Lähdeaineiston arviointi ja valinta

Lähdeaineiston arviointi ja valinta

Muokkaa ensin hakutuloksesi aihe mahdollisimman kohdalleen ja tulosjoukko sopivan kokoiseksi. Sitten alat valita jatkoon pääseviä.

  1. mitä viitteitä otetaan lähempään tarkasteluun otsikon perusteella?
  2. mistä luetaan tiivistelmä?
  3. mitkä luetaan kokonaan (full text)?
  4. mitä valituista käytetään oman työn lähteinä (niihin viitataan)

Valintaperusteita

Aiherelevanssi / Onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioit viitteiden otsikoista ja ehkä asiasanoista, seuraavaksi tiivistelmistä, ovatko ne sisällöllisesti etsimääsi aihetta ja käyttökelpoisia tilanteessasi.

Tietokantojen tulokset ovat usein jo oletuksena ns. relevanssijärjestyksessä, eli kuinka hyvin ne osuvat hakusanoihisi. Vaikka tuo onkin koneen laskemaa relevanssia, se usein auttaa tuloslistan lukemisessa. Jos tulokset ovat esim. vuosijärjestyksessä, voit vaihtaa lajittelujärjestyksen (esim. Scopus-tietokannassa: ”sort by”).

Tieteellistä tietoa?

Google Scholar mainostaa hakevansa vain tieteellistä aineistoa, mutta tuloksissa on paljon myös amk-opinnäytetöitä tai pro graduja. Niitä ei pidetä tieteellisinä julkaisuina. Ole siis tarkkana arvioinnin suhteen!

Tieteellisyyden kriteerinä pidetään vertaisarviointia / referee-/peer review -menettelyä. Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleihin (peer reviewed, referee, scholarly) -> Tee rajaus jo hakuusi, jos se on tarpeen!

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eri tasoista aineistoa niissäkin voi olla.

Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon ennen koko artikkelin avaamistakin.

Mistä tiedän, onko julkaisu tieteellinen? [aukeaa uuteen välilehteen]

Minkä tyyppinen artikkeli/kirjoitus?

Tieteellisissäkin lehdissä julkaistaan pääkirjoituksia (editorial), mielipidekirjoituksia (letter, letter to the editor), kirja-arvosteluja (book review) tai vain parin sivun juttuja (short survey tms.). Tarkista siis viitteestä, onko kyseessä tieteellinen artikkeli (yleensä vain ”article”). Sivumääräkin kertoo paljon.

Katsausartikkeli, review
Älä sekoita tätä peer reviewed -käsitteeseen.
Katsausartikkeli voi olla hyvä lähde kokonaiskuvan ja tilannekatsauksen saamiseksi.
Jos olet tekemässä systemaattista katsausta, et yleensä saa katsauksia valita lähteiksi.

Tietojenkäsittelytieteissä ja muissa teknisissä tieteissä julkaistaan paljon konferensseissa, ja taloustieteissä working paper -tyyppistä. Ovatko nämä käyttökelpoisia? Varmista ainelaitokselta, ohjaajalta/opettajalta.

Julkaisutyyppejä [aukeaa uuteen välilehteen]

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheestasi. 5-10 vuotta on usein suositeltu, mutta varmista asia ainelaitokselta, opettajalta, ohjaajalta.

Kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreesta aineistosta. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä.
Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset lajitellaan usein uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön. Toki suurta tulosmäärää vuosirajauksella voi pienentää.
Lajittelujärjestyksen muuttaminen relevanssijärjestykseen kuitenkin usein järkevää.

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa avoimesti tai oman kirjastosi kautta painettuna/elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Muita arviointikriteereitä

Opinnäytetyön lähteinä kriittisesti on syytä suhtautua ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin, sanomalehtiin, hallinnon selvityksiin, amk-opinnäytetöihin ja pro graduihin, oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina) tai kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa.