sage, Taylor & Francis, Lippincott, Williams & Wilkins (LWW).
  • Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumista voit hakea myös kustantajan/julkaisijan tieteellisyyttä. Kotimaisista esim. Gaudeamus ja Vastapaino ovat hyvätasoisia tieteellisiä kustantajia.
    Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Julkaisut eivät useinkaan täytä tieteellisyyden kriteereitä. Ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita. Varmista ainelaitokseltasi/ohjaajalta tällaisten julkaisujen käyttäminen lähteinä.
  • Tieteellisen työn lähteinä yleensä neuvotaan suhtautumaan kriittisesti ammattilehtiin, järjestöjen julkaisuihin, sanomalehtiin, hallinnon selvityksiin, pro gradu -töihin ja amk-opinnäytetöihin, oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina) ja kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa.
  • Lehtiä rankataan myös artikkeleiden viittausmäärien mukaan (impact factors). Lue lisää tästä ja muista tutkimuksen arvioinnin indikaattoreista. [aukeaa uuteen ikkunaan]

Tieteellisen artikkelin rakenne

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia perusteellisesti ja syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä tiettyä muotoa/rakennetta, tieteellistä esitystapaa: (jokaisella lehdellä on kuitenkin omat kirjoitusohjeensa)

Otsikko, tekijä(t), osoite
Tiivistelmä, abstrakti (Abstract)
Johdanto (Introduction)
Menetelmät (Methods)
Tulokset ja niiden tarkastelu (Results, discussion)
Johtopäätökset (Conclusions)
Kiitokset (Acknowledgements)
Lähdeluettelo (References)

Yhteiskuntatieteissä tutkimuksen esittämistapa ei ole yleensä niin standardoitu kuin lääke- tai luonnontieteissä. Myös eri maiden julkaisemisen muodolliset kriteerit vahtelevat.

Lue lisää:

Helve, O., Holopainen, J., Merenmies, J., Komulainen, J., & Pyörälä, E. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 1 : Artikkelin rakenne. Duodecim, 130(20), 2114-2115.
https://www.duodecimlehti.fi/duo11895 [aukeaa uuteen välilehteen]
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11895.pdf

Helve, O., Merenmies, J., Holopainen, J., Pyörälä, E., & Komulainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 2 : Tutkimusasetelmat. Duodecim, 130(21), 2206-2207.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/21/duo11917 [aukeaa uuteen välilehteen]
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11917.pdf

Helve, O., Komulainen, J., Pyörälä, E., Merenmies, J., & Holopainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 3 : Tilastotiede. Duodecim, 130(22-23), 2356-2357.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11944 [aukeaa uuteen välilehteen]
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11944.pdf

Helve, O., Pyörälä, E., Komulainen, J., Holopainen, J., & Merenmies, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 4 : Yleisimmät kompastuskivet. Duodecim, 130(22-23), 2358-2359.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11946 [aukeaa uuteen välilehteen]
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11946.pdf