Mistä tiedän, onko julkaisu/lehti/artikkeli tieteellinen?

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia/referee-/peer review -menettelyä. Vertaisarviointi on laadun tae.
Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet) etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä ja tieteellistä merkittävyyttä.

Julkaisufoorumi–luokituksen haku (JUFO, JUFO-taso 1 täyttää tieteellisyyskriteerin)

Lehden omilta (julkaisijan) sivulta peer reviewed -tieto yleensä löytyy esim. kohdista: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms.

Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumissa on arvioitu myös kustantajia.

Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Julkaisut eivät (välttämättä) täytä tieteellisyyden kriteereitä, joten varmista ainelaitokseltasi tällaisten julkaisujen käyttäminen opinnäytetyön lähteinä. Ministeriöt, kunnat sekä erilaiset järjestöt, seurat ja liitot julkaisevat selvitys- tai raporttityyppistä kirjallisuutta ja myös ammattilehdissä julkaistaan artikkeleita.

Yleensä neuvotaan suhtautumaan tieteellisinä lähteinä kriittisesti :

  • ammattilehtiin ja järjestöjen julkaisuihin
  • sanomalehtiin
  • hallinnon selvityksiin
  • amk-opinnäytetöihin ja pro gradu -töihin
  • oppikirjoihin (muista kuitenkin, että tieteellisiäkin teoksia käytetään kurssikirjoina)
  • ”konsulttikirjallisuuteen”
  • kirjallisuuteen, jossa ei ole laadukasta sisällysluetteloa tai lähdeluetteloa

Tieteellinen vai ammatillinen/populaari lehti?

Tieteellinen lehti Populaari lehti
Referee l. peer review-menettely on ei
Artikkelien pituus ja kattavuus perusteellisuus, syvällisyys,
raportoi tutkimustuloksia		 yleiskatsauksia, lyhyempiä kuin tieteellisessä lehdessä
Tekijä alan asiantuntija toimittaja
Kieli tieteenalan ”jargon” yleiskieli
Rakenne usein määrämuotoinen ei määrättyä muotoa
Viittaukset, lähdeluettelot lähdeluettelo ja viittaukset ei lähdeluetteloa eikä viittauksia
Kuvitus taulukot, kaaviot yms värikuvat, valokuvat, mainokset…
Ilmestymistiheys esim. 4-6 krt/v tai 1krt/kk useammin kuin tieteellinen lehti (ei erotteleva ominaisuus)
Kohderyhmä ”scholars”/”professionals” ”general public”/”professionals”
Esimerkkejä Academy of Management Review
European Journal of Marketing
Journal of Finance		 BusinessWeek
Economist
Forbes

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia, uutisia, kirja-arvoisteluja, kommentteja yms. tekstiä, jota ei ole vertaisarvioitu.

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia perusteellisesti ja syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä tiettyä muotoa/rakennetta, tieteellistä esitystapaa:
(jokaisella lehdellä kuitenkin omat kirjoitusohjeensa)

  • Otsikko, tekijä(t), organisaatio/osoite
  • Tiivistelmä, abstrakti (abstract)
  • Johdanto (Introduction)
  • Menetelmät (methods)
  • Tulokset ja niiden tarkastelu (results, discussion)
  • Johtopäätökset (conclusions)
  • Kiitokset (acknowledgements)
  • Lähdeluettelo (references)

Yhteiskuntatieteissä tutkimuksen esittämistapa ei ole yleensä niin standardoitua kuin luonnontieteissä. Myös eri maiden julkaisemisen muodolliset kriteerit vahtelevat.

Avoimen tieteen lieveilmiöitä. Varo saalistajia/predatory publishers!